SlideShare a Scribd company logo

2013 Opiskelijabarometri 2012

•
•
Research Foundation for Studies and Education Otus
Research Foundation for Studies and Education Otus
1 of 176
Download to read offline
OPISKELIJABAROMETRI 2012 Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin Juhani Saari ja Heidi Kettunen (toim.) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013
Copyright: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Taitto: Tero Silvast, Jussi Junni Oikoluku: Suvi Hurme ja Jussi Junni Käännökset: Saara Inkinen Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-34-4 ISSN: 2341-7307 Paino: Digipaino Keuruskopio Oy, Keuruu, 2013 Toinen, korjattu painos
OPISKELIJABAROMETRI 2012 Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin Juhani Saari ja Heidi Kettunen (toim.) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013
Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Helsingin yliopisto, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Campus Conexus -projekti, Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Esipuhe Arvoisa lukija! Kädessäsi on korkeakouluopiskelijoiden barometri, ensimmäinen laatuaan. Opiskelijabarometrin idea juontaa juurensa kesään 2008, kun silloinen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen työhaastatteluun valmistautuva toiminnanjohtajakandidaatti mietti kuumeisesti, mitä yksityinen, pieni, silloin kolmen henkilön tutkimussäätiö voisi tehdä uudella, erilaisella ja entistä paremmalla tavalla. Tämän sittemmin säätiön toiminnanjohtajana vuosina 2008–2012 toimineen Aleksis Nokso-Koiviston, edeltäjäni, kuningasidea oli luoda tiedonkeruujärjestelmä, joka olisi yksittäisiin tutkimushankkeisiin verrattuna työmäärältään tehokkaampi, vastaajia kohtaan reilumpi ja kerättävän tiedon kannalta laadukkaampi. Tutkimuksen kohteet, opiskelijat, eivät ole loppumaton luonnonvara - eikä varsinkaan heidän aikansa ja motivaationsa vastaamiseen. Jokainen erillinen tutkimus aiheuttaa heissä vastauskuormaa ja vähentää todennäköisyyttä osallistua seuraaviin tutkimuksiin. Samaan aikaan jokaisessa erillisessä tutkimuksessa tehdään päällekkäistä työtä suunnittelussa, yhteydenpidossa opiskelijarekistereihin ja vastaajien houkuttelemisessa. Kun vähäiset tutkimukseen käytettävät resurssit jaetaan rajallisen opiskelijamäärän ja usean tutkimushankkeen kesken, kerättävän aineiston laatu on väistämättä heikompi kuin tutkimuksessa, johon on voitu satsata kaikki peliin. Näin yksittäisen opiskelijan vastaus, johon hän toivottavasti on motivoituneena panostanut, ei pääse hyödyttämään kaikessa potentiaalissaani tiedeyhteisöä ja yhteiskuntaa. Korkeakouluopiskelijoiden barometrissa on tavoiteltu maailman parasta aineistoa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista. Ei liene liioiteltua väittää, etteikö barometriaineisto myös olisi sellainen. Opiskelijoilta on kerätty laajat taustatiedot, jotka on yhdistetty heidän tietoihinsa oppilaitosten opiskelijarekistereissä. Otanta-asetelma on suunniteltu sellaisek- si, että pienemmiltäkin aloilta saadaan riittävä määrä vastaajia tilastollisia analyyseja varten. Tiedonkeruun laatuun on panostettu sekä vastaamiseen yleisesti kannustavilla keinoilla että erityisesti niitä ryhmiä lähestymällä, joiden vastausaktiivisuus muuten olisi jäänyt alhaiseksi. Kerätylle aineistolle on tehty syvällinen edustavuus- ja vastauskatoanalyysi kaikilta otantaan poimituilta vastaajilta käytettävissä olleiden taustamuuttujien suhteen, missä aineiston edustavuus on todettu erinomaiseksi. Kaiken yllä kuvatun metodologisen oivallisuuden lisäksi barometri on temaattisesti erittäin kattava. Taustatietojen ja rekisteriaineiston ohella kysymyksiä on seitsemältä eri teema-alueelta opiskelukyvystä toimeentuloon ja liikunnasta yhteiskunnallisiin arvoihin. Näihin teemoihin vastasi syksyllä 2012 yhteensä noin 2300 korkeakouluopiskelijaa. Keväällä 2013 aloitettu kohorttitutkimus, johon vastasi yhteensä noin 4200 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, on ainoa laatuaan suomalaisessa opiskelijatutkimuksessa. Sen viisi vuotta kestävästä tiedonkeruusta on nyt jo käytettävissä toisen asteen kokemukset, opiskelukyky ja opintoihin integroituminen. Valmistuessaan vuonna 2017 kohorttiaineisto tarjoaa ylivertaisen lähteen seurannaisvaikutusten mittaamiseen ja kausaalihypoteesien testaamiseen. Otuksen toiveissa on, että opiskelijabarometria voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti sekä tutkimuksessa että opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Barometriaineisto on avoimesti saatavissa tutkimuskäyttöön ja saatavissa jatkossa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineisto jo sinällään tarjoaa mahdollisuudet kymmeniin jatkotutkimuksiin ja lisäksi uutta aineistoa kerätään lisää tulevina vuosina, jolloin tutkimukselliset käytöt monipuolistuvat entisestään. Tähän kutsumme myös uusia kumppaneita mukaan. Viisi vuotta on kulunut idean saattamisesta ensimmäiseksi valmiiksi julkaisuksi. Viimeiset kaksi vuotta ovat Otuksessa olleet barometrin 5
suhteen erittäin työntäyteisiä. Ensimmäiseksi haluan kiittää rahoittajiamme ja strategisia yhteistyökumppaneitamme Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Helsingin ja Tampereen yliopistoja, Campus Conexus -tutkimushanketta sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntia. Unohtaa ei sovi myöskään niitä lukuisia opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja opetushallinnon asiantuntijoita, jotka ovat antaneet työpanoksensa opiskelijabarometrin kehittämiseen. Aivan erityinen kiitos kuuluu ide- Jussi Junni toiminnanjohtaja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 6 an isälle ja hankkeen alkuunpanijalle Aleksis Nokso-Koivistolle, barometrin linjausten kehittäjälle, tutkimusasiantuntija Teemu Kemppaiselle sekä tutkimuksen toteuttaneille tutkijoille Heidi Kettuselle ja Juhani Saarelle, jotka ovat viimeiseen asti tehneet erinomaista ja vaativaa työtä. Kiitän myös kaikkia muita Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toimihenkilöitä barometrihankkeeseen panostamisesta, palautteistanne ja ajankäytöstänne. Tästä on hyvä jatkaa!
Sisältö Esipuhe 5 1. Johdanto 2. Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin 3. Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista 4. Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta 5. Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa 6. Sosiaalinen hyvinvointi 7. Liikunta ja terveys 8. Asuminen ja toimeentulo 9. Työssäkäynti 10. Arvot ja asenteet 9 11 22 24 28 26 42 48 54 60 70 Artikkelit 11. Korkeakoulutukseen hakeutumisen motivaatiot ja kestävä koulutusvalinta 76 12. Mitä on hyvä opintomenestys? Opiskelijan lähestymistapa oppimiseen 89 13. Opiskeluinto: entäs sitten? 98 14. Millä tulee toimeen? 124 15. Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset 156 Kyselylomake 169 7
8
1. Johdanto Opiskelijabarometrin tarkoituksena on tuottaa monipuolista tietoa korkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja elämästä. Tiedonkeruun tavoitteena on kerätä maanlaajuisesti kattavaa, ajankohtaista ja tilastollisesti edustavaa tietoa korkeakouluopiskelijoista. Syksyn 2012 opiskelijabarometrin poikkileikkausaineistonkeruu toteutettiin yhdistettynä internet- ja postikyselynä, ja mukana oli opiskelijoita kaikista yliopistosta ja 21 ammattikorkeakoulusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 580 perustutkintovaiheen yliopisto-opiskelijaa sekä 657 ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevaa opiskelijaa. Tiedonkeruun tilastollinen edustavuus, tekninen toteutus ja siihen liittyvät menetelmälliset ratkaisut kuvataan yksityiskohtaisesti julkaisun ensimmäisessä osiossa. Syksyn 2012 opiskelijabarometrissa tarkasteltiin erilaisia opiskelijan elämään liittyviä teemoja: opintojen kulkua, opiskelukykyä, sosiaalista hyvinvointia, liikkumista ja terveyttä, asumista ja toimeentuloa, työssäkäyntiä sekä arvoja ja asenteita. Julkaisun toisessa osiossa aineistoon luodaan kattava katsaus siten, että tarkasteltavina ja verrattavina ovat yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemukset. Syksyn 2012 aineiston teemoja syvennetään julkaisun kolmannen osion artikkeleissa, jotka käsittelevät opintojen etenemistä, opiskeluintoa, opiskelijoiden toimeentuloa sekä työssäkäyntiä. Julkaisun ensimmäisessä artikkelissa pureudutaan onnistuneiden korkea-asteen koulutusvalintojen taustatekijöihin opiskelijan sosiaalisen taustan, alavalinnan sekä hakuorientaatioiden kautta. Poikkeuksellisesti tässä artikkelissa käytettävä tutkimusaineisto on jatkoa tässä julkaisussa varsinaisesti keskiössä olevalle aineistolle. Se on kerätty syksyn 2012 ensimmäisen vuoden opiskelijoilta – opiskelijoilta, joiden opintojen kulkua tulemme seuraamaan viiden vuoden ajan valtakunnallisessa korkeakouluopiskelijoiden pitkittäistutkimuksessa. Toisessa artikkelissa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemistä suhteessa erilaisiin opiskelutapoihin ja strategioihin, joita opiskelijat erilaisine lähtökohtineen ja tavoitteineen ilmentävät. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutusalakohtaiset vaihtelut erilaisten opintoja edistävien tai niitä hidastavien tekijöiden vaikutuksissa. Opiskeluinnon merkitystä opiskelijan kykyyn suoriutua opinnoistaan käsitellään julkaisun kolmannessa artikkelissa, jossa opiskelukykyä käsitellään työkyvyn ja työhyvinvoinnin käsitteiden ja teorioiden näkökulmasta. Neljännen artikkelin teemana on opiskelijoiden toimeentulo. Artikkelin tavoitteena on valaista euromääräisen toimeentulon ja subjektiivisen toimeentulon kokemuksen välistä yhteyttä erityisen opiskelijan erilaisten elämäntilanteiden tyyppien kautta ajatuksella, että opiskelijat mieltävät hyvän toimeentulon eri elämäntilanteissa eri logiikoiden kautta. Julkaisun viimeisessä artikkelissa tarkastellaan opiskelijoiden tulevaisuusodotuksia opintojen aikaisen työssäkäynnin ajoittumisen sekä laadun suhteen. Tarkoituksena on selvittää, mikä vaikutus työssäkäynnin laadulla ja ajoittumisella suhteessa opintojen vaiheeseen on valmistumisen jälkeiseen aikaan kohdistettujen odotusten suhteen. Teemallisesti opiskelijabarometri siis pureutuu opiskelijan elämän osa-alueiden ja opintojen etenemisen monisyiseen vuorovaikutussuhteeseen. Tuomalla perinteisiin opiskelua koskeviin hallinnollisiin näkökulmiin vahvan opiskelijalähtöisen tulokulman, opiskelijabarometri pyrkii osaltaan vahvistamaan opiskelijan äänen kuulemista opetuksen ja koulutuksen kehittämistyöhön liittyvässä julkisessa keskustelussa. 9
Aineisto pähkinänkuoressa Tilastollisesti edustava otos korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat läsnäolevia perustutkinto-opiskelijoita syksyllä 2012. Tiedonkeruun ajankohta: 1.11.2012-10.1.2013. Tiedonkeruumenetelmä: Yhdistetty internet- ja postikysely, johon kuului myös tutkimusotokseen poimituille postitettu ennakkokirje. Yliopisto-opiskelijat: Otanta-asetelma: Ositettu satunnaisotanta Mukana kaikki yliopistot (pl. Kuvataideakatemia ja maanpuolustuskorkeakoulu) Vastausprosentti 38,6 Vastaajamäärä 1580 Ammattikorkeakouluopiskelijat: Otanta-asetelma: Epätäydellinen ositettu satunnaisotanta tai ryväsotanta Mukana 21 ammattikorkeakoulua (kyselyn ulkopuolella Poliisiammattikorkeakoulu, Mikkelin AMK, Satakunnan AMK, Tampereen AMK ja Kymenlaakson AMK) 10 Vastausprosentti 31,3 Vastaajamäärä 657 Aineiston edustavuus: Yliopisto-opiskelijoiden osalta aineiston edustavuus pystytään hyvin osoittamaan ja vastauskadon vinouttavaan vaikutukseen vastataan vastauskadon korjaavalla aineiston painotuksella. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineisto ei yllä edustavuudessaan samalle korkealle tasolle kuin yliopisto-opiskelijoiden aineistossa, joka on paremmin edustava, koska vastausprosentti ja vastaajamäärä ovat suurempia ja koska neljä ammattikorkeakoulua jättäytyi tutkimuksen ulkopuolelle.
2. utkimuksen toteutus ja menetelmät T Perusjoukon määritelmä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö toteutti vuodenvaihteessa 2012−13 valtakunnallisen kyselyn yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille. Tutkimuksen perusjoukoksi rajattiin ne yliopistojen (pois lukien maanpuolustuskorkeakoulu) perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäoleviksi syyslukukaudella 2012 ja joilla oli vähintään yksi opintosuoritus viimeisten kolmen vuoden ajalta kuitenkin niin, että kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat kuuluivat lähtökohtaisesti perusjoukkoon. Tämä rajaus tehtiin, jotta tosiasiallisesti ei opiskelevat ns. ”kirjoilla roikkujat” jäisivät tutkimuksen ulkopuolelle. Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutus–tilaston mukaan perusjoukkoon kuului poimintahetkellä 143 505 opiskelijaa (ylempi ja alempi aste yhteensä) (SVT 2012). Kyselyn tekninen toteuttaminen – yliopistot Tutkimusotos poimittiin satunnaisotannalla kaikkien yliopistojen opiskelijarekistereistä, joita Otus lähestyi lokakuussa 2012 kirjeitse tutkimuslupahakemuksella. Hakemuksessa pyydettiin toteuttamaan sellainen poiminta opiskelijarekistereistä, jossa otokseen poimittaisiin joka kymmenes edellä kuvattuun perusjoukkoon kuuluva opiskelija opiskelijanumeron viimeiseen ns. juoksevaan numeroon perustuvalla satunnaistuksella (siis opiskelijanumeron viimeinen sellainen numero, joka ei ole koulutusala, tiedekunta tai muu koodi tai tunniste). Tämä tehtiin siitä syystä, että tulevaisuudessa olisi mahdollista tehdä opiskelijoista uusia otoksia ilman vaaraa samojen opiskelijoiden päätymisestä tutkimusotokseen. Ammattikorkeakoulujen osalta kyselyn tekninen toteuttaminen toteutettiin täsmälleen samalla tavalla kuin yliopistojen osalta. Kuitenkin useamman merkittävän ammattikorkeakoulun jättäytyminen tutkimuksen ulkopuolelle vähentää syvällisen tiedonkeruun menetelmätarkastelun mielekkyyttä, joten ammattikorkeakouluopiskelijoiden tiedonkeruusta raportoidaan erikseen vain keskeisimmät tiedot. Yliopisto-opiskelijoiden osalta yhteystietoja saatiin perusjoukon määritelmän mukaan toteutetulla poiminnalla 12 762, eli aivan liikaa tutkimuksen tarpeisiin. Ylisuurella poimintatiheydellä haluttiinkin varautua siihen, että yksi tai useampi suurista korkeakouluista ei olisi myöntänyt tutkimuslupaa ja jättäytyisi siten tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä ainoastaan kuvataideakatemia ei toimittanut tutkimusotosta Otuksen tutkijoille ajoissa. Kuvataideakatemian opiskelijoiden osuus perusjoukosta on tosin vain 0,17 %, joten vaikutus aineiston edustavuuteen on marginaalinen. Otoksessa yliopistot olivat pääsääntöisesti edustettuina omalla painollaan; korkeakoulukohtaiset otoskoot ovat suorassa suhteessa korkeakoulun opiskelijamäärään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Aalto-yliopistosta poimittiin muita suurempi otos, koska erityisesti miespuolisten tekniikan alan opiskelijoiden vastausaktiivisuuden pelättiin jäävän alhaiseksi. Helsingin yliopiston otos oli hieman suunniteltua pienempi, sillä otoksesta haluttiin poistaa ne opiskelijat, joille Otus oli vuo- 11
TAULUKKO 1. PERUSJOUKON JAKAUMA TILASTOKESKUKSEN OPINTOALALUOKITUKSEN SUHTEEN PERUSJOUKOSSA JA TUTKIMUSOTOKSESSA (SUORA JAKAUMA SEKÄ OTANTA-ASETELMAN HUOMIOIVALLA PAINOTUKSELLA). OpiskeliTilastokeskuksen opintoala-luokitus joita Suo- % kaikista Poiminta messa % poiminnasta Otanta-asetelma huo- % mioitu Eläinlääketieteellinen koulutus 465 0,3 % 18 0,4 % 21 0,5 % Farmasian koulutus 1 634 1,1 % 54 1,3 % 58 1,4 % Hammaslääketieteellinen koulutus 927 0,7 % 17 0,4 % 16 0,4 % Humanistinen koulutus 21 598 15,2 % 510 12,6 % 530 13,0 % Kasvatustieteellinen koulutus 12 738 9,0 % 425 10,5 % 444 10,9 % Kauppatieteellinen koulutus 18 974 13,4 % 499 12,4 % 451 11,0 % Kuvataidealan koulutus** 249 0,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus* 1 811 1,3 % 106 2,6 % 100 2,4 % Luonnontieteellinen koulutus 20 685 14,6 % 540 13,4 % 551 13,5 % Lääketieteellinen koulutus 4 166 2,9 % 151 3,7 % 154 3,8 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 2 968 2,1 % 115 2,9 % 130 3,2 % Musiikkialan koulutus 1 199 0,8 % 23 0,6 % 21 0,5 % Oikeustieteellinen koulutus 4 182 2,9 % 168 4,2 % 178 4,4 % Psykologian koulutus 1 487 1,0 % 23 0,6 % 23 0,6 % Taideteollinen koulutus 12 2 798 2,0 % 105 2,6 % 69 1,7 % Teatteri- ja tanssialan koulutus 346 0,2 % 13 0,3 % 11 0,3 % Teknillistieteellinen koulutus 27 541 19,4 % 684 17,0 % 721 17,6 % Teologinen koulutus 2 434 1,7 % 66 1,6 % 72 1,8 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 15 922 11,2 % 518 12,8 % 542 13,2 % Yhteensä 142 124 100 % 4092 100,0 % 4092 100 % den 2012 keväällä toteuttanut vastaavanlaisen kyselyn. Vastaavasti Hankenista poimittiin hieman tiheämpi otos, jotta aineistoon saataisiin riittävästi ruotsinkielisiä vastaajia. Muut pienet erot johtunevat toisistaan hieman poikkeavista korkeakoulujen rekisterikäytännöistä, jotka otetaan edellä mainittujen poikkeuksien tavoin huomioon otanta-asetelman huomioivalla painokertoimella. Opiskelijabarometrin tiedonkeruun suunnittelua ohjasi käytännössä kaksi toistensa kanssa ristiin menevää tavoitetta. Taloudellisesti riippumattomana tutkimussäätiönä tiedonkeruu oli toteutettava kustannustehok- kaasti kuitenkin niin, että kerättävä tieto on riittävän laadukasta tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tiedonkeruukustannusten näkökulmasta suosiotaan kasvattava Internet-kysely on erittäin edullinen perinteisiin vaihtoehtoihin nähden. Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä, jota puolsivat ennen kaikkea kustannus- ja hyötynäkökulmat. Vaikka internet-kyselyiden hyödynnettävyys on usein tutkijoiden piirissä kyseenalaistettu aiheellisesti (aiheesta lisää esim. Couper 2000), muodostavat korkeakouluopiskelijat nettikyselyiden käytettävyyden kannalta poik- * Tutkimusotoksen koulutusalatietojen perusteella liikunta- ja terveysalan opiskelijoita ei ollut mahdollista erottaa toisistaan Jyväskylän yliopistossa, joten luokat on tarkasteluissa yhdistetty. **Kuvataideakatemia jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Tätä pyrittiin kompensoimaan poimimalla Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta hieman tiheämmällä poiminnalla muita taidealan opiskelijoita, mikä näkyy korkeakoulukohtaisessa otanta-asetelmassa.
keuksen. Nettikyselyiden perimmäisenä ongelmana on vastaajien valikoituminen otantaan sillä perusteella, kuinka paljon vastaaja ylipäänsä käyttää sähköpostia tai käyttääkö ollenkaan. Käytännön ongelmana on aina ollut myös sellaisten otannassa hyödynnettävien perusjoukon rekisteriaineistojen puute, joissa henkilön sähköpostiosoite on saatavissa. Korkeakouluopiskelijat ovat edellä esitettyjen huolien suhteen poikkeus, sillä nuoret ja koulutetut kuuluvat ensinnäkin eri väestöryhmistä aktiivisimpiin internetin käyttäjiin1, minkä lisäksi suurimmassa osassa korkeakouluja käytännössä edellytetään vähintään jonkinasteista sähköpostitse tapahtuvaa asiointia koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden välillä. Korkeakouluopiskelijat ovat siten mahdollisesti paras kohderyhmä Internet-kyselyn toteuttamiselle. Pelkästään Internetissä toteutettavalle kyselylle ei olisi kuitenkaan odotettavissa kovinkaan suurta vastausprosenttia, sillä opiskelijoiden sähköpostia kuormittavat jo valmiiksi monet muut tutkimukset, joita väitös- ja muita opinnäytetöitä tekevät opiskelijat erilaisilla sähköpostilistoilla välittävät. Nettikyselyiden soveltuvuuteen opiskelijoita tutkittaessa ei pidä myöskään tuudittautua siitä syystä, että tutkimustieto ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Eräät muissa maissa toteutetut kyselyt on arvioitu hyvinkin toimiviksi vastaajajoukon edustavuuden suhteen (esim. Cranford et al. 2008) toisten tulosten ollessa vähemmän rohkaisevia (Kypri et al. 2011). Suomessa esimerkiksi EUROSTUDENT 2010 tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jossa vastaajia muistutettiin kyselyyn vastaamisesta kahdesti sähköpostilla, kerran postitse sekä tekstiviestillä. Yliopistovastaajien osalta päästiin 44:n vastausprosenttiin. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kolmessa vaiheessa yhdistettynä netti- ja postikyselynä, jonka suunnittelussa pyrittiin minimoimaan tiedonkeruumenetelmän aiheuttama vastauskadon aiheuttama harha käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla. 1) Otokseen poimittua 4092 opiskelijaa lähestyttiin ensin kirjeellä, jossa opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksen taustoista, vastaa- misen tärkeydestä sekä erityisesti siitä, millä perusteilla heidät oli poimittu otokseen. Kirjeestä tehtiin englannin- ja ruotsinkieliset kieliversiot, jotka kohdennettiin vastaajille opiskelijarekisteristä saadun vastaajan äidinkieltä koskevan tiedon mukaan. Monissa tutkimuksissa on havaittu tällaisen ennen tutkimusta tapahtuvan tiedottamisen tärkeys vastauskadon hallinnassa. Ennakkokirjeen on havaittu kasvattavan vastausprosenttia ja vähentävän vastauskadon harhaa estimaateille (Groves & Peytcheva 2008; Groves et al. 2009). Kirjeessä vastaajille tiedotettiin, että linkki kyselyyn saapuisi muutaman päivän sisällä heidän yliopistonsa sähköpostiosoitteeseen, joka oli poimittu opiskelijarekisteristä. 2) Varsinainen kysely toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä Surveypal-ohjelmalla. Vastauskielenä oli valittavissa suomi, ruotsi tai englanti. Jokainen vastaaja sai henkilökohtaisen vastauslinkin kyselyyn korkeakoulun rekisteristä poimittuun sähköpostiosoitteeseen, jolloin vastaukset oli mahdollista yhdistää opiskelijarekistereistä poimittuihin taustatietoihin, joita ei siten tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa. Kysely oli ensin vastattavissa viikon ajan, jonka jälkeen vastaamattomille lähetettiin muistutusviesti sähköpostitse. 3) Kolme viikkoa kyselyn alkamisesta siihen mennessä vielä vastaamattomien joukosta poimittiin satunnaisotoksena 500 sekä lisäksi vastauspropensiteettimallinnuksella toiset 500 sellaista opiskelijaa, jotka olivat kolmen viikon nettikyselyvastausten perusteella kaikkein huonoimmin edustettuina senhetkisillä vastauksilla. Näille 1000 opiskelijalle lähetettiin kirjeitse kysely paperilomakkeella yhdessä palautuskuoren kanssa, josta postimaksu oli maksettu. Lisäksi muistutettiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn sähköpostilinkin kautta, joka oli edelleen vastaajien käytettävissä. Kyselyn kolmannella vaiheella tavoiteltiin kahta asiaa: Ensinnäkin postikyselyllä pyrittiin tavoittamaan yleisesti niitä vastaajia, joita sähköpostitse lähetetty linkki ei syystä tai toisesta tavoittanut. Toisekseen vastaajajoukon edustavuuden kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lisää sellaisia vastaajia, jotka ovat kyselyssä 1. Esimerkiksi European Social Surveyn vuoden 2010 kyselyssä eurooppalaisista opiskelijoista (toinen ja korkea-aste) yli 95 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä vähintään kerran viikossa. 13
muuten aliedustettuina ja vastausten karhuaminen olisikin syytä kohdistaa niin sanottuihin ”vaikeisiin tapauksiin”. Pelkästään vastausprosentin suuruuteen keskittyvän edustavuuskäsityksen kannalta tämä ei ehkä tunnu järkevältä, ja tuntuisikin siten intuitiivisesti paremmalta ratkaisulta pyrkiä kohdistamaan toimenpiteet juuri päinvastoin helppoihin vastaajiin. Kuitenkin aineistosta tehtävien tilastollisten päätelmien luotettavuus on vastausprosenttia tärkeämpi päämäärä ja tiedonkeruun myöhemmissä vaiheissa olisikin syytä keskittyä päinvastoin juuri niihin vastaajiin, jotka ovat tiedonkeruussa huonoiten edustettuina. Muuten estimaatit ovat näiden vastaajien osalta eniten pielessä. (Betlehem et al. 2008) Vastaaminen ja vastauskato Kysely lähetettiin yhteensä 4 092 opiskelijalle, joista koko kyselyyn vastasi 1 580 opiskelijaa (vastausprosentti 38,6). Nettilomakkeen vastausajan mediaani oli 24 minuuttia. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kyselyyn vastaamisesta korkeakouluittain sekä korkeakoulukohtainen otanta-asetelman korjaava painokerroin (ykköstä suurempi painokerroin tarkoittaa, että opiskelijoita on otoksessa korkeakoulun painoarvon suhteen vähemmän ja pienempi vastaavasti sitä, että nämä ovat muuten yliedustettuina). Vastausaktiivisuus oli heikointa miesvaltaisissa teknillisissä yliopistoissa (Aalto ja LUT), joista Tampereen teknillinen yliopisto tosin teki poikkeuksen. Otanta-asetelman perusjoukkotietoja kuvaava jakauma (ensimmäiset kaksi saraketta) perustuu Tilastokeskuksen Yliopistokoulutustilaston aineistoon [verkkojulkaisu], [viitattu 23.5.2013] (SVT 2013). Taulukossa 1 on puolestaan esitelty tutkimusotoksen opintoalakohtainen jakauma suhteessa Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutustilaston tietoihin. Ensimmäisissä sarakkeissa on esitetty todellisen perusjoukon jakauma opintoaloittain, keskimmäisissä sa- TAULUKKO 2. PERUSJOUKON KOKO KORKEAKOULUITTAIN, MIESPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN OSUUS KORKEAKOULUN OPISKELIJOISTA, TUTKIMUSOTOS JA VASTAUSPROSENTTI YHDESSÄ KORKEAKOULUKOHTAISEN OTANTA-ASETELMAN 14 KORJAAVAN PAINOKERTOIMEN KANSSA. Yliopisto Opiskelijoita Joista miehiä Tutkimusotos N Vastanneita Vastaus-pro- Design sentti Weight Aalto-yliopisto 16 422 68,4 % 475 149 31,4 % 0,50 Helsingin yliopisto 29 383 35,7 % 868 370 42,6 % 1,16 Itä-Suomen yliopisto 13 079 37,6 % 358 160 44,7 % 0,88 Jyväskylän yliopisto 11 678 39,2 % 347 115 33,1 % 0,92 Kuvataideakatemia 249 39,8 % 0 0 - - Lapin yliopisto 4 338 29,8 % 131 48 36,6 % 1,05 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4 539 72,2 % 149 53 35,6 % 1,18 Oulun yliopisto 13 061 52,5 % 403 147 36,5 % 0,99 Sibelius-Akatemia 1 199 41,6 % 22 9 40,9 % 0,88 Svenska handelshögskolan 2 202 55,4 % 93 31 33,1 % 0,60 Tampereen teknillinen yliopisto 8 783 79,0 % 94 33 35,1 % 2,54 Tampereen yliopisto 12 686 35,2 % 383 165 43,1 % 1,10 Teatterikorkeakoulu 320 46,6 % 13 5 38,5 % 0,84 Turun yliopisto 15 066 39,6 % 442 177 40,0 % 0,95 Vaasan yliopisto 4 761 47,3 % 141 49 34,8 % 1,02 Åbo Akademi 5 739 40,5 % 173 69 39,9 % 1,12
rakkeissa puolestaan tutkimusotoksen vastaava jakauma ja oikeanpuolimmaisissa jakauma, kun otanta-asetelma otetaan jakauman laskennassa huomioon. Tutkimusotos vastaa opintoalakoostumukseltaan varsin hyvin tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin pohjautuvaa jakaumaa. Pienet noin prosenttiyksikön suuruusluokkaa olevat poikkeamat selittyvät sillä, että tutkimusotoksen poiminnassa käytettiin yhtenä poimintaehtona sitä, että opiskelijalla on oltava rekisterissä vähintään yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Siten sellaiset opintoalat, joiden opiskelijat jättävät muita useammin valmistumatta kuitenkaan perumatta opinto-oikeuttaan, ovat tutkimusotoksessa hieman aliedustettuina, mikä on toisaalta tarkoituksenmukaista, sillä aineistosta tehtävä tutkimus koskee aktiivisesti opiskelevia. Kuviossa 1 on esitetty päiväkohtainen vastausaktiivisuus yhdessä vastausprosentin kehitystä kuvaavan käyrän kanssa. Kuvaajan alkupäästä on selvästi erotettavissa muistutuskierrosten ajankohta, mutta postikyselykierroksen vastausaktiivisuus jakautuu ymmärrettävistä syistä useammalle päivälle sen mukaan, miten paperilomakkeet saapuivat postin mukana. Postikierroksen vastauksiin on myös laskettu mukaan ne internet-lomakkeen kautta annetut vastaukset, joita annettiin sen jälkeen, kun postimuistutus oletettavasti saavutti vastaajat. Vastauskadon painotus Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vastaajien toisistaan eroavien otokseen sisältymistodennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitellaan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijabarometrin aineisto painotettiin kaksivaiheisesti. Tutkimuksen otanta-asetelmassa eri korkeakoulujen opiskelijoiden todennäköisyys sisältyä otokseen vaihteli joissain määrin, ja otanta-asetelman huomioivalla painotuksella otetaan tämä huomioon. Toisessa painotuksen vaiheessa pyritään kompensoimaan vastauskadon vaikutuksia. Vastauskadon painotuksessa hyödynnetään opiskelijarekistereistä otokseen poimittujen vastaajien taustatietoja. 15 KUVIO 1. VASTAUSAKTIIVISUUS TIEDONKERUUN AIKANA JA VASTAUSPROSENTIN KEHITYS.
16 Vastauskadon aiheuttaman estimaattien vinoutuneisuuden ongelmaan pyrittiin vastaamaan keräämällä opiskelijarekistereistä mahdollisimman kattava taustatietopatteri, jolla pystyttiin toisaalta myös vähentämään kyselyn kuormittavuutta vastaajalle (kun rekisteristä saatavaa tietoa ei tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa). Rekisteritaustatietojen keräämisen varsinainen tarkoitus oli kuitenkin päämäärä pystyä vertaamaan toisiinsa otoksessa kyselyyn vastanneita vastaamattomiin sellaisten taustatietojen perusteella, jotka ovat saatavissa näiltä molemmilta. Taustatietoina saatiin kaikilta otokseen poimituilta mm. syntymävuosi, opintojen aloitusvuosi, opintopistekertymä, sukupuoli ja opiskeluala (tiedekunta- tai koulutusohjelmatieto, joka muunnettiin vastaamaan tilastokeskuksen opintoalaluokitusta). Vastauskadon aiheuttamaa vinoutuneisuutta korjataan analyyseissä painotuksella, joka perustuu vastaamattomuuden mallintamiseen logistisella regressioanalyysillä niin, että malli ennustaa kyselyyn vastaamista otoksessa käytettävissä olevilla taustatiedoilla. Regressiomallin tuottamaa vastaajakohtaista estimaattia vastaamisen todennäköisyydestä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa vastauspropensiteetiksi (menetelmästä enemmän ks. esim. Laaksonen 2006; Peress 2010 tai Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan painotuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille ennustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurempi. Vastauspropensiteetin avulla on mahdollista tarkastella vastauskadon satunnaisuutta erityisten survey-aineistojen edustavuutta mittaavien indikaattorien avulla perinteisen vastausprosentin rinnalla. Eräs käyttökelpoisimmista on niin sanottu R-indikaattori (representativity indicator), joka on laskennallisesti määritelty siten, että täydellisen vinoutuneella aineistolla se saa arvon 0 ja täysin vinoutumattomalla arvon 1. Sen arvo perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan, joka on suuri silloin, kun vastaamattomien joukko eroaa vastaajista taustamuuttujien suhteen paljon ja pieni silloin, kun vastauskato on tausta- muuttujien suhteen satunnaista. R-indikaattori R(p) lasketaan kaavalla: R(p) = 1 − 2S(p), jossa S(p) on mallinnetun propensiteetin keskihajonta. (Bethlehem et al. 2008.) Kun vastaustodennäköisyyttä mallinnetaan rekistereistä poimittavilla taustatiedoilla, saadaan estimoitujen propensiteettien keskihajonnaksi 0,113 ja R-indikaattorin arvoksi 0,775, jota voidaan pitää verrattaen hyvänä arvona, mutta kertoo kuitenkin estimaattien edellyttävän aineiston painottamista. Barometriaineiston edustavuustarkastelun suuri paradoksi on siinä, että opiskelijarekisteriaineiston käyttö tekee muihin vastaaviin tarkasteluihin nähden poikkeuksellisen perusteellisen edustavuustarkastelun mahdolliseksi. Aineisto näyttäisi muihin vastaaviin tiedonkeruihin nähden erityisen edustavalta, jos edustavuutta tarkasteltaisiin vain iän, alueen ja sukupuolen suhteen, sillä yleensä väestörekistereistä tehdyn otannan edustavuustarkastelu jää muutamaan demograafiseen muuttujaan (yleensä rajoittuen ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn ja johonkin aluemuuttujaan), kun barometrin edustavuustarkastelussa niitä oli seitsemän (ikä, sukupuoli, korkeakoulu, opintoala, opintopistekertymä, tutkintotaso ja opintojen aloitusvuosi). Edustavuusindikaattorin arvo siis näyttäisi siten paremmalta, jos käytettävissä olisi yhtä vähän vastaajia vastaamattomista erottelevaa tietoa kuin mitä yleisesti on käytettävissä. Siksi R-indikaattoria tulkittaessa on erityisen tärkeää huomioida, että R-indikaattori toimii ensisijaisesti tiedonkeruun laadunvarmistuksena ja eri kyselyiden R-indikaattorit ovat vertailukelpoisia silloin, kun ne perustuvat samojen taustatietojen käyttöön (Schouten et al. 2011). Toisaalta tarkempi vastauskadon mallinnus luo entistä paremmat edellytykset vastauskadon vinouman korjaamiseen painotusmenetelmillä ja juuri käytettävissä olevan tiedon määrä tekee estimaattien vinoutuneisuuden korjaamisesta aikaisempia opiskelijatiedonkeruita huomattavasti tehokkaampaa.
