Yli 800 milj.käyttäjää (ja minäkeskeistä verkostoa) Yli 400 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 350 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (8.12.2011)
4.
Facebook ylitti 100miljoonan käyttäjän rajan vain kolme vuotta sitten Lähde: Ben Foster, http://www.benphoster.com/facebook-user-growth-chart-2004-2010/ (perustuu Facebookin omiin tilastoihin)
5.
Arvio Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä Suomessa: n. 1,7 milj. (Facebookin ilmoittamassa 2 miljoonassa on mukana kaikki käyttäjätunnukset ) Lähde: Harto Pönkä, http://harto.wordpress.com/2011/07/22/facebookissa-ei-ole-2-miljoonaa-suomalaista-paljonko-sitten/ Kuva: http://www-958.ibm.com/software/data/cognos/manyeyes/visualizations/an-approximation-of-real-finnish-f Tämä ero aiheuttaa monia ongelmia Suomessa
6.
Ihmiset haluavat jakaatietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi. Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja ”
Britannian kuninkaallisten häidenkeskustelijoiden sosiaalinen verkosto Twitterissä 29.4.2011 (#rw2011) Lähde: http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/04/29/the-royal-wedding-tweets-visualized/
15.
Tieto leviää verkostonkautta! Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa. Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)
Twitterissä monilla onsatoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
19.
Verkostoidun kiinnostavien ihmistenkanssa Mitä se on: yhden tai kahden suuntainen seuraaminen yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät osallistun keskusteluihin saan tietoa välitän tietoa jaan tietoa lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin” Twitterin hyötyjä
Onko netti tärkeä osa elämääsi? (Kysymys, joka erottaa aktiivisimmat netinkäyttäjät muista.)
22.
1-19-80 -sääntö 1%tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/ Aktiivisuudella on helppo erottua
23.
Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815) Suomalaiset yhteisöpalveluissa v. 2011
Blogi sai alkunsav. 2006 yliopiston kurssilla digitaalisena portfoliona Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon Markkinointiakin ilmenee, mutta se on sivutuote Miksi bloggaan?
http://www.slideshare.net/ Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä
119 MILJOONAA* NOINLINKEDININ KÄYTTÄJÄÄ KOKO MAAILMASSA * Luku on arvio rekisteröityneiden käyttäjien määrästä Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011
Lähde: Frank Communicationsja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080) Eniten töissä käytetyt some-palvelu: Omat sisäiset palvelut, 82 % Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa
http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms. Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä
41.
http://docs.google.com/ Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
46.
Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminenSuunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta Dokumentaatiot, sanakirjat yms. Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki Wikien käyttötarkoituksia
47.
Mitä jos ottaisituudeksi työtavaksi kysymysten esittämisen muille yhteisessä verkkoympäristössä?
48.
Yhteinen tavoite yhdistää!Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen siihen ollaan valmiita sitoutumaan.
Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessiensuunnittelua ja toteuttamista. Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Fasilitointi Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
51.
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnandokumentointi Sosiaalisen median toimintakulttuuri Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen