Factors affecting surgical site infection and value of antibiotics in infection prevention.

1. Antibiotic pprroopphhyyllaaxxiiss
AAnndd SSuurrggiiccaall SSiittee IInnffeeccttiioonn
DDrr.. MMaammddoouuhh YY.. SSaabbrryy
MMDD.. AAiinn SShhaammss,, PPhh..DD.. FFrraannccee
CCoonnssuullttaanntt OObb.. && GGyynn..
MMaattaarriiaa TTeeaacchhiinngg HHoossppiittaall && NNaasssseerr
IInnssttiittuuttee,, CCaaiirroo,, EEggyypptt

2.  Infection prevention aanndd ccoonnttrrooll iiss
aass oolldd aass mmaann..
 AAppaarrtt ffrroomm tttttt.. ooff aaccttiivvee iinnffeeccttiioonn,,
wwee hhaavvee tthhee mmoosstt iimmppoorrttaanntt::--
 SSuurrggiiccaall cchheemmoopprroopphhyyllaaxxiiss..
 PPrroopphhyyllaaxxiiss ooff mmeeddiiccaall iinnffeeccttiioouuss
ccoonnddiittiioonnss..

3. Surgical CChheemmoopprroopphhyyllaaxxiiss
TThhee uussee ooff ppeerriiooppeerraattiivvee aannttiibbiioottiiccss hhaass
rreessuulltteedd iinn rreedduucceedd rriisskk ooff wwoouunndd iinnffeeccttiioonn
wwhheenn ssoouunndd aanndd aapppprroopprriiaattee pprriinncciipplleess aarree
aapppplliieedd aanndd wweellll kknnoowwnn..
II.. CCoonnttaammiinnaattiinngg aanndd mmoosstt ccoommmmoonn fflloorraa..
IIII.. RRoouuttee ooff aaddmmiinniissttrraattiioonn oorr aapppplliiccaattiioonn..
IIIIII.. AAccttiivviittyy ooff aannttiibbiioottiicc aaggaaiinnsstt oorrggaanniissmmss..
IIVV.. TTiimmiinngg aanndd ddoossiinngg ooff aannttiibbiioottiicc
VV.. HHoosstt ffaaccttoorrss..

4. II.. OOrrggaanniissmm FFaaccttoorrss::
 TThhee AAbb.. SShhoouulldd bbee eeffffeeccttiivvee oonn
oorrggaanniissmmss aassssoocciiaatteedd wwiitthh SSSSII..
 GGrraamm ++vvee ccooccccii iinn cclleeaann ssuurrggeerryy..
 GGrraamm --vvee bbaacciillllii iinn cclleeaann ccoonnttaammiinnaatteedd
ssuurrggeerryy..
 GGrraamm --vvee aanndd aannaaeerroobbeess iinn ccoolloorreeccttaall oorr
ggyynneeccoollooggiicc ssuurrggeerryy..
 SSppeecciiffiicc bbaacctteerriiaall eeccoollooggyy aanndd
rreessiissttaannccee aarree ttaakkeenn iinnttoo aaccccoouunntt..

5. Classification ooff OOppeerraattiivvee WWoouunnddss
TTyyppee ooff wwoouunndd rriisskk ooff iinnffeeccttiioonn CChhaarraacctteerriissttiiccss
CClleeaann 22..11%%--22..66%% EElleeccttiivvee pprroocceedduurree
PPrriimmaarryy cclloosseedd && uunnddeerraaiinneedd
NNoo iinnffllaammmmaattiioonn
NNoo ttrraannsseeccttiioonn ooff GGII.. GGUU.. OOrraall,,
bbiilliiaarryy,, oorr ttrraacchheeoo--bbrroonncchhiiaall ssyysstteemmss
NNoo bbrreeaakk iinn sstteerriillee tteecchhnniiqquuee
CClleeaann ccoonnttaammiinnaatteedd 33..33%%--88..00%% EEmmeerrggeennccyy cclleeaann ccaassee
CCoonnttrroolllleedd ooppeenniinngg ooff GGII,, GGUU..,,
oorraall,, bbiilliiaarryy,, oorr ttrraacchheeoo--
bbrroonncchhiiaall ssyysstteemmss
RReeooppeerraattiioonn vviiaa cclleeaann iinncciissiioonn wwiitthhiinn 77
ddaayyss
BBlluunntt ttrraauummaa
MMiinniimmaall ssppiillllaaggee ffrroomm hhoollllooww
oorrggaann
MMiinnoorr bbrreeaakk iinn sstteerriillee tteecchhnniiqquuee