TAULUKKO 3. MIESTEN JA NAISTEN VASTAUSPROSENTIN SEKÄ AINEISTON EDUSTAVUUTTA MITTAAVAN R-INDIKAATTORIN KEHITYS MUISTUTUSKIERROKSILLA. Miesvastaajia Miesten vastausprosentti Naisvastaajia Naisten Vastausprosentti R-indikaattori Ensimmäinen kyselykutsu 327 18,29 % 715 31,03 % 0,781 Ensimmäinen muistutus 476 26,62 % 996 43,23 % 0,758 Postimuistutuksen jälkeen 531 29,70 % 1049 45,53 % 0,775 TAULUKKO 4. LOPULLINEN TUTKIMUSOTOS ILMAN PAINOTUSTA SEKÄ ASETELMA- JA VASTAUSKATOPAINOTUKSELLA SUHTEESSA TODELLISEEN OPINTOALAKOHTAISEEN OPISKELIJAMÄÄRÄÄN. Asetelma- Asetelma- Korjaamaton paino- ja vastaus- otos korjattu katokorjattu otus otos N % N % Eläinlääketieteellinen koulutus 8 Farmasian koulutus 26 0,5 % 8 1,6 % 26 Hammaslääketieteellinen koulutus 5 0,3 % Humanistinen koulutus 217 Kasvatustieteellinen koulutus Todellinen opiskelijamäärä* N % % 0,5 % 7 0,4 % 0,3 % 1,6 % 22 1,4 % 1,1 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,7 % 13,7 % 225 14,2 % 185 11,7 % 15,2 % 155 9,8 % 160 10,1 % 159 10,1 % 9,0 % Kauppatieteellinen koulutus 153 9,7 % 168 10,6 % 201 12,7 % 13,4 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 48 3,0 % 1,3 % Luonnontieteellinen koulutus 208 13,2 % 215 13,6 % 189 11,9 % 14,6 % Lääketieteellinen koulutus 57 3,6 % 59 3,7 % 52 3,3 % 2,9 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 43 2,7 % 2,1 % Musiikkialan koulutus 14 0,9 % 9 0,6 % 16 1,0 % 0,8 % Oikeustieteellinen koulutus 64 4,1 % 66 4,2 % 62 3,9 % 2,9 % Psykologian koulutus 12 0,7 % 12 0,8 % 12 0,8 % 1,0 % Taideteollinen koulutus 33 2,1 % 34 2,2 % 40 2,5 % 2,0 % Tanssi- ja teatterialan koulutus 5 0,3 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,2 % Teknillistieteellinen koulutus 279 17,7 % 235 14,9 % 299 18,9 % 19,4 % Teologinen koulutus 36 2,3 % 37 2,3 % 33 2,1 % 1,7 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 205 13,0 % 212 13,4 % 202 12,8 % 11,2 % *Lähde: Tilastokeskus 17
Taulukossa 4 on esitetty vastauskadon ja otanta-asetelman huomioivan painotuksen vaikutus aineiston reunajakaumiin koulutusalan osalta. Asetelma- ja vastauskatokorjatun aineiston koulutusalakohtainen jakauma on hyvin lähellä tilastokeskuksen opiskelijatilaston (SVT 2013) jakaumaa. Pienet erot todellisen koulutusalakohtaisen opiskelijamäärän ja aineiston välillä johtuvat käytännössä siitä, että tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin sellaiset opiskelijat, jotka eivät kolmen viimeisen vuoden aikana ole tosiasiallisesti opiskelleet ja todellinen opiskelijoiden aktiivisuus vaihtelee koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulut 18 Ammattikorkeakoulujen osalta ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijabarometri jäi sille asetetuista tavoitteista. Neljä merkittävää ammattikorkeakoulua (Tampereen, Kymenlaakson, Satakunnan sekä Mikkelin AMK:t) jäi yrityksistä huolimatta tiedonkeruun ulkopuolelle, mikä näkyy lopullisen otoskoon pienuutena suhteessa yliopistoissa toteutettuun tiedonkeruuseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu kysely lähetettiin yhteensä 2245 opiskelijalle, joista 658 vastasi kyselyyn vastausprosentin ollessa näin 29,3. Näin ollen aineiston yleistettävyys ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusjoukkoon ei yllä samalle tasolle yliopisto-opiskelijoiden tiedonkeruun suhteen. Yleistettävyys ei olisi aineiston osalta edes ajateltavissa, jos ajatellaan, ettei tutkimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ollut mahdollisuutta päätyä tutkimusotokseen. Todellisuudessa tämä mahdollisuus kuitenkin oli, sillä kaikille korkeakouluille osoitettiin opiskelijarekistereihin suunnattu tietopyyntö, joka toteutettiin täsmälleen samalla muotoilulla samana ajankohtana. Käytännössä neljän korkeakoulun jääminen tiedonkeruun ulkopuolelle johtui siitä, että ammattikorkeakoulujen käytännöt opiskelijarekistereihin suunnatuille tietopyynnöille vaihtelivat korkeakoulukohtaisesti tavalla, jota Otuksen tutkijat eivät tiedonkeruun suunnittelussa osanneet riittävästi huomioida. Hieman laveaa tulkintaa seuraten olisi kuitenkin mahdollista pitää ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattua kyselyä menetelmällisesti kaksivaiheisena ryväsotantana, jossa tutkimukseen valikoitui ensin joukko ammattikorkeakouluja, joista toteutettiin seuraavaksi satunnaisotos opiskelijoista. Tulkinta on ongelmallinen ja vaatisi aineistosta tehtävien analyysien osalta monimutkaisen otanta-asetelman (ks. esim. Lehtonen & Pahkinen 2004) huomioimisen tilastollisten ajojen yhteydessä, mitä ei tämän tutkimusjulkaisun puitteissa ollut mahdollista tehdä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin tuloksiin on siten syytä suhtautua varauksella. Taulukossa 5 on esitetty ammattikorkeakouluopiskelijoiden määritelmällinen perusjoukko opiskelijamäärittäin eri ammattikorkeakouluissa sekä niissä toteutettu tiedonkeruu tutkimusotoksen, vastaajamäärän ja toteutuneen vastausprosentin osalta. Tutkimuksen otanta-asetelma on huomioitu korkeakoulun tasolla niin, että opiskelijoiden toisistaan vaihtelevat sisältymistodennäköisyydet otokseen korjataan aineistossa otanta-asetelman painotuksella. Kyselyn vastausprosentti vaihteli ammattikorkeakoulujen välillä jossain määrin enemmän kuin yliopistojen kohdalla. Parhaiten kyselyyn vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat vastausprosentin jäädessä heikoimmaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osalta. Otokseen poimituista miehistä kyselyyn vastasi noin joka neljäs (25,1 %) ja naisista 39,0 %, mikä selittää osaltaan ammattikorkeakoulukohtaista vaihtelua vastausaktiivisuudessa. Vastauskadon aiheuttamaan aineiston vinoutumiseen pyrittiin vastaamaan tiedonkeruuvaiheessa samalla periaatteella kuin yliopisto-opiskelijoiden kohdalla. Linkki nettikyselyyn oli auki kolme viikkoa, jonka jälkeen tutkimuksen kyselylomake postitettiin 500 sellaiselle vastaajalle, jotka olivat tiedonkeruun tässä vaiheessa huonoiten edustettuina aineistossa. Vastauskadon painotus perustuu ammattikorkeakoulujen opiskelijarekistereistä saatuihin taustatietoihin sillä taustaoletuksella, että tut-
TAULUKKO 5. TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO, TUTKIMUSOTOS SEKÄ VASTAAJAMÄÄRÄT KORKEAKOULUITTAIN. Perusjouk- Joista mie- Tutkimuso- Vastan- Vastaus- Design ko / amk hiä tos N neita prosentti Weight 132 042 46,8 % 2245 658 29,3 % 1,00 Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola 2 263 43,3 % 52 20 38,5 % 0,74 Diakonia-ammattikorkeakoulu 2 998 16,3 % 70 17 24,3 % 0,73 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9 419 40,6 % 212 69 32,5 % 0,76 Humanistinen ammattikorkeakoulu 1 438 21,3 % 50 13 26,0 % 0,49 Hämeen ammattikorkeakoulu 6 463 50,0 % 55 20 36,4 % - Ammattikorkeakoulut yhteensä Högskolan på Åland 598 66,4 % - - - - Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6 331 49,8 % 167 79 47,3 % 0,64 Kajaanin ammattikorkeakoulu 2 008 50,1 % 45 9 20,0 % 0,76 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2 559 45,1 % 62 18 29,0 % 0,70 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 3 421 48,4 % 52 15 28,8 % 1,12 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3 922 46,0 % - - - - Lahden ammattikorkeakoulu 4 918 40,1 % 112 26 23,2 % 0,75 Laurea-ammattikorkeakoulu 7 111 33,5 % 162 56 34,6 % 0,75 Metropolia ammattikorkeakoulu 15 152 56,2 % 360 103 28,6 % 0,72 Mikkelin ammattikorkeakoulu 4 089 46,3 % - - - Oulun seudun ammattikorkeakoulu 7 487 48,4 % 168 45 26,8 % 0,76 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3 745 49,7 % - - - - 75 85,3 % - - - - Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3 181 50,5 % 71 21 29,6 % 0,76 Saimaan ammattikorkeakoulu 2 924 42,2 % 67 17 25,4 % 0,74 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5 496 48,9 % - - - - Savonia-ammattikorkeakoulu 6 245 45,4 % 143 41 28,7 % 0,74 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4 760 47,5 % 105 33 31,4 % 0,77 Tampereen ammattikorkeakoulu 9 261 50,5 % - - - - Turun ammattikorkeakoulu 9 117 48,5 % 66 14 21,2 % 2,35 Vaasan ammattikorkeakoulu 3 419 54,5 % 78 22 28,2 % 0,75 Yrkeshögskolan Novia 3 642 51,2 % 83 20 24,1 % 0,75 Poliisiammattikorkeakoulu kimuksen perusjoukon muodostavat vain tutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Siten ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistosta tehtävien tulkintojen yhteydessä lukijan on pysyttävä kriittisenä, sillä aineisto on puuttuvien korkeakoulujen sekä niiden edustamien koulutusalojen suhteen edelleen vinoutunut. Tunnistemuuttujat ja aineiston anonymisointi Vastaajan tunnistetietoja sisältävää tutkimusaineistoa ei missään tutkimuksen vaiheessa luovutettu muille kuin tutkimuksesta ensisijaisesti vastaaville tahoille. Tiedonkeruun jälkeen tunnistetietoja on säilytetty ainoastaan sellaisilta vastaajilta, jotka ovat erikseen anta- 19
neet Otuksen tutkijoille luvan mahdollisten jatkokyselyiden toteuttamiseen. Yksi tällainen jatkokysely toteutettiin keväällä 2013 yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden liikuntatottumuksia sekä korkeakoululiikunnan nykytilaa Suomessa. Tämän tutkimusraportin valmistuttua tiedonkeruun tutkimusrekisteristä hävitetään kaikki vastaajien tunnistetiedot ennen kuin aineisto saatetaan muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi Tampereen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kautta. Aineiston anonymisoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei siitä pystytä tunnistamaan pienten korkeakoulujen pienten opintoalojen opiskelijoita. Käytännössä tiedot vastaajan koulutusohjelmasta pelkistetään tiedekunta- tai koulutusalatasolle. Barometrin tilasto-osion toteuttamisesta 20 Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin ositettuna satunnaisotantana, joka jäi valitettavista syistä johtuen ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta vajaaksi neljän ammattikorkeakoulun jäädessä tutkimuksen ulkopuolelle. Ositettu otanta on barometrin kannalta luonteva tiedonkeruuratkaisu, sillä korkeakouluopiskelijoiden tiedot ovat saatavissa ensisijaisesti ja ajantasaisesti oman korkeakoulun opiskelijarekisteristä. Ositetulla otannalla voidaan samalla varmistaa, että tutkimusotokseen saadaan edustus myös pienistä korkeakouluista, jotka voisivat yksinkertaisessa satunnaisotannassa jäädä vaille vastaajia. Perustutkinto-opiskelijan ensisijaisen opinto-oikeuden mukaan määritelty korkeakoulu muodostaa siten aineiston ositusrakenteen. Tilastollisen päättelyn osalta ositettu otanta periaatteessa tehostaa estimointia, sillä tutkimuksellisesti relevantti ositus takaa aineiston edustavuuden (tässä tapauksessa korkeakoulukohtaisen) paremmin kuin yksinkertainen satunnaisotanta (Lehtonen & Pahkinen 2004). Estimointi on luotettavampaa silloin, kun tutkittava ilmiö on yhteydessä korkeakouluun tai siihen välittömästi liittyvään latenttiin muuttujaan (esimerkiksi alue tai opiskeltava ala), josta opiskelija on poimittu. Toisaalta tilanteessa, jossa opiskelijoiden sisältymisen todennäköi- syys otokseen vaihtelee merkittävästi korkeakouluittain, estimointi on vastaavasti hieman tehottomampaa. Tiedonkeruun otanta-asetelma otetaan huomioon barometrin tilasto-osiossa siten, että kaikki siihen liittyvät tilastolliset tarkastelut suoritetaan SPSS-ohjelman ”Complex Surveys” –moduulilla niin, että tilastollisten luottamusvälien laskennassa hyödynnetään aineiston ositerakennetta, jossa on mukana tieto vastaajan sisältymistodennäköisyydestä otokseen. Tulosten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat huomattavasti luotettavampia verrattuna sellaisiin tilastollisiin ajoihin, joissa otanta-asetelmaa ei olisi huomioitu. Aineistoon liittyvä tilastollinen epävarmuus on siten hallittavissa, ja tilastollisten virhepäätelmien riski on huomattavasti pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa väärin lasketut luottamusvälit tuottavat liian tarkkoja estimaatteja. Tulosten luotettavuus tarkoittaa tilastotieteessä usein niiden epätarkkuutta (ja sen hyväksymistä), mikä hämmentää helposti tarkkaavaistakin lukijaa. Yliopisto-opiskelijoiden osalta puolestaan osituksen positiivinen vaikutus tehokkaaseen otoskokoon on suurin piirtein yhtä suuri kuin korkeakoulukohtaisesti hieman toisistaan vaihtelevien sisältymistodennäköisyyksien negatiivinen vaikutus. Estimaatit ovat yliopisto-opiskelijoiden osalta siis suurin piirtein yhtä tarkkoja, kuin mitä yksinkertaisen satunnaisotannan tilanteessa samalla otoskoolla pystyttäisiin saavuttamaan. Tilasto-osion kuvioissa ja taulukoissa on pääsääntöisesti tutkittu tilastollisten erojen merkitsevyyttä korkeakoulusektorien opiskelijoiden välillä. Ristiintaulukoinnin osalta otanta-asetelma on huomioitu tilastollisten testisuureiden Rao–Scott-korjauksella (Rao & Scott 1987), joka raportoidaan kuvioissa ja taulukoissa vain tilastollisen merkitsevyyden osalta niissä muuttujatarkasteluissa, joissa ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä pystytään osoittamaan. Todellisten erojen täytyy käytännössä olla melko suuria tilastollisesti merkitsevien erojen havaitsemiseksi, sillä tilastollinen epävarmuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistossa on huomattavan suurta.
Kirjallisuus Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B. 2008. Indica- Kypria, K., Samaranayakab, A., Connor, J., Langley, J. D. & tors for the Representativeness of Survey Respon- Maclennan, B. 2011. Non-response bias in a web-ba- se. Proceedings of the Statistics Canada Symposium sed health behaviour survey of New Zealand tertiary 2008, Gatineau, Canada. students. Preventive Medicine. 53, (4–5) 2011, s. Carlson, B L. & Williams, S 2001. A Comparison of Two Met- 274–277. hods to Adjust Weights for Non-Response: Propen- Laaksonen, S. 2006. Does the choice of link function matter sity Modeling and Weighting Class Adjustments. in response propensity modelling? Model Assisted Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistics and Applications, An International Journal, Statistical Association, August 5-9 2001. 1 (2) 2005/2006. s. 95 – 100. IOS Press. Cranford, J. A., McCabe, Sean E., Boyd, C. J., Slayden, J., Lehtonen, R & Pahkinen, E 2004: Practical Methods for De- Reed, M. B., Ketchie, J. M., Lange, J., E. & Scott, M. sign and Analysis of Complex Surveys. (second edi- S. 2008. Reasons for nonresponse in a web-based tion). John Wiley & Sons: New Jersey. survey of alcohol involvement among first-year col- Peress, M. 2010. Correcting for Survey Nonresponse Using lege students. Addictive Behaviors. 33 (1) 2008, s. Variable Response Propensity. Journal of the Ameri- 206–210. can Statistical Association. 105 (492) 2010. European Social Survey 2012. ESS Round 5 (2010/2011) Te- Rao, J. N. K. & Scott, A J. (1987): On Simple Adjustments to chnical Report. Centre for Comparative Social Sur- Chi-Square Tests with Sample Survey Data. The An- veys, City University London: Lontoo. nals of Statistics 15 (1) 1987, s. 385-397. Groves, R. M. & Peytscheva, E. 2008: The Impact of Non- Schouten, B., Shlomo, N. & Skinner, C. 2011. Indicators for response rates on Nonresponse Bias. Public Opinion Monitoring and Improving Representativeness of Quarterly, 72 (2), s. 167-189. Response. Journal of Official Statistics 27, s. 1-24. Groves, R. M., Fowler, F. J., Couper, M. P., Lepkowski, J M; Suomen virallinen tilasto (SVT 2013): Yliopistokoulutus Singer, E. & Tourangeau, R. 2004. Survey Metho- [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0599. Helsinki: Tilasto- dology (second edition). Wiley & Sons: New Jersey. keskus [viitattu: 13.5.2013]. Saantitapa: http://www. stat.fi/til/yop/tau.html 21
Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin Heidi Kettunen ja Tiia Villa 22
Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin Tässä osiossa esitellään vuoden 2012 opiskelijabarometrin eri teema-alueita. Tarkastelussa ovat yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemykset opiskelusta ja opiskelijan elämästä. Kataus etenee siten, että opiskelijoiden taustatietojen esittelyn jälkeen käsitellään korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä sekä näkemyksiä alan- valinnasta. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään opinnoissa menestymistä ja opiskelukykyä, opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia, opiskelijoiden liikunnan harrastamista ja terveyttä, asumista ja toimeentuloa sekä työssäkäyntiä. Lopuksi tarkastelussa ovat vielä korkeakouluopiskelijoiden arvot ja asenteet. 23
Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista Tiivistelmä Yliopisto-opiskelijat arvioivat opintojensa suoritusajaksi keskimäärin 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijat keskimäärin 3,6 vuotta. Opintoihin käytetty aika on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tyypillisesti noin 11–39 tuntia viikossa ja opintopisteitä suoritetaan tyypillisimmin 20–29 yhden lukukauden aikana. Opiskelijoista suurin osa kokee opiskelevansa oikealla alalla ja kokee ennakkokäsityksensä opintojen sisällöstä olleen realistisia. Alan vaihtoa harkitsee noin viidennes. 24 Korkeakouluopiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hieman yliopisto-opiskelijoista tyytyväisempiä. Yleisimpiä opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt, kurssiaikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys. Opintoja edistäviksi tekijöiksi nähdään taas yleisimmin opiskelutovereilta saatu tuki.
3. Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista Kyselyn toteuttamishetkellä vastanneista yliopisto-opiskelijoista 55 prosenttia suoritti alempaa yliopistotutkintoa aikeinaan jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon, ja 41 prosenttia suoritti ylempää korkeakoulututkintoa (taulukko 1). Yliopisto-opiskelijoissa pelkän alemman korkeakoulututkinnon suorittajia on vain viisi prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista kyselyn vastaajiksi poimittiin lähtökohtaisesti vain perustutkintoa suorittavia opiskelijoita, ja he ovatkin lähes kaikki vastanneet suorittavansa ammattikorkeakoulututkin- toa. Muiden tutkintojen suorittaminen ensisijaisen tutkinnon rinnalla on varsin harvinaista: kaiken kaikkiaan vastaajista kolme prosenttia ilmoitti suorittavansa useampaa korkeakoulututkintoa samanaikaisesti. Taustatietoja lähdettiin kartoittamaan tutkimalla opiskelijoiden muuttoliikkeitä. Opintojen perässä muuttaminen toiselle paikkakunnalle on varsin tavallista korkeakouluopiskelijoille. Yliopisto-opiskelijoiden joukossa se on vielä hieman yleisempää kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa KUVIO 1. MUUTTAMINEN OPISKELUPAIKKAKUNNALLE. 70 YO 60 60 % 49 47 50 AMK 25 37 40 30 20 10 0 44 En ole muuttanut toiselta paikkakunnalta Olen muuttanut ulkomailta opiskelupaikkakunnalle Olen muuttanut muualta Suomesta opiskelupaikkakunnalle TAULUKKO 1. PARHAILLAAN SUORITETTAVA KORKEAKOULUTUTKINTO. SUORITETTAVA KORKEAKOULUTUTKINTO YO AMK Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa, jatkan ylempään 55 % 3% Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa, en jatka ylempään 5% 2% Ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa 41 % 1% Jatkotutkinto yliopistossa 1% 0% Ammattikorkeakoulututkinto 1% 96 % Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 1% 1% 104 % 103 % Yhteensä (1) (1) Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon, jos suorittavat samanaikaisesti useampaa eri tutkintoa. Tästä johtuen prosentit eivät summaudu sataan.
KUVIO 2. AIKAISEMMAT KORKEAKOULUOPINNOT. 26 (kuvio 1). Yliopisto-opiskelijoista jopa 60 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 49 prosenttia on muuttanut opintojen perässä toiselle paikkakunnalle. Vain harvat ovat muuttaneet opiskelupaikkakunnalleen ulkomailta. Opiskelijoiden muuttoliikkeiden lisäksi huomiota kiinnitettiin opintojen aloittamisajankohtaan. Opintojen aloittaminen näyttäisi olevan yleisintä samana vuonna, kuin opiskelupaikka saadaan (kuvio 2). Yliopisto-opiskelijoista kyseisenä vuonna aloittaneita on aineistossa 61 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 69 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista taas opintojaan on lykännyt 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 6 prosenttia. Niitä, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa jo ennen nykyistä koulutuspaikkaa, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa hieman alle kolmannes ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa neljännes. Taustatiedoissa haluttiin kartoittaa myös vanhempien koulutustaustaa. Kuviossa 3 esitetään vastaajien isien koulutustausta. Molemmilla opiskelijaryhmillä isien yleisin tutkinto on ammatillinen tutkinto. Huomattavaa on, että ammattikorkeakoulussa opiskelevien isillä on ammatillinen tutkinto yliopisto-opiskelijoiden isiä tavallisemmin1, kun taas yliopisto-opiskelijoiden isien koulutustaso on muutoin hieman korkeampi. Ylempi tai alempi yliopistotutkinto on yliopisto-opiskelijoiden isillä 27 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden isillä 15 prosentilla. Ammattikorkeakoulututkinto on yliopisto-opiskelijoiden isillä taas 12 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden isillä 8 prosentilla. Kansa-, keski- tai peruskoulututkinnon isänsä korkeimmaksi tutkinnoksi ilmoittaa 15 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 19 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Niitä, joiden isillä ei ole mitään muodollista koulutusta, on aineistossa vain yksi prosentti. Kuviossa 4 tarkastellaan vielä vastaajien äitien koulutustaustaa. Myös äitien koulutustaso on hieman korkeampi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Yliopisto-opiskelijoiden äitien yleisin tutkinto on ylempi yliopistokoulututkinto (23 %), ja miltei yhtä yleinen on ammatillinen tutkinto (20 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitien yleisin tutkinto taas on ammatillinen tutkinto jopa 30 prosentin osuudella. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden äiteihin verrattuna suuremmalla osalla on myös yliopistotutkinto2 tai ammattikorkeakoulututkinto3. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 1. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden isistä 35% ja yliopisto-opiskelijoiden isistä 24%. 2. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä 29% ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 17%. 3. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä 14 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 9 %.
Kansa-, keski- tai peruskoulutuksen korkeimpana koulutuksenaan yliopisto-opiskelijoiden äideistä omaa 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 14 prosenttia. Niitä, joiden äideillä ei ole mitään muodollista koulutusta, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yksi prosentti ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa heitä ei ole yhtään. KUVIO 3. ISÄN KOULUTUSTAUSTA. KUVIO 4. ÄIDIN KOULUTUSTAUSTA. Mikä on korkein koulutustaso, jonka äitisi on suorittanut?* 0 5 10 15 20 25 30 35 40 10 Kansa-, keski- tai peruskoulu 14 8 7 Ylioppilas 20 Ammatillinen tutkinto Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa 6 6 Ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa Yliopiston jatkotutkinto 11 2 8 11 3 1 En tiedä / ei koske minua 4 Ei muodollista koulutusta 23 3 Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 30 12 13 Opistotutkinto 7 0 1 YO *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 27 % AMK
Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta Tiivistelmä 28 Yliopisto-opiskelijat arvioivat opintojensa suoritusajaksi keskimäärin 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijat keskimäärin 3,6 vuotta. Opintoihin käytetty aika on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tyypillisesti noin 11–39 tuntia viikossa ja opintopisteitä suoritetaan tyypillisimmin 20–29 yhden lukukauden aikana. Opiskelijoista suurin osa kokee opiskelevansa oikealla alalla ja kokee ennakkokäsityksensä opintojen sisällöstä olleen realistisia. Alan vaihtoa harkitsee noin viidennes. Korkeakouluopiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hieman yliopisto-opiskelijoista tyytyväisempiä. Yleisimpiä opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt, kurssiaikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys. Opintoja edistäviksi tekijöiksi nähdään taas yleisimmin opiskelutovereilta saatu tuki.
4. Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta Opintojen etenemistä lähdettiin kartoittamaan kysymyksellä arvioidusta opintojen kestosta. Keskimääräinen opintojen kesto yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa näyttäisi vastaajien arvioiden mukaan olevan 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 3,6 vuotta4. Tärkeää on huomata, että ammattikorkeakoulussa opiskelevat osaavat arvioida valmistumisaikansa hieman useammin kuin yliopisto-opiskelijat (92 % vs. 86 %).5 Kysymyksen kohdalla kävi myös ilmi, että yksi prosentti kaikista korkeakouluopiskelijoista uskoo, ettei tule valmistumaan mistään tutkinnosta. Tyypillisesti opintoihin käytetty tuntimäärä on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa viikon aikana noin 11¬–39 tuntia (kuvio 5). Vaihteluväli on pitkä ja kertoo suurista eroista opiskelijoiden viikoittaisen opiskeluajan välillä. Pieniä eroja on myös havaittavissa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: Yliopisto-opiskelijat käyttävät yleisimmin 20–29 tuntia viikossa opintoihin, kun ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät yleisimmin 30–39 tuntia opintoihin viikossa. Alle 10 tuntia viikossa aikaa opintoihin käyttäviä on yliopisto-opis- kelijoiden keskuudessa 11 prosenttia, kun niitä on ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 16 prosenttia. Kuviossa 6 tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden arvioita omien opintopisteiden kertymisestä yhden lukukauden aikana. Yleisin arvio suoritetuista opintopisteistä syyslukukaudella on 20–29 opintopistettä, jonka arvioi saavuttavansa hieman yli kolmannes vastaajista. Seuraavaksi yleisimmin arvioidaan saavutettavan 30–39 opintopistettä syyslukukaudessa; näin arvelee hieman yli neljännes opiskelijoista. Niitä, jotka arvioivat suorittavansa yli 40 opintopistettä yhden lukukauden aikana, on aineistossa noin 15 prosenttia ja alle kymmenen tai ei yhtään opintopistettä kertyy arvioiden mukaan hieman alle kymmenesosalle opiskelijoista. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös tyytyväisyyttään opintojensa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin sekä tyytyväisyyttä omaan oppimiseen. Arvio tuli asettaa asteikolla yhdestä yhdeksään, jossa yksi tarkoitti ei lainkaan tyytyväistä ja yhdeksän tarkoitti erittäin tyytyväistä. Kokonaisuutena korkea- KUVIO 5. VIIKON AIKANA OPISKELUUN KÄYTETYT TUNNIT. 4. Arvioidussa valmistumisvuodessa on otettu huomioon kuukausi tai lukukausi, jolloin opiskelija on arvioinut valmistuvansa. Jos valmistumisaikaa ei ollut täsmennetty, oletettiin valmistumisen olevan lukuvuoden lopussa, jolloin valmistumisvuoteen on lisätty 0,5 vuotta. Opintojen kesto on laskettu seuraavalla tavalla: aloitusvuosi - täsmennetty arvioitu valmistumisvuosi - 0,5 (jos opinnot aloitettu syksyllä). 5. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 29
KUVIO 6. ARVIO OPINTOPISTEIDEN KERTYMISESTÄ SYYSLUKUKAUDEN 2012 AIKANA. 30 kouluopiskelijat vaikuttavat olevan melko tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa. Tarkasteltaessa asiaa opiskelijaryhmien välillä ammattikorkeakouluopiskelijat näyttäisivät olevan hieman yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä opintojensa etenemiseen: yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemiseen liittyvä keskimääräinen tyytyväisyys asettui asteikolla kohtaan 6,49 ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla kohtaan 6,81.6 Omaan oppimiseen liittyvä tyytyväisyys taas asettui yliopisto-opiskelijoilla asteikon kohtaan 6,47 ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla kohtaan 6,61, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tyytyväisyysteemaa syvennettiin kysymällä opiskelua mahdollisesti edistävistä tekijöistä. Kysymykset liittyivät HOPSin, opiskelijatutor-toiminnan sekä oppilaitoshenkilöstöltä, opiskelutovereilta tai ystäviltä ja sukulaisilta saadun avun tuomaan merkitykseen opintojen etenemisen kannalta (kuvio 7). Näkemykset HOPSin merkityksestä opintojen etenemisen kannalta vaihtelevat suuresti opiskelijoiden välillä. Noin puolet vastaajista näki HOPSista olleen apua opintojen etenemisen kannalta ja neljä kymmenestä taas oli sitä mieltä, ettei HOPSista ole ollut juurikaan tai lainkaan apua. Myös opiskelijatutortoiminnan hyödyllisyyteen liittyvät näkemykset vaihtelevat suuresti sekä opiskelijaryhmien sisällä että niiden välillä. Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutor-toiminnan hyödyllisyydestä ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita positiivisemmat. Siinä missä yliopisto-opiskelijoista 43 prosenttia näkee tutortoiminnasta olleen hyötyä jossain määrin tai suuressa määrin, ammattikorkeakouluopiskelijoista niin kokee 34 prosenttia. Kun tarkastellaan vastauksia, joiden mukaan tutortoiminnasta ei ole lainkaan tai juurikaan ollut hyötyä, niiden osuus yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on 53 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 63 prosenttia. Oman oppiaineen henkilöstöltä saatu ohjaus nähdään yleisesti ottaen hyödylliseksi opintojen etenemisen kannalta – ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa hieman yliopisto-opiskelijoita yleisemmin. Yliopisto-opiskelijoista 64 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista jopa 76 prosenttia kertoo henkilöstön ohjauksesta olevan hyötyä. Opiskelutoverilta saadun tuen hyödyllisyys opintojen etenemisen kannalta taas näyttäisi olleen kaikista kysytyistä ohjaus- ja tukimuodoista hyödyllisin korkeakouluopiskelijoiden mielestä. Lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä uskoo opiskelutovereilta saadun tuen edistävän heidän opintojaan. Lisäksi myös 6. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). Keskiarvotarkasteluista on jätetty pois ”en osaa sanoa” -vastaukset.
KUVIO 7. OHJAUKSEN JA TUEN MERKITYS OPINTOJEN ETENEMISEN KANNALTA. Missä määrin koet seuraavien olleen hyödyksi opintojesi etenemisen kannalta? 18 23 19 34 26 23 30 32 9 5 27 9 30 4 7 8 6 22 54 30 muilta ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki näyttäisi olevan tärkeää opintojen etenemisen kannalta – näin ajattelee kolme neljästä opiskelijasta. Tyytyväisyyttä opintojen etenemiseen kartoitettiin myös sitä mahdollisesti hidastavien tekijöiden merkityksellä. Vaikka yliopisto-opiskelijoista 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 35 prosenttia katsoo opintojensa edenneen tavoitellusti (kuvio 8), monia hidastaviakin tekijöitä löytyi. Työssäkäynti näyttäisi olevan koko aineistossa eniten opintojen etenemistä haittaava tekijä. Hieman yli viidennes yliopisto-opiskelijoista ja hieman alle viidennes ammattikorkeakouluopiskelijoista katsoi työssäkäynnin opintojensa hitaan etenemisen syyksi. Myös heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt näyttäisivät olevan syynä opintojen hitaaseen etenemiseen monessa tapauksessa. Heikosta motivaatiosta kertoi kärsivänsä 17 prosenttia opiskelijoista ja muista henkilökohtaisista syistä 15 prosenttia opiskelijoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 38 37 3 4 1 2 58 19 19 5 10 33 43 7 16 24 42 15 8 16 31 24 7 17 33 2 34 37 Opintojen aikataulut näyttävät myös tuottavan ongelmia vastaajien keskuudessa: kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono aikataulutus on ongelmallista 18 prosentille yliopisto-opiskelijoista ja 13 prosentille ammattikorkeakouluopiskelijoista. Hieman alle 15 prosenttia kokee opintojen työläyden tai ylityöläiden kurssien hidastavan opintoja. Lisäksi koettiin tarpeelliseksi kartoittaa opiskeluun liittyviä taukoja. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutahti näyttäisi olevan hyvin yhtäjaksoista niin, ettei taukoja opintoihin juuri tule (kuvio 9). Yliopisto-opiskelijoista 74 prosenttia on opiskellut jotakuinkin yhtäjaksoisesti ilman pidempiä opintotaukoja. Vastaava osuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 80 prosenttia. Yli vuoden mittaisia taukoja on pitänyt korkeakouluopiskelijoista harvempi kuin joka kymmenes. Puolen vuoden tai vuoden mittaisia taukoja on pitänyt noin 15 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Syyt vähintään puoli vuotta kestävien opintotaukojen pitämiseen näyttäisivät liitty- 31
