Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 19.8.2020) Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja. Päivitetty 19.8.2020.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 19.8.2020) Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja. Päivitetty 19.8.2020.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Little is known about retirement and income dynamics. In part this is due to lack of data. The study is based on extensive longitudinal data of 500,000 persons from Finnish Total Statistics of Income Distribution, covering 1995–2004. The data include all register-based annual income data. We choose 2003 for our transition year for retirement and include among the retired all persons with pension income starting from 2003 and no previous pension income. For most retired persons the pension is the main source of income but some persons retire partially due to the availability of part-time pensions in Finland. Change in income is examined using several complementary income replacement ratios which are calculated using either gross or net income before and after the retirement year. In addition, the study emphasises pension replacement rates which are calculated using the ratio of all pensions granted in the person’s own right to previous real income where we have subtracted capital income from gross income. The calculations compare 2004 with either, income from 2001 or, alternatively the average real income for the five years 1997–2001. Income replacement rates which are based on actual data vary extensively and their distribution is heavily skewed to the right. The median is the best summary statistics for the location of the distribution. We report results on pension replacement ratios by sex, retirement age, and source of income (wage earner, entrepreneur, unemployed, or person who relies on some other form of transfers) and income decile group prior to retirement.
SAK:n TNS Gallupilla tammikuussa 2015 teettämässä kyselyssä 60 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia melko varmasti. Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat suhtautuvat äänestämiseen epäilevimmin.
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Maria Vaalavuo: Toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalveluiden käyttö. Esitys Toimeentulotuella korvataan myös sairastamisen kuluja -seminaarissa 6.6.2018.
Sitra: Kuluttajien asentet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Joka kolmas suomalainen olisi valmis arvioimaan elämäntapojaan uudelleen, mikäli hän saisi tarkempaa tietoa omista perinnöllisistä riskitekijöistään, selviää Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu geenitestien yleistymiseen terveydenhuollossa myönteisesti. Tärkeimpänä kehityskohteena kansalaiset pitävät lainsäädännön kehittämistä sellaiseksi, etteivät geenitiedot joudu ulkopuolisten käsiin.
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä.
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Earnings-related Pension System in Graphs and FiguresEläketurvakeskus
The document summarizes key aspects of Finland's earnings-related pension system. It includes graphs and figures on topics such as:
- The distribution of pension insurance and expenditure in Finland.
- Average pension levels and how they compare to average earnings over time.
- The number of pension recipients and insured persons by pension type.
- Retirement rates and effective retirement ages in the earnings-related system from 2000-2022.
- Financing of the earnings-related pensions through contribution rates for different groups.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
2. Aineiston kerääminen ja kohderyhmä
Tutkimukseen vastanneet edustavat
maamme 18–79-vuotiasta väestöä (pl.
Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kyselyyn vastasi 1 003 henkilöä 6.–17.5.2019
välisenä aikana.
Haastattelut kerättiin tiekoneavusteisin
puhelinhaastatteluin osana Kantar TNS Oy:n
puhelinomnibustutkimusta.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin
+ 3,1 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen sisältö
Tutkimuksessa käsiteltiin mm. seuraavia
teemoja:
• eläketurvan tunteminen,
• käsitykset omista
toimeentuloedellytyksistä eläkeaikana,
• eläkkeisiin liitetyt mielipiteet,
• eläkkeisiin liittyvät periaatteelliset asiat,
• eräiden toimenpiteiden kannatettavuus
tilanteessa, jossa eläkejärjestelmää
pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa.
Tutkimuksen toteuttaminen
Eläkebarometri 2019
4. Eläketurvan tunteminen
Eläkebarometri 2019
13
31
18
25
12
1
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Eläketurvan tunteminen. Tuntee… (%), n=1003
13
31
18
25
12
1
11
29
24
24
10
1
6
27
21
31
15
1
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Eläketurvan tunteminen. Tuntee… (%),
n=1003, 1004, 1002
2019
2018
2017
5. Eläketurvan tunteminen – huomioita
Eläkebarometri 2019
Tietämys vaikuttaa edelleen hieman kohentuneen. Nyt hieman useampi
kuin vuosi sitten kokee tuntevansa eläketurvaa.