6. Classification of Operative WWoouunnddss ((CCoonntt..))
TTyyppee ooff wwoouunndd rriisskk ooff iinnffeeccttiioonn CChhaarraacctteerriissttiiccss
CCoonnttaammiinnaatteedd 66..44%%--2288%% CChhrroonniicc ooppeenn wwoouunndd ttoo bbee ggrraafftteedd
PPeenneettrraattiinngg ttrraauummaa lleessss tthhaann 44 hhoouurrss
oolldd
AAccuuttee,, nnoonnppuurruulleenntt iinnffllaammmmaattiioonn
MMaajjoorr ssppiillllaaggee ffrroomm hhoollllooww oorrggaann
MMaajjoorr bbrreeaakk iinn sstteerriillee tteecchhnniiqquuee
DDiirrttyy 77..11%%--4411..22%% PPuurruulleennccee oorr aabbsscceessss
PPrreeooppeerraattiivvee ppeerrffoorraattiioonn ooff GGII,, GGUU,,
bbiilliiaarryy,, oorr ttrraacchheeoo--bbrroonncchhiiaall ssyysstteemmss
PPeenneettrraattiinngg ttrraauummaa mmoorree tthhaann 44 hhoouurrss
oolldd
TThhee iinnffoorrmmaattiioonn iinn tthhiiss ttaabbllee iiss oonnllyy aa ggeenneerraall gguuiiddeelliinnee.. TThhee rriisskk ooff wwoouunndd
iinnffeeccttiioonn mmuusstt bbee ddeeffiinneedd bbyy pprreevvaalleennccee aaccccoorrddiinngg ttoo ttyyppee ooff ccaassee iinn eeaacchh
iinnssttiittuuttiioonn..

7. IIII.. RRoouuttee ooff AAddmmiinniissttrraattiioonn::
11.. TTooppiiccaall rroouuttee vveerryy aattttrraaccttiivvee,,
nneeeeddss mmoorree cclliinniiccaall ttrriiaallss..
 IInnttrraa--iinncciissiioonn aabbdd.. ssuurrggeerryy..
 WWoouunndd llaavvaaggee iinn aarrtteerriiaall ssuurrggeerryy..
 OOrraall rriinnssee iinn hheeaadd aanndd nneecckk ccaanncceerr ssuurrggeerryy..
 IImmpprreeggnnaatteedd cceemmeenntt iinn oorrtthhooppeeddiicc ssuurrggeerryy..
 IImmpprreeggnnaatteedd ggrraafftt iinn vvaassccuullaarr ssuurrggeerryy..

8. IIII.. RRoouuttee ooff AAddmmiinniissttrraattiioonn:: ((CCoonntt..))
22..OOrraall rroouuttee:: ffoorr iinntteessttiinnaall fflloorraa::
WWiitthh bboowweell pprreeppaarraattiioonn
NNeeoommyycciinn 11 ggmm.. ++ EErryytthhrroommyycciinn 11
ggmm.. ++ CCeeffooxxiittiinn 22 ggmm.. IIVV.. oorr
CCeeffootteettaann 22 ggmm.. IIVV.. oorr 33 ddoosseess
MMeettrroonniiddaazzoollee ++ GGeennttaammyycciinn..
33.. IIMM rroouuttee:: lliimmiitteedd uussee..
44.. IIVV rroouuttee:: ooppttiimmaall wwiitthh qquuiicckk hhiigghh ppllaassmmaa
lleevveell aanndd ttiissssuuee ccoonncceennttrraattiioonn..

9. IIIIII.. AAnnttiibbiioottiicc AAccttiivviittyy
 CCeepphhoolloossppoorriinnss aarree ffaavvoouurreedd::
 BBrrooaadd ssppeeccttrruumm,, ssiiddee eeffffeeccttss..
 FFiirrsstt ggeenneerraattiioonnss mmoorree aaccttiivvee aaggaaiinnsstt ssttaapphh
AA..,, ccoosstt,, cceeffoozzoolliinn lloonngg sseerruumm
hhaallff lliiffee..
 CCeeffooxxiittiinn oorr CCeeffootteettaann ccoolloorreeccttaall aanndd
aappppeennddeeccttoommyy aaffffeecctt bboowwll aannaaeerroobbeess..
 VVaannccoommyycciinn ((aannttiissttaapphh..)) uusseedd iinn aalllleerrggyy ttoo
cceepphhaalloosspp.. oorr MMRRSSAA aa mmaajjoorr hhoosspp.. PPaatthhooggeenn
aanndd iinn pprroosstthheettiicc ddeevviicceess iinnsseerrttiioonn..
 MMeettrroonniiddaazzoollee ++ GGeennttaammyycciinn uusseedd wwhheenn
cceepphhaalloosspp.. AArree ccoonnttrraaiinnddiiccaatteedd..

10. Pathogens Responsible For OOppeerraattiivvee WWoouunndd
IInnffeeccttiioonnss aanndd SSuuggggeesstteedd PPrroopphhyyllaaccttiicc
TTyyppee ooff PPrroocceedduurree PPaatthhooggAAeennnnssttiibbiioottiiccssSSuuggggeesstteedd AAnnttiibbiioottiiccss
SSkkiinn aanndd ssoofftt ttiissssuuee SSttrreeppttooccooccccuuss sspp,, ,, ppeenniicciilllliinnss,, cceeffaazzoolliinn
SSttaapphhyyllooccooccccuuss sspp
CCoolloorreeccttaall EEnntteerrooccooccccuuss sspp,, CCeeffootteettaann;; cceeffooxxiittiinn;;
BBaacctteerrooiiddeess sspp,, cceeffoottaaxxiimmee;; aammppiicciilllliinn oorr
EEnntteerroobbaacctteerr sspp vvaannccoommyycciinn ++ ggeennttaammiicciinn oorr
aazzttrreeoonnaamm ++ mmeettrroo--nniiddaazzoollee
GGaassttrroodduuooddeennaall SSttrreeppttooccooccccuuss vviirriiddaannss,, CCeeffaazzoolliinn oorr AAmmppiicciilllliinn ssuullbbaaccttaamm
SSttaapphhyyllooccooccccuuss aauurreeuuss,, CCeeffooxxiittiinn,, cceeffootteettaann oorr cceeffiippiimm
EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii,, CCaannddiiddaa
sspp,, aannaaeerroobbeess,, eenntteerriicc
ggrraamm--nneeggaattiivvee bbaacciillllii
VVaassccuullaarr SS.. aauurreeuuss,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss CCeeffaazzoolliinn oorr vvaannccoommyycciinn
eeppiiddeerrmmiiddiiss,, eenntteerriicc AAmmpp.. SSuull.. ,,AAmmooxx.. CCllaavv..
ggrraamm--nneeggaattiivvee bbaacciillllii

11. Pathogens Responsible For OOppeerraattiivvee WWoouunndd
IInnffeeccttiioonnss aanndd SSuuggggeesstteedd PPrroopphhyyllaaccttiicc AAnnttiibbiioottiiccss
TTyyppee ooff PPrroocceedduurree PPaatthhooggeennss SSuuggggeesstteedd AAnnttiibbiioo((ttCCiiccos nntt..))
CCaarrddiiaacc SS.. aauurreeuuss,, SS.. eeppiiddeerrmmiiddiiss,, CCeeffaazzoolliinn oorr vvaannccoommyycciinn
eenntteerriicc ggrraamm--nneeggaattiivvee
bbaacciillllii
HHeeaadd aanndd nneecckk SS.. aauurreeuuss,, SSttrreeppttooccooccccuuss CClliinnddaammyycciinn,, cceeffaazzoolliinn,, ppeenncciilllliinnss
sspp,, oorraall aannaaeerroobbeess ccoommiinneedd
BBiilliiaarryy SS.. aauurreeuuss,, SS.. eeppiiddeerrmmiiddiiss,, AAmmppiicciilllliinn ++ ssuullbbaaccttaamm
EE.. ccoollii,, KKlleebbssiieellllaa sspp,, cceeffooppeerraazzoonnee,, cceeffooxxiittiinn
pprrootteeuuss sspp,, EEnntteerroobbaacctteerr
sspp,, EEnntteerrccooccccuuss sspp,,
CClloossttrriiddiiuumm sspp
OObbsstteettrriiccss && ggyynneeccoollooggyy GGrroouupp BB ssttrreeppttooccooccccuuss,, CCeeffaazzoolliinn oorr cceeffooxxiittiinn
aannaaeerroobbeess,, EEnntteerrooccooccccuuss AAmmpp--ssuullbbaaccttaamm oorr AAmmooxx--
sspp,, eenntteerriicc ggrraamm--nneeggaattiivvee ccllaavvuull..
bbaacciillllii

12. IIVV.. TTiimmiinngg && DDoossiinngg
 3300 –– 6600 mmiinnuutteess bbeeffoorree iinncciissiioonn ttiissssuuee
ccoonncc..
 SSiinnggllee ddoossee 33 hhrrss.. oorr lleessss
pprroocceedduurreess..
 MMoorree ddoossiinngg rraappiidd bblloooodd lloossss,, fflluuiidd
aaddmmiinniisstt.. aanndd lleennggtthhyy pprroocceedduurreess..
 PPrroosstthheettiicc ddeevviicceess uupp ttoo 488 hhrrss..

13. VV.. HHoosstt FFaaccttoorrss
 WWtt.. >> 7700 KKggmmss.. ddoouubbllee ddoossee ooff cceepphhaalloosspp..
 FFoorr pprreeggnnaanntt wwoommeenn ddoossee ((hhaaeemmooddiilluuttiioonn)),,
ssaaffeettyy..
 CCaarree iinn llaaccttaattiinngg,, nneeoonnaatteess--eellddeerrllyy,, lliivveerr aanndd
kkiiddnneeyy ffuunnccttiioonn..
 NNeeuuttrrooppeenniicc ppaattiieennttss,, DDiiaabbeettiicc,, hhyyppoovvoolleemmiicc,,
mmaallnnoouurriisshheedd..
 AAlllleerrggyy ttoo ppeenniicciilllliinnss xx cceepphhaalloossppoorriinnss..

14. Antibiotic PPrroopphhyyllaaxxiiss
 NNoott eeffffeeccttiivvee bbeeyyoonndd ooppeerraattiinngg rroooomm..
 PPrreevveennttiioonn ooff ppeerriiooppeerraattiivvee iinnffeeccttiioonn iiss
ccoonnffiirrmmeedd bbyy::
 PPrree--ooppeerraattiivvee aannttiimmiiccrroobbiiaall sshhoowweerr..
 HHaaiirr rreemmoovvaall bbyy cclliippppiinngg bbeeffoorree iinncciissiioonn..
 SSttrriicctt aasseeppttiicc tteecchhnniiqquuee..
 GGeennttllee ttiissssuuee mmaanniippuullaattiioonn..
 MMiinniimmaall uussee ooff ffoorreeiiggnn bbooddyy..
 CClloosseedd ssuuccttiioonn..
 NNoo ddeeaadd ssppaacceess..
 SSttrriicctt
hheemmoossttaassiiss..

15. Situation requiring brief aannttiibbiioottiicc tthheerraappyy
11.. NNoonn ppeerrffoorraatteedd aappppeennddiicciittiiss ((ssiinnggllee ddoossee))..
22.. PPeerrffoorraatteedd aappppeennddiicciittiiss ((33 ddaayyss))..
33.. UUllcceerr ppeerrffoorraattiioonn ooff lleessss tthhaann 1122 hhrrss.. ((ssiinnggllee ddoossee))..
4.. UUllcceerr ppeerrffoorraattiioonn ooff mmoorree tthhaann 1122 hhrrss.. ((4 ddaayyss))..
5.. CCoolloonniicc iinnjjuurryy ooff lleessss tthhaann 1122 hhrrss.. ((ssiinnggllee ddoossee))..
66.. CCoolloonniicc iinnjjuurryy ooff mmoorree tthhaann 1122 hhrrss.. ((4 ddaayyss))..
77.. DDiivveerrttiiccuulliittiiss,, llooccaall ppeerriittoonniittiiss ((5 ddaayyss))..
8.. DDiivveerrttiiccuulliittiiss,, ddiiffffuussee ppeerriittoonniittiiss ((5 ddaayyss))..
9.. IInntteessttiinnaall iisscchheemmiiaa ((11 ddaayy))..
PPoossttooppeerraattiivvee aannttiibbiioottiiccss aaddmm.. sshhoouulldd nnoott
bbee aa rroollee wwiitthhoouutt cclleeaarr iinnddiiccaattiioonnss ooff
iinnffeeccttiioonn..

16. TTHHAANNKK YYOOUU