KUVIO 8. OPINTOJA HIDASTAVAT TEKIJÄT. 32 vän enimmäkseen työntekoon – noin kolmannes opinnoissaan taukoja pitäneistä vastaajista ilmoitti työssäkäynnin ensisijaiseksi syyksi tauon pitämiselle (kuvio 10). Yliopisto-opiskelijoille seuraavaksi yleisin syy opintotaukoon työssäkäynnin jälkeen on armeijassa olo, ammattikorkeakouluopiskelijoille taas välivuoden pitäminen. Sairauteen tai muuhun terveydentilaan liittyvän syyn mainitsee noin 15 prosenttia. Lapsen saanti on myös suhteellisen yleinen syy opintotaukoon. Noin joka kymmenes vastaaja mainitsee tämän tauon pitämisen syyksi. Usein opiskelutauot saattavat liittyä esimerkiksi ulkomaille lähtöön. Korkeakouluopiskelijat eivät kyselyn perusteella kuitenkaan näytä suurissa määrin suunnittelevan vaihto-opintoja tai harjoittelujaksoa ulkomailla (kuvio 11). Yliopisto-opiskelijat ovat kuitenkin *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). ammattikorkeakouluopiskelijoita myönteisempiä asialle. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia suunnittelee vaihto-opintoja tai harjoittelua ulkomailla. Niitä, jotka eivät halua lainkaan suunnata opintoihin tai harjoitteluun ulkomaille, on yliopisto-opiskelijoissa 39 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 53 prosenttia. Vaihto-opiskelu- tai harjoittelujakson jo ulkomailla suorittaneita on yliopisto-opiskelijoissa 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 11 prosenttia. Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia siitä, opiskeleeko oikealla alalla (kuvio12). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista - yliopisto-opiskelijoista jopa 91 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 84 prosenttia - koki
KUVIO 9. VÄHINTÄÄN YHDEN LUKUKAUDEN MITTAISET TAUOT OPINNOISSA. KUVIO 10. OPINNOISSA PIDETTYIHIN VÄHINTÄÄN LUKUKAUDEN MITTAISIIN TAUKOIHIN LIITTYVÄT SYYT. 33 kyselyhetkellä opiskelevansa oikeaa alaa. Tässä on huomattava, että ammattikorkeakouluopiskelijoista suurempi osa (69 %) koki vahvasti olevansa oikealla alalla, kun taas yliopisto-opiskelijoista vastaava osuus oli 55 prosenttia. Jossain määrin oikealla alalla olevien osuus taas oli yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 15 prosenttia. Niitä, jotka kokivat epävarmuutta alansa sopivuudesta itselle, oli yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 9 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 17 prosenttia. Tulokset siis osoittavat, että yliopisto-opiskelijoista ammattikorkeakouluopiskelijoita suurempi osa kokee opiskelevansa oikeaa alaa samalla kun ammattikorkeakouluopiskelijoista yliopisto-opiskelijoita suurempi osa kokee epävarmuutta koulutusvalinnastaan. Noin 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei ole vaihtanut eikä ole harkinnut vaihtavansa opiskelualaansa (kuvio 13). Niitä, jotka harkitsevat vaihtavansa opiskelualaa, on puolestaan noin viidennes. Noin viidennes vastaajista on myös jo aiemmin vaihtanut opiskelualaansa. Korkeakouluopiskelijoista suurin osa kokee myös ennakkokäsitystensä opintojen sisällöstä vastanneen todellisuutta hyvin (kuvio 14). Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 68 prosenttia on sitä mieltä, että opintojen sisältö vastaa hyvin hakuvaiheen käsitystä opinnoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). 1) Ne opiskelijat, jotka vastasivat edelliseen kysymykseen ”en, olen opiskellut kutakuinkin yhtäjaksoisesti”, on jätetty tarkastelusta pois.
Yliopisto-opiskelijoista 8 prosentin ennakkokäsitykset opinnoista vastasivat huonosti todellisuutta, ja vastaava luku ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolella oli 13 prosenttia. KUVIO 11. AIKOMUS SUORITTAA VAIHTO-OPINTOJA TAI HARJOITTELUJAKSO ULKOMAILLA. KUVIO 12. KOKEMUKSET OPISKELUSTA OIKEALLA ALALLA. 34 *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01).
KUVIO 13. OPISKELUALAN VAIHTAMINEN. KUVIO 14. KUINKA HYVIN HAKUVAIHEEN ENNAKKOKÄSITYS OPINTOJEN SISÄLLÖSTÄ ON VASTANNUT TODELLISUUTTA. 35 *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). 1) Ne opiskelijat, jotka vastasivat edelliseen kysymykseen ”en, olen opiskellut kutakuinkin yhtäjaksoisesti”, on jätetty tarkastelusta pois. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01).
Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa Tiivistelmä 36 Korkeakouluopiskelijat arvioivat opintomenestyksensä ja opiskelukykynsä yleisesti ottaen vahvaksi. Itsenäisistä opintosuorituksista koetaan suoriuduttavan hyvin ja opinnoissa tarvittavat vuorovaikutustaidot arvioitiin hyviksi, mutta opiskeluun varatun ajankäytön tehokkuus ja opintojen sekä muun elämän yhteensovittaminen herättää korkeakouluopiskelijoissa monenlaisia mietteitä. Myös opiskeluun liittyvien asioiden murehtiminen näyttäisi olevan suhteellisen yleistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Apua koetaan yleisesti saatavan opiskeluun liittyvissä kysymyksissä hyvin ja opintojen arvioinnin koetaan olevan yleisesti ottaen oikeudenmukaista. Myös opetushenkilökunnan nähdään olevan osaavaa ja opetettavat asiat nähdään mielekkäinä. Yliopisto-opiskelijat ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita tyytyväisempiä opintojärjestelyjen joustavuuteen, arvioinnin oikeudenmukaisuuteen, opettajien osaamiseen sekä opetettavien asioiden mielekkyyteen, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä opinnoista saatavaan palautteeseen.
5. Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutaitoja selvitettiin kysymällä ensin heiltä heidän suoriutumisestaan itsenäisistä opintosuorituksista, opiskeluun varatun ajan käytöstä, oman alan tiedonhakutaidoista sekä opiskeluun tarvittavista vuorovaikutustaidoista (kuvio 15). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista, noin 80 prosenttia, koki suoriutuvansa itsenäisistä opintosuorituksista hyvin. Vastaavasti vastaajista noin kymmenesosa koki itsenäisistä opintosuorituksista suoriutumisen ongelmalliseksi. Opiskeluun varatun ajankäytön suhteen vastaukset jakautuivat tasaisemmin sekä niihin, jotka kokivat käyttävänsä opiskeluajan hyvin (hieman alle puolet vastaajista) että niihin, jotka kokivat käyttävänsä aikaa heikosti (hieman alle kolmannes vastaajista). Tiedonhakutaidot arvioitiin yleisesti ottaen hyviksi molemmissa vastausryhmissä. Yliopisto-opiskelijat suhtautuvat tiedonhakutaitoihinsa hieman ammattikorkeakouluopis- kelijoita kriittisemmin. Tiedonhakutaitonsa hyviksi arvioi yliopisto-opiskelijoista 63 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia, kun heikot tiedonhakutaidot koki omaavansa yliopisto-opiskelijoista 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 prosenttia. Opiskeluun tarvittavat vuorovaikutustaidot arvioitiin niin ikään hyviksi molemmissa ryhmissä. Yliopisto-opiskelijat arvioivat hieman kriittisemmin vuorovaikutustaitojaan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat: 80 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 84 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista näki taitonsa hyviksi. Heikoiksi vuorovaikutustaitonsa arvioivia oli yliopisto-opiskelijoissa 7 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa kolme prosenttia. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutaitoja mitattiin myös kysymällä kirjallisten töiden tekemisestä sekä oman alan kirjallisuuden lukemisesta (kuvio 16). Korkeakouluopiskeli- KUVIO 15. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (ITSENÄINEN OPISKELU, AJANKÄYTTÖ, TIEDONHAKU, VUOROVAIKUTUS). 37
38 joiden keskuudessa kirjallisiin töihin liittyviä ongelmia koetaan yleisesti ottaen harvoin. Tarkasteltaessa asiaa opiskelijaryhmäkohtaisesti, yliopisto-opiskelijoista 44 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 42 prosenttia kertoo kokevansa kirjallisiin töihin liittyviä ongelmia harvoin, kun taas usein tai melko usein kirjallisissa tehtävissä ongelmia kokee 13 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 15 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Oman alan kirjallisuuden lukemiseen suhtaudutaan samankaltaisesti kuin kirjallisiin tehtäviin. Ongelmia kirjallisuuden lukemisessa on melko usein tai usein vain noin kymmenesosalla ja ongelmia harvoin kokevia on noin puolet vastaajista. Korkeakouluopiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös taitojaan opiskeltavan tiedon jäsentämisessä (kuvio 17). Korkeakouluopiskelijoista noin 60 prosenttia näyttäisi etsivän huolellisesti perusteluja ja näyttöä muodostaakseen omat johtopäätökset opiskeltavista asioista. Korkeakouluopiskelijat pyrkivät myös yleisesti muodostamaan kokonaisuuksia eri kursseilla opiskeltavista asioista – näin tekee yhdeksän opiskelijaa kymmenestä. Opiskelijat eivät näyttäisi pitävän opiskeltavia asioita yleisesti ottaen liian monimutkaisina. Opintojen monimutkaisuuteen liittyvän väitteen kanssa eri mieltä on hieman alle 70 prosenttia vastaajista ja samaa mieltä vain alle viidennes. Toisaalta vaikka opiskeltavien asioiden monimutkaisuuden ja vaikeasti ymmärryttävyyden kanssa oltiin eri mieltä, moni opiskelija (noin 45 prosenttia) kokee joutuvansa silti toistamaan opiskeltavia asioita itselle oppiakseen ne. Opiskelijoiden intoa opintoihinsa ja opiskelun mielekkääksi kokemista mitattiin väittämillä ”Harkitsen toisinaan opintojeni keskeyttämistä”, ”olen innoissani opiskelusta” sekä ”koen opintoni tulevaisuuteni kannalta hyödyllisiksi” (kuvio 18). Näyttäisi siltä, että opintojen keskeyttämistä on harkinnut vain hyvin pieni osa korkeakouluopiskelijoista – ammattikorkeakouluopiskelijoista hieman suurempi osuus kuin yliopisto-opiskelijoista. Yliopisto-opiskelijoista opintojen keskeyttämistä on harkinnut 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 18 prosenttia. Opinnoista ollaan myös enimmäkseen innoissaan. Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 67 prosenttia on opinnoista innoissaan ja niitä, jotka eivät ole opinnoista innostuneita, on yliopisto-opiskelijoissa vain 9 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 13 prosenttia. Tässäkin yliopisto-opiskelijat pitävät siis opintojaan hieman mielekkäämpinä kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista (87 prosenttia) kokee myös opinnot tulevaisuuden kannalta hyödyllisiksi, kun vain noin 5 pro- KUVIO 16. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKEMINEN JA OMAN ALAN KIRJALLISUUDEN LUKEMINEN). *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05).
KUVIO 17. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (TIEDON JÄSENTÄMINEN). senttia ei usko hyötyvänsä opinnoistaan tulevaisuudessa. Opintojen etenemisen ja opiskelukyvyn yhteydessä on tärkeää tarkastella myös muita elämän osa-alueita. Kuviossa 19 tarkastellaan, millä tavalla korkeakouluopiskelijat kokevat opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen. Opiskelijoista jopa 38 prosenttia kokee, että opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa heille jatkuvasti ongelmia, kun taas hieman alle puolet kokee, että opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen ei tuota jatkuvaa ongelmaa. Myös opiskeluun liittyvien asioiden murehtiminen näyttäisi olevan aineistossa suhteellisen yleistä, noin 60 prosentin luokkaa. Niitä, jotka eivät juuri murehdi opiskeluun liittyviä asioita, on aineistossa hieman yli neljännes. Opiskelukyky ja opintojen eteneminen riippuvat oman motivaation ja työskentelyn lisäksi myös monista opiskeluympäristöön liittyvistä tekijöistä. Opetusta ja opetusjärjestelyjä mitattiin muutamilla eri väitteillä koskien avunsaantia, opetusjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja joustavuutta, arvioinnin oikeu- *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). denmukaisuutta, opetustaitoja, opettajien asiaosaamisen syvällisyyttä, opetettujen asioiden mielekkyyttä sekä oppimispalautteen saantia (kuvio 20). Apua koetaan yleisesti saatavan opiskeluun liittyvissä kysymyksissä melko hyvin. Jopa noin 69 prosenttia vastaajista kertoo positiivisesta avunsaannin kokemuksesta, kun vajaa viidennes vastaajista kertoo, ettei ole kokenut saavansa apua opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Kysymys opetusjärjestelyiden tarkoituksenmukaisuudesta ja joustavuudesta kohtaa vastauksissa paljon hajontaa niin opiskelijaryhmien sisällä kuin heidän välilläänkin. Yliopisto-opiskelijoista ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman suurempi osuus kokee opetusjärjestelyjen olevan tarkoituksenmukaiset ja joustavat (51 % vs. 43 %). Niitä, jotka kokevat opetusjärjestelyjen olevan jossain määrin tai täysin epätarkoituksenmukaiset ja joustamattomat, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 31 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 38 prosenttia. 39
KUVIO 18. KOETTU OPISKELUINTO JA OPINTOJEN MIELEKKYYS. 31 30 40 Opintojen arvioinnin koetaan taas olevan yleisesti ottaen oikeudenmukaista ja tasapuolista. Yliopisto-opiskelijat ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita luottavaisempia arvostelun tasapuolisuuteen: heistä 70 prosenttia näkee arvioinnin oikeudenmukaisena ja tasapuolisena, kun vastaava osuus ammattikorkeakouluopiskelijoista on 62 prosenttia. Niitä, joiden mielestä arviointi ei ole oikeudenmukaista, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 13 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 18 prosenttia. Opetushenkilökunnan nähdään osaavan opettaa hyvin ja heidän asiaosaamisensa nähdään syvällisenä. Eroja on kuitenkin havaittaKUVIO 19. OPISKELUN SOVITTAMINEN MUUHUN ELÄMÄÄN. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). vissa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemysten välillä: 68 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 61 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista luottaa opettajien opetustaitoihin, kun taas 15 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 20 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ei luota opettajien opetustaitoihin. Toisaalta opetushenkilöstön asiaosaamisen nähdään olevan syvällistä 84 prosentin keskuudessa yliopisto-opiskelijoista ja 65 prosentin keskuudessa ammattikorkeakouluopiskelijoista. Niitä, jotka eivät luota opettajien sisällölliseen osaamiseen, on yliopisto-opiskelijoissa 5 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 15 prosenttia. Yli-
KUVIO 20. ARVIOT OPETUKSESTA JA OPETUSJÄRJESTELYISTÄ. 41 opisto-opiskelijat ovat siis kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluopiskelijoita luottavaisempia opetushenkilökunnan osaamiseen. Yliopisto-opiskelijat ovat myös hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita tyytyväisempiä opetettujen asioiden sisältöihin. 76 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 67 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kertoi opetettujen asioiden olevan mielekkäitä. Päinvastaista mieltä oli 6 prosenttia yliopisto-opiskelijoista sekä 9 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat taas yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä oppimisesta saadun palautteen riittävyyteen. Palautteen saamiseen liittyvän kysymyksen kohdalla vastausten hajonta ryhmien sisällä on kuitenkin melko suurta. Tyytyväisiä opinnoista saatuun palautteeseen on yliopisto-opiskelijoista vain 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 36 prosenttia. Tyytymättömiä palautteen riittävyyteen taas on 45 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 37 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista.
Sosiaalinen hyvinvointi Tiivistelmä 42 Korkeakouluopiskelijat näyttäisivät pitävän yhteyttä ystäviinsä useita kertoja viikossa ja vain pieni osuus kokee olevansa yksinäisiä. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan tai muun kuin oman alan opiskelijoihin ei kuitenkaan suurissa määrin pidetä yhteyttä. Syrjintää, kiusaamista tai häirintää ei juurikaan koeta. Opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen ei ole kovin yleistä ja se vaihtelee paljon yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Toimintaan osallistuminen on selvästi yleisempää yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa: Niitä, jotka eivät ole mukana missään opiskelijajärjestössä, on yliopisto-opiskelijoista 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista jopa 68 prosenttia. Ainejärjestö, tiedekuntajärjestö tai kilta näyttäisi olevan selkeästi suosituin opiskelijayhteisöön osallistumisen muoto.
6. osiaalinen hyvinvointi S Korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia lähestyttiin kysymällä opiskelu- ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymisestä, järjestöissä toimimisesta, yksinäisyyden kokemisesta sekä häirintä- ja kiusaamiskokemuksista. Kuviossa 21 tarkastellaan opiskelu- ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymistä. Kysymys oman alan opiskelijoiden yhteisöön kuulumisen vahvuudesta kohtaa hyvin paljon hajontaa vastausten osalta. Niitä, jotka kokevat kuuluvansa opiskelijayhteisöön paljon tai erittäin paljon, on korkeakouluopiskelijoissa noin neljännes samoin kuin jossain määrin opiskelijoiden yhteisöön kuuluvia. Myös niitä, jotka kokevat kuuluvansa opiskelijayhteisöön vain vähän, on aineistossa hieman yli neljännes. Ei lainkaan opiskelijayhteisöön kuuluvia on aineistossa vain hieman alle kymmenes. Oman oppilaitoksen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan ei sen sijaan pidetä paljon yhteyttä opetustilanteiden ulkopuolella. Niitä, jotka eivät pidä lainkaan yhteyttä opetusja tutkimushenkilökuntaan opetustilanteiden ulkopuolella, sekä niitä, jotka pitävät yhteyttä hyvin vähän, on molempia hieman alle kolmannes vastaajista. Jossain määrin, paljon tai erittäin paljon opetus- ja tutkimushenkilökuntaan yhteyttä pitäviä on aineistossa hyvin vähän, alle kymmenesosa. Kysyttäessä sitä, kuinka paljon opiskelija on yhteydessä muihin kuin oman alansa opiskelijoihin, vastausjakauma on hajanainen. Siinä missä yliopisto-opiskelijat ovat yleisimmin jossain määrin yhteydessä muihin kuin oman alan opiskelijoihin, ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yleisimmin hyvin vähän yhteydessä muihin kuin oman alan opiskelijoihin. Yliopisto-opiskelijoista 21 prosenttia pitää yhteyttä paljon tai erittäin paljon muihin kuin oman alan opiskelijoihin, kun osuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 15 prosenttia. Vastaavasti vähän tai hyvin vähän muihin kuin oman alan opiskelijoihin yhteyttä pitäviä on yliopisto-opiskelijoissa 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa jopa 38 prosenttia. KUVIO 21. KIINNITTYMINEN OPISKELU- JA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN. 43
44 Yhtenä korkeakouluopiskelijan sosiaalisen kanssakäymisen osa-alueena voidaan pitää opiskelijajärjestötoimintaa. Opiskelijajärjestöaktiivisuutta selvitettiin kysymyksellä siitä, kuinka paljon on mukana opiskelijajärjestötoiminnassa opintojen ohella (kuvio 22). Opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen ei ole yleisesti ottaen kovin yleistä ja se vaihtelee lisäksi paljon yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Yliopisto-opiskelijat osallistuvat selkeästi useammin opiskelijajärjestöjen toimintaan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat: yliopisto-opiskelijoista opiskelijajärjestöissä aktiivisia on noin viidennes ja ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista selkeästi suurin osa (61 prosenttia) ei ole mukana lainkaan opiskelijajärjestötoiminnassa, kun yliopisto-opiskelijoista heitä on 34 prosenttia. Kun lasketaan vielä yhteen niiden osuus, jotka eivät osallistu lainkaan tai osallistuvat harvoin opiskelijajärjestötoimintaan, on heitä yliopisto-opiskelijoissa 58 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa jopa 82 prosenttia. Korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin myös, minkä tyyppisessä opiskelijajärjestössä he ovat ensisijaisesti mukana (kuvio 23). Ainejärjestö, tiedekuntajärjestö tai kilta näyttäisi olevan selkeästi suosituin osallistumisen muoto kaikkien vastaajien keskuudessa. Toisaalta myös niitä KUVIO 22. AKTIIVISUUS OPISKELIJAJÄRJESTÖISSÄ. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01) . vastaajia on suuri joukko, jotka eivät ole mukana missään opiskelijajärjestössä. Kuten aiemmassa kysymyksessä, myös tässä erot yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä ovat suuret. Ainejärjestön, tiedekuntajärjestön ja killan toimintaan osallistuu yliopisto-opiskelijoista 42 prosenttia, kun ammattikorkeakouluopiskelijoista niiden toimintaan osallistuu 12 prosenttia. Osakuntiin, yhteiskunnallisiin tai poliittisiin, uskonnollisiin, kulttuurillisiin, luonto- tai retkeily- tai pelaajajärjestöihin osallistuminen on hyvin vähäistä. Liikunta- tai urheilujärjestöissä on osallistujia hieman näitä enemmän (8 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista). Niitä, jotka eivät osallistu minkään opiskelijajärjestön toimintaan, on yliopisto-opiskelijoiden joukossa 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa jopa 68 prosenttia. Siirtyäksemme opiskelijaympäristöstä laajempaan kontekstiin, tarkastelemme korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia yksinäisyydestä yleensä. Kuviossa 24 esitetään, kuinka aktiivisesti korkeakouluopiskelijoiden vapaa-aikaan kuuluu yhteydenpito ystävien kanssa. Yleisimmin sekä yliopisto-opiskelijat että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yhteydessä ystäväänsä tai ystäviinsä useita kertoja viikossa (noin 40 prosenttia vastaajista). Useita kertoja kuukaudessa ystäviinsä yhteyttä pitäviä on korkeakouluopiskelijoista 27 prosenttia.
KUVIO 23. OSALLISTUMINEN ERITYYPPISTEN OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN TOIMINTAAN. KUVIO 24. YHTEYDENPITO YSTÄVIEN KANSSA. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 45
Päivittäin yhteyttä ystäviinsä pitää noin viidennes vastaajista, kun kerran kuussa tai harvemmin sekä ei koskaan tai ei juuri koskaan yhteyttä pitäviä on aineistossa melko vähän, noin kymmenesosa. Korkeakouluopiskelijoista vain harvat kokevat olevansa yksinäisiä usein tai jatkuvasti, kun taas suuri joukko ei koe yksinäisyyttä lainkaan (kuvio 25). Jatkuvaa yksinäisyyttä kokee vain kaksi prosenttia korkeakouluopiskelijoista ja usein yksinäisyyttä kokee hieman alle kymmenes. Joskus tai ei juurikaan yksinäisyyttä kokevia korkeakouluopiskelijoita on yhteensä noin 70 prosenttia. Niitä, jotka eivät koe yksinäisyyttä lainkaan, on korkeakouluopiskelijoissa noin viidennes. Yksinäisyyttä mitattiin myös kysymyksellä siitä, tunteeko vastaaja voivansa keskustella halutessaan jonkun läheisen kanssa avoimesti asioista ja ongelmista (kuvio 26). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista tuntee voivansa keskustella läheisten kanssa avoimes- 46 KUVIO 25. KOKEMUS YKSINÄISYYDESTÄ. ti (noin 80 prosenttia). ”Ehkä”-vastauksia annettiin noin 15 prosenttia kaikista vastauksista. Niitä, jotka kokevat, etteivät voi keskustella läheistensä kanssa avoimesti asioistaan ja ongelmistaan, on molemmissa vastaajaryhmissä hyvin vähän, vain viisi prosenttia. Kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän kokemuksista (kuvio 27), vastauksista selviää, että selkeästi suurimmalla osalla vastaajista ei ole kokemusta näistä lainkaan ja niiden osuus, jotka ovat kohdanneet kiusaamista, häirintää tai syrjintää on hyvin pieni. Tarkemmin tarkasteltuna hieman alle 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei ole kohdannut lainkaan syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Joskus syrjinnän, häirinnän tai kiusaamisen kokemuksia on kohdannut korkeakouluopiskelijoista noin kymmenes ja usein näitä kokemuksia on kohdannut kaikista korkeakouluopiskelijoista vain yksi prosentti.
KUVIO 26. MAHDOLLISUUS KESKUSTELUUN LÄHEISEN KANSSA. KUVIO 27. KOKEMUKSET SYRJINNÄSTÄ, HÄIRINNÄSTÄ JA KIUSAAMISESTA. 47
Liikunta ja terveys Opiskelijat näyttäisivät harrastavan kestävyys- ja lihaskuntoliikuntaa yleisimmin vähintään kerran viikossa ja arkiliikuntaa harrastetaan yleisimmin noin puoli tuntia päivässä. Korkeakouluopiskelijat kokevat oman terveytensä yleisesti ottaen hyväksi tai melko hyväksi. Terveyden tilansa huonoksi kokevia on aineistossa vain muutamia prosentteja ja niitä, jotka kokevat opintoja haittaavia terveyshaittoja, on aineistossa noin 15 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoiden kokemus omasta terveydestään on hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita parempi, mutta samalla heidän stressitasonsa on ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman korkeampi. Masentuneisuutta vallitsevissa määrin korkeakouluopiskelijat eivät ole juurikaan kokeneet kyselyä edeltäneen viikon aikana. Alkoholin viikoittainen kulutus on noin 3,5 annoksen tasolla. Tiivistelmä 48
7. iikunta ja terveys L Liikunta- ja terveysasioita kartoitettiin ensin kysymyksillä opiskelijoiden liikunta-aktiivisuudesta. Kysyttäessä kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan harrastamisen yleisyydestä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa selvisi, että liikunnan harrastamisen aktiivisuudessa on paljon hajontaa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (kuvio 28). Noin 60 prosenttia vastaajista harrastaa kestävyysliikuntaa yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Ei lainkaan tai hyvin harvoin kestävyysliikuntaa harrastavia on noin 10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Päivittäin kestävyysliikuntaa harrastaa taas hieman alle viisi prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Kuviosta 29 nähdään, että korkeakouluopiskelijat harrastavat lihaskuntoa kehit- tävää liikuntaa yleisimmin vähintään kerran viikossa, mutta myös niitä on vastaajissa melko paljon, jotka eivät harrasta lihaskuntoliikuntaa lainkaan. Kaksi kertaa viikossa tai useammin lihaskuntoliikuntaa kertoo harrastavansa reilu kolmannes korkeakouluopiskelijoista ja kerran viikossa lihaskuntoa harjoittavia on noin kolmannes. Niitä, jotka eivät harrasta lihaskuntoa kehittävää liikuntaa lainkaan, on hieman alle neljännes. Arkiliikunnan yleisyyttä selvitettiin kysymällä, kuinka monta minuuttia vastaaja harrastaa vähemmän rasittavaa liikuntaa (kuvio 30). Yleisin arkiliikuntaan käytetty aika korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on vastausten perusteella 20–30 minuuttia päivässä, jonka KUVIO 28. KESTÄVYYSKUNTOA KEHITTÄVÄN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN. Kestävyysluokan harrastaminen (1) (1) Kuinka usein keskimäärin harrastat liikuntaa vähintään ½ tuntia kerrallaan niin, että ainakin lievästi hengästyt ja hikoilet (esim. juoksua, pyöräilyä (yli 20 km/t), aerobicia, kuntouintia, maastohiihtoa, maila- ja juoksupallopelejä? 49
KUVIO 29. LIHASKUNTOA JA LIIKEHALLINTAA KEHITTÄVÄN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN. (1) Kuinka monta kertaa viikossa keskimäärin harrastat edellisen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa (esim. kuntopiiri, kuntosali, jumpat, pallopelit, luistelu, venyttely, tasapainoharjoittelu, tanssi ym.)? KUVIO 30. ARKILIIKUNNAN HARRASTAMINEN. (1) Kuinka monta minuuttia päivässä keskimäärin harrastat muuta, vähemmän rasittavaa liikuntaa (esim. matkat oppilaitokseen, harrastuksiin, töihin, asiointimatkat, puutarha- ja/tai kotityöt, koiran ulkoiluttaminen)? 50 KUVIO 31. KOKEMUS OMASTA TERVEYDENTILASTA. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05).
KUVIO 32. OPISKELUA VAIKEUTTAVAT TERVEYDELLISET HAITAT. ajan arkiliikuntaan käyttää runsas neljännes vastaajista. Muita yleisiä arkiliikuntaan käytettyjä aikahaarukoita ovat 30–40 minuuttia päivässä ja 10–20 minuuttia päivässä. Näihin molempiin kategorioihin kuuluu noin viidennes korkeakouluopiskelijoista. Yli tunnin päivässä arkiliikuntaa harrastavia on hieman yli kymmenes korkeakouluopiskelijoista ja alle 10 minuuttia päivässä arkiliikuntaan aikaa käyttäviä vain noin viisi prosenttia. Seuraavaksi tarkastelemme terveysteemaa laajemmin opiskelijan omina kokemuksina terveydentilastaan. Kysyttäessä korkeakouluopiskelijoiden omia kokemuksia terveydentilastaan selviää, että yleisimmin korkeakouluopiskelijat arvioivat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi (kuvio 31). Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä on havaittavissa hieman eroa niiden osuuksissa, jotka kokevat terveydentilansa olevan hyvä: siinä missä yliopisto-opiskelijoista näin kokee 38 prosenttia, ammattikorkeakouluopiskelijoista näin kokee vain 31 prosenttia. Terveytensä keskitasoiseksi kokee 21 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 24 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Terveytensä huonoksi tai melko huonoksi kokee hyvin pieni osuus, vain noin viisi prosenttia molemmista vastaajaryhmistä. 7. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). Siirrettäessä näkökulmaa terveyshaittoihin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa opintoja häiritsevät terveydelliset haitat ovat melko harvinaisia (kuvio 32). Noin kolme neljäsosaa opiskelijoista raportoi, ettei haittoja ole lainkaan. Opintoja jonkin verran tai merkitsevästi häiritseviä haittoja on reilulla 10 prosentilla korkeakouluopiskelijoista ja väliaikaisista opintoja häiritsevistä haitoista jossain vaiheessa opintojaan on raportoinut noin kymmenesosa korkeakouluopiskelijoista. Stressi liittyy olennaisena osana terveydentilan kokemuksiin. Korkeakouluopiskelijoiden stressitasoa selvitettiin kysymyksellä ”kuinka stressaantunut olet juuri nyt?” Vastaukset tuli antaa asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa yksi tarkoitti ei lainkaan stressaantunutta ja kymmenen erittäin stressaantunutta. Kaiken kaikkiaan korkeakouluopiskelijat näyttäisivät kokevan itsensä hieman stressaantuneiksi. Yliopisto-opiskelijoiden stressitaso näyttäisi olevan hieman korkeampi (keskiarvo 6,32) kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden stressitaso (keskiarvo 6,07).7 Opiskelijoiden psyykkistä terveyttä lähestyttiin myös kysymällä opiskelijoiden kokemuksia masennuksesta, lepäämisestä ja omien voimien riittävyydestä (kuvio 33). Jatkuvan 51
masentuneisuuden kokemukset eivät näyttäisi olevan vallitsevia korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa: vain pieni osa (8 prosenttia) on kokenut itsensä masentuneeksi kaiken aikaa tai suurimman osan ajasta viimeisen viikon aikana. Osan ajasta itsensä masentuneeksi on kokenut hieman yli neljännes. Ei ollenkaan tai vain hyvin pienen osan ajasta itsensä masentuneeksi viimeisen viikon aikana on kokenut hieman yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Opiskelijoilta kysyttiin myös sitä, kuinka monesti he ovat viimeisen viikon aikana kokeneet itsensä hyvin levänneiksi aamulla herätessään. Näyttäisi siltä, että korkeakouluopiskelijoista suuri osa (hieman alle 45 prosenttia) on kokenut itsensä levänneeksi vain osan ajasta viimeisen viikon aikana aamuisin herätessään. Suurimman osan ajasta levänneeltä kokeneita on noin 27 prosenttia. Niitä, jotka eivät ole kokeneet oloansa ollenkaan levänneeksi tai ovat kokeneet olonsa vain pienen osan ajasta hyvin levänneeksi, on noin viidennes vastaajista. Kaiken aikaa tai lähes kaiken aikaa levänneeltä olonsa tunteneita on aineistossa vain 7 prosenttia. Omien voimien riittävyys on tiukoilla noin viidenneksellä korkeakouluopiskelijoista: he kokevat, että tehdyt asiat vaativat ponnistelua suurimman osan ajasta tai lähes kaiken ajan viimeisen viikon aikana. Runsas 40 prosenttia puolestaan kokee, että tekeminen on vaatinut ponnisteluja osan ajasta. Niitä, joilla viimeisen viikon aikana tehdyt asiat ei ole juuri vaatineet ponnistelua, on noin 40 prosenttia. Korkeakouluopiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös heidän tyypillisesti kuluttamaansa alkoholiannosten määrää viikon aikana. Tulosten perusteella korkeakouluopiskelijat kuluttavat oman arvionsa mukaan noin 3,5 annosta alkoholia viikossa. Tyypillisin annosmäärä kaikkien vastaajien keskuudessa on 0–8 annosta viikossa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että noin neljännes naisista ja viidennes miehistä ei kuluta alkoholia lainkaan, mutta tässä on otettava huomioon, että kysymykseen liittyy jonkin verran epätarkkuutta - kysymys mittaa nimenomaan vastaajan näkemystä tyypillisestä viikkokulutuksesta, eikä vastaaja ole välttämättä sisällyttänyt vastaukseensa harvemmin kuin viikoittain tapahtuvaa alkoholinkäyttöä. 52 KUVIO 33. PSYYKKINEN HYVINVOINTI. Kuinka usein viimeisen viikon aikana sinusta on tuntunut seuraavalta:
KUVIO 34. TYYPILLINEN ALKOHOLIANNOSTEN MÄÄRÄ VIIKOSSA. Arvio viikottaisesta alkoholin keskikulutuksesta (annosta viikossa) 53
Asuminen ja toimeentulo Tiivistelmä 54 Yleisin asumismuoto korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on asuminen yksin omassa taloudessa tai puolison kanssa asuminen. Selkeästi suurin osa asuu vuokralla ja asumisjärjestelyihin ollaan suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Korkeakouluopiskelijat kokevat tulevansa toimeen suurimmaksi osaksi säästäväisyyden avulla ja niitä, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi tai epävarmaksi, on aineistossa noin viidesosa. Yleisimmin opiskelijat arvioivat noin 500–700 euroa kuukaudessa riittävän elämiseen, kun asumismenot ovat yleisimmin noin 300–500 euroa kuukaudessa. Suurimman tuloerän opiskelijoiden keskuudessa muodostaa erilaiset opintoihin liittyvät etuudet sekä suurimman yksittäisen tuloerän palkkatulot. Opintotukea nostetaan vuoden aikana keskimäärin noin 6 kuukautta ja kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kuukausitulot ovat keskimäärin noin 1160 euroa.
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012