Ikä on merkittävin koettuun tietämykseen vaikuttava tekijä. 65-vuotiaiden ja
iäkkäämpien enemmistö (62 %) on asiasta kohtuullisesti perillä, alle 25-
vuotiaista vain 21 prosenttia.
Ammattiryhmistä (luonnollisesti) eläkeläiset ovat ne, joihin kuuluvista löytää
keskimääräistä enemmän eläketurvaa tuntevia.
Myös yrittäjät sekä toimihenkilöväestöön (sekä ylemmät että alemmat)
lukeutuvat kokevat olevan asiasta keskimääräistä paremmin perillä.
Työväestö ja opiskelijat taas ovat esimerkkejä päinvastaisesta.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että hyvän koulutuksen kautta syntyvät taloudelliset
resurssit indikoivat keskimääräistä laajempaa tietämystä.
Silti on todettava, että tietämättömien osuus on melkeinpä missä tahansa
väestöryhmässä melko suuri.
13
31
18
25
12
1
11
29
24
24
10
1
6
27
21
31
15
1
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Eläketurvan tunteminen. Tuntee… (%),
n=1003, 1004, 1002
2019
2018
2017
6. Toimeentulo eläkeaikana
Eläkebarometri 2019
17
40
22
11
6
5
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Kuinka hyvin arvioi tulevansa toimeen eläkeaikana
(%), n=1003
17
40
22
11
6
5
19
40
22
12
5
2
14
40
25
13
4
4
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Kuinka hyvin arvioi tulevansa toimeen eläkeaikana
(%), n=1003, 1004, 1002
2019
2018
2017
7. Toimeentulo eläkeaikana – havaintoja
Eläkebarometri 2019
Tulos on varsin samankaltainen kuin aiemmin mitatut. Erot aiemmin
toteutettuihin tutkimuksiin ovat hyvin vähäiset.
Suurituloisimmista talouksista löytää suhteellisesti ottaen eniten niitä, jotka
arvioivat toimeentulomahdollisuutensa hyviksi.
Silti melkeinpä kaikissa tutkituissa väestöryhmissä ajatus kohtuullisesta
toimeentulosta on vallitseva.
Pienituloisimmistakin selvästi useampi pitää mahdollisuuksiaan hyvinä kuin
heikkoina.
Eri ikäryhmistä yli 65-vuotiaat suhtautuvat toimeentulon riittävyyteen
kaikkein optimistisimmin. Myös alle 25-vuotiaista keskimääräistä hieman
useampi arvelee tulevansa eläkeaikana hyvin toimeen.
Näiden ääripäiden väliin jäävät ikäryhmät (ja niistä varsinkin 25–34-
vuotiaat) eivät ole asiasta aivan yhtä varmoja. Silti heistäkin selvästi
useampi näkee tulevaisuutensa tältä osin myönteisenä kuin kielteisenä.
17
40
22
11
6
5
19
40
22
12
5
2
14
40
25
13
4
4
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Kuinka hyvin arvioi tulevansa toimeen eläkeaikana
(%), n=1003, 1004, 1002
2019
2018
2017
8. Lakisääteisten eläkkeiden merkitys – havaintoja
Eläkebarometri 2019
Keskimääräistä selvästi useampi 50 vuotta täyttänyt pitää lakisääteisten
eläkkeiden olevan merkittävässä osassa oman eläkeaikansa
toimeentulossa.
Eläkeläiset itse, alemmat toimihenkilöt, koulutut (ja heistä varsinkin
opistotason koulutuksen hankkineet) sekä keskituloisten talouksien jäsenet
voi mainita samasta syystä.
Suurimpien puolueiden kannattajista sosialidemokraatit ja
vasemmistoliittolaiset pitävät usein lakisääteisiä eläkkeitä merkittävinä
oman eläkeaikansa toimeentulon turvaajina.