Recommended

2006 opintojen pitkittymisen dilemma
2006 opintojen pitkittymisen dilemma2006 opintojen pitkittymisen dilemma
2006 opintojen pitkittymisen dilemmaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuheResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimusResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)SYL
 
Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013SYL
 

Recommended

2006 opintojen pitkittymisen dilemma
2006 opintojen pitkittymisen dilemma2006 opintojen pitkittymisen dilemma
2006 opintojen pitkittymisen dilemmaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuheResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimus
2007 lukiolaisten hyvinvointitutkimusResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)SYL
 
Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013SYL
 
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenEka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenSYL
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011SYL
 
Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012SYL
 
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)SYL
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
erityinen-tuki-web
erityinen-tuki-weberityinen-tuki-web
erityinen-tuki-webTerhi Ojala
 
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)SYL
 
2006 opiskelijan yliopisto
2006 opiskelijan yliopisto2006 opiskelijan yliopisto
2006 opiskelijan yliopistoResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kävin kokeileen kepillä jäätä
Kävin kokeileen kepillä jäätäKävin kokeileen kepillä jäätä
Kävin kokeileen kepillä jäätäTampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko)
 
2013 Opintojen sujuvuus
2013 Opintojen sujuvuus2013 Opintojen sujuvuus
2013 Opintojen sujuvuusResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnallaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...Tuula Myllylä-Nygård
 
Eka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jyEka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jySYL
 
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Maarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: VäitöskirjaMaarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: VäitöskirjaMaarit Marttila
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliSYL
 
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmät
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmätOpiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmät
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmätResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksiResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011SYL
 
1999 opiskelukyvyn jäljillä
1999 opiskelukyvyn jäljillä1999 opiskelukyvyn jäljillä
1999 opiskelukyvyn jäljilläResearch Foundation for Studies and Education Otus
 

More Related Content

What's hot

Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenEka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenSYL
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011SYL
 
Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012SYL
 
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)SYL
 
erityinen-tuki-web
erityinen-tuki-weberityinen-tuki-web
erityinen-tuki-webTerhi Ojala
 
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)SYL
 
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...Tuula Myllylä-Nygård
 
Eka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jyEka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jySYL
 

What's hot (15)

Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenEka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011
 
Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012Kyky kuulumiset helmikuu 2012
Kyky kuulumiset helmikuu 2012
 
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
 
erityinen-tuki-web
erityinen-tuki-weberityinen-tuki-web
erityinen-tuki-web
 
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
Syl yhdenvertaisuustapaaminen040512 kaunismaa (id 926)
 
2006 opiskelijan yliopisto
2006 opiskelijan yliopisto2006 opiskelijan yliopisto
2006 opiskelijan yliopisto
 
Kävin kokeileen kepillä jäätä
Kävin kokeileen kepillä jäätäKävin kokeileen kepillä jäätä
Kävin kokeileen kepillä jäätä
 
2013 Opintojen sujuvuus
2013 Opintojen sujuvuus2013 Opintojen sujuvuus
2013 Opintojen sujuvuus
 
2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
 
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten t...
 
Eka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jyEka vuosi työpaja jy
Eka vuosi työpaja jy
 
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
 

Similar to 2013 Opiskelijabarometri 2012

Maarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: VäitöskirjaMaarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: VäitöskirjaMaarit Marttila
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliSYL
 
Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011SYL
 
Opiskelukyky raportti
Opiskelukyky raporttiOpiskelukyky raportti
Opiskelukyky raporttiSYL
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013SYL
 
Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012SYL
 
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012Alayhdistysten kopokoulutus 31012012
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012TYYdiat
 
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 20102 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010SYL
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotSYL
 
G Saari Tiia.02.06.15
G Saari Tiia.02.06.15G Saari Tiia.02.06.15
G Saari Tiia.02.06.15Tiia Saari
 
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaOpiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaMari Simola
 

Similar to 2013 Opiskelijabarometri 2012 (20)

2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
 
Maarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: VäitöskirjaMaarit Marttila: Väitöskirja
Maarit Marttila: Väitöskirja
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaali
 
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmät
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmätOpiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmät
Opiskelijatutkimuksen päivät 2014 tiivistelmät
 
2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi
 
Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011Kyky kuulumiset kesäkuu2011
Kyky kuulumiset kesäkuu2011
 
1999 opiskelukyvyn jäljillä
1999 opiskelukyvyn jäljillä1999 opiskelukyvyn jäljillä
1999 opiskelukyvyn jäljillä
 
Opiskelukyky raportti
Opiskelukyky raporttiOpiskelukyky raportti
Opiskelukyky raportti
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013
 
Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012
 
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012Alayhdistysten kopokoulutus 31012012
Alayhdistysten kopokoulutus 31012012
 
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 20102 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010
2 kujala kyky-toimintaa_joka_paiva_30 11 2010
 
2012 hitaasti mutta varmasti
2012 hitaasti mutta varmasti2012 hitaasti mutta varmasti
2012 hitaasti mutta varmasti
 
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
 
Turun lukiouudistuksen linjaukset
Turun lukiouudistuksen linjauksetTurun lukiouudistuksen linjaukset
Turun lukiouudistuksen linjaukset
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
 
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
 
2007 joutuu vähän taisteleen
2007 joutuu vähän taisteleen2007 joutuu vähän taisteleen
2007 joutuu vähän taisteleen
 
G Saari Tiia.02.06.15
G Saari Tiia.02.06.15G Saari Tiia.02.06.15
G Saari Tiia.02.06.15
 
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaOpiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
 

More from Research Foundation for Studies and Education Otus

More from Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
 
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 20132014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
 
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina 2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-finalOpiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
 
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikkiOtuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
 
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettunaLyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
 
Avop liite 2 opala palautekierros1-kysely
Avop liite 2 opala palautekierros1-kyselyAvop liite 2 opala palautekierros1-kysely
Avop liite 2 opala palautekierros1-kysely
 
Avop liite 3 opala palautekierros1-saate
Avop liite 3 opala palautekierros1-saateAvop liite 3 opala palautekierros1-saate
Avop liite 3 opala palautekierros1-saate
 
Avop liite 4 opala palautekierros1-kooste
Avop liite 4 opala palautekierros1-koosteAvop liite 4 opala palautekierros1-kooste
Avop liite 4 opala palautekierros1-kooste
 

2013 Opiskelijabarometri 2012

  • 1. OPISKELIJABAROMETRI 2012 Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin Juhani Saari ja Heidi Kettunen (toim.) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013
  • 2. Copyright: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Taitto: Tero Silvast, Jussi Junni Oikoluku: Suvi Hurme ja Jussi Junni Käännökset: Saara Inkinen Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-34-4 ISSN: 2341-7307 Paino: Digipaino Keuruskopio Oy, Keuruu, 2013 Toinen, korjattu painos
  • 3. OPISKELIJABAROMETRI 2012 Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin Juhani Saari ja Heidi Kettunen (toim.) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013
  • 4. Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Helsingin yliopisto, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Campus Conexus -projekti, Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  • 5. Esipuhe Arvoisa lukija! Kädessäsi on korkeakouluopiskelijoiden barometri, ensimmäinen laatuaan. Opiskelijabarometrin idea juontaa juurensa kesään 2008, kun silloinen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen työhaastatteluun valmistautuva toiminnanjohtajakandidaatti mietti kuumeisesti, mitä yksityinen, pieni, silloin kolmen henkilön tutkimussäätiö voisi tehdä uudella, erilaisella ja entistä paremmalla tavalla. Tämän sittemmin säätiön toiminnanjohtajana vuosina 2008–2012 toimineen Aleksis Nokso-Koiviston, edeltäjäni, kuningasidea oli luoda tiedonkeruujärjestelmä, joka olisi yksittäisiin tutkimushankkeisiin verrattuna työmäärältään tehokkaampi, vastaajia kohtaan reilumpi ja kerättävän tiedon kannalta laadukkaampi. Tutkimuksen kohteet, opiskelijat, eivät ole loppumaton luonnonvara - eikä varsinkaan heidän aikansa ja motivaationsa vastaamiseen. Jokainen erillinen tutkimus aiheuttaa heissä vastauskuormaa ja vähentää todennäköisyyttä osallistua seuraaviin tutkimuksiin. Samaan aikaan jokaisessa erillisessä tutkimuksessa tehdään päällekkäistä työtä suunnittelussa, yhteydenpidossa opiskelijarekistereihin ja vastaajien houkuttelemisessa. Kun vähäiset tutkimukseen käytettävät resurssit jaetaan rajallisen opiskelijamäärän ja usean tutkimushankkeen kesken, kerättävän aineiston laatu on väistämättä heikompi kuin tutkimuksessa, johon on voitu satsata kaikki peliin. Näin yksittäisen opiskelijan vastaus, johon hän toivottavasti on motivoituneena panostanut, ei pääse hyödyttämään kaikessa potentiaalissaani tiedeyhteisöä ja yhteiskuntaa. Korkeakouluopiskelijoiden barometrissa on tavoiteltu maailman parasta aineistoa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista. Ei liene liioiteltua väittää, etteikö barometriaineisto myös olisi sellainen. Opiskelijoilta on kerätty laajat taustatiedot, jotka on yhdistetty heidän tietoihinsa oppilaitosten opiskelijarekistereissä. Otanta-asetelma on suunniteltu sellaisek- si, että pienemmiltäkin aloilta saadaan riittävä määrä vastaajia tilastollisia analyyseja varten. Tiedonkeruun laatuun on panostettu sekä vastaamiseen yleisesti kannustavilla keinoilla että erityisesti niitä ryhmiä lähestymällä, joiden vastausaktiivisuus muuten olisi jäänyt alhaiseksi. Kerätylle aineistolle on tehty syvällinen edustavuus- ja vastauskatoanalyysi kaikilta otantaan poimituilta vastaajilta käytettävissä olleiden taustamuuttujien suhteen, missä aineiston edustavuus on todettu erinomaiseksi. Kaiken yllä kuvatun metodologisen oivallisuuden lisäksi barometri on temaattisesti erittäin kattava. Taustatietojen ja rekisteriaineiston ohella kysymyksiä on seitsemältä eri teema-alueelta opiskelukyvystä toimeentuloon ja liikunnasta yhteiskunnallisiin arvoihin. Näihin teemoihin vastasi syksyllä 2012 yhteensä noin 2300 korkeakouluopiskelijaa. Keväällä 2013 aloitettu kohorttitutkimus, johon vastasi yhteensä noin 4200 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, on ainoa laatuaan suomalaisessa opiskelijatutkimuksessa. Sen viisi vuotta kestävästä tiedonkeruusta on nyt jo käytettävissä toisen asteen kokemukset, opiskelukyky ja opintoihin integroituminen. Valmistuessaan vuonna 2017 kohorttiaineisto tarjoaa ylivertaisen lähteen seurannaisvaikutusten mittaamiseen ja kausaalihypoteesien testaamiseen. Otuksen toiveissa on, että opiskelijabarometria voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti sekä tutkimuksessa että opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Barometriaineisto on avoimesti saatavissa tutkimuskäyttöön ja saatavissa jatkossa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineisto jo sinällään tarjoaa mahdollisuudet kymmeniin jatkotutkimuksiin ja lisäksi uutta aineistoa kerätään lisää tulevina vuosina, jolloin tutkimukselliset käytöt monipuolistuvat entisestään. Tähän kutsumme myös uusia kumppaneita mukaan. Viisi vuotta on kulunut idean saattamisesta ensimmäiseksi valmiiksi julkaisuksi. Viimeiset kaksi vuotta ovat Otuksessa olleet barometrin 5
  • 6. suhteen erittäin työntäyteisiä. Ensimmäiseksi haluan kiittää rahoittajiamme ja strategisia yhteistyökumppaneitamme Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Helsingin ja Tampereen yliopistoja, Campus Conexus -tutkimushanketta sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntia. Unohtaa ei sovi myöskään niitä lukuisia opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja opetushallinnon asiantuntijoita, jotka ovat antaneet työpanoksensa opiskelijabarometrin kehittämiseen. Aivan erityinen kiitos kuuluu ide- Jussi Junni toiminnanjohtaja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 6 an isälle ja hankkeen alkuunpanijalle Aleksis Nokso-Koivistolle, barometrin linjausten kehittäjälle, tutkimusasiantuntija Teemu Kemppaiselle sekä tutkimuksen toteuttaneille tutkijoille Heidi Kettuselle ja Juhani Saarelle, jotka ovat viimeiseen asti tehneet erinomaista ja vaativaa työtä. Kiitän myös kaikkia muita Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toimihenkilöitä barometrihankkeeseen panostamisesta, palautteistanne ja ajankäytöstänne. Tästä on hyvä jatkaa!
  • 7. Sisältö Esipuhe 5 1. Johdanto 2. Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin 3. Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista 4. Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta 5. Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa 6. Sosiaalinen hyvinvointi 7. Liikunta ja terveys 8. Asuminen ja toimeentulo 9. Työssäkäynti 10. Arvot ja asenteet 9 11 22 24 28 26 42 48 54 60 70 Artikkelit 11. Korkeakoulutukseen hakeutumisen motivaatiot ja kestävä koulutusvalinta 76 12. Mitä on hyvä opintomenestys? Opiskelijan lähestymistapa oppimiseen 89 13. Opiskeluinto: entäs sitten? 98 14. Millä tulee toimeen? 124 15. Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset 156 Kyselylomake 169 7
  • 8. 8
  • 9. 1. Johdanto Opiskelijabarometrin tarkoituksena on tuottaa monipuolista tietoa korkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja elämästä. Tiedonkeruun tavoitteena on kerätä maanlaajuisesti kattavaa, ajankohtaista ja tilastollisesti edustavaa tietoa korkeakouluopiskelijoista. Syksyn 2012 opiskelijabarometrin poikkileikkausaineistonkeruu toteutettiin yhdistettynä internet- ja postikyselynä, ja mukana oli opiskelijoita kaikista yliopistosta ja 21 ammattikorkeakoulusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 580 perustutkintovaiheen yliopisto-opiskelijaa sekä 657 ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevaa opiskelijaa. Tiedonkeruun tilastollinen edustavuus, tekninen toteutus ja siihen liittyvät menetelmälliset ratkaisut kuvataan yksityiskohtaisesti julkaisun ensimmäisessä osiossa. Syksyn 2012 opiskelijabarometrissa tarkasteltiin erilaisia opiskelijan elämään liittyviä teemoja: opintojen kulkua, opiskelukykyä, sosiaalista hyvinvointia, liikkumista ja terveyttä, asumista ja toimeentuloa, työssäkäyntiä sekä arvoja ja asenteita. Julkaisun toisessa osiossa aineistoon luodaan kattava katsaus siten, että tarkasteltavina ja verrattavina ovat yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemukset. Syksyn 2012 aineiston teemoja syvennetään julkaisun kolmannen osion artikkeleissa, jotka käsittelevät opintojen etenemistä, opiskeluintoa, opiskelijoiden toimeentuloa sekä työssäkäyntiä. Julkaisun ensimmäisessä artikkelissa pureudutaan onnistuneiden korkea-asteen koulutusvalintojen taustatekijöihin opiskelijan sosiaalisen taustan, alavalinnan sekä hakuorientaatioiden kautta. Poikkeuksellisesti tässä artikkelissa käytettävä tutkimusaineisto on jatkoa tässä julkaisussa varsinaisesti keskiössä olevalle aineistolle. Se on kerätty syksyn 2012 ensimmäisen vuoden opiskelijoilta – opiskelijoilta, joiden opintojen kulkua tulemme seuraamaan viiden vuoden ajan valtakunnallisessa korkeakouluopiskelijoiden pitkittäistutkimuksessa. Toisessa artikkelissa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemistä suhteessa erilaisiin opiskelutapoihin ja strategioihin, joita opiskelijat erilaisine lähtökohtineen ja tavoitteineen ilmentävät. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutusalakohtaiset vaihtelut erilaisten opintoja edistävien tai niitä hidastavien tekijöiden vaikutuksissa. Opiskeluinnon merkitystä opiskelijan kykyyn suoriutua opinnoistaan käsitellään julkaisun kolmannessa artikkelissa, jossa opiskelukykyä käsitellään työkyvyn ja työhyvinvoinnin käsitteiden ja teorioiden näkökulmasta. Neljännen artikkelin teemana on opiskelijoiden toimeentulo. Artikkelin tavoitteena on valaista euromääräisen toimeentulon ja subjektiivisen toimeentulon kokemuksen välistä yhteyttä erityisen opiskelijan erilaisten elämäntilanteiden tyyppien kautta ajatuksella, että opiskelijat mieltävät hyvän toimeentulon eri elämäntilanteissa eri logiikoiden kautta. Julkaisun viimeisessä artikkelissa tarkastellaan opiskelijoiden tulevaisuusodotuksia opintojen aikaisen työssäkäynnin ajoittumisen sekä laadun suhteen. Tarkoituksena on selvittää, mikä vaikutus työssäkäynnin laadulla ja ajoittumisella suhteessa opintojen vaiheeseen on valmistumisen jälkeiseen aikaan kohdistettujen odotusten suhteen. Teemallisesti opiskelijabarometri siis pureutuu opiskelijan elämän osa-alueiden ja opintojen etenemisen monisyiseen vuorovaikutussuhteeseen. Tuomalla perinteisiin opiskelua koskeviin hallinnollisiin näkökulmiin vahvan opiskelijalähtöisen tulokulman, opiskelijabarometri pyrkii osaltaan vahvistamaan opiskelijan äänen kuulemista opetuksen ja koulutuksen kehittämistyöhön liittyvässä julkisessa keskustelussa. 9
  • 10. Aineisto pähkinänkuoressa Tilastollisesti edustava otos korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat läsnäolevia perustutkinto-opiskelijoita syksyllä 2012. Tiedonkeruun ajankohta: 1.11.2012-10.1.2013. Tiedonkeruumenetelmä: Yhdistetty internet- ja postikysely, johon kuului myös tutkimusotokseen poimituille postitettu ennakkokirje. Yliopisto-opiskelijat: Otanta-asetelma: Ositettu satunnaisotanta Mukana kaikki yliopistot (pl. Kuvataideakatemia ja maanpuolustuskorkeakoulu) Vastausprosentti 38,6 Vastaajamäärä 1580 Ammattikorkeakouluopiskelijat: Otanta-asetelma: Epätäydellinen ositettu satunnaisotanta tai ryväsotanta Mukana 21 ammattikorkeakoulua (kyselyn ulkopuolella Poliisiammattikorkeakoulu, Mikkelin AMK, Satakunnan AMK, Tampereen AMK ja Kymenlaakson AMK) 10 Vastausprosentti 31,3 Vastaajamäärä 657 Aineiston edustavuus: Yliopisto-opiskelijoiden osalta aineiston edustavuus pystytään hyvin osoittamaan ja vastauskadon vinouttavaan vaikutukseen vastataan vastauskadon korjaavalla aineiston painotuksella. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineisto ei yllä edustavuudessaan samalle korkealle tasolle kuin yliopisto-opiskelijoiden aineistossa, joka on paremmin edustava, koska vastausprosentti ja vastaajamäärä ovat suurempia ja koska neljä ammattikorkeakoulua jättäytyi tutkimuksen ulkopuolelle.
  • 11. 2. utkimuksen toteutus ja menetelmät T Perusjoukon määritelmä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö toteutti vuodenvaihteessa 2012−13 valtakunnallisen kyselyn yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille. Tutkimuksen perusjoukoksi rajattiin ne yliopistojen (pois lukien maanpuolustuskorkeakoulu) perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäoleviksi syyslukukaudella 2012 ja joilla oli vähintään yksi opintosuoritus viimeisten kolmen vuoden ajalta kuitenkin niin, että kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat kuuluivat lähtökohtaisesti perusjoukkoon. Tämä rajaus tehtiin, jotta tosiasiallisesti ei opiskelevat ns. ”kirjoilla roikkujat” jäisivät tutkimuksen ulkopuolelle. Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutus–tilaston mukaan perusjoukkoon kuului poimintahetkellä 143 505 opiskelijaa (ylempi ja alempi aste yhteensä) (SVT 2012). Kyselyn tekninen toteuttaminen – yliopistot Tutkimusotos poimittiin satunnaisotannalla kaikkien yliopistojen opiskelijarekistereistä, joita Otus lähestyi lokakuussa 2012 kirjeitse tutkimuslupahakemuksella. Hakemuksessa pyydettiin toteuttamaan sellainen poiminta opiskelijarekistereistä, jossa otokseen poimittaisiin joka kymmenes edellä kuvattuun perusjoukkoon kuuluva opiskelija opiskelijanumeron viimeiseen ns. juoksevaan numeroon perustuvalla satunnaistuksella (siis opiskelijanumeron viimeinen sellainen numero, joka ei ole koulutusala, tiedekunta tai muu koodi tai tunniste). Tämä tehtiin siitä syystä, että tulevaisuudessa olisi mahdollista tehdä opiskelijoista uusia otoksia ilman vaaraa samojen opiskelijoiden päätymisestä tutkimusotokseen. Ammattikorkeakoulujen osalta kyselyn tekninen toteuttaminen toteutettiin täsmälleen samalla tavalla kuin yliopistojen osalta. Kuitenkin useamman merkittävän ammattikorkeakoulun jättäytyminen tutkimuksen ulkopuolelle vähentää syvällisen tiedonkeruun menetelmätarkastelun mielekkyyttä, joten ammattikorkeakouluopiskelijoiden tiedonkeruusta raportoidaan erikseen vain keskeisimmät tiedot. Yliopisto-opiskelijoiden osalta yhteystietoja saatiin perusjoukon määritelmän mukaan toteutetulla poiminnalla 12 762, eli aivan liikaa tutkimuksen tarpeisiin. Ylisuurella poimintatiheydellä haluttiinkin varautua siihen, että yksi tai useampi suurista korkeakouluista ei olisi myöntänyt tutkimuslupaa ja jättäytyisi siten tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä ainoastaan kuvataideakatemia ei toimittanut tutkimusotosta Otuksen tutkijoille ajoissa. Kuvataideakatemian opiskelijoiden osuus perusjoukosta on tosin vain 0,17 %, joten vaikutus aineiston edustavuuteen on marginaalinen. Otoksessa yliopistot olivat pääsääntöisesti edustettuina omalla painollaan; korkeakoulukohtaiset otoskoot ovat suorassa suhteessa korkeakoulun opiskelijamäärään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Aalto-yliopistosta poimittiin muita suurempi otos, koska erityisesti miespuolisten tekniikan alan opiskelijoiden vastausaktiivisuuden pelättiin jäävän alhaiseksi. Helsingin yliopiston otos oli hieman suunniteltua pienempi, sillä otoksesta haluttiin poistaa ne opiskelijat, joille Otus oli vuo- 11
  • 12. TAULUKKO 1. PERUSJOUKON JAKAUMA TILASTOKESKUKSEN OPINTOALALUOKITUKSEN SUHTEEN PERUSJOUKOSSA JA TUTKIMUSOTOKSESSA (SUORA JAKAUMA SEKÄ OTANTA-ASETELMAN HUOMIOIVALLA PAINOTUKSELLA). OpiskeliTilastokeskuksen opintoala-luokitus joita Suo- % kaikista Poiminta messa % poiminnasta Otanta-asetelma huo- % mioitu Eläinlääketieteellinen koulutus 465 0,3 % 18 0,4 % 21 0,5 % Farmasian koulutus 1 634 1,1 % 54 1,3 % 58 1,4 % Hammaslääketieteellinen koulutus 927 0,7 % 17 0,4 % 16 0,4 % Humanistinen koulutus 21 598 15,2 % 510 12,6 % 530 13,0 % Kasvatustieteellinen koulutus 12 738 9,0 % 425 10,5 % 444 10,9 % Kauppatieteellinen koulutus 18 974 13,4 % 499 12,4 % 451 11,0 % Kuvataidealan koulutus** 249 0,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus* 1 811 1,3 % 106 2,6 % 100 2,4 % Luonnontieteellinen koulutus 20 685 14,6 % 540 13,4 % 551 13,5 % Lääketieteellinen koulutus 4 166 2,9 % 151 3,7 % 154 3,8 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 2 968 2,1 % 115 2,9 % 130 3,2 % Musiikkialan koulutus 1 199 0,8 % 23 0,6 % 21 0,5 % Oikeustieteellinen koulutus 4 182 2,9 % 168 4,2 % 178 4,4 % Psykologian koulutus 1 487 1,0 % 23 0,6 % 23 0,6 % Taideteollinen koulutus 12 2 798 2,0 % 105 2,6 % 69 1,7 % Teatteri- ja tanssialan koulutus 346 0,2 % 13 0,3 % 11 0,3 % Teknillistieteellinen koulutus 27 541 19,4 % 684 17,0 % 721 17,6 % Teologinen koulutus 2 434 1,7 % 66 1,6 % 72 1,8 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 15 922 11,2 % 518 12,8 % 542 13,2 % Yhteensä 142 124 100 % 4092 100,0 % 4092 100 % den 2012 keväällä toteuttanut vastaavanlaisen kyselyn. Vastaavasti Hankenista poimittiin hieman tiheämpi otos, jotta aineistoon saataisiin riittävästi ruotsinkielisiä vastaajia. Muut pienet erot johtunevat toisistaan hieman poikkeavista korkeakoulujen rekisterikäytännöistä, jotka otetaan edellä mainittujen poikkeuksien tavoin huomioon otanta-asetelman huomioivalla painokertoimella. Opiskelijabarometrin tiedonkeruun suunnittelua ohjasi käytännössä kaksi toistensa kanssa ristiin menevää tavoitetta. Taloudellisesti riippumattomana tutkimussäätiönä tiedonkeruu oli toteutettava kustannustehok- kaasti kuitenkin niin, että kerättävä tieto on riittävän laadukasta tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tiedonkeruukustannusten näkökulmasta suosiotaan kasvattava Internet-kysely on erittäin edullinen perinteisiin vaihtoehtoihin nähden. Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä, jota puolsivat ennen kaikkea kustannus- ja hyötynäkökulmat. Vaikka internet-kyselyiden hyödynnettävyys on usein tutkijoiden piirissä kyseenalaistettu aiheellisesti (aiheesta lisää esim. Couper 2000), muodostavat korkeakouluopiskelijat nettikyselyiden käytettävyyden kannalta poik- * Tutkimusotoksen koulutusalatietojen perusteella liikunta- ja terveysalan opiskelijoita ei ollut mahdollista erottaa toisistaan Jyväskylän yliopistossa, joten luokat on tarkasteluissa yhdistetty. **Kuvataideakatemia jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Tätä pyrittiin kompensoimaan poimimalla Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta hieman tiheämmällä poiminnalla muita taidealan opiskelijoita, mikä näkyy korkeakoulukohtaisessa otanta-asetelmassa.
  • 13. keuksen. Nettikyselyiden perimmäisenä ongelmana on vastaajien valikoituminen otantaan sillä perusteella, kuinka paljon vastaaja ylipäänsä käyttää sähköpostia tai käyttääkö ollenkaan. Käytännön ongelmana on aina ollut myös sellaisten otannassa hyödynnettävien perusjoukon rekisteriaineistojen puute, joissa henkilön sähköpostiosoite on saatavissa. Korkeakouluopiskelijat ovat edellä esitettyjen huolien suhteen poikkeus, sillä nuoret ja koulutetut kuuluvat ensinnäkin eri väestöryhmistä aktiivisimpiin internetin käyttäjiin1, minkä lisäksi suurimmassa osassa korkeakouluja käytännössä edellytetään vähintään jonkinasteista sähköpostitse tapahtuvaa asiointia koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden välillä. Korkeakouluopiskelijat ovat siten mahdollisesti paras kohderyhmä Internet-kyselyn toteuttamiselle. Pelkästään Internetissä toteutettavalle kyselylle ei olisi kuitenkaan odotettavissa kovinkaan suurta vastausprosenttia, sillä opiskelijoiden sähköpostia kuormittavat jo valmiiksi monet muut tutkimukset, joita väitös- ja muita opinnäytetöitä tekevät opiskelijat erilaisilla sähköpostilistoilla välittävät. Nettikyselyiden soveltuvuuteen opiskelijoita tutkittaessa ei pidä myöskään tuudittautua siitä syystä, että tutkimustieto ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Eräät muissa maissa toteutetut kyselyt on arvioitu hyvinkin toimiviksi vastaajajoukon edustavuuden suhteen (esim. Cranford et al. 2008) toisten tulosten ollessa vähemmän rohkaisevia (Kypri et al. 2011). Suomessa esimerkiksi EUROSTUDENT 2010 tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jossa vastaajia muistutettiin kyselyyn vastaamisesta kahdesti sähköpostilla, kerran postitse sekä tekstiviestillä. Yliopistovastaajien osalta päästiin 44:n vastausprosenttiin. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kolmessa vaiheessa yhdistettynä netti- ja postikyselynä, jonka suunnittelussa pyrittiin minimoimaan tiedonkeruumenetelmän aiheuttama vastauskadon aiheuttama harha käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla. 1) Otokseen poimittua 4092 opiskelijaa lähestyttiin ensin kirjeellä, jossa opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksen taustoista, vastaa- misen tärkeydestä sekä erityisesti siitä, millä perusteilla heidät oli poimittu otokseen. Kirjeestä tehtiin englannin- ja ruotsinkieliset kieliversiot, jotka kohdennettiin vastaajille opiskelijarekisteristä saadun vastaajan äidinkieltä koskevan tiedon mukaan. Monissa tutkimuksissa on havaittu tällaisen ennen tutkimusta tapahtuvan tiedottamisen tärkeys vastauskadon hallinnassa. Ennakkokirjeen on havaittu kasvattavan vastausprosenttia ja vähentävän vastauskadon harhaa estimaateille (Groves & Peytcheva 2008; Groves et al. 2009). Kirjeessä vastaajille tiedotettiin, että linkki kyselyyn saapuisi muutaman päivän sisällä heidän yliopistonsa sähköpostiosoitteeseen, joka oli poimittu opiskelijarekisteristä. 2) Varsinainen kysely toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä Surveypal-ohjelmalla. Vastauskielenä oli valittavissa suomi, ruotsi tai englanti. Jokainen vastaaja sai henkilökohtaisen vastauslinkin kyselyyn korkeakoulun rekisteristä poimittuun sähköpostiosoitteeseen, jolloin vastaukset oli mahdollista yhdistää opiskelijarekistereistä poimittuihin taustatietoihin, joita ei siten tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa. Kysely oli ensin vastattavissa viikon ajan, jonka jälkeen vastaamattomille lähetettiin muistutusviesti sähköpostitse. 3) Kolme viikkoa kyselyn alkamisesta siihen mennessä vielä vastaamattomien joukosta poimittiin satunnaisotoksena 500 sekä lisäksi vastauspropensiteettimallinnuksella toiset 500 sellaista opiskelijaa, jotka olivat kolmen viikon nettikyselyvastausten perusteella kaikkein huonoimmin edustettuina senhetkisillä vastauksilla. Näille 1000 opiskelijalle lähetettiin kirjeitse kysely paperilomakkeella yhdessä palautuskuoren kanssa, josta postimaksu oli maksettu. Lisäksi muistutettiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn sähköpostilinkin kautta, joka oli edelleen vastaajien käytettävissä. Kyselyn kolmannella vaiheella tavoiteltiin kahta asiaa: Ensinnäkin postikyselyllä pyrittiin tavoittamaan yleisesti niitä vastaajia, joita sähköpostitse lähetetty linkki ei syystä tai toisesta tavoittanut. Toisekseen vastaajajoukon edustavuuden kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lisää sellaisia vastaajia, jotka ovat kyselyssä 1. Esimerkiksi European Social Surveyn vuoden 2010 kyselyssä eurooppalaisista opiskelijoista (toinen ja korkea-aste) yli 95 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä vähintään kerran viikossa. 13
  • 14. muuten aliedustettuina ja vastausten karhuaminen olisikin syytä kohdistaa niin sanottuihin ”vaikeisiin tapauksiin”. Pelkästään vastausprosentin suuruuteen keskittyvän edustavuuskäsityksen kannalta tämä ei ehkä tunnu järkevältä, ja tuntuisikin siten intuitiivisesti paremmalta ratkaisulta pyrkiä kohdistamaan toimenpiteet juuri päinvastoin helppoihin vastaajiin. Kuitenkin aineistosta tehtävien tilastollisten päätelmien luotettavuus on vastausprosenttia tärkeämpi päämäärä ja tiedonkeruun myöhemmissä vaiheissa olisikin syytä keskittyä päinvastoin juuri niihin vastaajiin, jotka ovat tiedonkeruussa huonoiten edustettuina. Muuten estimaatit ovat näiden vastaajien osalta eniten pielessä. (Betlehem et al. 2008) Vastaaminen ja vastauskato Kysely lähetettiin yhteensä 4 092 opiskelijalle, joista koko kyselyyn vastasi 1 580 opiskelijaa (vastausprosentti 38,6). Nettilomakkeen vastausajan mediaani oli 24 minuuttia. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kyselyyn vastaamisesta korkeakouluittain sekä korkeakoulukohtainen otanta-asetelman korjaava painokerroin (ykköstä suurempi painokerroin tarkoittaa, että opiskelijoita on otoksessa korkeakoulun painoarvon suhteen vähemmän ja pienempi vastaavasti sitä, että nämä ovat muuten yliedustettuina). Vastausaktiivisuus oli heikointa miesvaltaisissa teknillisissä yliopistoissa (Aalto ja LUT), joista Tampereen teknillinen yliopisto tosin teki poikkeuksen. Otanta-asetelman perusjoukkotietoja kuvaava jakauma (ensimmäiset kaksi saraketta) perustuu Tilastokeskuksen Yliopistokoulutustilaston aineistoon [verkkojulkaisu], [viitattu 23.5.2013] (SVT 2013). Taulukossa 1 on puolestaan esitelty tutkimusotoksen opintoalakohtainen jakauma suhteessa Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutustilaston tietoihin. Ensimmäisissä sarakkeissa on esitetty todellisen perusjoukon jakauma opintoaloittain, keskimmäisissä sa- TAULUKKO 2. PERUSJOUKON KOKO KORKEAKOULUITTAIN, MIESPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN OSUUS KORKEAKOULUN OPISKELIJOISTA, TUTKIMUSOTOS JA VASTAUSPROSENTTI YHDESSÄ KORKEAKOULUKOHTAISEN OTANTA-ASETELMAN 14 KORJAAVAN PAINOKERTOIMEN KANSSA. Yliopisto Opiskelijoita Joista miehiä Tutkimusotos N Vastanneita Vastaus-pro- Design sentti Weight Aalto-yliopisto 16 422 68,4 % 475 149 31,4 % 0,50 Helsingin yliopisto 29 383 35,7 % 868 370 42,6 % 1,16 Itä-Suomen yliopisto 13 079 37,6 % 358 160 44,7 % 0,88 Jyväskylän yliopisto 11 678 39,2 % 347 115 33,1 % 0,92 Kuvataideakatemia 249 39,8 % 0 0 - - Lapin yliopisto 4 338 29,8 % 131 48 36,6 % 1,05 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4 539 72,2 % 149 53 35,6 % 1,18 Oulun yliopisto 13 061 52,5 % 403 147 36,5 % 0,99 Sibelius-Akatemia 1 199 41,6 % 22 9 40,9 % 0,88 Svenska handelshögskolan 2 202 55,4 % 93 31 33,1 % 0,60 Tampereen teknillinen yliopisto 8 783 79,0 % 94 33 35,1 % 2,54 Tampereen yliopisto 12 686 35,2 % 383 165 43,1 % 1,10 Teatterikorkeakoulu 320 46,6 % 13 5 38,5 % 0,84 Turun yliopisto 15 066 39,6 % 442 177 40,0 % 0,95 Vaasan yliopisto 4 761 47,3 % 141 49 34,8 % 1,02 Åbo Akademi 5 739 40,5 % 173 69 39,9 % 1,12
  • 15. rakkeissa puolestaan tutkimusotoksen vastaava jakauma ja oikeanpuolimmaisissa jakauma, kun otanta-asetelma otetaan jakauman laskennassa huomioon. Tutkimusotos vastaa opintoalakoostumukseltaan varsin hyvin tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin pohjautuvaa jakaumaa. Pienet noin prosenttiyksikön suuruusluokkaa olevat poikkeamat selittyvät sillä, että tutkimusotoksen poiminnassa käytettiin yhtenä poimintaehtona sitä, että opiskelijalla on oltava rekisterissä vähintään yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Siten sellaiset opintoalat, joiden opiskelijat jättävät muita useammin valmistumatta kuitenkaan perumatta opinto-oikeuttaan, ovat tutkimusotoksessa hieman aliedustettuina, mikä on toisaalta tarkoituksenmukaista, sillä aineistosta tehtävä tutkimus koskee aktiivisesti opiskelevia. Kuviossa 1 on esitetty päiväkohtainen vastausaktiivisuus yhdessä vastausprosentin kehitystä kuvaavan käyrän kanssa. Kuvaajan alkupäästä on selvästi erotettavissa muistutuskierrosten ajankohta, mutta postikyselykierroksen vastausaktiivisuus jakautuu ymmärrettävistä syistä useammalle päivälle sen mukaan, miten paperilomakkeet saapuivat postin mukana. Postikierroksen vastauksiin on myös laskettu mukaan ne internet-lomakkeen kautta annetut vastaukset, joita annettiin sen jälkeen, kun postimuistutus oletettavasti saavutti vastaajat. Vastauskadon painotus Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vastaajien toisistaan eroavien otokseen sisältymistodennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitellaan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijabarometrin aineisto painotettiin kaksivaiheisesti. Tutkimuksen otanta-asetelmassa eri korkeakoulujen opiskelijoiden todennäköisyys sisältyä otokseen vaihteli joissain määrin, ja otanta-asetelman huomioivalla painotuksella otetaan tämä huomioon. Toisessa painotuksen vaiheessa pyritään kompensoimaan vastauskadon vaikutuksia. Vastauskadon painotuksessa hyödynnetään opiskelijarekistereistä otokseen poimittujen vastaajien taustatietoja. 15 KUVIO 1. VASTAUSAKTIIVISUUS TIEDONKERUUN AIKANA JA VASTAUSPROSENTIN KEHITYS.
  • 16. 16 Vastauskadon aiheuttaman estimaattien vinoutuneisuuden ongelmaan pyrittiin vastaamaan keräämällä opiskelijarekistereistä mahdollisimman kattava taustatietopatteri, jolla pystyttiin toisaalta myös vähentämään kyselyn kuormittavuutta vastaajalle (kun rekisteristä saatavaa tietoa ei tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa). Rekisteritaustatietojen keräämisen varsinainen tarkoitus oli kuitenkin päämäärä pystyä vertaamaan toisiinsa otoksessa kyselyyn vastanneita vastaamattomiin sellaisten taustatietojen perusteella, jotka ovat saatavissa näiltä molemmilta. Taustatietoina saatiin kaikilta otokseen poimituilta mm. syntymävuosi, opintojen aloitusvuosi, opintopistekertymä, sukupuoli ja opiskeluala (tiedekunta- tai koulutusohjelmatieto, joka muunnettiin vastaamaan tilastokeskuksen opintoalaluokitusta). Vastauskadon aiheuttamaa vinoutuneisuutta korjataan analyyseissä painotuksella, joka perustuu vastaamattomuuden mallintamiseen logistisella regressioanalyysillä niin, että malli ennustaa kyselyyn vastaamista otoksessa käytettävissä olevilla taustatiedoilla. Regressiomallin tuottamaa vastaajakohtaista estimaattia vastaamisen todennäköisyydestä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa vastauspropensiteetiksi (menetelmästä enemmän ks. esim. Laaksonen 2006; Peress 2010 tai Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan painotuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille ennustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurempi. Vastauspropensiteetin avulla on mahdollista tarkastella vastauskadon satunnaisuutta erityisten survey-aineistojen edustavuutta mittaavien indikaattorien avulla perinteisen vastausprosentin rinnalla. Eräs käyttökelpoisimmista on niin sanottu R-indikaattori (representativity indicator), joka on laskennallisesti määritelty siten, että täydellisen vinoutuneella aineistolla se saa arvon 0 ja täysin vinoutumattomalla arvon 1. Sen arvo perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan, joka on suuri silloin, kun vastaamattomien joukko eroaa vastaajista taustamuuttujien suhteen paljon ja pieni silloin, kun vastauskato on tausta- muuttujien suhteen satunnaista. R-indikaattori R(p) lasketaan kaavalla: R(p) = 1 − 2S(p), jossa S(p) on mallinnetun propensiteetin keskihajonta. (Bethlehem et al. 2008.) Kun vastaustodennäköisyyttä mallinnetaan rekistereistä poimittavilla taustatiedoilla, saadaan estimoitujen propensiteettien keskihajonnaksi 0,113 ja R-indikaattorin arvoksi 0,775, jota voidaan pitää verrattaen hyvänä arvona, mutta kertoo kuitenkin estimaattien edellyttävän aineiston painottamista. Barometriaineiston edustavuustarkastelun suuri paradoksi on siinä, että opiskelijarekisteriaineiston käyttö tekee muihin vastaaviin tarkasteluihin nähden poikkeuksellisen perusteellisen edustavuustarkastelun mahdolliseksi. Aineisto näyttäisi muihin vastaaviin tiedonkeruihin nähden erityisen edustavalta, jos edustavuutta tarkasteltaisiin vain iän, alueen ja sukupuolen suhteen, sillä yleensä väestörekistereistä tehdyn otannan edustavuustarkastelu jää muutamaan demograafiseen muuttujaan (yleensä rajoittuen ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn ja johonkin aluemuuttujaan), kun barometrin edustavuustarkastelussa niitä oli seitsemän (ikä, sukupuoli, korkeakoulu, opintoala, opintopistekertymä, tutkintotaso ja opintojen aloitusvuosi). Edustavuusindikaattorin arvo siis näyttäisi siten paremmalta, jos käytettävissä olisi yhtä vähän vastaajia vastaamattomista erottelevaa tietoa kuin mitä yleisesti on käytettävissä. Siksi R-indikaattoria tulkittaessa on erityisen tärkeää huomioida, että R-indikaattori toimii ensisijaisesti tiedonkeruun laadunvarmistuksena ja eri kyselyiden R-indikaattorit ovat vertailukelpoisia silloin, kun ne perustuvat samojen taustatietojen käyttöön (Schouten et al. 2011). Toisaalta tarkempi vastauskadon mallinnus luo entistä paremmat edellytykset vastauskadon vinouman korjaamiseen painotusmenetelmillä ja juuri käytettävissä olevan tiedon määrä tekee estimaattien vinoutuneisuuden korjaamisesta aikaisempia opiskelijatiedonkeruita huomattavasti tehokkaampaa.
  • 17. TAULUKKO 3. MIESTEN JA NAISTEN VASTAUSPROSENTIN SEKÄ AINEISTON EDUSTAVUUTTA MITTAAVAN R-INDIKAATTORIN KEHITYS MUISTUTUSKIERROKSILLA. Miesvastaajia Miesten vastausprosentti Naisvastaajia Naisten Vastausprosentti R-indikaattori Ensimmäinen kyselykutsu 327 18,29 % 715 31,03 % 0,781 Ensimmäinen muistutus 476 26,62 % 996 43,23 % 0,758 Postimuistutuksen jälkeen 531 29,70 % 1049 45,53 % 0,775 TAULUKKO 4. LOPULLINEN TUTKIMUSOTOS ILMAN PAINOTUSTA SEKÄ ASETELMA- JA VASTAUSKATOPAINOTUKSELLA SUHTEESSA TODELLISEEN OPINTOALAKOHTAISEEN OPISKELIJAMÄÄRÄÄN. Asetelma- Asetelma- Korjaamaton paino- ja vastaus- otos korjattu katokorjattu otus otos N % N % Eläinlääketieteellinen koulutus 8 Farmasian koulutus 26 0,5 % 8 1,6 % 26 Hammaslääketieteellinen koulutus 5 0,3 % Humanistinen koulutus 217 Kasvatustieteellinen koulutus Todellinen opiskelijamäärä* N % % 0,5 % 7 0,4 % 0,3 % 1,6 % 22 1,4 % 1,1 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,7 % 13,7 % 225 14,2 % 185 11,7 % 15,2 % 155 9,8 % 160 10,1 % 159 10,1 % 9,0 % Kauppatieteellinen koulutus 153 9,7 % 168 10,6 % 201 12,7 % 13,4 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 48 3,0 % 1,3 % Luonnontieteellinen koulutus 208 13,2 % 215 13,6 % 189 11,9 % 14,6 % Lääketieteellinen koulutus 57 3,6 % 59 3,7 % 52 3,3 % 2,9 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 43 2,7 % 2,1 % Musiikkialan koulutus 14 0,9 % 9 0,6 % 16 1,0 % 0,8 % Oikeustieteellinen koulutus 64 4,1 % 66 4,2 % 62 3,9 % 2,9 % Psykologian koulutus 12 0,7 % 12 0,8 % 12 0,8 % 1,0 % Taideteollinen koulutus 33 2,1 % 34 2,2 % 40 2,5 % 2,0 % Tanssi- ja teatterialan koulutus 5 0,3 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,2 % Teknillistieteellinen koulutus 279 17,7 % 235 14,9 % 299 18,9 % 19,4 % Teologinen koulutus 36 2,3 % 37 2,3 % 33 2,1 % 1,7 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 205 13,0 % 212 13,4 % 202 12,8 % 11,2 % *Lähde: Tilastokeskus 17
  • 18. Taulukossa 4 on esitetty vastauskadon ja otanta-asetelman huomioivan painotuksen vaikutus aineiston reunajakaumiin koulutusalan osalta. Asetelma- ja vastauskatokorjatun aineiston koulutusalakohtainen jakauma on hyvin lähellä tilastokeskuksen opiskelijatilaston (SVT 2013) jakaumaa. Pienet erot todellisen koulutusalakohtaisen opiskelijamäärän ja aineiston välillä johtuvat käytännössä siitä, että tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin sellaiset opiskelijat, jotka eivät kolmen viimeisen vuoden aikana ole tosiasiallisesti opiskelleet ja todellinen opiskelijoiden aktiivisuus vaihtelee koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulut 18 Ammattikorkeakoulujen osalta ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijabarometri jäi sille asetetuista tavoitteista. Neljä merkittävää ammattikorkeakoulua (Tampereen, Kymenlaakson, Satakunnan sekä Mikkelin AMK:t) jäi yrityksistä huolimatta tiedonkeruun ulkopuolelle, mikä näkyy lopullisen otoskoon pienuutena suhteessa yliopistoissa toteutettuun tiedonkeruuseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu kysely lähetettiin yhteensä 2245 opiskelijalle, joista 658 vastasi kyselyyn vastausprosentin ollessa näin 29,3. Näin ollen aineiston yleistettävyys ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusjoukkoon ei yllä samalle tasolle yliopisto-opiskelijoiden tiedonkeruun suhteen. Yleistettävyys ei olisi aineiston osalta edes ajateltavissa, jos ajatellaan, ettei tutkimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ollut mahdollisuutta päätyä tutkimusotokseen. Todellisuudessa tämä mahdollisuus kuitenkin oli, sillä kaikille korkeakouluille osoitettiin opiskelijarekistereihin suunnattu tietopyyntö, joka toteutettiin täsmälleen samalla muotoilulla samana ajankohtana. Käytännössä neljän korkeakoulun jääminen tiedonkeruun ulkopuolelle johtui siitä, että ammattikorkeakoulujen käytännöt opiskelijarekistereihin suunnatuille tietopyynnöille vaihtelivat korkeakoulukohtaisesti tavalla, jota Otuksen tutkijat eivät tiedonkeruun suunnittelussa osanneet riittävästi huomioida. Hieman laveaa tulkintaa seuraten olisi kuitenkin mahdollista pitää ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattua kyselyä menetelmällisesti kaksivaiheisena ryväsotantana, jossa tutkimukseen valikoitui ensin joukko ammattikorkeakouluja, joista toteutettiin seuraavaksi satunnaisotos opiskelijoista. Tulkinta on ongelmallinen ja vaatisi aineistosta tehtävien analyysien osalta monimutkaisen otanta-asetelman (ks. esim. Lehtonen & Pahkinen 2004) huomioimisen tilastollisten ajojen yhteydessä, mitä ei tämän tutkimusjulkaisun puitteissa ollut mahdollista tehdä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin tuloksiin on siten syytä suhtautua varauksella. Taulukossa 5 on esitetty ammattikorkeakouluopiskelijoiden määritelmällinen perusjoukko opiskelijamäärittäin eri ammattikorkeakouluissa sekä niissä toteutettu tiedonkeruu tutkimusotoksen, vastaajamäärän ja toteutuneen vastausprosentin osalta. Tutkimuksen otanta-asetelma on huomioitu korkeakoulun tasolla niin, että opiskelijoiden toisistaan vaihtelevat sisältymistodennäköisyydet otokseen korjataan aineistossa otanta-asetelman painotuksella. Kyselyn vastausprosentti vaihteli ammattikorkeakoulujen välillä jossain määrin enemmän kuin yliopistojen kohdalla. Parhaiten kyselyyn vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat vastausprosentin jäädessä heikoimmaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osalta. Otokseen poimituista miehistä kyselyyn vastasi noin joka neljäs (25,1 %) ja naisista 39,0 %, mikä selittää osaltaan ammattikorkeakoulukohtaista vaihtelua vastausaktiivisuudessa. Vastauskadon aiheuttamaan aineiston vinoutumiseen pyrittiin vastaamaan tiedonkeruuvaiheessa samalla periaatteella kuin yliopisto-opiskelijoiden kohdalla. Linkki nettikyselyyn oli auki kolme viikkoa, jonka jälkeen tutkimuksen kyselylomake postitettiin 500 sellaiselle vastaajalle, jotka olivat tiedonkeruun tässä vaiheessa huonoiten edustettuina aineistossa. Vastauskadon painotus perustuu ammattikorkeakoulujen opiskelijarekistereistä saatuihin taustatietoihin sillä taustaoletuksella, että tut-
  • 19. TAULUKKO 5. TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO, TUTKIMUSOTOS SEKÄ VASTAAJAMÄÄRÄT KORKEAKOULUITTAIN. Perusjouk- Joista mie- Tutkimuso- Vastan- Vastaus- Design ko / amk hiä tos N neita prosentti Weight 132 042 46,8 % 2245 658 29,3 % 1,00 Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola 2 263 43,3 % 52 20 38,5 % 0,74 Diakonia-ammattikorkeakoulu 2 998 16,3 % 70 17 24,3 % 0,73 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9 419 40,6 % 212 69 32,5 % 0,76 Humanistinen ammattikorkeakoulu 1 438 21,3 % 50 13 26,0 % 0,49 Hämeen ammattikorkeakoulu 6 463 50,0 % 55 20 36,4 % - Ammattikorkeakoulut yhteensä Högskolan på Åland 598 66,4 % - - - - Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6 331 49,8 % 167 79 47,3 % 0,64 Kajaanin ammattikorkeakoulu 2 008 50,1 % 45 9 20,0 % 0,76 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2 559 45,1 % 62 18 29,0 % 0,70 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 3 421 48,4 % 52 15 28,8 % 1,12 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3 922 46,0 % - - - - Lahden ammattikorkeakoulu 4 918 40,1 % 112 26 23,2 % 0,75 Laurea-ammattikorkeakoulu 7 111 33,5 % 162 56 34,6 % 0,75 Metropolia ammattikorkeakoulu 15 152 56,2 % 360 103 28,6 % 0,72 Mikkelin ammattikorkeakoulu 4 089 46,3 % - - - Oulun seudun ammattikorkeakoulu 7 487 48,4 % 168 45 26,8 % 0,76 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3 745 49,7 % - - - - 75 85,3 % - - - - Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3 181 50,5 % 71 21 29,6 % 0,76 Saimaan ammattikorkeakoulu 2 924 42,2 % 67 17 25,4 % 0,74 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5 496 48,9 % - - - - Savonia-ammattikorkeakoulu 6 245 45,4 % 143 41 28,7 % 0,74 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4 760 47,5 % 105 33 31,4 % 0,77 Tampereen ammattikorkeakoulu 9 261 50,5 % - - - - Turun ammattikorkeakoulu 9 117 48,5 % 66 14 21,2 % 2,35 Vaasan ammattikorkeakoulu 3 419 54,5 % 78 22 28,2 % 0,75 Yrkeshögskolan Novia 3 642 51,2 % 83 20 24,1 % 0,75 Poliisiammattikorkeakoulu kimuksen perusjoukon muodostavat vain tutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Siten ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistosta tehtävien tulkintojen yhteydessä lukijan on pysyttävä kriittisenä, sillä aineisto on puuttuvien korkeakoulujen sekä niiden edustamien koulutusalojen suhteen edelleen vinoutunut. Tunnistemuuttujat ja aineiston anonymisointi Vastaajan tunnistetietoja sisältävää tutkimusaineistoa ei missään tutkimuksen vaiheessa luovutettu muille kuin tutkimuksesta ensisijaisesti vastaaville tahoille. Tiedonkeruun jälkeen tunnistetietoja on säilytetty ainoastaan sellaisilta vastaajilta, jotka ovat erikseen anta- 19
  • 20. neet Otuksen tutkijoille luvan mahdollisten jatkokyselyiden toteuttamiseen. Yksi tällainen jatkokysely toteutettiin keväällä 2013 yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden liikuntatottumuksia sekä korkeakoululiikunnan nykytilaa Suomessa. Tämän tutkimusraportin valmistuttua tiedonkeruun tutkimusrekisteristä hävitetään kaikki vastaajien tunnistetiedot ennen kuin aineisto saatetaan muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi Tampereen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kautta. Aineiston anonymisoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei siitä pystytä tunnistamaan pienten korkeakoulujen pienten opintoalojen opiskelijoita. Käytännössä tiedot vastaajan koulutusohjelmasta pelkistetään tiedekunta- tai koulutusalatasolle. Barometrin tilasto-osion toteuttamisesta 20 Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin ositettuna satunnaisotantana, joka jäi valitettavista syistä johtuen ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta vajaaksi neljän ammattikorkeakoulun jäädessä tutkimuksen ulkopuolelle. Ositettu otanta on barometrin kannalta luonteva tiedonkeruuratkaisu, sillä korkeakouluopiskelijoiden tiedot ovat saatavissa ensisijaisesti ja ajantasaisesti oman korkeakoulun opiskelijarekisteristä. Ositetulla otannalla voidaan samalla varmistaa, että tutkimusotokseen saadaan edustus myös pienistä korkeakouluista, jotka voisivat yksinkertaisessa satunnaisotannassa jäädä vaille vastaajia. Perustutkinto-opiskelijan ensisijaisen opinto-oikeuden mukaan määritelty korkeakoulu muodostaa siten aineiston ositusrakenteen. Tilastollisen päättelyn osalta ositettu otanta periaatteessa tehostaa estimointia, sillä tutkimuksellisesti relevantti ositus takaa aineiston edustavuuden (tässä tapauksessa korkeakoulukohtaisen) paremmin kuin yksinkertainen satunnaisotanta (Lehtonen & Pahkinen 2004). Estimointi on luotettavampaa silloin, kun tutkittava ilmiö on yhteydessä korkeakouluun tai siihen välittömästi liittyvään latenttiin muuttujaan (esimerkiksi alue tai opiskeltava ala), josta opiskelija on poimittu. Toisaalta tilanteessa, jossa opiskelijoiden sisältymisen todennäköi- syys otokseen vaihtelee merkittävästi korkeakouluittain, estimointi on vastaavasti hieman tehottomampaa. Tiedonkeruun otanta-asetelma otetaan huomioon barometrin tilasto-osiossa siten, että kaikki siihen liittyvät tilastolliset tarkastelut suoritetaan SPSS-ohjelman ”Complex Surveys” –moduulilla niin, että tilastollisten luottamusvälien laskennassa hyödynnetään aineiston ositerakennetta, jossa on mukana tieto vastaajan sisältymistodennäköisyydestä otokseen. Tulosten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat huomattavasti luotettavampia verrattuna sellaisiin tilastollisiin ajoihin, joissa otanta-asetelmaa ei olisi huomioitu. Aineistoon liittyvä tilastollinen epävarmuus on siten hallittavissa, ja tilastollisten virhepäätelmien riski on huomattavasti pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa väärin lasketut luottamusvälit tuottavat liian tarkkoja estimaatteja. Tulosten luotettavuus tarkoittaa tilastotieteessä usein niiden epätarkkuutta (ja sen hyväksymistä), mikä hämmentää helposti tarkkaavaistakin lukijaa. Yliopisto-opiskelijoiden osalta puolestaan osituksen positiivinen vaikutus tehokkaaseen otoskokoon on suurin piirtein yhtä suuri kuin korkeakoulukohtaisesti hieman toisistaan vaihtelevien sisältymistodennäköisyyksien negatiivinen vaikutus. Estimaatit ovat yliopisto-opiskelijoiden osalta siis suurin piirtein yhtä tarkkoja, kuin mitä yksinkertaisen satunnaisotannan tilanteessa samalla otoskoolla pystyttäisiin saavuttamaan. Tilasto-osion kuvioissa ja taulukoissa on pääsääntöisesti tutkittu tilastollisten erojen merkitsevyyttä korkeakoulusektorien opiskelijoiden välillä. Ristiintaulukoinnin osalta otanta-asetelma on huomioitu tilastollisten testisuureiden Rao–Scott-korjauksella (Rao & Scott 1987), joka raportoidaan kuvioissa ja taulukoissa vain tilastollisen merkitsevyyden osalta niissä muuttujatarkasteluissa, joissa ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä pystytään osoittamaan. Todellisten erojen täytyy käytännössä olla melko suuria tilastollisesti merkitsevien erojen havaitsemiseksi, sillä tilastollinen epävarmuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistossa on huomattavan suurta.
  • 21. Kirjallisuus Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B. 2008. Indica- Kypria, K., Samaranayakab, A., Connor, J., Langley, J. D. & tors for the Representativeness of Survey Respon- Maclennan, B. 2011. Non-response bias in a web-ba- se. Proceedings of the Statistics Canada Symposium sed health behaviour survey of New Zealand tertiary 2008, Gatineau, Canada. students. Preventive Medicine. 53, (4–5) 2011, s. Carlson, B L. & Williams, S 2001. A Comparison of Two Met- 274–277. hods to Adjust Weights for Non-Response: Propen- Laaksonen, S. 2006. Does the choice of link function matter sity Modeling and Weighting Class Adjustments. in response propensity modelling? Model Assisted Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistics and Applications, An International Journal, Statistical Association, August 5-9 2001. 1 (2) 2005/2006. s. 95 – 100. IOS Press. Cranford, J. A., McCabe, Sean E., Boyd, C. J., Slayden, J., Lehtonen, R & Pahkinen, E 2004: Practical Methods for De- Reed, M. B., Ketchie, J. M., Lange, J., E. & Scott, M. sign and Analysis of Complex Surveys. (second edi- S. 2008. Reasons for nonresponse in a web-based tion). John Wiley & Sons: New Jersey. survey of alcohol involvement among first-year col- Peress, M. 2010. Correcting for Survey Nonresponse Using lege students. Addictive Behaviors. 33 (1) 2008, s. Variable Response Propensity. Journal of the Ameri- 206–210. can Statistical Association. 105 (492) 2010. European Social Survey 2012. ESS Round 5 (2010/2011) Te- Rao, J. N. K. & Scott, A J. (1987): On Simple Adjustments to chnical Report. Centre for Comparative Social Sur- Chi-Square Tests with Sample Survey Data. The An- veys, City University London: Lontoo. nals of Statistics 15 (1) 1987, s. 385-397. Groves, R. M. & Peytscheva, E. 2008: The Impact of Non- Schouten, B., Shlomo, N. & Skinner, C. 2011. Indicators for response rates on Nonresponse Bias. Public Opinion Monitoring and Improving Representativeness of Quarterly, 72 (2), s. 167-189. Response. Journal of Official Statistics 27, s. 1-24. Groves, R. M., Fowler, F. J., Couper, M. P., Lepkowski, J M; Suomen virallinen tilasto (SVT 2013): Yliopistokoulutus Singer, E. & Tourangeau, R. 2004. Survey Metho- [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0599. Helsinki: Tilasto- dology (second edition). Wiley & Sons: New Jersey. keskus [viitattu: 13.5.2013]. Saantitapa: http://www. stat.fi/til/yop/tau.html 21
  • 22. Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin Heidi Kettunen ja Tiia Villa 22
  • 23. Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin Tässä osiossa esitellään vuoden 2012 opiskelijabarometrin eri teema-alueita. Tarkastelussa ovat yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemykset opiskelusta ja opiskelijan elämästä. Kataus etenee siten, että opiskelijoiden taustatietojen esittelyn jälkeen käsitellään korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä sekä näkemyksiä alan- valinnasta. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään opinnoissa menestymistä ja opiskelukykyä, opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia, opiskelijoiden liikunnan harrastamista ja terveyttä, asumista ja toimeentuloa sekä työssäkäyntiä. Lopuksi tarkastelussa ovat vielä korkeakouluopiskelijoiden arvot ja asenteet. 23
  • 24. Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista Tiivistelmä Yliopisto-opiskelijat arvioivat opintojensa suoritusajaksi keskimäärin 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijat keskimäärin 3,6 vuotta. Opintoihin käytetty aika on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tyypillisesti noin 11–39 tuntia viikossa ja opintopisteitä suoritetaan tyypillisimmin 20–29 yhden lukukauden aikana. Opiskelijoista suurin osa kokee opiskelevansa oikealla alalla ja kokee ennakkokäsityksensä opintojen sisällöstä olleen realistisia. Alan vaihtoa harkitsee noin viidennes. 24 Korkeakouluopiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hieman yliopisto-opiskelijoista tyytyväisempiä. Yleisimpiä opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt, kurssiaikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys. Opintoja edistäviksi tekijöiksi nähdään taas yleisimmin opiskelutovereilta saatu tuki.
  • 25. 3. Taustatietoja korkeakouluopiskelijoista Kyselyn toteuttamishetkellä vastanneista yliopisto-opiskelijoista 55 prosenttia suoritti alempaa yliopistotutkintoa aikeinaan jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon, ja 41 prosenttia suoritti ylempää korkeakoulututkintoa (taulukko 1). Yliopisto-opiskelijoissa pelkän alemman korkeakoulututkinnon suorittajia on vain viisi prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista kyselyn vastaajiksi poimittiin lähtökohtaisesti vain perustutkintoa suorittavia opiskelijoita, ja he ovatkin lähes kaikki vastanneet suorittavansa ammattikorkeakoulututkin- toa. Muiden tutkintojen suorittaminen ensisijaisen tutkinnon rinnalla on varsin harvinaista: kaiken kaikkiaan vastaajista kolme prosenttia ilmoitti suorittavansa useampaa korkeakoulututkintoa samanaikaisesti. Taustatietoja lähdettiin kartoittamaan tutkimalla opiskelijoiden muuttoliikkeitä. Opintojen perässä muuttaminen toiselle paikkakunnalle on varsin tavallista korkeakouluopiskelijoille. Yliopisto-opiskelijoiden joukossa se on vielä hieman yleisempää kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa KUVIO 1. MUUTTAMINEN OPISKELUPAIKKAKUNNALLE. 70 YO 60 60 % 49 47 50 AMK 25 37 40 30 20 10 0 44 En ole muuttanut toiselta paikkakunnalta Olen muuttanut ulkomailta opiskelupaikkakunnalle Olen muuttanut muualta Suomesta opiskelupaikkakunnalle TAULUKKO 1. PARHAILLAAN SUORITETTAVA KORKEAKOULUTUTKINTO. SUORITETTAVA KORKEAKOULUTUTKINTO YO AMK Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa, jatkan ylempään 55 % 3% Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa, en jatka ylempään 5% 2% Ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa 41 % 1% Jatkotutkinto yliopistossa 1% 0% Ammattikorkeakoulututkinto 1% 96 % Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 1% 1% 104 % 103 % Yhteensä (1) (1) Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon, jos suorittavat samanaikaisesti useampaa eri tutkintoa. Tästä johtuen prosentit eivät summaudu sataan.
  • 26. KUVIO 2. AIKAISEMMAT KORKEAKOULUOPINNOT. 26 (kuvio 1). Yliopisto-opiskelijoista jopa 60 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 49 prosenttia on muuttanut opintojen perässä toiselle paikkakunnalle. Vain harvat ovat muuttaneet opiskelupaikkakunnalleen ulkomailta. Opiskelijoiden muuttoliikkeiden lisäksi huomiota kiinnitettiin opintojen aloittamisajankohtaan. Opintojen aloittaminen näyttäisi olevan yleisintä samana vuonna, kuin opiskelupaikka saadaan (kuvio 2). Yliopisto-opiskelijoista kyseisenä vuonna aloittaneita on aineistossa 61 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 69 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista taas opintojaan on lykännyt 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 6 prosenttia. Niitä, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa jo ennen nykyistä koulutuspaikkaa, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa hieman alle kolmannes ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa neljännes. Taustatiedoissa haluttiin kartoittaa myös vanhempien koulutustaustaa. Kuviossa 3 esitetään vastaajien isien koulutustausta. Molemmilla opiskelijaryhmillä isien yleisin tutkinto on ammatillinen tutkinto. Huomattavaa on, että ammattikorkeakoulussa opiskelevien isillä on ammatillinen tutkinto yliopisto-opiskelijoiden isiä tavallisemmin1, kun taas yliopisto-opiskelijoiden isien koulutustaso on muutoin hieman korkeampi. Ylempi tai alempi yliopistotutkinto on yliopisto-opiskelijoiden isillä 27 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden isillä 15 prosentilla. Ammattikorkeakoulututkinto on yliopisto-opiskelijoiden isillä taas 12 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden isillä 8 prosentilla. Kansa-, keski- tai peruskoulututkinnon isänsä korkeimmaksi tutkinnoksi ilmoittaa 15 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 19 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Niitä, joiden isillä ei ole mitään muodollista koulutusta, on aineistossa vain yksi prosentti. Kuviossa 4 tarkastellaan vielä vastaajien äitien koulutustaustaa. Myös äitien koulutustaso on hieman korkeampi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Yliopisto-opiskelijoiden äitien yleisin tutkinto on ylempi yliopistokoulututkinto (23 %), ja miltei yhtä yleinen on ammatillinen tutkinto (20 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitien yleisin tutkinto taas on ammatillinen tutkinto jopa 30 prosentin osuudella. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden äiteihin verrattuna suuremmalla osalla on myös yliopistotutkinto2 tai ammattikorkeakoulututkinto3. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 1. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden isistä 35% ja yliopisto-opiskelijoiden isistä 24%. 2. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä 29% ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 17%. 3. Yliopisto-opiskelijoiden äideistä 14 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 9 %.
  • 27. Kansa-, keski- tai peruskoulutuksen korkeimpana koulutuksenaan yliopisto-opiskelijoiden äideistä omaa 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideistä 14 prosenttia. Niitä, joiden äideillä ei ole mitään muodollista koulutusta, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yksi prosentti ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa heitä ei ole yhtään. KUVIO 3. ISÄN KOULUTUSTAUSTA. KUVIO 4. ÄIDIN KOULUTUSTAUSTA. Mikä on korkein koulutustaso, jonka äitisi on suorittanut?* 0 5 10 15 20 25 30 35 40 10 Kansa-, keski- tai peruskoulu 14 8 7 Ylioppilas 20 Ammatillinen tutkinto Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa 6 6 Ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa Yliopiston jatkotutkinto 11 2 8 11 3 1 En tiedä / ei koske minua 4 Ei muodollista koulutusta 23 3 Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 30 12 13 Opistotutkinto 7 0 1 YO *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 27 % AMK
  • 28. Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta Tiivistelmä 28 Yliopisto-opiskelijat arvioivat opintojensa suoritusajaksi keskimäärin 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijat keskimäärin 3,6 vuotta. Opintoihin käytetty aika on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tyypillisesti noin 11–39 tuntia viikossa ja opintopisteitä suoritetaan tyypillisimmin 20–29 yhden lukukauden aikana. Opiskelijoista suurin osa kokee opiskelevansa oikealla alalla ja kokee ennakkokäsityksensä opintojen sisällöstä olleen realistisia. Alan vaihtoa harkitsee noin viidennes. Korkeakouluopiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hieman yliopisto-opiskelijoista tyytyväisempiä. Yleisimpiä opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt, kurssiaikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys. Opintoja edistäviksi tekijöiksi nähdään taas yleisimmin opiskelutovereilta saatu tuki.
  • 29. 4. Opintojen eteneminen ja näkemykset alanvalinnasta Opintojen etenemistä lähdettiin kartoittamaan kysymyksellä arvioidusta opintojen kestosta. Keskimääräinen opintojen kesto yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa näyttäisi vastaajien arvioiden mukaan olevan 5,5 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 3,6 vuotta4. Tärkeää on huomata, että ammattikorkeakoulussa opiskelevat osaavat arvioida valmistumisaikansa hieman useammin kuin yliopisto-opiskelijat (92 % vs. 86 %).5 Kysymyksen kohdalla kävi myös ilmi, että yksi prosentti kaikista korkeakouluopiskelijoista uskoo, ettei tule valmistumaan mistään tutkinnosta. Tyypillisesti opintoihin käytetty tuntimäärä on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa viikon aikana noin 11¬–39 tuntia (kuvio 5). Vaihteluväli on pitkä ja kertoo suurista eroista opiskelijoiden viikoittaisen opiskeluajan välillä. Pieniä eroja on myös havaittavissa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: Yliopisto-opiskelijat käyttävät yleisimmin 20–29 tuntia viikossa opintoihin, kun ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät yleisimmin 30–39 tuntia opintoihin viikossa. Alle 10 tuntia viikossa aikaa opintoihin käyttäviä on yliopisto-opis- kelijoiden keskuudessa 11 prosenttia, kun niitä on ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 16 prosenttia. Kuviossa 6 tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden arvioita omien opintopisteiden kertymisestä yhden lukukauden aikana. Yleisin arvio suoritetuista opintopisteistä syyslukukaudella on 20–29 opintopistettä, jonka arvioi saavuttavansa hieman yli kolmannes vastaajista. Seuraavaksi yleisimmin arvioidaan saavutettavan 30–39 opintopistettä syyslukukaudessa; näin arvelee hieman yli neljännes opiskelijoista. Niitä, jotka arvioivat suorittavansa yli 40 opintopistettä yhden lukukauden aikana, on aineistossa noin 15 prosenttia ja alle kymmenen tai ei yhtään opintopistettä kertyy arvioiden mukaan hieman alle kymmenesosalle opiskelijoista. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös tyytyväisyyttään opintojensa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin sekä tyytyväisyyttä omaan oppimiseen. Arvio tuli asettaa asteikolla yhdestä yhdeksään, jossa yksi tarkoitti ei lainkaan tyytyväistä ja yhdeksän tarkoitti erittäin tyytyväistä. Kokonaisuutena korkea- KUVIO 5. VIIKON AIKANA OPISKELUUN KÄYTETYT TUNNIT. 4. Arvioidussa valmistumisvuodessa on otettu huomioon kuukausi tai lukukausi, jolloin opiskelija on arvioinut valmistuvansa. Jos valmistumisaikaa ei ollut täsmennetty, oletettiin valmistumisen olevan lukuvuoden lopussa, jolloin valmistumisvuoteen on lisätty 0,5 vuotta. Opintojen kesto on laskettu seuraavalla tavalla: aloitusvuosi - täsmennetty arvioitu valmistumisvuosi - 0,5 (jos opinnot aloitettu syksyllä). 5. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 29
  • 30. KUVIO 6. ARVIO OPINTOPISTEIDEN KERTYMISESTÄ SYYSLUKUKAUDEN 2012 AIKANA. 30 kouluopiskelijat vaikuttavat olevan melko tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja omaan oppimiseensa. Tarkasteltaessa asiaa opiskelijaryhmien välillä ammattikorkeakouluopiskelijat näyttäisivät olevan hieman yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä opintojensa etenemiseen: yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemiseen liittyvä keskimääräinen tyytyväisyys asettui asteikolla kohtaan 6,49 ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla kohtaan 6,81.6 Omaan oppimiseen liittyvä tyytyväisyys taas asettui yliopisto-opiskelijoilla asteikon kohtaan 6,47 ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla kohtaan 6,61, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tyytyväisyysteemaa syvennettiin kysymällä opiskelua mahdollisesti edistävistä tekijöistä. Kysymykset liittyivät HOPSin, opiskelijatutor-toiminnan sekä oppilaitoshenkilöstöltä, opiskelutovereilta tai ystäviltä ja sukulaisilta saadun avun tuomaan merkitykseen opintojen etenemisen kannalta (kuvio 7). Näkemykset HOPSin merkityksestä opintojen etenemisen kannalta vaihtelevat suuresti opiskelijoiden välillä. Noin puolet vastaajista näki HOPSista olleen apua opintojen etenemisen kannalta ja neljä kymmenestä taas oli sitä mieltä, ettei HOPSista ole ollut juurikaan tai lainkaan apua. Myös opiskelijatutortoiminnan hyödyllisyyteen liittyvät näkemykset vaihtelevat suuresti sekä opiskelijaryhmien sisällä että niiden välillä. Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutor-toiminnan hyödyllisyydestä ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita positiivisemmat. Siinä missä yliopisto-opiskelijoista 43 prosenttia näkee tutortoiminnasta olleen hyötyä jossain määrin tai suuressa määrin, ammattikorkeakouluopiskelijoista niin kokee 34 prosenttia. Kun tarkastellaan vastauksia, joiden mukaan tutortoiminnasta ei ole lainkaan tai juurikaan ollut hyötyä, niiden osuus yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on 53 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 63 prosenttia. Oman oppiaineen henkilöstöltä saatu ohjaus nähdään yleisesti ottaen hyödylliseksi opintojen etenemisen kannalta – ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa hieman yliopisto-opiskelijoita yleisemmin. Yliopisto-opiskelijoista 64 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista jopa 76 prosenttia kertoo henkilöstön ohjauksesta olevan hyötyä. Opiskelutoverilta saadun tuen hyödyllisyys opintojen etenemisen kannalta taas näyttäisi olleen kaikista kysytyistä ohjaus- ja tukimuodoista hyödyllisin korkeakouluopiskelijoiden mielestä. Lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä uskoo opiskelutovereilta saadun tuen edistävän heidän opintojaan. Lisäksi myös 6. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). Keskiarvotarkasteluista on jätetty pois ”en osaa sanoa” -vastaukset.
  • 31. KUVIO 7. OHJAUKSEN JA TUEN MERKITYS OPINTOJEN ETENEMISEN KANNALTA. Missä määrin koet seuraavien olleen hyödyksi opintojesi etenemisen kannalta? 18 23 19 34 26 23 30 32 9 5 27 9 30 4 7 8 6 22 54 30 muilta ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki näyttäisi olevan tärkeää opintojen etenemisen kannalta – näin ajattelee kolme neljästä opiskelijasta. Tyytyväisyyttä opintojen etenemiseen kartoitettiin myös sitä mahdollisesti hidastavien tekijöiden merkityksellä. Vaikka yliopisto-opiskelijoista 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 35 prosenttia katsoo opintojensa edenneen tavoitellusti (kuvio 8), monia hidastaviakin tekijöitä löytyi. Työssäkäynti näyttäisi olevan koko aineistossa eniten opintojen etenemistä haittaava tekijä. Hieman yli viidennes yliopisto-opiskelijoista ja hieman alle viidennes ammattikorkeakouluopiskelijoista katsoi työssäkäynnin opintojensa hitaan etenemisen syyksi. Myös heikko motivaatio ja muut henkilökohtaiset syyt näyttäisivät olevan syynä opintojen hitaaseen etenemiseen monessa tapauksessa. Heikosta motivaatiosta kertoi kärsivänsä 17 prosenttia opiskelijoista ja muista henkilökohtaisista syistä 15 prosenttia opiskelijoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 38 37 3 4 1 2 58 19 19 5 10 33 43 7 16 24 42 15 8 16 31 24 7 17 33 2 34 37 Opintojen aikataulut näyttävät myös tuottavan ongelmia vastaajien keskuudessa: kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono aikataulutus on ongelmallista 18 prosentille yliopisto-opiskelijoista ja 13 prosentille ammattikorkeakouluopiskelijoista. Hieman alle 15 prosenttia kokee opintojen työläyden tai ylityöläiden kurssien hidastavan opintoja. Lisäksi koettiin tarpeelliseksi kartoittaa opiskeluun liittyviä taukoja. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutahti näyttäisi olevan hyvin yhtäjaksoista niin, ettei taukoja opintoihin juuri tule (kuvio 9). Yliopisto-opiskelijoista 74 prosenttia on opiskellut jotakuinkin yhtäjaksoisesti ilman pidempiä opintotaukoja. Vastaava osuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 80 prosenttia. Yli vuoden mittaisia taukoja on pitänyt korkeakouluopiskelijoista harvempi kuin joka kymmenes. Puolen vuoden tai vuoden mittaisia taukoja on pitänyt noin 15 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Syyt vähintään puoli vuotta kestävien opintotaukojen pitämiseen näyttäisivät liitty- 31
  • 32. KUVIO 8. OPINTOJA HIDASTAVAT TEKIJÄT. 32 vän enimmäkseen työntekoon – noin kolmannes opinnoissaan taukoja pitäneistä vastaajista ilmoitti työssäkäynnin ensisijaiseksi syyksi tauon pitämiselle (kuvio 10). Yliopisto-opiskelijoille seuraavaksi yleisin syy opintotaukoon työssäkäynnin jälkeen on armeijassa olo, ammattikorkeakouluopiskelijoille taas välivuoden pitäminen. Sairauteen tai muuhun terveydentilaan liittyvän syyn mainitsee noin 15 prosenttia. Lapsen saanti on myös suhteellisen yleinen syy opintotaukoon. Noin joka kymmenes vastaaja mainitsee tämän tauon pitämisen syyksi. Usein opiskelutauot saattavat liittyä esimerkiksi ulkomaille lähtöön. Korkeakouluopiskelijat eivät kyselyn perusteella kuitenkaan näytä suurissa määrin suunnittelevan vaihto-opintoja tai harjoittelujaksoa ulkomailla (kuvio 11). Yliopisto-opiskelijat ovat kuitenkin *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). ammattikorkeakouluopiskelijoita myönteisempiä asialle. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia suunnittelee vaihto-opintoja tai harjoittelua ulkomailla. Niitä, jotka eivät halua lainkaan suunnata opintoihin tai harjoitteluun ulkomaille, on yliopisto-opiskelijoissa 39 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 53 prosenttia. Vaihto-opiskelu- tai harjoittelujakson jo ulkomailla suorittaneita on yliopisto-opiskelijoissa 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 11 prosenttia. Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia siitä, opiskeleeko oikealla alalla (kuvio12). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista - yliopisto-opiskelijoista jopa 91 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 84 prosenttia - koki
  • 33. KUVIO 9. VÄHINTÄÄN YHDEN LUKUKAUDEN MITTAISET TAUOT OPINNOISSA. KUVIO 10. OPINNOISSA PIDETTYIHIN VÄHINTÄÄN LUKUKAUDEN MITTAISIIN TAUKOIHIN LIITTYVÄT SYYT. 33 kyselyhetkellä opiskelevansa oikeaa alaa. Tässä on huomattava, että ammattikorkeakouluopiskelijoista suurempi osa (69 %) koki vahvasti olevansa oikealla alalla, kun taas yliopisto-opiskelijoista vastaava osuus oli 55 prosenttia. Jossain määrin oikealla alalla olevien osuus taas oli yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 15 prosenttia. Niitä, jotka kokivat epävarmuutta alansa sopivuudesta itselle, oli yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 9 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 17 prosenttia. Tulokset siis osoittavat, että yliopisto-opiskelijoista ammattikorkeakouluopiskelijoita suurempi osa kokee opiskelevansa oikeaa alaa samalla kun ammattikorkeakouluopiskelijoista yliopisto-opiskelijoita suurempi osa kokee epävarmuutta koulutusvalinnastaan. Noin 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei ole vaihtanut eikä ole harkinnut vaihtavansa opiskelualaansa (kuvio 13). Niitä, jotka harkitsevat vaihtavansa opiskelualaa, on puolestaan noin viidennes. Noin viidennes vastaajista on myös jo aiemmin vaihtanut opiskelualaansa. Korkeakouluopiskelijoista suurin osa kokee myös ennakkokäsitystensä opintojen sisällöstä vastanneen todellisuutta hyvin (kuvio 14). Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 68 prosenttia on sitä mieltä, että opintojen sisältö vastaa hyvin hakuvaiheen käsitystä opinnoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). 1) Ne opiskelijat, jotka vastasivat edelliseen kysymykseen ”en, olen opiskellut kutakuinkin yhtäjaksoisesti”, on jätetty tarkastelusta pois.
  • 34. Yliopisto-opiskelijoista 8 prosentin ennakkokäsitykset opinnoista vastasivat huonosti todellisuutta, ja vastaava luku ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolella oli 13 prosenttia. KUVIO 11. AIKOMUS SUORITTAA VAIHTO-OPINTOJA TAI HARJOITTELUJAKSO ULKOMAILLA. KUVIO 12. KOKEMUKSET OPISKELUSTA OIKEALLA ALALLA. 34 *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01).
  • 35. KUVIO 13. OPISKELUALAN VAIHTAMINEN. KUVIO 14. KUINKA HYVIN HAKUVAIHEEN ENNAKKOKÄSITYS OPINTOJEN SISÄLLÖSTÄ ON VASTANNUT TODELLISUUTTA. 35 *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). 1) Ne opiskelijat, jotka vastasivat edelliseen kysymykseen ”en, olen opiskellut kutakuinkin yhtäjaksoisesti”, on jätetty tarkastelusta pois. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01).
  • 36. Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa Tiivistelmä 36 Korkeakouluopiskelijat arvioivat opintomenestyksensä ja opiskelukykynsä yleisesti ottaen vahvaksi. Itsenäisistä opintosuorituksista koetaan suoriuduttavan hyvin ja opinnoissa tarvittavat vuorovaikutustaidot arvioitiin hyviksi, mutta opiskeluun varatun ajankäytön tehokkuus ja opintojen sekä muun elämän yhteensovittaminen herättää korkeakouluopiskelijoissa monenlaisia mietteitä. Myös opiskeluun liittyvien asioiden murehtiminen näyttäisi olevan suhteellisen yleistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Apua koetaan yleisesti saatavan opiskeluun liittyvissä kysymyksissä hyvin ja opintojen arvioinnin koetaan olevan yleisesti ottaen oikeudenmukaista. Myös opetushenkilökunnan nähdään olevan osaavaa ja opetettavat asiat nähdään mielekkäinä. Yliopisto-opiskelijat ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita tyytyväisempiä opintojärjestelyjen joustavuuteen, arvioinnin oikeudenmukaisuuteen, opettajien osaamiseen sekä opetettavien asioiden mielekkyyteen, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä opinnoista saatavaan palautteeseen.
  • 37. 5. Opiskelukyky ja menestyminen opinnoissa Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutaitoja selvitettiin kysymällä ensin heiltä heidän suoriutumisestaan itsenäisistä opintosuorituksista, opiskeluun varatun ajan käytöstä, oman alan tiedonhakutaidoista sekä opiskeluun tarvittavista vuorovaikutustaidoista (kuvio 15). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista, noin 80 prosenttia, koki suoriutuvansa itsenäisistä opintosuorituksista hyvin. Vastaavasti vastaajista noin kymmenesosa koki itsenäisistä opintosuorituksista suoriutumisen ongelmalliseksi. Opiskeluun varatun ajankäytön suhteen vastaukset jakautuivat tasaisemmin sekä niihin, jotka kokivat käyttävänsä opiskeluajan hyvin (hieman alle puolet vastaajista) että niihin, jotka kokivat käyttävänsä aikaa heikosti (hieman alle kolmannes vastaajista). Tiedonhakutaidot arvioitiin yleisesti ottaen hyviksi molemmissa vastausryhmissä. Yliopisto-opiskelijat suhtautuvat tiedonhakutaitoihinsa hieman ammattikorkeakouluopis- kelijoita kriittisemmin. Tiedonhakutaitonsa hyviksi arvioi yliopisto-opiskelijoista 63 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia, kun heikot tiedonhakutaidot koki omaavansa yliopisto-opiskelijoista 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 prosenttia. Opiskeluun tarvittavat vuorovaikutustaidot arvioitiin niin ikään hyviksi molemmissa ryhmissä. Yliopisto-opiskelijat arvioivat hieman kriittisemmin vuorovaikutustaitojaan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat: 80 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 84 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista näki taitonsa hyviksi. Heikoiksi vuorovaikutustaitonsa arvioivia oli yliopisto-opiskelijoissa 7 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa kolme prosenttia. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelutaitoja mitattiin myös kysymällä kirjallisten töiden tekemisestä sekä oman alan kirjallisuuden lukemisesta (kuvio 16). Korkeakouluopiskeli- KUVIO 15. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (ITSENÄINEN OPISKELU, AJANKÄYTTÖ, TIEDONHAKU, VUOROVAIKUTUS). 37
  • 38. 38 joiden keskuudessa kirjallisiin töihin liittyviä ongelmia koetaan yleisesti ottaen harvoin. Tarkasteltaessa asiaa opiskelijaryhmäkohtaisesti, yliopisto-opiskelijoista 44 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 42 prosenttia kertoo kokevansa kirjallisiin töihin liittyviä ongelmia harvoin, kun taas usein tai melko usein kirjallisissa tehtävissä ongelmia kokee 13 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 15 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Oman alan kirjallisuuden lukemiseen suhtaudutaan samankaltaisesti kuin kirjallisiin tehtäviin. Ongelmia kirjallisuuden lukemisessa on melko usein tai usein vain noin kymmenesosalla ja ongelmia harvoin kokevia on noin puolet vastaajista. Korkeakouluopiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös taitojaan opiskeltavan tiedon jäsentämisessä (kuvio 17). Korkeakouluopiskelijoista noin 60 prosenttia näyttäisi etsivän huolellisesti perusteluja ja näyttöä muodostaakseen omat johtopäätökset opiskeltavista asioista. Korkeakouluopiskelijat pyrkivät myös yleisesti muodostamaan kokonaisuuksia eri kursseilla opiskeltavista asioista – näin tekee yhdeksän opiskelijaa kymmenestä. Opiskelijat eivät näyttäisi pitävän opiskeltavia asioita yleisesti ottaen liian monimutkaisina. Opintojen monimutkaisuuteen liittyvän väitteen kanssa eri mieltä on hieman alle 70 prosenttia vastaajista ja samaa mieltä vain alle viidennes. Toisaalta vaikka opiskeltavien asioiden monimutkaisuuden ja vaikeasti ymmärryttävyyden kanssa oltiin eri mieltä, moni opiskelija (noin 45 prosenttia) kokee joutuvansa silti toistamaan opiskeltavia asioita itselle oppiakseen ne. Opiskelijoiden intoa opintoihinsa ja opiskelun mielekkääksi kokemista mitattiin väittämillä ”Harkitsen toisinaan opintojeni keskeyttämistä”, ”olen innoissani opiskelusta” sekä ”koen opintoni tulevaisuuteni kannalta hyödyllisiksi” (kuvio 18). Näyttäisi siltä, että opintojen keskeyttämistä on harkinnut vain hyvin pieni osa korkeakouluopiskelijoista – ammattikorkeakouluopiskelijoista hieman suurempi osuus kuin yliopisto-opiskelijoista. Yliopisto-opiskelijoista opintojen keskeyttämistä on harkinnut 14 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 18 prosenttia. Opinnoista ollaan myös enimmäkseen innoissaan. Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 67 prosenttia on opinnoista innoissaan ja niitä, jotka eivät ole opinnoista innostuneita, on yliopisto-opiskelijoissa vain 9 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 13 prosenttia. Tässäkin yliopisto-opiskelijat pitävät siis opintojaan hieman mielekkäämpinä kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista (87 prosenttia) kokee myös opinnot tulevaisuuden kannalta hyödyllisiksi, kun vain noin 5 pro- KUVIO 16. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKEMINEN JA OMAN ALAN KIRJALLISUUDEN LUKEMINEN). *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05).
  • 39. KUVIO 17. ARVIOT OMISTA OPISKELUTAIDOISTA (TIEDON JÄSENTÄMINEN). senttia ei usko hyötyvänsä opinnoistaan tulevaisuudessa. Opintojen etenemisen ja opiskelukyvyn yhteydessä on tärkeää tarkastella myös muita elämän osa-alueita. Kuviossa 19 tarkastellaan, millä tavalla korkeakouluopiskelijat kokevat opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen. Opiskelijoista jopa 38 prosenttia kokee, että opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa heille jatkuvasti ongelmia, kun taas hieman alle puolet kokee, että opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen ei tuota jatkuvaa ongelmaa. Myös opiskeluun liittyvien asioiden murehtiminen näyttäisi olevan aineistossa suhteellisen yleistä, noin 60 prosentin luokkaa. Niitä, jotka eivät juuri murehdi opiskeluun liittyviä asioita, on aineistossa hieman yli neljännes. Opiskelukyky ja opintojen eteneminen riippuvat oman motivaation ja työskentelyn lisäksi myös monista opiskeluympäristöön liittyvistä tekijöistä. Opetusta ja opetusjärjestelyjä mitattiin muutamilla eri väitteillä koskien avunsaantia, opetusjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja joustavuutta, arvioinnin oikeu- *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). denmukaisuutta, opetustaitoja, opettajien asiaosaamisen syvällisyyttä, opetettujen asioiden mielekkyyttä sekä oppimispalautteen saantia (kuvio 20). Apua koetaan yleisesti saatavan opiskeluun liittyvissä kysymyksissä melko hyvin. Jopa noin 69 prosenttia vastaajista kertoo positiivisesta avunsaannin kokemuksesta, kun vajaa viidennes vastaajista kertoo, ettei ole kokenut saavansa apua opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Kysymys opetusjärjestelyiden tarkoituksenmukaisuudesta ja joustavuudesta kohtaa vastauksissa paljon hajontaa niin opiskelijaryhmien sisällä kuin heidän välilläänkin. Yliopisto-opiskelijoista ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman suurempi osuus kokee opetusjärjestelyjen olevan tarkoituksenmukaiset ja joustavat (51 % vs. 43 %). Niitä, jotka kokevat opetusjärjestelyjen olevan jossain määrin tai täysin epätarkoituksenmukaiset ja joustamattomat, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 31 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 38 prosenttia. 39
  • 40. KUVIO 18. KOETTU OPISKELUINTO JA OPINTOJEN MIELEKKYYS. 31 30 40 Opintojen arvioinnin koetaan taas olevan yleisesti ottaen oikeudenmukaista ja tasapuolista. Yliopisto-opiskelijat ovat hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita luottavaisempia arvostelun tasapuolisuuteen: heistä 70 prosenttia näkee arvioinnin oikeudenmukaisena ja tasapuolisena, kun vastaava osuus ammattikorkeakouluopiskelijoista on 62 prosenttia. Niitä, joiden mielestä arviointi ei ole oikeudenmukaista, on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 13 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 18 prosenttia. Opetushenkilökunnan nähdään osaavan opettaa hyvin ja heidän asiaosaamisensa nähdään syvällisenä. Eroja on kuitenkin havaittaKUVIO 19. OPISKELUN SOVITTAMINEN MUUHUN ELÄMÄÄN. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). vissa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemysten välillä: 68 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 61 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista luottaa opettajien opetustaitoihin, kun taas 15 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 20 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ei luota opettajien opetustaitoihin. Toisaalta opetushenkilöstön asiaosaamisen nähdään olevan syvällistä 84 prosentin keskuudessa yliopisto-opiskelijoista ja 65 prosentin keskuudessa ammattikorkeakouluopiskelijoista. Niitä, jotka eivät luota opettajien sisällölliseen osaamiseen, on yliopisto-opiskelijoissa 5 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa 15 prosenttia. Yli-
  • 41. KUVIO 20. ARVIOT OPETUKSESTA JA OPETUSJÄRJESTELYISTÄ. 41 opisto-opiskelijat ovat siis kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluopiskelijoita luottavaisempia opetushenkilökunnan osaamiseen. Yliopisto-opiskelijat ovat myös hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita tyytyväisempiä opetettujen asioiden sisältöihin. 76 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 67 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kertoi opetettujen asioiden olevan mielekkäitä. Päinvastaista mieltä oli 6 prosenttia yliopisto-opiskelijoista sekä 9 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat taas yliopisto-opiskelijoita tyytyväisempiä oppimisesta saadun palautteen riittävyyteen. Palautteen saamiseen liittyvän kysymyksen kohdalla vastausten hajonta ryhmien sisällä on kuitenkin melko suurta. Tyytyväisiä opinnoista saatuun palautteeseen on yliopisto-opiskelijoista vain 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 36 prosenttia. Tyytymättömiä palautteen riittävyyteen taas on 45 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 37 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista.
  • 42. Sosiaalinen hyvinvointi Tiivistelmä 42 Korkeakouluopiskelijat näyttäisivät pitävän yhteyttä ystäviinsä useita kertoja viikossa ja vain pieni osuus kokee olevansa yksinäisiä. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan tai muun kuin oman alan opiskelijoihin ei kuitenkaan suurissa määrin pidetä yhteyttä. Syrjintää, kiusaamista tai häirintää ei juurikaan koeta. Opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen ei ole kovin yleistä ja se vaihtelee paljon yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Toimintaan osallistuminen on selvästi yleisempää yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa: Niitä, jotka eivät ole mukana missään opiskelijajärjestössä, on yliopisto-opiskelijoista 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista jopa 68 prosenttia. Ainejärjestö, tiedekuntajärjestö tai kilta näyttäisi olevan selkeästi suosituin opiskelijayhteisöön osallistumisen muoto.
  • 43. 6. osiaalinen hyvinvointi S Korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia lähestyttiin kysymällä opiskelu- ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymisestä, järjestöissä toimimisesta, yksinäisyyden kokemisesta sekä häirintä- ja kiusaamiskokemuksista. Kuviossa 21 tarkastellaan opiskelu- ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymistä. Kysymys oman alan opiskelijoiden yhteisöön kuulumisen vahvuudesta kohtaa hyvin paljon hajontaa vastausten osalta. Niitä, jotka kokevat kuuluvansa opiskelijayhteisöön paljon tai erittäin paljon, on korkeakouluopiskelijoissa noin neljännes samoin kuin jossain määrin opiskelijoiden yhteisöön kuuluvia. Myös niitä, jotka kokevat kuuluvansa opiskelijayhteisöön vain vähän, on aineistossa hieman yli neljännes. Ei lainkaan opiskelijayhteisöön kuuluvia on aineistossa vain hieman alle kymmenes. Oman oppilaitoksen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan ei sen sijaan pidetä paljon yhteyttä opetustilanteiden ulkopuolella. Niitä, jotka eivät pidä lainkaan yhteyttä opetusja tutkimushenkilökuntaan opetustilanteiden ulkopuolella, sekä niitä, jotka pitävät yhteyttä hyvin vähän, on molempia hieman alle kolmannes vastaajista. Jossain määrin, paljon tai erittäin paljon opetus- ja tutkimushenkilökuntaan yhteyttä pitäviä on aineistossa hyvin vähän, alle kymmenesosa. Kysyttäessä sitä, kuinka paljon opiskelija on yhteydessä muihin kuin oman alansa opiskelijoihin, vastausjakauma on hajanainen. Siinä missä yliopisto-opiskelijat ovat yleisimmin jossain määrin yhteydessä muihin kuin oman alan opiskelijoihin, ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yleisimmin hyvin vähän yhteydessä muihin kuin oman alan opiskelijoihin. Yliopisto-opiskelijoista 21 prosenttia pitää yhteyttä paljon tai erittäin paljon muihin kuin oman alan opiskelijoihin, kun osuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 15 prosenttia. Vastaavasti vähän tai hyvin vähän muihin kuin oman alan opiskelijoihin yhteyttä pitäviä on yliopisto-opiskelijoissa 29 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa jopa 38 prosenttia. KUVIO 21. KIINNITTYMINEN OPISKELU- JA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN. 43
  • 44. 44 Yhtenä korkeakouluopiskelijan sosiaalisen kanssakäymisen osa-alueena voidaan pitää opiskelijajärjestötoimintaa. Opiskelijajärjestöaktiivisuutta selvitettiin kysymyksellä siitä, kuinka paljon on mukana opiskelijajärjestötoiminnassa opintojen ohella (kuvio 22). Opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen ei ole yleisesti ottaen kovin yleistä ja se vaihtelee lisäksi paljon yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Yliopisto-opiskelijat osallistuvat selkeästi useammin opiskelijajärjestöjen toimintaan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat: yliopisto-opiskelijoista opiskelijajärjestöissä aktiivisia on noin viidennes ja ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista selkeästi suurin osa (61 prosenttia) ei ole mukana lainkaan opiskelijajärjestötoiminnassa, kun yliopisto-opiskelijoista heitä on 34 prosenttia. Kun lasketaan vielä yhteen niiden osuus, jotka eivät osallistu lainkaan tai osallistuvat harvoin opiskelijajärjestötoimintaan, on heitä yliopisto-opiskelijoissa 58 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa jopa 82 prosenttia. Korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin myös, minkä tyyppisessä opiskelijajärjestössä he ovat ensisijaisesti mukana (kuvio 23). Ainejärjestö, tiedekuntajärjestö tai kilta näyttäisi olevan selkeästi suosituin osallistumisen muoto kaikkien vastaajien keskuudessa. Toisaalta myös niitä KUVIO 22. AKTIIVISUUS OPISKELIJAJÄRJESTÖISSÄ. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01) . vastaajia on suuri joukko, jotka eivät ole mukana missään opiskelijajärjestössä. Kuten aiemmassa kysymyksessä, myös tässä erot yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä ovat suuret. Ainejärjestön, tiedekuntajärjestön ja killan toimintaan osallistuu yliopisto-opiskelijoista 42 prosenttia, kun ammattikorkeakouluopiskelijoista niiden toimintaan osallistuu 12 prosenttia. Osakuntiin, yhteiskunnallisiin tai poliittisiin, uskonnollisiin, kulttuurillisiin, luonto- tai retkeily- tai pelaajajärjestöihin osallistuminen on hyvin vähäistä. Liikunta- tai urheilujärjestöissä on osallistujia hieman näitä enemmän (8 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista). Niitä, jotka eivät osallistu minkään opiskelijajärjestön toimintaan, on yliopisto-opiskelijoiden joukossa 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa jopa 68 prosenttia. Siirtyäksemme opiskelijaympäristöstä laajempaan kontekstiin, tarkastelemme korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia yksinäisyydestä yleensä. Kuviossa 24 esitetään, kuinka aktiivisesti korkeakouluopiskelijoiden vapaa-aikaan kuuluu yhteydenpito ystävien kanssa. Yleisimmin sekä yliopisto-opiskelijat että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yhteydessä ystäväänsä tai ystäviinsä useita kertoja viikossa (noin 40 prosenttia vastaajista). Useita kertoja kuukaudessa ystäviinsä yhteyttä pitäviä on korkeakouluopiskelijoista 27 prosenttia.
  • 45. KUVIO 23. OSALLISTUMINEN ERITYYPPISTEN OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN TOIMINTAAN. KUVIO 24. YHTEYDENPITO YSTÄVIEN KANSSA. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). 45
  • 46. Päivittäin yhteyttä ystäviinsä pitää noin viidennes vastaajista, kun kerran kuussa tai harvemmin sekä ei koskaan tai ei juuri koskaan yhteyttä pitäviä on aineistossa melko vähän, noin kymmenesosa. Korkeakouluopiskelijoista vain harvat kokevat olevansa yksinäisiä usein tai jatkuvasti, kun taas suuri joukko ei koe yksinäisyyttä lainkaan (kuvio 25). Jatkuvaa yksinäisyyttä kokee vain kaksi prosenttia korkeakouluopiskelijoista ja usein yksinäisyyttä kokee hieman alle kymmenes. Joskus tai ei juurikaan yksinäisyyttä kokevia korkeakouluopiskelijoita on yhteensä noin 70 prosenttia. Niitä, jotka eivät koe yksinäisyyttä lainkaan, on korkeakouluopiskelijoissa noin viidennes. Yksinäisyyttä mitattiin myös kysymyksellä siitä, tunteeko vastaaja voivansa keskustella halutessaan jonkun läheisen kanssa avoimesti asioista ja ongelmista (kuvio 26). Selkeästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista tuntee voivansa keskustella läheisten kanssa avoimes- 46 KUVIO 25. KOKEMUS YKSINÄISYYDESTÄ. ti (noin 80 prosenttia). ”Ehkä”-vastauksia annettiin noin 15 prosenttia kaikista vastauksista. Niitä, jotka kokevat, etteivät voi keskustella läheistensä kanssa avoimesti asioistaan ja ongelmistaan, on molemmissa vastaajaryhmissä hyvin vähän, vain viisi prosenttia. Kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän kokemuksista (kuvio 27), vastauksista selviää, että selkeästi suurimmalla osalla vastaajista ei ole kokemusta näistä lainkaan ja niiden osuus, jotka ovat kohdanneet kiusaamista, häirintää tai syrjintää on hyvin pieni. Tarkemmin tarkasteltuna hieman alle 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei ole kohdannut lainkaan syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Joskus syrjinnän, häirinnän tai kiusaamisen kokemuksia on kohdannut korkeakouluopiskelijoista noin kymmenes ja usein näitä kokemuksia on kohdannut kaikista korkeakouluopiskelijoista vain yksi prosentti.
  • 47. KUVIO 26. MAHDOLLISUUS KESKUSTELUUN LÄHEISEN KANSSA. KUVIO 27. KOKEMUKSET SYRJINNÄSTÄ, HÄIRINNÄSTÄ JA KIUSAAMISESTA. 47
  • 48. Liikunta ja terveys Opiskelijat näyttäisivät harrastavan kestävyys- ja lihaskuntoliikuntaa yleisimmin vähintään kerran viikossa ja arkiliikuntaa harrastetaan yleisimmin noin puoli tuntia päivässä. Korkeakouluopiskelijat kokevat oman terveytensä yleisesti ottaen hyväksi tai melko hyväksi. Terveyden tilansa huonoksi kokevia on aineistossa vain muutamia prosentteja ja niitä, jotka kokevat opintoja haittaavia terveyshaittoja, on aineistossa noin 15 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoiden kokemus omasta terveydestään on hieman ammattikorkeakouluopiskelijoita parempi, mutta samalla heidän stressitasonsa on ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman korkeampi. Masentuneisuutta vallitsevissa määrin korkeakouluopiskelijat eivät ole juurikaan kokeneet kyselyä edeltäneen viikon aikana. Alkoholin viikoittainen kulutus on noin 3,5 annoksen tasolla. Tiivistelmä 48
  • 49. 7. iikunta ja terveys L Liikunta- ja terveysasioita kartoitettiin ensin kysymyksillä opiskelijoiden liikunta-aktiivisuudesta. Kysyttäessä kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan harrastamisen yleisyydestä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa selvisi, että liikunnan harrastamisen aktiivisuudessa on paljon hajontaa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (kuvio 28). Noin 60 prosenttia vastaajista harrastaa kestävyysliikuntaa yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Ei lainkaan tai hyvin harvoin kestävyysliikuntaa harrastavia on noin 10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Päivittäin kestävyysliikuntaa harrastaa taas hieman alle viisi prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Kuviosta 29 nähdään, että korkeakouluopiskelijat harrastavat lihaskuntoa kehit- tävää liikuntaa yleisimmin vähintään kerran viikossa, mutta myös niitä on vastaajissa melko paljon, jotka eivät harrasta lihaskuntoliikuntaa lainkaan. Kaksi kertaa viikossa tai useammin lihaskuntoliikuntaa kertoo harrastavansa reilu kolmannes korkeakouluopiskelijoista ja kerran viikossa lihaskuntoa harjoittavia on noin kolmannes. Niitä, jotka eivät harrasta lihaskuntoa kehittävää liikuntaa lainkaan, on hieman alle neljännes. Arkiliikunnan yleisyyttä selvitettiin kysymällä, kuinka monta minuuttia vastaaja harrastaa vähemmän rasittavaa liikuntaa (kuvio 30). Yleisin arkiliikuntaan käytetty aika korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on vastausten perusteella 20–30 minuuttia päivässä, jonka KUVIO 28. KESTÄVYYSKUNTOA KEHITTÄVÄN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN. Kestävyysluokan harrastaminen (1) (1) Kuinka usein keskimäärin harrastat liikuntaa vähintään ½ tuntia kerrallaan niin, että ainakin lievästi hengästyt ja hikoilet (esim. juoksua, pyöräilyä (yli 20 km/t), aerobicia, kuntouintia, maastohiihtoa, maila- ja juoksupallopelejä? 49
  • 50. KUVIO 29. LIHASKUNTOA JA LIIKEHALLINTAA KEHITTÄVÄN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN. (1) Kuinka monta kertaa viikossa keskimäärin harrastat edellisen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa (esim. kuntopiiri, kuntosali, jumpat, pallopelit, luistelu, venyttely, tasapainoharjoittelu, tanssi ym.)? KUVIO 30. ARKILIIKUNNAN HARRASTAMINEN. (1) Kuinka monta minuuttia päivässä keskimäärin harrastat muuta, vähemmän rasittavaa liikuntaa (esim. matkat oppilaitokseen, harrastuksiin, töihin, asiointimatkat, puutarha- ja/tai kotityöt, koiran ulkoiluttaminen)? 50 KUVIO 31. KOKEMUS OMASTA TERVEYDENTILASTA. *Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,01). **Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05).
  • 51. KUVIO 32. OPISKELUA VAIKEUTTAVAT TERVEYDELLISET HAITAT. ajan arkiliikuntaan käyttää runsas neljännes vastaajista. Muita yleisiä arkiliikuntaan käytettyjä aikahaarukoita ovat 30–40 minuuttia päivässä ja 10–20 minuuttia päivässä. Näihin molempiin kategorioihin kuuluu noin viidennes korkeakouluopiskelijoista. Yli tunnin päivässä arkiliikuntaa harrastavia on hieman yli kymmenes korkeakouluopiskelijoista ja alle 10 minuuttia päivässä arkiliikuntaan aikaa käyttäviä vain noin viisi prosenttia. Seuraavaksi tarkastelemme terveysteemaa laajemmin opiskelijan omina kokemuksina terveydentilastaan. Kysyttäessä korkeakouluopiskelijoiden omia kokemuksia terveydentilastaan selviää, että yleisimmin korkeakouluopiskelijat arvioivat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi (kuvio 31). Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä on havaittavissa hieman eroa niiden osuuksissa, jotka kokevat terveydentilansa olevan hyvä: siinä missä yliopisto-opiskelijoista näin kokee 38 prosenttia, ammattikorkeakouluopiskelijoista näin kokee vain 31 prosenttia. Terveytensä keskitasoiseksi kokee 21 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 24 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Terveytensä huonoksi tai melko huonoksi kokee hyvin pieni osuus, vain noin viisi prosenttia molemmista vastaajaryhmistä. 7. Tilastollisesti merkitsevä ero YO- ja AMK-opiskelijoiden välillä (p<0,05). Siirrettäessä näkökulmaa terveyshaittoihin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa opintoja häiritsevät terveydelliset haitat ovat melko harvinaisia (kuvio 32). Noin kolme neljäsosaa opiskelijoista raportoi, ettei haittoja ole lainkaan. Opintoja jonkin verran tai merkitsevästi häiritseviä haittoja on reilulla 10 prosentilla korkeakouluopiskelijoista ja väliaikaisista opintoja häiritsevistä haitoista jossain vaiheessa opintojaan on raportoinut noin kymmenesosa korkeakouluopiskelijoista. Stressi liittyy olennaisena osana terveydentilan kokemuksiin. Korkeakouluopiskelijoiden stressitasoa selvitettiin kysymyksellä ”kuinka stressaantunut olet juuri nyt?” Vastaukset tuli antaa asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa yksi tarkoitti ei lainkaan stressaantunutta ja kymmenen erittäin stressaantunutta. Kaiken kaikkiaan korkeakouluopiskelijat näyttäisivät kokevan itsensä hieman stressaantuneiksi. Yliopisto-opiskelijoiden stressitaso näyttäisi olevan hieman korkeampi (keskiarvo 6,32) kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden stressitaso (keskiarvo 6,07).7 Opiskelijoiden psyykkistä terveyttä lähestyttiin myös kysymällä opiskelijoiden kokemuksia masennuksesta, lepäämisestä ja omien voimien riittävyydestä (kuvio 33). Jatkuvan 51
  • 52. masentuneisuuden kokemukset eivät näyttäisi olevan vallitsevia korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa: vain pieni osa (8 prosenttia) on kokenut itsensä masentuneeksi kaiken aikaa tai suurimman osan ajasta viimeisen viikon aikana. Osan ajasta itsensä masentuneeksi on kokenut hieman yli neljännes. Ei ollenkaan tai vain hyvin pienen osan ajasta itsensä masentuneeksi viimeisen viikon aikana on kokenut hieman yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Opiskelijoilta kysyttiin myös sitä, kuinka monesti he ovat viimeisen viikon aikana kokeneet itsensä hyvin levänneiksi aamulla herätessään. Näyttäisi siltä, että korkeakouluopiskelijoista suuri osa (hieman alle 45 prosenttia) on kokenut itsensä levänneeksi vain osan ajasta viimeisen viikon aikana aamuisin herätessään. Suurimman osan ajasta levänneeltä kokeneita on noin 27 prosenttia. Niitä, jotka eivät ole kokeneet oloansa ollenkaan levänneeksi tai ovat kokeneet olonsa vain pienen osan ajasta hyvin levänneeksi, on noin viidennes vastaajista. Kaiken aikaa tai lähes kaiken aikaa levänneeltä olonsa tunteneita on aineistossa vain 7 prosenttia. Omien voimien riittävyys on tiukoilla noin viidenneksellä korkeakouluopiskelijoista: he kokevat, että tehdyt asiat vaativat ponnistelua suurimman osan ajasta tai lähes kaiken ajan viimeisen viikon aikana. Runsas 40 prosenttia puolestaan kokee, että tekeminen on vaatinut ponnisteluja osan ajasta. Niitä, joilla viimeisen viikon aikana tehdyt asiat ei ole juuri vaatineet ponnistelua, on noin 40 prosenttia. Korkeakouluopiskelijoita pyydettiin arvioimaan myös heidän tyypillisesti kuluttamaansa alkoholiannosten määrää viikon aikana. Tulosten perusteella korkeakouluopiskelijat kuluttavat oman arvionsa mukaan noin 3,5 annosta alkoholia viikossa. Tyypillisin annosmäärä kaikkien vastaajien keskuudessa on 0–8 annosta viikossa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että noin neljännes naisista ja viidennes miehistä ei kuluta alkoholia lainkaan, mutta tässä on otettava huomioon, että kysymykseen liittyy jonkin verran epätarkkuutta - kysymys mittaa nimenomaan vastaajan näkemystä tyypillisestä viikkokulutuksesta, eikä vastaaja ole välttämättä sisällyttänyt vastaukseensa harvemmin kuin viikoittain tapahtuvaa alkoholinkäyttöä. 52 KUVIO 33. PSYYKKINEN HYVINVOINTI. Kuinka usein viimeisen viikon aikana sinusta on tuntunut seuraavalta:
  • 53. KUVIO 34. TYYPILLINEN ALKOHOLIANNOSTEN MÄÄRÄ VIIKOSSA. Arvio viikottaisesta alkoholin keskikulutuksesta (annosta viikossa) 53
  • 54. Asuminen ja toimeentulo Tiivistelmä 54 Yleisin asumismuoto korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on asuminen yksin omassa taloudessa tai puolison kanssa asuminen. Selkeästi suurin osa asuu vuokralla ja asumisjärjestelyihin ollaan suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Korkeakouluopiskelijat kokevat tulevansa toimeen suurimmaksi osaksi säästäväisyyden avulla ja niitä, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi tai epävarmaksi, on aineistossa noin viidesosa. Yleisimmin opiskelijat arvioivat noin 500–700 euroa kuukaudessa riittävän elämiseen, kun asumismenot ovat yleisimmin noin 300–500 euroa kuukaudessa. Suurimman tuloerän opiskelijoiden keskuudessa muodostaa erilaiset opintoihin liittyvät etuudet sekä suurimman yksittäisen tuloerän palkkatulot. Opintotukea nostetaan vuoden aikana keskimäärin noin 6 kuukautta ja kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kuukausitulot ovat keskimäärin noin 1160 euroa.