22
37
20
11
4
6
% 10% 20% 30% 40%
Erittäin suuri
Melko suuri
Ei suuri eikä pieni
Melko pieni
Erittäin pieni
Ei osaa sanoa
Kuinka suureksi arvioi lakisääteisten eläkkeiden
merkityksen eläkeajan toimeentulossaan (%), n=1003
9. 56
51
35
25
27
26
21
21
20
17
28
30
32
42
36
35
39
31
30
26
6
5
9
9
12
10
10
16
11
16
5
4
3
2
5
4
3
5
6
10
4
5
14
14
14
15
19
17
23
22
2
4
6
8
6
11
8
9
10
10
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Työeläkettä kertyy ansio- ja yrittäjätulojen perusteella.
Kaikille Suomessa asuville maksetaan vanhuuden tai
työkyvyttömyyden perusteella vähintään vähimmäiseläke.
Jo ansaittu eläke on turvattu.
Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään.
Eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.
Jos ihmisten elinaika pitenee, vanhuuseläkkeen ikärajakin
nousee.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa.
Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden
maksumiehiksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, jos henkilö tulee
työkyvyttömäksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, jos perheen huoltaja
kuolee.
Eläkkeisiin liittyviä mielipiteitä (%), n=1003
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä
Ei osaa sanoa Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkemielipiteet
Eläkebarometri 2019
10. 84
81
67
67
63
61
60
50
43
79
71
51
60
48
76
45
31
28
82
71
55
59
53
73
50
40
31
% 20% 40% 60% 80%
Työeläkettä kertyy ansio- ja
yrittäjätulojen perusteella.
Kaikille Suomessa asuville maksetaan
vanhuuden tai työkyvyttömyyden
perusteella vähintään
vähimmäiseläke.
Jo ansaittu eläke on turvattu.
Luotan suomalaiseen
eläkejärjestelmään.
Eläkkeet pystytään maksamaan myös
tulevaisuudessa.
Jos ihmisten elinaika pitenee,
vanhuuseläkkeen ikärajakin nousee.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon
vanhuudessa.
Eläke takaa kohtuullisen
toimeentulon, jos henkilö tulee
työkyvyttömäksi.
Eläke takaa kohtuullisen
toimeentulon, jos perheen huoltaja
kuolee.
2019
2018
2017
Eläkemielipiteet – havaintoja
Eläkebarometri 2019
Eläkkeitä koskevat käsitykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden
takaisesta ja positiiviseen suuntaan.
Aiempaa useampi uskoo, että eläkkeet pystytään maksamaan myös
tulevaisuudessa. Myös odotukset eläkkeen tarjoamasta kohtuullisesta
toimeentulosta eri tilanteissa ovat nyt selvästi positiivisemmat kuin vuosi
sitten.
Aiempaa selvästi vahvempi enemmistö pitää selviönä, että jo ansaittu eläke
on turvattu. Niitäkin on nyt enemmän, jotka arvelevat, että Suomessa
maksetaan kaikille täällä asuville vähimmäiseläke.
Myös suomalaiseen eläkejärjestelmään luottavia on nyt hiukan enemmän
kuin vuosi sitten.
Vain yhdessä asiassa usko on nyt vähäisempää. Edelleen enemmistö on
sitä mieltä, että jos ihmisten elinaika pitenee, vanhuuseläkkeen ikäraja
nousee.
Nyt ajatuksen kuitenkin jakaa viisitoista prosenttiyksikköä harvempi kuin
vielä vuosi sitten.
Eläkkeisiin liittyviä mielipiteitä: täysin + jokseenkin
samaa mieltä -osuudet (%), n=1003, 1004, 1002
11. 52
48
36
32
34
30
6
6
8
4
3
6
4
5
13
3
3
7
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Korkeampia tuloja saavat maksavat
euromääräisesti enemmän eläkemaksuja.
Korkeampia eläkemaksuja maksaneet
saavat korkeampia eläkkeitä.
Kaikki ovat automaattisesti saman
järjestelmän ja samojen sääntöjen
piirissä.
Mielipiteitä eläkkeisiin liittyvistä periaatteista (%), n=1003
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkkeisiin liittyviä periaatteita – havaintoja
Eläkebarometri 2019
Kaikki ovat automaattisesti saman järjestelmän ja samojen sääntöjen
piirissä -väittämää pitävät kannatettavana erityisesti vasemmistoliiton ja
Vihreän liiton kannattajat. Miehistä hieman useampi kuin naisista on tätä
mieltä, hyvätuloisista jonkin verran suurempi osa kuin vähemmän
ansaitsevista.
Eniten ansaitsevat ja koulutetut pitävät keskimääräistä useammin
kannatettavana siitä, että korkeampia tuloja saavat maksavat enemmän
eläkemaksuja kuin siitäkin, että korkeampia eläkemaksuja maksaneet
saavat korkeampia eläkkeitä.
Lisäksi etenkin yrittäjät sekä keski-ikäiset ja sen vaiheen jo ohittaneet
pitävät kannatettavana periaatetta, että korkeampi tuloja saavat maksavat
enemmän eläkemaksuja.
Keskimääräistä useampi toimihenkilö, yrittäjä, kokoomuslainen ja
keskustalainen pitää kannatettavana periaatetta, että korkeampia
eläkemaksuja maksaneet saavat korkeampia eläkkeitä.
Pitääkö seuraavaa periaatetta kannatettavana (%), n=1 003
12. Eräiden toimenpiteiden kannatettavuus – havaintoja 1
Eläkebarometri 2019
Nykyisten eläkkeiden pienentäminen saa täystuomion kaikilta
väestöryhmiltä.
Eläkkeellä olevat, kohta eläkkeelle jäävät, vähemmän koulutetut ja
ansaitsevat ovat näkemyksissään vielä keskimääräistä jyrkempiä.
Samat väestöryhmät erottuvat silloinkin, kun puhe on tulevien eläkeläisten
eläkkeiden pienentämisestä. Tässä he saavat tukea etenkin työväestöön
kuuluvilta.
Eläkeiän nostaminen sopisi monelle ylemmälle toimihenkilölle ja johtajalle,
korkeasti koulutetulle ja hyvätuloiselle. Saman voi todeta eräistä
pääkaupunkiseudulla asuvista sekä kokoomusta kannattavista.
10
9
3
2
32
23
8
5
17
10
8
4
5
3
2
2
19
22
27
20
16
32
51
68
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Nostetaan työikäisten ja työnantajien
maksamia eläkemaksuja.
Nostetaan eläkeikää.
Pienennetään tulevien eläkeläisten
eläkkeitä.
Pienennetään jo eläkkeellä olevien
eläkkeitä.
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa
eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%),
n=1003
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
13. Eräiden toimenpiteiden kannatettavuus – havaintoja 2
Eläkebarometri 2019
Miehistä suurempi osa kuin naisista pitää eläkeiän nostamista suotavana
ratkaisuna. Eri ikäisistä eläkeikäiset ja joukon nuorimmat eli alle 25-
vuotiaat suhtautuvat asiaan keskimääräistä suopeammin.
50–64-vuotiaat, vähiten koulutetut sekä SDP:n ja perussuomalaisten
kannattajat ovat esimerkkejä niistä ryhmistä, jotka eivät pidä eläkeiän
nostamista hyvänä ajatuksena.
Eläkemaksujen nostaminen herättää närää yrittäjissä. Heidän
enemmistönsä (60 %) on ajatusta vastaan. Sosialidemokraatit taas
suhtautuvat ajatukseen suhteellisen myönteisesti. Heidän enemmistönsä
(60 %) otti kantaa sen puolesta.
Koulutus jakaa tässä käsityksiä eniten. Vähiten muodollista koulutusta
saaneiden valtaenemmistö vastustaa työeläkemaksujen nostamista, kun
useampi kuin joka toinen korkeakoulutettu pitää sitä ainakin jossain määrin
kannatettavana ideana.
10
9
3
2
32
23
8
5
17
10
8
4
5
3
2
2
19
22
27
20
16
32
51
68
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Nostetaan työikäisten ja työnantajien
maksamia eläkemaksuja.
Nostetaan eläkeikää.
Pienennetään tulevien eläkeläisten
eläkkeitä.
Pienennetään jo eläkkeellä olevien
eläkkeitä.
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa
eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%),
n=1003
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä