3. Anna Niemelä:
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa

4. Julkaisija:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
www.syl.fi
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs
SYL-julkaisu 3/2008
ISBN 978-951-703-260-5 (pdf)
ISBN 978-951-703-256-8 (nid.)
ISSN 0356-8245
Taitto: Pekka Holopainen
Etukannen kuva: Jacob Wackerhauser
Takakannen kuva: Chris Schmidt
Ykkös-Offset Oy
Vaasa 2008

5. ESIPUHE
Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007–2012) yhtenä ta-
voitteena on kehittää Suomeen kansainvälisesti vetovoimainen tiede- ja korkeakouluyhteisö.
Tällaisen päämäärän saavuttamiseksi on erittäin tärkeää kartoittaa Suomeen jo tulleiden ul-
komaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia. Näiltä opiskelijoilta voidaan saada tietoa
siitä, mitkä tekijät vaikuttivat maan valintaan, millaisena he kokevat sosiaalisen ja akateemi-
sen ympäristönsä, ja millaisena he pitävät mahdollisuuksiaan työllistyä Suomessa opintojen
päättymisen jälkeen. Näitä teemoja on toistaiseksi tutkittu suhteellisen vähän, joten Suomen
ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää tätä julkaisua erityisen arvokkaana panoksena korkea-
koulujen ja laajemmassa mittakaavassa koko Suomen kansainvälistymiskeskusteluun.
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiin perehtyminen tarjoaa heidän kanssaan
toimiville sidosryhmille arvokasta tietoa siitä, millä tavalla opiskelijoille tarjottavia palvelu-
ja ja opetusta tulisi kehittää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tukipalvelujen ohella SYL pitää
maksutonta koulutusta yhtenä keskeisenä tekijänä suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoi-
maisuudelle.
Vuonna 2006 SYL:ssa aloitti toimintansa työryhmä, joka koostui ulkomaalaisten opiskelijoi-
den ja lukuisten sidosryhmien edustajista. Ryhmä kokoontui säännöllisesti keskustelemaan
niistä toimenpiteistä, joilla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota saataisiin
edistettyä. Työryhmän tulosten pohjalta ja tätä tutkimusta valvoneena tahona SYL suosittaa
seuraavaa:
- Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskittää voimavarojaan suomen ja/tai ruotsin kie-
len opiskeluun
- Ylioppilaskuntien ja ainejärjestöjen tulee tarjota tietoa englanniksi, jotta ulkomaalaiset
tutkinto-opiskelijat pystyvät osallistumaan niiden toimintaan
- Yliopistojen tulee tarjota opintoneuvontaa ja tietoa opetustarjonnasta englanniksi
- Englanninkielisen yliopisto-opetuksen laadukkuus on varmistettava
- Opiskelijoiden maahantulosta on tehtävä mahdollisimman vaivatonta
- Rekrytointipalveluissa ja harjoittelupaikkojen tarjonnassa on otettava huomioon ulko-
maalaiset tutkinto-opiskelijat
Yhteistoiminnalla ja tietopohjaamme laajentamalla voimme kehittää suomalaista yliopisto-
yhteisöä sellaiseksi, että se tunnetaan maailmalla hyvänä opiskeluympäristönä. Myönteiset
kokemukset opiskeluajoilta lisäävät myös halukkuutta hakea töitä Suomesta. Luontevasti
kansainvälistyvä akatemia on tämän päivän todellisuudessa kaikkien etu.
Tuomas Telkkä
Puheenjohtaja
Tuure Pitkänen
Hallituksen jäsen, kansainvälisten asioiden vastaava

6. TIIVISTELMÄ
Tutkimus käsittelee suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opis-
kelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä heidän sosiaalista asemaan-
sa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat
itse kokevat integroituneensa akateemiseen yhteisöön ja toisaalta suomalaiseen yhteiskun-
taan, sekä pohtia integraatioon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineiston muodostivat 952
opiskelijan vastaukset sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä kahdeksan täydentävää haas-
tattelua. Mukana oli opiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista. Kyselyn vastausprosentti oli
39. Tilastollisessa analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollisten merkitsevyyksien
testaamiseen khiin neliö-testiä.
Kaksi kolmesta vastaajasta oli hakeutunut Suomeen ensisijaisesti tutkintoa suorittamaan.
Heille Suomen keskeisiä vetovoimatekijöitä olivat koulutuksen korkea taso ja maksuttomuus
sekä oma urakehitys. Kolmasosalle vastaajista muuton ensisijainen syy ei liittynyt opiske-
luun. He olivat tulleet maahan lähinnä perhesyistä.
Vastaajien kokemukset akateemisesta opiskeluympäristöstä olivat pääosin myönteisiä. Suo-
malainen yliopistomaailma näyttää tulosten valossa toimivalta opiskeluympäristöltä, jossa
niin opetuksen, ohjauksen kuin opintoja tukevien palvelujen taso koetaan korkeaksi. Englan-
ninkielisten kurssien sekä suomen ja ruotsin kurssien saatavuuteen kohdistui kuitenkin jos-
sain määrin tyytymättömyyttä. Akateemisella tasolla kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden
integraatio vaikuttaa onnistuneelta.
Sosiaalisen opiskeluympäristön osalta epämuodollinen ilmapiiri ja opiskelijoiden keskinäi-
sen kilpailun kohtuullisuus nousivat esiin positiivisina asioina. Myös kansainvälisten opis-
kelijoiden keskinäistä ilmapiiriä pidettiin hyvänä. Kielteisiksi piirteiksi koettiin vähäinen
vuorovaikutus opettajien ja erityisesti suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Yhteisten kurs-
sien vähäisyys sekä opiskelijajärjestöjen tiedotus- ja toimintaperiaatteet vähensivät mahdol-
lisuuksia kontakteihin. Sosiaalisen integraation näkökulmasta myös tuutoroinnissa näyttää
olevan kehittämisen varaa.
Vastakkainasettelu toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön välillä kuvaa myös vastaajien
kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomea pidettiin hyvänä toiminnallisena ym-
päristönä, esimerkiksi turvallisuutta ja organisoituneisuutta arvostettiin, mutta sosiaalisen
elämän ja vapaa-ajan toivottiin olevan rikkaampaa. Yhtäältä akateemisen yhteisön ja sen ul-
kopuolisen maailman välille rakentuu sosiaalisen integraation kannalta vastakkainasettelu.
Vuorovaikutus ja toimiminen koettiin usein helpommaksi yliopistoympäristössä kuin sen
ulkopuolella.
Suomalaisen yhteiskunnan tarjoama taloudellinen ympäristö näyttää olevan suurelle osalle
kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haastava. Työllistymisongelmien ja sosiaaliturvan ul-
kopuolella olemisen vuoksi heidän on vaikea vaikuttaa toimeentuloonsa toivotulla tavalla.
Osa opiskelijoista oli kuitenkin tyytyväisiä toimeentuloonsa ja he olivat ilmeisesti onnistu-
neet sijoittumaan työelämään hyvin.
Kaksi kolmesta vastaajasta ilmaisi olevansa valmiita jäämään valmistumisen jälkeen Suo-
meen ainakin tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tärkeimpiä Suomeen sitouttavia tekijöitä olivat
sosiaaliset siteet, maan kokeminen kotimaaksi ja työ. Työllistyminen nousi tärkeimmäksi
maahan jäämisen ehdoksi niillä, jotka olivat halukkaita jäämään, mutta eivät aivan varmoja.
Suomesta pois työntäviä tekijöitä puolestaan olivat työllistymisvaikeudet, halu palata koti-
maahan tai saada lisää kansainvälistä kokemusta.

7. SUMMARY
This study examines international degree students studying in Finnish universities, and their
experiences regarding studying, their study environment, their social status and their plans
for the future. The objective of this study is to find out what the students perceive as their
level of integration in the academic community, and to a larger extent in Finnish society,
and to contemplate on the factors influencing integration. The research data is composed of
952 students' replies to an electronic questionnaire, and eight complementary interviews.
Students from every Finnish university were included in the study. The response rate was 39
percent. Cross-tabulation was used in the statistical analysis and the statistical significance
was determined using a chi-square test.
Two out of three respondents had come to Finland primarily to pursue a degree. To this
group, the essential factors of attraction were the high level of education, free tuition and per-
sonal career prospects. For a third of the respondents, the primary reason for moving to Fin-
land was not related to studying. They had come to the country mainly for family reasons.
The respondents' experiences of the academic study environment were, for the most part,
positive. Based on the study results, the Finnish university field appears to be a functional
study environment, where the level of education, instruction and services are perceived as
high. However, there was a certain degree of dissatisfaction regarding the availability of
courses in English, and courses of Finnish and Swedish. On the academic level, the integra-
tion of international degree students appears to be successful.
When commenting on the social study environment, the respondents noted that the informal
atmosphere and the modest level of competition between students are positive factors. The
atmosphere among international students was deemed good. As a negative characteristic,
the students highlighted the lack of interaction with teachers and particularly with Finnish
students. The small number of common courses and the communication policies of student
organizations decrease the possibilities for contact with Finnish students. From the point of
view of social integration, there seems to be room for development in tutoring as well.
The juxtaposition of a functional and a social environment portrays the respondents' experi-
ences of Finnish society as a whole. Finland was considered a good functional environment,
but the students hoped that their social life and free time had more substance. In a similar
fashion, when it comes to social integration, a juxtaposition between the academic commu-
nity and the outside world is formed. Interacting and functioning was often felt easier within
the university environment than outside of it.
The economic environment provided by Finnish society appears to be challenging to the ma-
jority of the international degree students. Due to difficulties in obtaining employment, and
the fact that they are outside the sphere of social security, the students find it problematic to
influence their welfare in ways they would want to.
Two out of three respondents stated that they would be willing to stay in Finland after gradu-
ation, at least under certain terms. The most important factors committing students to Fin-
land were social ties, the perception of Finland as their home country, and employment. For
those students who were willing to stay but unsure, obtaining employment was the most
important precondition for staying. The most important factors pushing student away from
Finland were difficulties in finding a job, the desire to go back to the home country, and get-
ting more international experience.

8. 6
SAMMANDRAG
Forskningen gäller internationella examensstuderande vid universiteten i Finland; deras er-
farenheter gällande studier och studiemiljön och deras sociala ställning och framtidsplaner.
Syftet med forskningen var att reda ut hur studerandena själv känner att de har integrerats
i det akademiska samfundet och å andra sidan i det finska samhället, samt reflektioner över
faktorer som påverkar integrationen.
Data samlades in genom en undersökning där 952 studerande svarade på ett frågeformulär,
och kompletterades med åtta temaintervjuer. Svararna representerade alla universiteten i
Finland, och svarsprocenten i undersökningen var 39. Som statistiska analysmetoder använ-
des korstabell, och chi-två-tester genomfördes för att testa statistisk signifikans.
Två tredjedelar av informanterna hade sökt sig till Finland främst för att avlägga en examen.
För dem var det utbildningens höga klass och kostnadsfrihet samt den egna karriärutveck-
lingen som var Finlands centrala dragningskraftsfaktorer. En tredjedel av informanterna
hade kommit till Finland främst på grund av familjeorsaker.
Informanternas erfarenheter av den akademiska studiemiljön var mest positiva. De finska
universiteten ser ut som en mycket funktionell studiemiljö, där undervisning, handledning
och stödtjänster är högklassiga. Man är likväl i någon mån missnöjda med tillgång av kurser
på engelska samt finska och svenska språkkurser. På den akademiska nivån verkar integra-
tionen av internationella examensstuderande ha lyckats bra.
För den sociala studiemiljöns del tyckte informanterna att den informella atmosfären och den
måttliga konkurrensen mellan studerande var positiva saker. Också stämningen mellan de
internationella studerandena tycktes vara bra. Som nackdelar anges ringa interaktion med
lärare och särskilt med finska studerande. För få gemensamma kurser och studerandeorgani-
sationernas verksamhets- och informationsprinciper minskade kontaktmöjligheter. Gällande
den sociala integrationen borde också tutorverksamheten utvecklas.
Motsatsställningen mellan den funktionella och den sociala omgivningen beskriver också in-
formanternas erfarenheter av det finska samhället. Informanterna tyckte att Finland erbjuder
en bra funktionell omgivning, vars trygghet och organisering uppskattades, men det sociala
livet och fritid hoppades vara rikare. Det uppbyggs en motsatsställning mellan det akade-
miska samfundet och världen omkring det. Internationella examensstuderande tyckte ofta
att det är enklare att förfara och ha interaktion inom universitetsmiljön än utanför den.
Den ekonomiska omgivningen i det finska samhället verkar vara utmanande för de flesta av
de internationella examensstuderandena. På grund av svårigheter med sysselsättning och
socialskydd kan det vara svårt för dem att påverka sin utkomst. En del av svararna var dock
nöjda med sina uppehälle, och hade tydligen fått sysselsättning enligt behov.
Två tredjedelar av informanterna angav att de var färdiga att stanna i Finland efter att ha
avlagt examen, i alla fall om vissa villkor uppfylls. De viktigaste faktorerna som påverkade
viljan att stanna i Finland var sociala band och sysselsättning. Sysselsättningen var vikti-
gast bland dem som inte ännu var säkra på sina beslut. De viktigaste negativt påverkande
faktorerna gällande stannandet i Finland var svårigheter med sysselsättning, önskan att gå
tillbaka till hemlandet eller att få mera internationella erfarenheter.

9. 7
SISÄLLYS
Esipuhe 3
Tiivistelmä 4
Summary 5
Sammandrag 6
1 Johdanto 9
2 Tutkimuksen tausta 10
2.1 Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen 10
2.2 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio 11
2.3 Aikaisempaa tutkimusta 12
3 Aineisto ja menetelmät 15
3.1 Kysely 15
3.2 Laadulliset aineistot 15
3.3 Tutkimusmenetelmät 16
3.4 Kyselyaineiston edustavuus 17
4 Taustatietoja kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista 18
4.1 Sukupuoli, ikä ja siviilisääty 18
4.2 Kansalaisuus ja äidinkieli 19
4.3 Koulutustausta, opiskeluvaihe ja Suomessa asuttu aika 21
4.4 Koulutusala 23
4.5 Kielitaito 24
5 Suomeen muutto 29
5.1 Muuton vaikuttimet 29
5.2 Aikaisemmat kokemukset Suomesta 34
5.3 Viranomaiskontaktit 35
5.4 Yliopiston valinta 37
5.5 Mistä ja millaista tietoa? 38

10. 8
SISÄLLYS
6 Akateeminen opiskeluympäristö 42
6.1 Opintojen eteneminen 42
6.2 Tyytyväisyys opiskeluympäristöön 45
6.2.1 Opetukseen liittyvät asiat 45
6.2.2 Opiskelijapalvelut ja työharjoittelu 49
6.2.3 Ohjaus, tuki ja apu 51
7 Sosiaalinen opiskeluympäristö 56
7.1 Ilmapiiri ja vuorovaikutus 56
7.2 Tuutorointi 61
7.3 Opiskelijajärjestöt 63
8 Muut sosiaaliset suhteet 71
9 Toimeentulo, asuminen, työllisyys ja terveys 77
9.1 Pääasiallinen toiminta 77
9.2 Toimeentulo 78
9.3 Asuminen 82
9.4 Suomessa työskentely ja työnhaku 84
9.5 Terveyspalvelut 95
10 Tulevaisuuden suunnitelmat 98
11 Lopuksi 108
Taulukot 114
Kuviot 115
Lähteet 116
Loppuviitteet: alkuperäiset lainaukset haastatteluista ja avovastauksista. 120
Kyselylomake 129

11. 9
Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
2003–2008 tavoiteltiin korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän
huomattavaa kasvua, ja määrä onkin kasvanut koko kuluneen vuosikymmenen ajan
sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Suomalaisissa yliopistoissa opiskeli
vuoden 2006 lopussa Kota-tietokannan mukaan 3619 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa,
jotka olivat suorittamassa alempaa (595) tai ylempää (3024) korkeakoulututkintoa.
Opiskelijamäärän kasvu sekä tutkintorakenteisiin ja opetusjärjestelyihin liittyvät
uudistukset tekivät tarpeelliseksi olemassa olevan tutkimustiedon päivittämisen ja
laajentamisen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa suomalaisissa
yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalisesta
asemasta, opintoihin liittyvistä kysymyksistä ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Kysymykset, joihin tutkimuksessa pyritään vastaamaan, ovat:
1. ”Keitä” kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat?
2. Minkälainen prosessi Suomeen opiskelemaan hakeutuminen on?
3. Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijat kokevat opiskeluolosuhteen-
sa?
4. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia kansainvälisillä tutkinto-opis-
kelijoilla on?
Tutkimusraportti etenee seuraavasti. Tutkimuksen lähtökohdat hahmotellaan käy-
mällä lyhyesti läpi tutkimuksen taustalla vaikuttavia keskusteluja korkeakoulujärjes-
telmän kansainvälistymisestä sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemas-
ta, mukaan lukien aikaisemmat tutkimukset (luku 2). Seuraavaksi (luku 3) esitellään
tutkimuksen aineisto ja menetelmät. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyritään
vastaamaan luomalla katsaus tutkimukseen osallistuneiden kansainvälisten opiske-
lijoiden taustatietoihin (luku 4). Seuraavaksi tartutaan toiseen kysymykseen ja tar-
kastellaan vastaajien Suomeen muuttamista (luku 5): muuttopäätöksen ja opiskelu-
paikan valinnan syitä sekä maahanmuuttoa käytännössä. Kolmas tutkimuskysymys
on sisällöltään laajin ja siihen etsitään vastauksia luvuissa 6, 7, 8 ja 9. Ensin selvi-
tetään vastaajien integraatiota akateemiseen maailmaan analysoimalla kokemuksia
opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä tarkastelemalla osallistumista tuutorointiin
ja opiskelijajärjestöjen toimintaan (luvut 6 ja 7). Seuraavaksi tarkastellaan vastaajien
elämää yliopistoa laajemmin, sosiaalisten suhteiden (luku 8), toimeentulon ja työl-
lisyyden sekä asumisen ja terveyden (luku 9) osalta. Lopuksi siirrytään neljänteen
kysymykseen ja analysoidaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tulevaisuu-
den suunnitelmia ja niiden vaikuttimia (luku 10). Luvussa 11 esitetään yhteenveto
tutkimuksen tuloksista ja pohditaan niiden merkitystä.
1 JOHDANTO

12. 10
2.1 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN
Globalisaatio asettaa korkea-asteen koulutukselle monenlaisia haasteita, jotka kan-
salliset yliopistolaitokset joutuvat yhä enenevissä määrin kohtaamaan. Yhtenä vas-
tauksena näihin haasteisiin on usein nähty korkeakoulutuksen kansainvälistyminen.
(van der Wende 2007.) Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa kansainvä-
listymistä on pidetty tärkeänä osana korkeakoulutuksen laatua sekä kilpailukykyä.
(esim. Sallinen 2003.)
Kansainvälisyys korkeakoulukontekstissa voi pitää sisällään monenlaista opiske-
luun, opetukseen ja tutkimukseen liittyvää toimintaa. Kansainvälistymisen eri toi-
minnot ovat sekä itsenäisiä prosesseja että samalla vuorovaikutuksessa keskenään.
Laajemmin kansainvälisyydellä voidaan viitata kaikkeen toimintaan, jolla esitetään
korkeakoulutuksen vastaavuutta suhteessa yhteiskuntien globalisoitumiseen tai
kaikkeen toimintaan, johon osallistuu kaksi tai useampi kansakunta tai niiden kan-
salaiset. Kansainvälisyydessä on aina kyse jonkin muun, omalle ryhmälle vieraan
kohtaamisesta. (Aalto 2003; Garam 2007a.) Kansainvälistyminen ymmärretään tässä
tutkimushankkeessa kehitysprosessina, jossa kansainvälinen ulottuvuus integroi-
daan osaksi koulutusjärjestelmän toimintaa. Integroiminen viittaa siihen, ettei kan-
sainvälinen ulottuvuus jää erilliseksi vaan on keskeisesti mukana kaikessa instituu-
tion toiminnassa. (ks. Söderqvist 2002; Knight 2004; Garam 2007a).
Opiskelijoiden liikkuvuus on yksi osa kansainvälistymistä. Tutkintorakenteiden ke-
hittämistarpeet yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa ja toisaalta
työmarkkinoiden tarpeet ovat nostaneet tutkinto-opiskelijat vaihto-opiskelijoiden
rinnalle eurooppalaiseen ja suomalaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun. Kan-
sainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä on pidetty tärkeänä suoma-
laisen tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Toisaalta syntyvyy-
den laskusta johtuvat työvoimaongelmat on ajateltu Suomessa voitavan ratkaista
maahanmuuttoa lisäämällä ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat on nähty yhtenä
potentiaalisena ratkaisuna tulevaisuudessa uhkaavaan työvoimapulaan. (Forsan-
der et al. 2004; Aalto 2003.) Opetusministeriön Korkeakoulutuksen kansainvälisen
toiminnan strategiassa tavoitteeksi onkin asetettu lisätä tuntuvasti opiskelijaliikku-
vuutta. Tavoitteeseen pääsemisen keinoja ei kuitenkaan ole juuri eritelty sen enem-
pää kuin sitäkään, mitkä tahot ovat vastuussa suomalaisen korkeakoulutuksen veto-
voimaisuuden ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille sopivan opiskeluympäristön
kehittämisestä. (SYL 2006.)
Selvää on, että tutkinto-opiskelijoiden asemaan vaikuttavat useat eri tahot. Tutkinto-
opiskelu ulkomailla poikkeaa vaihto-opiskelusta ratkaisevasti siinä, että tavoittee-
na on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Se merkitsee useampivuotista oleske-
lua opiskelumaassa, taloudellisia uhrauksia ja siirtymää uuteen opiskeluyhteisöön,
kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä on sangen vaativa prosessi. Toisaalta myös vas-
taanottavan maan opiskelijayhteisö, opiskelijajärjestöt ja ylioppilaskunnat kohtaavat
haasteita. (Hellstén 2007; Bartram 2007.) Korkeakoululta kansainvälinen tutkinto-
opiskelu edellyttää opiskelun mahdollistavaa koulutustarjontaa, kykyä tavoittaa ja
2 TUTKIMUKSEN TAUSTA

13. 11
valita sopivat opiskelijat sekä opiskelun etenemistä ja integroitumista tukevia pal-
veluja. Ulkomaisen tutkinto-opiskelun yhteiskunnalliset reunaehdot määräytyvät
muun maussa ulkomaalaislain maahantuloa ja maassaoloa koskevista säädöksistä.
(Aalto 2003.)
2.2 KANSAINVÄLISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN
INTEGRAATIO
Kansainvälistymisen myötä eri osapuoliin kohdistuvat haasteet voidaan tiivistää
kysymykseen opiskelijoiden integraatiosta sekä akateemiseen yhteisöön että laajem-
min opiskelumaan yhteiskuntaan. Toisaalta kysymys on myös vastaanottavan kor-
keakoulujärjestelmän ja yhteiskunnan integraatiosta monikulttuuriseen maailmaan;
integraatio on aina vastavuoroinen prosessi, jossa enemmistö- ja vähemmistöryhmät
vaikuttavat toisiinsa (ks. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007).
Integraation käsite viittaa ”keskellä” olemiseen, yhteiskunnan oleellisiin toimin-
toihin osallistumiseen. Integroitunut yksilö kokee samalla jatkuvuuden ja eheyden
tunnetta suhteessa aiempiin elämänkokemuksiinsa ja etniseen tai kulttuuriseen
identiteettiin, vaikka omaksuu uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja uudessa kult-
tuuriympäristössä. Arvolataukseltaan integraatio on myönteinen käsite, ja myös täs-
sä tutkimuksessa sitä pidetään toivottuna tilana. (Forsander 2001; Kinnunen 2003.)
Suomessa on 1990-luvulta lähtien käytetty myös käsitettä kotoutuminen, jota pide-
tään yhteiskuntaan integroitumisen suomenkielisenä vastineena. (esim. Manninen
2002.)
Integraation, kuten yhteiskunnallisten suhteiden yleensäkin, mittaaminen on vai-
keaa. Mitään yhtä selkeää mittaria tai mittayksikköä ei ole olemassa, vaan aihetta
lähestytään yleensä useampien eri indikaattorien avulla. Esimerkiksi Euroopan neu-
vosto (1997) on julkaissut neljän dimension mallin, jossa integraation osa-alueiksi
on eroteltu taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen ulottuvuus. (Man-
ninen 2002.)
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota korkeakouluympäristöön tar-
kastellaan tässä raportissa sekä akateemisella että sosiaalisella tasolla. Vincent Tinton
teoriaan perustuva jako akateemiseen ja sosiaaliseen järjestelmään on eräs opiskeli-
jatutkimuksen klassisista lähestymistavoista. Molempiin järjestelmiin integroitumi-
nen nähdään oleellisena korkeakouluopintojen onnistuneen suorittamisen kannalta
(ks. Tinto 1975 ja 1997). Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään opiskelijoiden
integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin. Avainasemassa ovat talou-
dellinen integraatio sekä akateemista maailmaa laajempi sosiaalinen integraatio. Ta-
loudellinen integraatio liittyy työllistymiseen, tuloihin ja asumistasoon; laajemman
sosiaalisen integraation osatekijöitä ovat esimerkiksi kieli, suhteet valtaväestöön,
opiskelijoiden näkemykset suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä heidän
tulevaisuuden odotuksensa. (ks. Manninen 2002.)
Opiskelijajärjestöt ovat viime vuosina herätelleet keskustelua kansainvälisten tut-
kinto-opiskelijoiden asemasta ja integraatio on tunnistettu haasteeksi akateemisen
yhteisön eri osapuolille, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi on toistaiseksi tehty

14. 12
sangen vähän (SYL 2006). Tutkimukset ovat toistuvasti tuoneet esiin haasteita, joita
kansainväliset tutkinto-opiskelijat kohtaavat ja jotka vähentävät Suomen mahdolli-
suuksia houkutella ja sitouttaa kansainvälisiä osaajia: sosiaalisten suhteiden solmi-
misen haasteet, toimeentulo-ongelmat, työllistymisen hankaluudet.
Integraatio on prosessi, joka tapahtuu samanaikaisesti useammilla eri elämänalueilla.
Forsander, Raunio, Salmenhaara ja Helander (2004) ovat tarkastelleet tekijöitä, jotka
vaikuttavat ulkomaalaisten osaajien halukkuuteen sitoutua Suomeen ja erottelevat
toiminnallisen, sosiaalisen, taloudellinen ja fyysisen ympäristön. Ne muodostavat
yhdessä ”seudun laadun”, joka vaikuttaa Suomen vetovoimaisuuteen. Toiminnal-
lisen ympäristön muodostavat julkiset ja yksityiset palvelut kokonaisuutena saata-
vuuden ja laadun näkökulmasta. Sosiaalinen ympäristö muodostuu ihmisten vuoro-
vaikutustavoista, kielestä, arvoista, normeista, paikalliskulttuurista ja omaksutusta
elämäntavasta. Taloudellinen ympäristö muodostuu siitä, minkälainen elintaso on
mahdollista saavuttaa ja fyysinen ympäristö puolestaan rakennetun ympäristön ja
luonnonympäristön kokonaisuudesta. (Forsander et. al 2004, 205–209.)
Samaa jäsennystä voidaan osittain hyödyntää analysoitaessa kansainvälisten tutkin-
to-opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta Suomessa. Korkeakoulukontekstissa toi-
minnallisen ympäristön voidaan katsoa muodostuvan opetuksesta, ohjauksesta ja
opintoihin liittyvistä palveluista. Sosiaalinen ympäristö rakentuu yliopistoyhteisön
– opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan – vuorovaikutussuhteista ja esimerkik-
si opiskelijajärjestöjen toiminnasta ja kulttuureista. Taloudellinen ympäristön puo-
lestaan muodostavat opiskelijan toimeentulon lähteet ja mahdollisuudet vaikuttaa
opintojen aikaisiin tuloihin.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksiin ja elämänolosuhteisiin vai-
kuttavat tietysti myös ympäristön eri ulottuvuudet yliopiston ulkopuolella. Käsillä
olevan tutkimuksen pääpaino on kuitenkin opiskelussa ja opiskelukokemuksiin vai-
kuttavassa ympäristössä. Toimintaympäristön eri ulottuvuudet pyritään hahmotta-
maan kokonaisuutena, jonka osatekijöitä analysoidaan myös suhteessa toisiinsa.
Yhtäältä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia ja tilannetta tutkiessa
on syytä muistaa, etteivät he ole yhtenäinen joukko vaan heterogeeninen ryhmä,
jonka asemaan ja kokemuksiin vaikuttavat monet sosiaaliset, kulttuuriset ja mate-
riaaliset tekijät. Näin ollen kiinnostus kohdistuu myös opiskelijoiden keskinäisiin
eroihin ja niitä mahdollisesti määrittäviin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, etni-
seen alkuperään, koulutusalaan, perhetilanteeseen ja niin edelleen.
2.3 AIKAISEMPAA TUTKIMUSTA
Korkeakoulujen kansainvälistymisen tutkimus on toistaiseksi ollut melko vähäistä.
Opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta alettiin tutkia 1990-luvulla lähinnä vaih-
to-opiskelun osalta, ja 2000-luvulla on tehty myös tutkinto-opiskelijoita koskevia
tutkimuksia.
Tiedot ulkomaalaisista opiskelijoista itsestään ovat paljolti perustuneet tilastojen
antamiin tunnuslukuihin. (Kinnunen 2003, 7.) Muutamia tutkimuksia on kuitenkin

15. 13
viime vuosina tehty. Niistä toistaiseksi laajin on Taina Kinnusen (2003) tutkimus,
jossa tarkastellaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota Suomeen ja
suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Kysely- ja haastattelututkimuksen kohderyh-
mänä olivat sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkea-
kouluissa. Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden taustoja ja Suomeen muuttami-
sen syitä, opiskelun sujumista ja kokemuksia opiskeluympäristöstä, työllisyyttä ja
toimeentuloa, kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä tule-
vaisuuden suunnitelmia. Kinnunen lähestyy opiskelijoiden integraatiota globalisaa-
tion ja kolmansien kulttuurien kehittymisen näkökulmasta.
Kinnusen tutkimus oli osa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön ja Kansainvälisen
henkilövaihdon keskuksen CIMOn toteuttamaa kolmen tutkimuksen hanketta, jossa
yhteisenä nimittäjänä oli tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Pirjo Aalto (2003)
tutki hankkeessa korkeakoulujen ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoiden liittyviä käy-
tänteitä, kuten opiskelijarekrytointia ja vieraskielistä opetusta, Irma Garam (2003)
suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomailla. Minna Söderqvist (2002) on puolestaan
tutkinut väitöskirjassaan korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymistä sen johta-
mista korkeakoulujen edustajien näkökulmasta.
Lisäksi kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta on tehty suppeampia ky-
selytutkimuksia. Kulsoom Ally (2002) on selvittänyt Helsingin yliopistossa opiske-
levien kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja kokemuksia. Johanna Kärjen (2005)
selvitys puolestaan kohdistuu Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopisto-
jen sekä Teknillisen korkeakoulun ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Näiden selvitysten
teemat ovat samankaltaisia kuin Kinnusella.
Martin Airisto ja Janne Kettunen (2007) ovat analysoineet Kärjen tutkimuksen ai-
neistoa pitemmälle ja tarkastelleet ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Suomea uh-
kaavan työvoimapulan näkökulmasta. Opiskelijat nähdään kyseisessä tutkimukses-
sa potentiaalisina tulevaisuuden osaajina suomalaisilla työmarkkinoilla, ja siinä on
selvitetty erilaisten taustatekijöiden yhteyttä opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suo-
meen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opiskelijoiden omia
perusteluja aikomuksilleen jäädä suomeen tai lähteä muualle.
Mari Pulkkinen (2003) on selvittänyt Helsingin yliopistosta vuosina 1997–1999 val-
mistuneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä.
Matti Taajamon (2005) väitöstutkimus käsittelee ulkomaalaisten vaihto- että tutkin-
to-opiskelijoiden kokemuksia Suomessa opiskelusta ja elämisestä sekä sitä, miten
suomalaiset opiskelijat, opettajat ja kansainvälisten asioiden parissa työskentelevät
henkilöt kokevat ulkomaalaiset opiskelijat. Haastatteluaineistoon perustuvassa tut-
kimuksessaan Taajamo pohtii kansainvälistymisen tuomia haasteita yksilön ja yhtei-
sön kannalta.
Janna Koivisto ja Henna Juusola (2008) ovat äskettäin selvittäneet suomalaisissa
ammattikorkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta.
Myös tässä tutkimuksessa kysymyksenasettelu on osittain sama kuin Kinnusella,
minkä lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta kysyttiin suhtautumista
lukukausimaksuihin sekä oppilaskunnan toimintaa koskevia odotuksia ja toiveita.

16. 14
Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksiin kohdistuvaa tutkimusta on kritisoitu
ongelmalähtöisyydestä. Kielteisiä kokemuksia korostavien tutkimusten on katsottu
rakentavan kansainvälisistä opiskelijoista kuvaa ”uhreina”: huonosti informoituina,
huonosti ohjattuina ja kyvyttöminä nostaa ongelmia esiin ilman apua. Tuen tarvetta
korostavassa keskustelussa rakentuu jännite vastapooleinaan tuen tarjoaminen sekä
itseohjautuvan, itsenäisen opiskelijan kehittyminen, johon korkeakoulujärjestelmäs-
sä on perinteisesti pyritty. (Pelletier 2003; Bartram 2005.)
Yhtäältä opiskelijoiden kielteisten kokemusten tarkastelu ja ymmärrettäväksi teke-
minen on nähty tärkeänä opiskelun kehittämisen ja tyytyväisyyden parantamisen
nimissä. Tämä edellyttää huomion kohdistamista koulutusinstituutioiden ja niiden
edustajien rooliin ja vastuuseen, ei vain yksittäisten opiskelijoiden kykyihin. (esim.
Lee 2006.)
Myös tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kansainvälisten tutkinto-opiskeli-
joiden kohtaamiin haasteisiin myös silloin, kun vastaajien enemmistö on ollut johon-
kin asiaan tyytyväinen. Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä SYL:n koordinoi-
man, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa pohtineen työryhmän kanssa,
ja yhteistyön myötä tulokset kytkeytyvät tiiviisti opiskelijajärjestöjen edunvalvon-
ta- ja kehittämistyöhön. Tutkimuksen tavoitteena ei ole suositusten laatiminen, vaan
kiinnostavan ja hyödyllisen tiedon tuottaminen. Osana tätä tehtävää on luontevaa,
että tutkimuksessa pyritään haasteiden rinnalla tuomaan esiin opiskelijoiden myön-
teisiä kokemuksia ja korkeakoulujärjestelmän vahvuuksia. Samalla tutkimus osallis-
tuu laajempaan keskusteluun niin opiskelijoiden hyvinvoinnista kuin korkeakoulu-
järjestelmän kansainvälistymisestäkin.

17. 15
3 AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1 KYSELY
Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerättiin kyselylomakkeel-
la. Kyselylomake laadittiin osittain aikaisempien tutkimuksissa (Kinnunen 2003;Ally
2002) käytettyjen lomakkeiden pohjalta. Tässä tutkimuksessa painotettiin aikaisem-
paa enemmän opiskelijatoiminnan eri muotoja sekä asumiseen ja terveydenhuol-
toon liittyviä kysymyksiä. Kysely rakentui kuudesta osiosta, joiden teemat olivat
taustatiedot, Suomeen muuttaminen, akateeminen integraatio, sosiaalinen integraa-
tio, asuminen, toimeentulo ja terveys sekä tulevaisuuden suunnitelmat.
Koska yliopistoilla ei ole erillisiä rekistereitä kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista,
kohderyhmäpyrittiintavoittamaanhyödyntämälläopiskelijarekisterienmuitatietoja.
Mukaan valitsemisen ehdoksi asetettiin, että opiskelijan kansalaisuus on muu kuin
Suomen ja äidinkieli on muu kuin suomi. Lisäksi tehtiin muutamia muita rajauksia.
Mukaan valittiin vuosien 1997 ja 2006 välillä opintonsa aloittaneet; heidän tuli lisäksi
olla ilmoittautuneita läsnä oleviksi kevätlukukaudella 2007 ja heillä tuli olla ainakin
yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Opiskelua koskevien rajausten
tarkoituksena oli kohdentaa otos niihin, jotka opiskelevat enemmän tai vähemmän
aktiivisesti ja joilla on opiskelusta jo hieman pitempi kokemus.
Näiden ehtojen pohjalta yliopistot lähettivät kaikkiaan 2635 henkilön
sähköpostiosoitteet. Näistä osoitteista 154 osoittautui virheelliseksi tai käytöstä
poistuneeksi. Lisäksi 40 vastaanottajaa ilmoitti, ettei kuulu kohderyhmään ja
heidät poistettiin otoksesta. Nämä yhteydenotot osoittivat pelkästään todellisen
kohderyhmän tavoittamisen haastavuuden: mukaan oli valikoitunut esimerkiksi
parikymmentä vuotta Suomessa asuneita, toisena äidinkielenään suomea puhuvia
opiskelijoita. Lopulliseksi otokseksi jäi 2441 henkilöä, joille lähetettiin kyselylomake
lokakuussa 2007. Heistä 952 täytti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 39 joka
on muutamia prosentteja korkeampi kuin aikaisemmissa vastaavissa tutkimuksissa
(Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008). Prosenttia voidaan pitää
varsin kohtuullisena ottaen huomioon, että kyseessä oli pitkähkö, vastaanottajien
enemmistölle vieraskielinen lomake.
3.2 LAADULLISET AINEISTOT
Tilastollisen aineiston ohella tutkimuksessa käytettiin laadullisia aineistoja.
Kyselylomakkeessa oli valmiiden vastausvaihtoehtojen ohessa avokysymyksiä,
joihin vastaajat saattoivat halutessaan vastata omin sanoin. Kyselyn lisäksi tehtiin
kahdeksan teemahaastattelua, joiden tavoitteena oli koota tarkempaa ja syvempää
tietoa tutkimuksen teemoista sekä nostaa esiin yksilöllisempiä kokemuksia ja
näkemyksiä. (ks. esim. Eskola & Suoranta 1999, 86–88.) Koska haastattelujen määrä
on pieni, ne toimivat ennen kaikkea kyselyä täydentävänä aineistona.
Haastattelut tehtiin kyselyaineiston keräämisen jälkeen joulukuussa 2007, jolloin

18. 16
kyselystä oli saatu jo alustavia tuloksia. Haastattelurunko laadittiinkin osaksi
kyselylomakkeen, osaksi kyselyn tulosten pohjalta niin, että haastatteluissa pyrittiin
saamaan laajempaa näkökulmaa kyselyaineiston herättämiin kysymyksiin.
Haastateltavat rekrytoitiin kansainvälisten opiskelijoiden sähköpostilistojen sekä
järjestötoimijoiden kautta. Rekrytoinnissa pyrittiin saamaan mukaan eri-ikäisiä sekä
erilaisia kansallisuuksia ja opiskelualoja edustavia opiskelijoita. Lisäksi pyrittiin
alueelliseen vaihtelevuuteen. Tämä tavoite täyttyi kohtalaisen hyvin. Haastateltavia
on mukana neljästä eri yliopistosta eri puolilta Suomea ja he opiskelevat vaihtelevia
aloja; joukossa on sekä maisteriohjelmissa opiskelevia että vähintään kandidaatin
tutkinnon Suomessa suorittavia. Puolet haastateltavista on naisia, puolet
miehiä. Puolet on kotoisin Euroopasta, heistä kolme EU:n jäsenvaltioista; kolme
haastateltavista on kotoisin Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Amerikasta. Haastattelut
tehtiin Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön sekä eri ylioppilaskuntien tiloissa.
Haastattelukieli oli englanti, ja haastattelujen kesto vaihteli 50 minuutista 1,5
tuntiin.
3.3 TUTKIMUSMENETELMÄT
Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä. Tilastollinen aineis-
to kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jokainen vastaaja sai henkilökoh-
taisen linkin. Kyselyaineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tulokset
raportoidaan pääosin suorina jakaumina. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä on
tarkasteltu kahden tai kolmen muuttujan välisten ristiintaulukoiden avulla. Yhteyk-
sien välisten tilastollisten merkitsevyyksien testaamisen käytettiin khin neliö-testiä.
Jos testin antama arvo on pienempi kuin 0,05, ero on tilastollisesti melko merkitsevä.
Testin arvon ollessa 0,01 ero on tilastollisesti merkitsevä ja arvon ollessa alle 0,001
erittäin merkitsevä. Ristiintaulukoinneissa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta,
koulutusalaa, opiskeluvaihetta, kansalaisuutta ryhmiin luokiteltuna sekä Suomessa
asuttua aikaa luokiteltuna.
Avovastauksen analysoitiin luokittelemalla: vastauksista etsittiin usein toistuvia ai-
heita, perusteluja ja mielipiteitä, jotka jaoteltiin luokkiin. Haastatteluaineisto analy-
soitiin teemoittelemalla eli aineistosta pyrittiin nostamaan esiin tutkimuskysymystä
valaisevia teemoja. Teemoittelun tueksi aineistoa myös luokiteltiin haasteltujen taus-
taan ja elämäntilanteeseen liittyvien asioiden perusteella. Haastattelulainaukset sekä
avokysymysten vastaukset on raportissa käännetty suomeksi. Alkuperäiset lainauk-
set löytyvät liitteestä 1.
Aineistoa on läpi analyysin vertailtu aikaisempiin, sekä Suomessa opiskelevien
kansainvälisten (esim. Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008) kor-
keakouluopiskelijoiden tilannetta koskeviin tutkimuksiin. Täysin suora vertailu ei
kuitenkaan ole ollut suurimmassa osassa kysymyksiä mahdollista, sillä tutkimusten
kyselylomakkeet ovat olleet jossain määrin erilaisia ja tutkimuksissa on painotettu
eri asioita. Myös tutkimusten kohderyhmät ovat osittain erilaisia, mikä on pyritty
ottamaan huomioon vertailussa. Tuloksia on vertailtu jossain määrin myös suoma-
laisista yliopisto-opiskelijoista tehtyihin tutkimuksiin (esim. Viuhko 2006).

19. 17
3.4 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS
Taulukossa 1 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin yliopistosta ja
kuinka suuren osuuden nämä vastaukset muodostavat koko aineistosta. Oikealla
näkyvät ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2006 tilastoidut
yliopistokohtaiset kokonaismäärät. Taulukosta käy ilmi, että vastausaktiivisuus
on ollut erityisen suurta Teknillisessä korkeakoulussa sekä Jyväskylän ja Joensuun
yliopistoissa. Åbo Akademi, Vaasan yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu taas
olivat selvimmin aliedustettuina.
KOTA
Yliopisto Aineisto % 2006 %
Helsingin
kauppakorkeakoulu
22 2,3 133 3,7
Helsingin yliopisto 182 19,2 733 20,3
Joensuun yliopisto 64 6,8 181 5
Jyväskylän yliopisto 95 10 249 6,9
Kuopion yliopisto 25 2,6 84 2,3
Kuvataideakatemia 5 0,5 32 0,9
Lapin yliopisto 15 1,6 51 1,4
Lappeenrannan teknilli-
nen yliopisto
31 3,3 136 3,8
Oulun yliopisto 52 5,5 172 4,8
Sibelius-akatemia 29 3,1 119 3,3
Svenska
Handelshögskolan
31 3,3 130 3,6
Taideteollinen
korkeakoulu
13 1,4 117 3,2
Tampereen teknillinen
yliopisto
54 5,7 200 5,5
Tampereen yliopisto 60 6,3 257 7,1
Teatterikorkeakoulu 1 0,1 13 0,4
Teknillinen korkeakoulu 177 18,7 510 14,1
Turun kauppakorkeakoulu 6 0,6 25 0,7
Turun yliopisto 41 4,3 150 4,1
Vaasan yliopisto 12 1,3 140 3,9
Åbo Akademi 33 3,5 187 5,2
Yhteensä 948 100 3619 100
Taulukko 1. Aineiston edustavuus yliopistoittain, %

20. 18
4 TAUSTATIETOJA KANSAINVÄLISISTÄ
TUTKINTO-OPISKELIJOISTA
4.1 SUKUPUOLI, IKÄ JA SIVIILISÄÄTY
Vastaajista vajaa puolet (45,8 %) oli naisia ja runsas puolet (54,3 %) miehiä. Kuvi-
osta 1 puolestaan käy ilmi vastaajien ikäjakauma luokkiin jaettuna. Ikä on laskettu
lomakkeessa kysytyn syntymävuoden perusteella ja iällä viitataan näin ollen vas-
taajan ikään vuoden 2007 lopussa. Vastaajien ikä vaihteli 18 ja 53 ikävuoden välillä
keskiarvon ollessa 27,3 vuotta ja mediaanin 26 vuotta. Miehet olivat keskimäärin
hieman vanhempia kuin naiset (p=.05). Noin kaksi viidesosaa vastaajista on kor-
keintaan 25-vuotiaita ja vajaa neljännes 30 vuotta täyttäneitä. Aineiston perusteella
ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin suomalaiset
yliopisto-opiskelijat, joiden mediaani-ikä vuonna 2006 oli 25 vuotta (Viuhko 2006).
Toisaalta vastaajat ovat hieman nuorempia kuin Kinnusen (2003) tutkimuksessa,
jossa yliopisto-opiskelijoiden keski-ikä oli 28,6 vuotta. Koska enemmistö vastaajista
opiskeli korkeintaan kolmatta vuotta, korkea ikä on todennäköisesti yhteydessä sii-
hen, että Suomeen tullaan usein opiskelemaan jo valmiiksi korkeasti koulutettuna ja
opinnot aloitetaan hieman korkeammalla iällä (ks. kuvio 1).
Kuviosta 2 käy ilmi, että vajaa puolet (47 %) vastaajista ilmoitti olevansa yksineläjiä.
Naimisissa olevia ja seurustelevia vastaajia oli molempia hieman yli neljännes. Lap-
sia oli noin 14 prosentilla vastaajista. Miespuoliset vastaajat olivat naisia useammin
yksineläjiä (p=.001), mutta lapsia miehillä oli yhtä usein kuin naisilla.
Kuvio 1. Vastaajien ikä luokittain
0
5
10
15
20
25
30
35
-22 23-25 26-28 29-31 32-34 35-
%
Ikä

21. 19
4.2 KANSALAISUUS JA ÄIDINKIELI
Vastaajilta tiedusteltiin sekä kansalaisuutta että äidinkieltä. Kansalaisuudet luokitel-
tiin edelleen maanosiin. Koska Oseaniasta kotoisin olevia sekä useamman kuin yh-
den maan kansalaisuuden omaavia vastaajia oli vain vähän, heitä ei otettu mukaan
kaikkiin ristiintaulukointeihin, joissa tarkasteltiin eri muuttujia maanosittain.
Taulukosta 2 ilmenee, että yhteensä 42 prosenttia vastaajista oli eurooppalaisia. Suu-
rin osa heistä oli kotoisin Euroopan unionin ja ETAn jäsenmaista, joiden kansalaiset
muodostivat kolmasosan (32 %) koko aineistosta. Parhaiten olivat edustettuina sak-
salaiset ja virolaiset, joita molempia oli neljä prosenttia kaikista vastaajista. EU:n ja
ETAn ulkopuolisista Euroopan maista oli kotoisin joka kymmenes vastaaja. Heistä
merkittävimmän ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli seitsemän prosenttia vas-
taajista.
Euroopan ohella toinen suuri maanosaryhmä olivat aasialaiset, joita oli koko aineis-
tosta hieman vähemmän kuin eurooppalaisia (40 %). Heistä valtaosa oli kiinalaisia,
jotka muodostivat myös selkeästi suurimman yksittäisen kansalaisuusryhmän (20
%) koko aineistossa. Toiseksi suurimman aasialaisten ryhmän muodostivat intialai-
set, joita oli 4 % koko aineistosta. Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä olivat afrikka-
laiset, joita oli kahdeksan prosenttia koko aineistosta. Latinalaisesta Amerikasta sekä
USA:sta ja Kanadasta oli molemmista kotoisin pieni määrä vastaajia.
Kuvio 2. Vastaajien perhesuhteet
Sinkku
47 %
Seurustelee
27 %
Naimisissa
26 %
Muu
0 %

22. 20
N %
EU/ETA-maat 299 32
Muu Eurooppa 92 10
Aasia 376 40
Afrikka 72 8
Latinalainen Amerikka 32 3
USA/Kanada 36 4
Muu 30 3
Yhteensä 937 100
Kansalaisuus N % Äidinkieli N %
Kiina 185 20 Kiina 192 20
Venäjä 68 7 Venäjä 104 11
Intia 40 4 Englanti 99 11
Saksa 39 4 Saksa 54 6
Viro 35 4 Espanja 39 4
Pakistan 31 3 Viro 32 3
Usa 29 3 Arabia 20 2
Suomi 26 3 Bengali 19 2
Englanti 21 2 Puola 19 2
Ruotsi 18 2 Ruotsi 18 2
Nepal 18 2
Puola 18 2
Taulukko 2. Vastaajien kansalaisuus luokiteltuna
Taulukko 3. Vastaajien yleisimmät kansalaisuudet ja äidinkielet

23. 21
EU- ja ETA-maiden kansalaisten osuus on tässä aineistossa paljon suurempi kuin
Kinnusen (2003) tutkimuksessa. Tämän taustalla on monien Itä-Euroopan maiden
liittyminen Euroopan Unioniin vuosina 2004 ja 2007. Yhtäältä eurooppalaisia on
tässä tutkimuksessa mukana suhteellisesti vähemmän ja aasialaisia enemmän kuin
Kinnusen tutkimuksessa, jossa eurooppalaisia oli runsas puolet ja aasialaisia vajaa
kolmannes vastaajista. Eurooppalaisten vastaajien osuuden pieneneminen ei selity
erilaisella kohderyhmällä (ei ammattikorkeakouluopiskelijoita), sillä heitä opiske-
lee yliopistoissa suhteellisesti enemmän kuin ammattikorkeakouluissa. Todennä-
köisemmin syynä on se, että aasialaisten yliopisto-opiskelijoiden määrän kasvu vii-
meisen viiden vuoden aikana (KOTA-tietonkanta). Sen sijaan se, että afrikkalaisten
opiskelijoiden määrä on tässä tutkimuksessa pienempi ja pohjoisamerikkalaisten
suurempi kuin Kinnusella johtunee erilaisesta kohderyhmästä: afrikkalaisten opis-
kelijoiden suhteellinen osuus on ammattikorkeakouluissa yliopistoja suurempi ja
pohjoisamerikkalaisten osuus pienempi.
Yleisimmät äidinkielet olivat kiina, venäjä ja englanti. Kymmenen yleisimmän äidin-
kielen lista näyttää hyvin samalta kuin Kinnusella, mutta unkarin ja ranskan tilalle
on noussut puola.
Vastaajat edustivat kaikkiaan 96:tta kansalaisuutta ja puhuivat äidinkielenään 85:ttä
eri kieltä. 78:lla oli useampi kuin yksi äidinkieli ja 27:llä useamman kuin yhden maan
kansalaisuus, heistä suurin yksittäinen ryhmä Venäjän ja Suomen kansalaiset (9 hen-
kilöä). Tutkinto-opiskelijoilla on näin ollen sangen erilainen tausta kuin Suomeen tu-
levilla vaihto-opiskelijoilla, joista 84 % on kotoisin Euroopasta, kolmen yleisimmän
kotimaan ollessa Saksa, Ranska ja Espanja (Garam 2007b).
4.3 KOULUTUSTAUSTA, OPISKELUVAIHE JA SUOMESSA
ASUTTU AIKA
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kyselyn perusteella jo valmiiksi korkeasti
koulutettuja. Peräti kolmella vastaajalla neljästä oli korkeakoulututkinto ennen opin-
tojen aloittamista Suomessa. Vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ollut minkään-
laista korkeakouluopiskelutaustaa.
Noin kaksi kolmasosaa vastanneista opiskeli toista tai kolmatta vuotta. Suurimman
ryhmän muodostivat toisen vuoden opiskelijat, joita oli vajaa 40 prosenttia. Noin
joka kahdeksas oli opiskellut nykyistä tutkintoaan varten yli viisi vuotta. Ensim-
mäisen vuoden opiskelijoiden osuus vastaajista on luonnollisesti vähäinen, koska
heidän yhteystietojaan ei pyydetty yliopistoilta.
Vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin 3,8 vuotta. Naiset olivat asuneet Suo-
messa keskimäärin hieman pitempään, 3,9 vuotta, kuin miehet, joiden keskimääräi-
nen asumisaika oli 3,7 vuotta (p=.035).

24. 22
% N
Aikaisemmat
korkeakouluopinnot
Ei mitään 12 116
Opintoja, mutta ei tutkintoa 10 98
Kandidaatti 61 578
Maisteri 15 138
Tohtori 0 3
Muu 1 8
Yhteensä 100 941
Opintojen suoritusmaa Kotimaa 85 681
Suomi 9 74
Muu 6 50
Yhteensä 100 805
Taulukko 4. Vastaajien koulutustausta, %
Kuvio 3. Vastaajien opiskeluvuosi, %
7
7
9
10
24
40
4
0 10 20 30 40 50
7. ->
6. vuosi
5. vuosi
4. vuosi
3. vuosi
2. vuosi
1.vuosi
%

25. 23
Koulutusala Nainen Mies Kaikki
Teknilliset tieteet 24 47 36
Humanistiset tieteet 24 6 14
Kauppatieteet 11 9 9
Yhteiskuntatieteet 12 14 13
Luonnontieteet 12 12 12
Taiteet 6 4 5
Maa- ja metsätaloustieteet 5 4 4
Muu tieteenala 7 5 6
Yhteensä 100 100 100
Taulukko 5. Vastaajien koulutusala sukupuolen mukaan, %
4.4 KOULUTUSALA
Kyselyssä kysyttiin vastaajan koulutusohjelmaa. Vastaukset luokiteltiin tieteenaloit-
tain. Tämä osoittautui hieman hankalaksi, sillä moni vastaaja ilmoitti ainoastaan
opiskelevansa maisterin tai kandidaatin tutkintoa. Näitä vastauksia ei luonnollisesti
ole voitu laskea mukaan. Luokkaan ”muu tieteenala” sisällytettiin käyttäytymistie-
teet, liikuntatiede, lääketiede, teologia sekä oikeustiede, joita kutakin opiskeli pieni
määrä vastaajia.
Selvästi yleisin koulutusala oli teknillinen ala, jolla opiskeli yli kolmasosa kaikista
vastanneista. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli humanistisilla aloilla ja kolmannek-
si eniten yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä ai-
neita näyttää opiskelevan selvästi suurempi määrä ulkomaalaisia opiskelijoita kuin
viisi vuotta sitten. Kinnusen (2003) tutkimuksessa ulkomaalaisten opiskelijoiden toi-
seksi yleisin koulutusala oli luonnontieteet, yhteiskuntatieteiden opiskelijoita taas
oli alle kymmenesosa vastaajista. Erot saattavat johtua erilaisesta otoksesta – Kinnu-
sen tutkimuksessa mukana oli myös jatko-opiskelijoita – mutta myös viime vuosina
perustetuista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Koulutusalojen sukupuolijakau-
missa oli tilastollisesti merkitseviä eroja.

26. 24
4.5 KIELITAITO
Lomakkeessa tiedusteltiin kieltä, jolla vastaajan koulutusohjelma toteutetaan. Vaih-
toehtoina olivat englanti, suomi, ruotsi sekä ”muu kieli”, jonka vastaajat saattoivat
erikseen ilmoittaa. Taulukosta 5 näkyy, että englanti oli vaihtoehdoista ylivoimai-
sesti yleisin, sillä yli neljä viidestä vastaajasta ilmoitti sen opiskelukielekseen. Noin
kolme viidestä (60 %) opiskeli pelkästään englanniksi, loput käyttivät opinnoissaan
englannin ohella yhtä tai useampaa muuta kieltä. Runsaalla kolmanneksella vastaa-
jista opiskelukielenä oli suomi ja noin yhdellä kahdestakymmenestä ruotsi. Pelkäs-
tään suomen kielellä opiskeli runsas kymmenesosa (12 %) vastaajista, 16:lla ruotsi
oli ainoa opiskelukieli. Muista kielistä yleisimmät olivat venäjä ja saksa. Kaikkiaan
vastaajat ilmoittivat opiskelukieliksi 20 eri kieltä, mikä johtunee siitä, että osa opis-
kelijoista opiskelee omaehtoisesti lukemalla esimerkiksi opintoihin liittyvää kirjalli-
suutta omalla äidinkielellään.
Kieli % N
Pelkkä englanti 60 570
Englanti ja muita kieliä 24 228
Pelkkä suomi 12 112
Pelkkä ruotsi 2 16
Muu 3 29
Yhteensä 100 955
Taulukko 6. Vastaajien opiskelukieli, %
Uuden kotimaan kielen oppimista pidetään yhtenä olennaisena osana maahanmuut-
tajien sosiaalista integraatiota (esim. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007). Opiskelu-
kielen lisäksi lomakkeessa kartoitettiin vastaajien suomen ja ruotsin kielen taitoa,
tärkeimpiä keinoja oppia suomea sekä suomen kielen merkitystä arkielämässä. Suo-
men ja ruotsin taitoa kysyttiin sekä nykyhetken että opintojen alkuaikojen osalta.
Kuvioista 4 ja 5 ilmenevät vastaajien suomen ja ruotsin taito opintojen alussa sekä
nykyhetkellä. Vastaajien suomen kielen taidot olivat opintoja aloittaessa vähäiset. Yli
puolet (56 %) vastaajista ei osannut suomea lainkaan ja noin joka neljännellä taito oli
aloittelijan tasoa tai matalaa keskitasoa. Toisaalta noin joka viidennellä suomen taito
oli vähintään keskitasoa. Vastaajien nykyinen suomen kielen taito oli odotetusti pa-
rempi. Kahdella viidestä vastaajasta suomen taito oli nykyään vähintään keskitasoa
ja vain 42 vastaajaa (4 %) ilmoitti, ettei edelleenkään osannut lainkaan suomea.

27. 25
Kuvio 4. Vastaajien suomen kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %
Kuvio 5. Vastaajien ruotsin kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %
55
18
7 8
6 54
32
22
15 13 13
0
10
20
30
40
50
60
Ei lainkaan Aloittelija Matala
keskitaso
Keskitaso Korkea
keskitaso
Edistynyt
Opintojen alussa Vastaushetkellä
85
6
2 3 1 3
71
14
4 5 2 4
0
20
40
60
80
100
Ei lainkaan Aloittelija Matala
keskitaso
Keskitaso Korkea
keskitaso
Edistynyt
Opintojen alussa Vastaushetkellä

28. 26
Ne vastaajat, joiden suomen kielen taito oli korkeaa keskitasoa tai edistynyt, olivat
odotetusti keskimääräistä vanhempia ja asuneet Suomessa muita vastaajia kauem-
min. He opiskelivat muita vastaajia useammin suomeksi. Tulokset olivat samanlaisia
ruotsin kielen taidon osalta. Vähintään keskitason taidon saavuttaneista kolmasosa
opiskeli ruotsinkielisissä yliopistoissa, he olivat muihin vastaajiin verrattuna iältään
keskimääräistä vanhempia ja Suomessa pitempään oleskelleita.
Suomen kielen oppimista selvitettiin tarkemmin kysymällä, mitkä ovat olleet vas-
taajan kaksi tärkeintä suomen oppimisen keinoa. Kuviosta 6 ilmenee, että annetuista
vaihtoehdoista selvästi eniten mainintoja keräsivät kielikurssit, jotka noin neljä vii-
destä vastaajasta kokee tärkeiksi suomen kielen oppimisen kannalta. Seuraavaksi
useimmin valittiin ”vuorovaikutus muiden suomalaisten ystävien kanssa”, jonka
merkitsi runsas kolmannes vastaajista. Muut suomalaiset ystävät koettiin selvästi
tärkeämmiksi suomen oppimisen kannalta kuin suomalaiset opiskelukaverit. Seu-
raavaksi tärkeimmäksi keinoksi nousivat suomalaisen median seuraaminen (29 %)
sekä itsenäinen opiskelu (29 %). 38 vastaajaa ilmoitti, ettei ole oppinut suomea lain-
kaan.
Kuvio 6. Vastaajien tärkeimmät keinot oppia suomea.
Vastausvaihtoehdoissa oli myös vaihtoehto ”muu”, jonka vastaaja saattoi halutes-
saan määritellä. Osa vastauksista sopi valmiisiin vastausvaihtoehtoihin (kielikurssit,
perhesuhteet sekä itsenäinen opiskelu). Muuten eniten mainintoja avovastauksis-
sa saivat työelämä (36 vastausta) sekä jokapäiväisen elämän asiat kuten palvelujen
käyttäminen (16 vastausta).
4
7
29
29
36
5
18
21
77
0 20 40 60 80 100
En ole oppinut suomea lainkaan
Muu
Itsenäinen opiskelu
Suomalaisen median seuraaminen
Vuorovaikutus muiden suomal. ystävien kanssa
Vuorovaikutus muiden ulkomaalaisten
opiskelijoiden kanssa
Vuorovaikutus perheen/puolison kanssa
Vuorovaikutus suomalaisten opiskelukaverien
kanssa
Kielikurssit

29. 27
Muutamia mainintoja saivat lomamatkat, harrastukset, yliopisto yleensä sekä aikai-
sempi opiskelu Suomessa vaihto-oppilaana. Lisäksi muutama vastaaja ilmoitti asu-
neensa Suomessa lapsesta saakka.
Ne vastaajat, joiden suomen taidot olivat vähintään korkeaa keskitasoa, perhe- ja
ystävyyssuhteet sekä media olivat keskimääräistä tärkeämpiä kielen oppimisessa,
kielikurssit vähemmän tärkeitä. Kyselyn perusteella näyttäisi siis siltä, että kieli-
kursseilla on mahdollista saavuttaa perustason kielitaito, mutta kielen edistyneempi
osaaminen edellyttää pitkäaikaista oleskelua maassa ja mahdollisuutta myös epävi-
ralliseen kommunikaatioon suomeksi.
Suomen kielen taitoa yhteiskuntaan integroitumisen kannalta korostetaan usein.
Suomessa opiskelemisen ja elämisen kannalta riittävää kielitaitoa on kuitenkin vai-
kea määritellä; tarvittava taso samoin kuin yksittäisen opiskelijan kokemus siitä saat-
taa vaihdella suuresti. Tämän selvittämiseksi vastaajille esitettiin kysymys ”kuinka
usein jokapäiväisessä elämässäsi ilmenee tilanteita, joissa suomen kielen taito on eh-
dottomasti välttämätön?”. Tulokset näkyvät kuviosta 7.
Kuvio 7. Suomen kielen taito on välttämättömyys arkielämän tilanteissa… (%)
Vuorovaikutus työkaverien kanssa.
1
Jokapäiväiset toiminnot kuten pankki, postitoimisto jne.
2
Normaalin elämän eläminen Suomessa suomalaisten ihmisten joukossa
3
6
25
29
20 21
0
5
10
15
20
25
30
35
Ei koskaan Harvoin Joskus Melko usein Hyvin usein

30. 28
Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat kohtaavansa joskus tilanteita, jossa suomen kielen
taito olisi välttämätön. Kaksi viidestä kokee taidon välttämättömäksi melko usein
tai hyvin usein, runsas puolet joskus tai harvoin. 58 vastaajaa (6 %) puolestaan ei ole
koskaan kokenut suomea välttämättömäksi arkielämässä. Kysymyksessä ei määri-
telty, minkä tasoista suomen kielen taitoa tarkoitettiin.
Kun tuloksia tarkasteltiin Suomessa asutun ajan mukaan, ilmeni, että mitä kauem-
min vastaaja oli oleskellut Suomessa, sitä useammin suomen taito koettiin välttä-
mättömäksi. ”Ei koskaan”-vaihtoehdon valinneissa oli koko aineistoon verrattuna
enemmän paitsi niitä, jotka olivat oleskelleet Suomessa korkeintaan kaksi vuotta,
myös enemmän niitä, joiden suomen kielen taito on korkeintaan aloittelijan tasoa
tai sitä ei ollut lainkaan. Tulos liittynee siihen, että pitkään Suomessa oleskelleet vas-
taajat ovat enemmän tekemisissä suomalaisten kanssa ja he tarvitsevat kieltä, kun
taas vastikään opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla sosiaaliset kontaktit rajoittuvat
useammin yliopistomaailman, jossa tulee toimeen englannilla. Suomen kielen hyvin
usein välttämättömäksi kokeneet olivatkin koko aineistoon verrattuna keskimääräis-
tä useammin töissä tai työskennelleet Suomessa ja heillä oli lapsia keskimääräistä
useammin.
Tulokset vahvistavat jälleen kerran käsitystä suomen kielen tärkeydestä jokapäiväi-
sessä elämässä. Erityisesti yliopiston ulkopuolella suomalaisessa yhteiskunnassa ja
arkielämässä kielen osaaminen on tarpeen.

31. 29
5 SUOMEEN MUUTTO
5.1 MUUTON VAIKUTTIMET
Mazzarol ja Soutar (2002) ovat eritelleet ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen
prosessia ja puhuvat työntö- ja vetovoimatekijöistä, jotka vaikuttavat opiskelijan va-
lintoihin. Työntötekijät liittyvät opiskelijan kotimaahan ja ne johtavat päätökseen
opiskella ulkomailla. Vetovoimatekijät puolestaan vaikuttavat kohdemaan valintaan.
(Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Näitä vetovoimatekijöitä selvitettiin tutkimukses-
sa kahdella kysymyksellä, joissa kartoitettiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden
Suomeen muuttamisen syitä. Aluksi kysyttiin, olivatko yliopisto-opinnot Suomeen
muuttamisen ensisijainen syy ja sen jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan muiden
tekijöiden tärkeyttä muuttopäätökselle. Samankaltaista kysymysmallia on käytetty
myös aikaisemmissa korkeakouluopiskelijoita koskevissa selvityksissä (Koivisto &
Juusola 2008; Kärki 2005; Kinnunen 2003; Ally 2002). Tässä tutkimuksessa muutto-
päätökseen vaikuttaneita tekijöitä haluttiin kuitenkin selvittää aikaisempaa tarkem-
min niin, että kysymyksenasettelussa huomioidaan tutkinto-opiskelijoiden taustojen
ja elämäntilanteiden moninaisuus. Tästä syystä Suomeen ensisijaisesti opiskelemaan
muuttaneiden sekä muista syistä muuttaneiden vastaajien vaikuttimia tarkasteltiin
erikseen.
Kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ilmoitti muuttaneensa Suomeen ensisijaisesti
yliopisto-opintojen vuoksi, kolmasosa muista syistä. Miespuoliset vastaajat ilmoit-
tivat opiskelun ensisijaiseksi syykseen muuttaa Suomeen keskimäärin useammin
kuin naiset (p=.000).
Taulukosta 7 näkyvät eri kansalaisuusryhmien väliset erot. Euroopasta, erityisesti
EU- ja ETA-maista sekä Pohjois-Amerikasta tullaan Suomeen lähes yhtä usein opis-
kelemaan kuin muiden syiden vuoksi. Sen sijaan aasialaiset ja eteläamerikkalaiset
sekä vielä useammin afrikkalaiset opiskelijat muuttavat Suomeen pääosin opiskel-
lakseen. Vaikka miesopiskelijat ilmoittivatkin opiskelun ensisijaiseksi syyksi keski-
määrin naisia useammin, kansalaisuusryhmien väliset erot ovat tilastollisesti erittäin
merkitseviä myös naisopiskelijoiden kesken.

32. 30
Kansalaisuus Kyllä Ei
EU/ETA-maat 49 51
Muu Eurooppa 55 45
Aasia 84 16
Afrikka 93 7
USA/Kanada 75 25
Latinalainen
Amerikka
53 47
Muu 43 57
Yhteensä 68 32
Ensisijaisuus
Taulukko 7. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muuttamisessa kansalaisuuden
mukaan
Myös koulutusalojen välillä ilmeni sukupuolesta riippumattomia eroja (taulukko
8). Humanististen alojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen useammin muista syistä
kuin suorittamaan tutkintoa. Muilla tieteenaloilla enemmistön ensisijainen syy oli
opiskelu, mutta alakohtaiset erot ovat selviä. Maa- ja metsätaloustieteiden, teknillis-
ten tieteiden sekä taidealojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen kaikkein useimmin
ensisijaisesti opiskelusyistä.

33. 31
Koulutusala Kyllä Ei
Maa- ja metsätaloustieteet 79 21
Teknilliset tieteet 79 21
Taiteet 78 22
Kauppatieteet 72 28
Luonnontieteet 64 36
Yhteiskuntatieteet 64 36
Muu tieteenala 53 47
Humanistiset tieteet 44 56
Yhteensä 68 32 100
p=.000
Naiset Kyllä Ei
Maa- ja metsätaloustieteet 79 21
Taiteet 74 26
Teknilliset tieteet 71 29
Kauppatieteet 64 36
Muu tieteenala 57 43
Yhteiskuntatieteet 55 45
Luonnontieteet 53 47
Humanistiset tieteet 44 56
Yhteensä 59 41 100
p=.000
Miehet Kyllä Ei
Taiteet 84 16
Teknilliset tieteet 82 18
Kauppatieteet 81 19
Maa- ja metsätaloustieteet 79 21
Luonnontieteet 73 27
Yhteiskuntatieteet 70 30
Muu tieteenala 48 52
Humanistiset tieteet 43 57
Yhteensä 75 25 100
p=.000
Ensisijaisuus
Taulukko 8. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muuttamisessa koulutusalan ja
sukupuolen mukaan

34. 32
Taulukosta 9 selviävät tärkeimmät syyt Suomeen muuttamisessa. Eri tekijöitä pyy-
dettiin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”.
Tuloksia laskettaessa ”ei lainkaan tärkeä” -vaihtoehdolle annettiin arvo 1, ”melko
tärkeälle” 2 ja ”hyvin tärkeä” sai arvon 3. Mitä korkeamman keskiarvon tekijä sai,
sitä tärkeämmäksi se koettiin vastaajien joukossa keskimäärin.
Koulutuksen laatu 2,7 Perhesyyt 2,6
Mahdollisuus opiskella
ilman lukukausimaksuja
2,6 Vieraan maan
kokeminen
2
Vieraan maan kokeminen 2,4 Mahdollisuus
opiskella ilman
lukukausimaksuja
1,8
Urakehitys 2,4 Korkea elintaso 1,7
Korkea elintaso 1,9 Aikaisempi tieto
Suomesta
1,6
Suunnitelmat
työskennellä Suomessa
1,9 Vieraan kielen
oppiminen
1,6
Vieraan kielen oppiminen 1,8 Työtarjous Suomesta 1,5
Aikaisempi tieto
Suomesta
1,7 Ystävät ja verkostot
Suomessa
1,4
Ystävät ja verkostot
Suomessa
1,4 Vaikeudet
kotimaassa
1,3
Perhesyyt 1,3
Opiskelu ensisijainen syy Muut syyt ensisijaisia
Lähes kaikki ensisijaisesti opiskelemaan muuttaneet vastaajat (97 %) arvioivat kou-
lutuksen laadun vähintään melko tärkeäksi tekijäksi. Kolme neljästä vastaajasta (75
%) piti sitä erittäin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi
koettiin mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja, jota 68 % vastaajista piti
erittäin tärkeänä ja yhdeksän kymmenestä vähintään melko tärkeänä syynä. Vieraan
maan kokeminen ja urakehitys olivat seuraavaksi tärkeimmät syyt. Nämä neljä syy-
tä olivat kaikki sellaisia, jotka enemmistö vastaajista arvioi erittäin tärkeäksi. Muut
syyt koettiin selvästi vähemmän merkittäviksi. Varsinkin sosiaalisiin siteisiin liitty-
vät syyt olivat tärkeitä vain harvalle ensisijaisesti opiskelemaan tulleelle vastaajalle.
Taulukko 9. Vastaajien tärkeimmät syyt muuttaa Suomeen.

35. 33
Ensisijaisesti muista syistä kuin opintojen vuoksi Suomeen muuttaneiden tärkeim-
mistä syistä ainoa tekijä, jonka enemmistö vastaajista arvioi erittäin tärkeäksi, olivat
perhesyyt. Lähes neljä viidestä (79 %) muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutta-
neista vastaajista arvioi ne erittäin tärkeiksi. Muut syyt arvioitiin selvästi vähemmän
painaviksi. On kuitenkin mielenkiintoista, että puolet muista kuin opiskelusyistä
Suomeen muuttaneista vastaajista piti mahdollisuutta opiskella ilman lukukausi-
maksuja vähintään melko tärkeänä tekijänä. Maksuton koulutus saattaa siis lisätä
Suomen vetovoimaisuutta myös sellaisten maahanmuuttajien silmissä, joilla ensi-
sijaiset syyt muuttoon liittyvät muuhun kuin koulutukseen; maksuttomuus saattaa
vaikuttaa esimerkiksi eri maista kotoisien olevien puolisoiden asuinmaan valin-
taan.
Haasteltujen opiskelijoiden Suomeen muuton taustat olivat vaihtelevia. Neljä heistä
oli muuttanut ensisijaisesti opiskelemaan, kolme muista syistä. Pääasiallista muut-
tamisen syytä lukuun ottamatta kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan ollut yhtenäinen,
vaan haastateltavilla oli monenlaisia taustoja.
Ensisijaisesti opiskelemaan tulleilla päätökseen opiskella ulkomailla vaikutti joiden-
kin kohdalla korkeakoulutuksen maksullisuus kotimaassa. Toisaalta lukukausimak-
sujen puuttuminen veti Suomeen myös sellaisia opiskelijoita, joiden kotimaassakin
on mahdollista opiskella maksutta; nämä opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua
sinänsä mielenkiintoisena ja tärkeänä, ja maksuttomuus teki Suomesta yhden ve-
tovoimaisen vaihtoehdon. Eri vaihtoehtojen joukosta Suomi oli saatettu valita opis-
kelumaaksi esimerkiksi täällä opiskelevan ystävän suosituksesta, englanninkielisen
koulutuksen vuoksi taikka maan sijainnin johdosta. Myös korkeatasoisena tunnettu
koulutus oli ollut haasteltaville vahva vetovoimatekijä. Osalle Suomi taas oli tullut
tutuksi työn tai aikaisempien opintojen kautta, mikä osaltaan vaikutti Suomen va-
lintaan opiskelumaaksi.
K: Ensin kysyisin päätöksestäsi muuttaa Suomeen, kertoisitko syistä?
V: Ystäväni opiskeli täällä ja kertoi, että Suomi on korkean teknologian maa. Erityisesti
Nokia, ja se kiinnosti minua. Tavallisesti (kotimaani) ihmiset luulevat Nokiaa japanilaiseksi,
en tiedä miten sitä mainostetaan, mutta joka tapauksessa, Nokian tuotteet ovat hyviä ja
korkeatasoisia. Ja päätin opiskella informaatioteknologiaa.
K: Oliko Suomi ensisijainen valintasi?
V: Se oli ensisijainen valintani, koska lukukausimaksuja ei ole, se oli vetovoimaista, hyvin
merkittävä syy.
(teknisen alan opiskelija, Aasia)
4
---
Halusin opiskella ulkomailla. Ja koska valmistuin lukiosta hyvin nuorena, en halunnut kovin
kauas kotoa, vaan pohjoismaihin. Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen joukosta Suomi on
ainoa, joka tarjoaa perustutkintokoulutusta englanniksi. Ja yhtä lailla maksuton koulutus, ja
lisäksi se että Suomi tunnetaan hyvätasoisesta koulutuksesta.
(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa)
5
---

36. 34
Muista kuin opiskelusyistä Suomeen muuttaneista haastateltavista kolmella tärkein
syy oli suomalainen puoliso. Yhdellä haastateltavalla ulkomaille muuttamisessa rat-
kaisevaa oli kotimaan rauhaton poliittinen tilanne. Kaikilla oli muuttaessaan takana
aikaisempia korkeakouluopintoja; kolmella neljästä oli jo suoritettuna ainakin yksi
tutkinto. Opiskelua haluttiin jatkaa siksi, että sen arveltiin helpottavan integroitu-
mista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen koulutuksen myötä arveltiin saa-
vutettavan työmarkkinavalmiuksia, joita ulkomaalainen tutkinto ei tarjoa, yhtenä
tärkeänä valmiutena kielitaito. Toisaalta opiskelu nousi esiin kanavana sosiaalisten
kontaktien solmimiseen.
Syyni olivat ennen kaikkea henkilökohtaisia, en muuttanut ensisijaisesti opiskelusyistä, vaan
koska tunsin täältä erään ihmisen. Päätin opiskella enemmänkin siitä syystä, että se voi hel-
pottaa työmarkkinoille pääsemistä, kontaktien solmiminen on niin paljon helpompaa. Ja myös
sosiaalisen elämän kannalta on paljon parempi olla yliopistolla.
(humanistisen alan opiskelija, EU-maat)
6
---
Opiskelu oli toissijainen syy. Ensisijainen syy oli muuttaa Suomeen ja ehkä asettua tänne
asumaan. Olin jo pitkän aikaa kuullut, että Skandinavia on hyvin mukava paikka, hyvin
rauhallinen, eikä siellä ole ongelmia. Kotimaassani on paljon ongelmia, siellä on melkein joka
päivä pommi-iskuja. Olen jo valmistunut ja tämä on kolmas tutkintoni, joten en ole niin
innokas samaan sitä. Minun on vain opittava suomen tai ruotsin kieli, jotta voin saada täällä
hyvän työn.
(teknisen alan opiskelija, Aasia)
7
---
Alun perin minulla oli täällä tyttöystävä, ja siksi muutin Suomeen. Ja sitten tajusin, että
voidakseni työskennellä täällä, minun täytyy ainakin opiskella, joten aloitin opinnot, ja
opiskelen edelleen.
(kaupallisen alan opiskelija, Aasia)
8
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muuttamisen vaikuttimet liitty-
vät ennen kaikkea suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksiin sekä toisaalta
sosiaalisiin siteisiin. Tässä tutkimuksessa ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen
prosessin analyysi keskittyy vetovoimatekijöihin, jotka muodostavat vain osan ko-
konaisuudesta (ks. Mazzarol & Soutar 2002). Työntötekijöitä, joiden vaikutuksesta
opiskelija hakeutuu ulkomaille, ei tulosten perusteella voi arvioida kovin laajasti.
Esimerkiksi suomalaisen korkeakoulutuksen tason ilmoittaminen tärkeäksi vaikut-
timeksi ei välttämättä tarkoita, että vastaajan kotimaassa koulutus olisi tasoltaan
matalaa. Ulkomaille hakeudutaan myös kansainvälisen työuran toivossa tai siksi,
että kokemusta ulkomailla asumisesta pidetään arvokkaana, ja silloin kohdemaan
koulutusjärjestelmän taso ja maksuttomuus saattavat ratkaista sen, että ulkomaille
suuntaava opiskelija päättää hakeutua kyseiseen maahan.
5.2 AIKAISEMMAT KOKEMUKSET SUOMESTA
Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he käyneet Suomessa aikaisemmin ja jos olivat, mis-
tä syystä. Vajaa puolet (44 %) vastaajista ilmoitti käyneensä Suomessa ennen opinto-
ja ainakin kerran.

37. 35
Kuviosta 8 käyvät ilmi vastaajien ilmoittamien eri syiden yleisyys. Tavallisin yksit-
täinen syy oli lomamatka, jonka oli runsas viidennes (22 %) ilmoitti vierailun syyksi.
Seuraavaksi useimmin (17 %) vastaajat olivat vierailleet Suomessa, koska heillä oli
maahan sosiaalisia siteitä. Noin joka kymmenes oli aikaisemmin ollut suomalaisessa
yliopistossa vaihto-opiskelijana.
Kuvio 8. Vastaajien aiemmat kokemukset Suomesta, %
Annettujen vaihtoehtojen ohella vastaajat saattoivat valita kohdan “Muu” ja halu-
tessaan tarkentaa vastaustaan. Eniten mainintoja liittyi sosiaalisiin siteisiin: vastaajat
ilmoittivat vierailleensa perheen, kumppanin, sukulaisten tai ystävien luona. Lisäksi
18 vastaajaa oli avovastausten mukaan vieraillut Suomessa aikaisempiin opintoihin
liittyvistä syistä, esimerkiksi osallistunut opintomatkalle, kielikurssille tai kesäkou-
luun. Muita avovastauksissa esiin tulleita syitä olivat osallistuminen yliopiston pää-
sykokeeseen sekä harrastuksiin liittyneet kurssit, leirit ja muut vierailut. Muutama
vastaaja ilmoitti asuneensa Suomessa lapsena.
5.3 VIRANOMAISKONTAKTIT
Maahanmuuton yhteydessä ulkomaalainen opiskelija on tekemisissä eri viranomais-
ten kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden kokemuksia eri viranomaistahojen
kanssa asioinnista ja yhteistyöstä. Kokemusten voidaan tulkita kertovan korkea-
koulujärjestelmän sekä sen ulkopuolisten viranomaistahojen kansainvälistymisestä:
minkälaisilta viranomaisten yhteistyövalmiudet näyttävät maahanmuuttajan sil-
min?
22
17
10
4
3
2
2
0 5 10 15 20 25
Lomamatka
Vierailu
sukulaisten/ystävien luona
Vaihto-oppilaana
yliopistossa
Työmatka
Työskentely Suomessa
Muut opintoihin liittyvät
vierailut
Vaihto-oppilaana lukiossa

38. 36
Keskimäärin helpoimmiksi koettiin asiointi ja yhteistyö yliopistohallinnon kanssa.
Yliopistohallinnon kanssa olivat olleet tekemisissä lähes kaikki vastaajat ja 86 % piti
asiointia hyvin helppona tai melko helppona. Maistraatin kanssa vastaajat olivat asi-
oineet lähes yhtä usein ja siellä asioinnin oli kokenut melko tai hyvin helpoksi 81 %
vastaajista. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli ollut tekemisissä maahanmuutto-
palvelujen kanssa; asioinnin melko tai hyvin helpoksi kokeneiden osuus vastaajista
oli 68 %. Hieman pienemmällä osalla vastaajista oli kokemusta veroviranomaisista
(83 %) ja oman yliopiston ylioppilaskunnasta (84 %); molempien kohdalla yhteis-
työn melko helpoksi tai hyvin helpoksi kokeneita oli 73 % vastaajista.
Työvoimaviranomaiset ja Kela jakoivat mielipiteitä enemmän: asioinnin melko tai
hyvin vaikeaksi kokeneita oli selvästi enemmän kuin muiden viranomaisten koh-
dalla. Toisaalta vastaajat olivat olleet työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa huo-
mattavasti harvemmin tekemisissä kuin muiden tahojen kanssa. Kaikkein vähiten
vastaajat olivat olleet tekemisissä CIMOn kanssa, josta oli kokemusta alle kolmas-
osalla.
Kokonaisuudessaan asioinnista suomalaisten viranomaisten kanssa välittyy tulok-
sissa sangen myönteinen kuva. Niistä vastaajista, jotka ovat olleet viranomaistahojen
kanssa tekemisissä, enemmistö on kokenut asioinnin vähintään melko helpoksi. Ai-
noastaan työvoimahallinto muodostaa tässä poikkeuksen.
Kinnusen (2003, 30–32) tutkimukseen verrattuna vastaajat olivat olleet useammin te-
kemisissä maahanmuuttoviranomaisten, veroviranomaisten, korkeakouluhallinnon
sekä ylioppilaskuntien kanssa. Sen sijaan tämän tutkimuksen vastaajilla oli CIMOsta
11
17
3
16
70
5
36
43
7
6
3
2
4
3
13
16
14
14
8
9
9
12
15
18
40
35
33
31
11
37
21
15
28
28
53
42
7
44
16
8
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Maahanmuuttopalvelut
Verovirasto
Yliopistohallinto
Ylioppilaskunta
CIMO
Maistraatti
KELA
Työvoimapalvelut
Enollut yhteydessä Hyvin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Hyvin helppoa
Kuvio 9. Kokemukset yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa.

39. 37
selvästi vähemmän ja työhallinnon palveluista hieman vähemmän kokemuksia kuin
Kinnusen tutkimilla opiskelijoilla. Kinnusen tutkimuksessa ei tiedusteltu kokemuk-
sia asioimisesta maistraatin ja Kelan kanssa. Molemmissa tutkimuksissa korkea-
kouluhallinto koettiin helpoimmaksi yhteistyötahoksi ja työhallinto vaikeimmaksi.
Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailtavissa, koska kohderyhmän ohella kysy-
myksen asteikko oli hieman erilainen.
5.4 YLIOPISTON VALINTA
Hakeutuessaan ulkomaille opiskelemaan opiskelija valitsee kohdemaan lisäksi yli-
opiston, jossa haluaa opiskella. Kohdemaan sisällä vaikuttavat yliopistokohtaiset
vetovoimatekijät, kuten maine, kurssivaihtoehdot, kansainväliset ohjelmat ja resurs-
sit. (Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Kyselyssä selvitettiin kansainvälisten tutkinto-
opiskelijoiden yliopiston valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Kysymyksenasettelu oli
samanlainen kuin Suomeen muuttamisen vaikuttimia kartoittavissa kysymyksissä:
vastaajille esitettiin vaihtoehtoja, joiden tärkeyttä yliopiston valinnassa pyydettiin
arvioimaan. Tulokset näkyvät taulukossa 10; mitä korkeamman luvun tekijä on saa-
nut, sitä tärkeämmäksi se on koettu.
Mahdollisuus opiskella erityisalaa, joka kiinnostaa 2,7
Mahdollisuus täydentää/jatkaa aikaisempia opintoja 2,5
Mahdollisuus opiskella englanniksi 2,5
Yliopiston hyvä maine 2,4
Opiskelijapalvelujen/-etujen laatu 2,2
Yliopistosta saamani informaatio 2,1
Työllistymismahdollisuudet ulkomailla opintojen jälkeen 2,1
Yksinkertainen hakuprosessi 1,9
Työllistymismahdollisuudet Suomessa opintojen jälkeen 1,9
Yliopiston sijainti 1,8
Tunnen nykyisessä yliopistossani opiskelevia tai opiskelleita
ihmisiä
1,6
Aikaisempi kokemus yliopistosta 1,5
Mahdollisuus opiskella ruotsiksi 1,1
Taulukko 10. Yliopiston valintaan vaikuttaneet tekijät

40. 38
Tärkeimmät vetovoimatekijät liittyivät yliopiston koulutussisältöihin: mahdollisuus
opiskella kiinnostavaa alaa osoittautui tärkeimmäksi koetuksi tekijäksi. Seuraavaksi
tärkeimmiksi koettiin mahdollisuudet täydentää tai jatkaa aikaisempia opintoja sekä
mahdollisuus opiskella englanniksi. Näiden kolmen syyn lisäksi yliopiston hyvä
maine oli syy, jota enemmistö vastaajista piti erittäin tärkeänä.
Tietyn erityisalan opiskeleminen oli tärkein yliopiston valintaan vaikuttanut syy
myös Kinnusen (2003, 33–34) tutkimuksessa. Sen sijaan mahdollisuus täydentää tai
jatkaa aikaisempia opintoja oli Kinnusen tutkimuksessa vasta neljänneksi tärkeim-
mällä sijalla; mahdollisuus opiskella englanniksi sekä yliopiston maine koettiin
tärkeämmiksi. Eroon ovat todennäköisesti vaikuttaneet lukuisat viime vuosina pe-
rustetut englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka tarjoavat ulkomailta tuleville opis-
kelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää aiempia opintojaan.
5.5 MISTÄ JA MILLAISTA TIETOA?
Suomalainen yliopistojärjestelmä on kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille usein
etukäteen tuntematon. Vaikka monilla onkin takanaan aiempia korkeakouluopinto-
ja, kotimaan koulutusinstituutiot saattavat olla hyvin toisenlaisia kuin Suomen. Suo-
malaisen yliopistojärjestelmän riittävä tunteminen ennen opintojen aloittamista on
oleellista opintojen alkuun pääsemisen kannalta ja vaikuttaa opintojen sujumisen ko-
konaisuudessaan. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota Suomeen tutkintoa suorittamaan
hakeutuville tarpeeksi tietoa opiskelumahdollisuuksista, hakuprosessista, opintojen
rakenteesta ja suorittamisesta sekä tutkintovaatimuksista. Riittävän ja paikkansapi-
tävän tiedon tarjoaminen etukäteen on tärkeää opiskeluvalmiuksien sekä toisaalta
opintoja koskevien odotusten realistisuuden takaamiseksi. (ks. SYL 2006).
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään Suomeen opiskelemaan hakeutumisen
prosessia erityisesti tiedon näkökulmasta: mistä kansainväliset tutkinto-opiskelijat
ovat saaneet tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja miten tyytyväisiä he
ovat siihen? Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeitä erilaiset tiedon lähteet olivat opis-
kelumahdollisuuksia koskevan tiedon kannalta. Eri lähteiden tärkeyttä pyydettiin
arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”, minkä
lisäksi vastausvaihtoehtoihin sisältyi myös kohta ”en saanut informaatiota”. Kysy-
myksen tavoitteena oli kartoittaa sekä tiedon lähteiden käyttöä että niiden koettua
tärkeyttä.

41. 39
Kuvio 10. Suomessa opiskelemista koskevien tietolähteiden tärkeys
Selvästi tärkein tiedon lähde olivat yliopistojen verkkosivut. Lähes kaikki (95 %) vas-
taajat olivat saaneet verkosta tietoa ja enemmistö (72 %) koki sen erittäin tärkeäk-
si tiedon lähteeksi. Seuraavaksi tärkeimpänä tiedon lähteenä pidettiin yliopistojen
henkilökuntaa, joka oli Suomessa asuvien ystävien ja sukulaisten ohella ainoa taho,
jolta enemmistö oli ylipäätään saanut tietoa. Muut tahot näyttivät tutkimuksen pe-
rusteella jäävän melko merkityksettömiksi.
Opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan
nykyisestä yliopistostaan saamaa tietoa. Kuviosta 11 käy ilmi, että 57 % vastaajista
oli tyytyväisiä saamaansa tietoon. Sen sijaan hieman yli kaksi viidestä (43 %)
vastaajasta koki, että tiedossa oli puutteita. Heistä suurin osa katsoi, että tieto ei
ollut riittävää. Vastaajia pyydettiin avokysymyksellä erittelemään saamansa tiedon
puutteita. Avovastauksia kertyi kaikkiaan 188, joista 185 koski yliopistolta saatua
tietoa ja loput 3 sitä, ettei vastaaja kokenut kuuluvansa tutkimuksen kohderyhmään.
Osa vastauksista koski muita asioita, kuten opetuksen laatua, opiskelijajärjestöjä ja
työllistymistä. Vastauksia on käsitelty erikseen näitä teemoja koskevissa luvuissa.
Vastauksista kävi ilmi, että osa oli tulkinnut kysymyksen koskevan myös opintojen
aikana saatua tietoa. Kysymys oli siis hieman epäselvästi asetettu.
56
35
75
65
71
70
56
72
57
5
15
14
11
11
18
13
12
18
13
16
3
11
16
25
8
13
10
12
17
11
19
20
36
14
28
4
6
6
9
4
8
72
39
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ystävät tai sukulaiset kotimaassa
Ystävät tai sukulaiset Suomessa
Opiskelijarekrytointiyritys kotimaassa
Lehdettai televisio
Opetushallitus
Opetusministeriö
Suomalaiset ylioppilaskunnat
SYL
CIMO:n palvelut
Yliopiston verkkosivut
Yliopistohallinto/opiskelijapalvelut
Ensaanut informaatiota Ei lainkaan tärkeä Melko tärkeä Hyvin tärkeä

42. 40
Kuvio 11. Mielipide nykyisestä yliopistosta saadusta tiedosta, %
Eniten mainintoja (39) liittyi opinto-ohjelmia tai yliopistojärjestelmää yleensä koske-
vaa tietoon, joka koettiin riittämättömäksi. Opintojen rakenne, kurssisisällöt ja suori-
tustavat jäivät epäselviksi, koska tietoa oli vähän. Suomalaisen yliopistojärjestelmän
toimintaperiaatteet olivat monille vieraita ja niistä olisi kaivattu perusteellisempaa
tietoa.
Sain listan tutkintoni kursseista, mutta ei ollut selvää, mitkä kaikki niistä vaaditaan. Lisäksi
monia kursseja ei järjestetä, koska kysyntää ei ole. Tätäkään ei kerrottu missään. Lopputulos
on, että joudun suorittamaan paljon kirjantenttejä, mikä on täysin vierasta brittiläisestä tai
amerikkalaisesta järjestelmästä tulevalle. 9
En ole tähän päivään mennessä löytänyt mitään tietoa siitä, miten suomalainen yliopisto-
järjestelmä rakentuu. Olisi ollut mukava saada selkeä katsaus heti alussa, eikä tietoa pieninä
palasina kuten nyt. 10
Toiseksi eniten mainintoja (29 vastausta) liittyi myös siihen, ettei englanniksi ollut
saatavilla riittävästi tietoa. Englanniksi tarjottu tieto oli usein suppeampaa ja vähem-
män ajantasaista kuin suomenkielinen.
Koska suomen kielen taitoni oli opintojen alussa heikko, käytin englanninkielisiä internetsi-
vuja, jotka joko puuttuivat tai sisälsivät vain vähän hyödyllistä tietoa.11
Suurin osa tiedosta oli SUOMEKSI, eikä laitoksen englanninkielisiä sivuja ollut päivitetty.
12
Kuten kuviosta 11 näkyy, tiedon puutteiden koettiin liittyvän enemmän sen mää-
rään kuin laatuun. Avovastauksissa oli kuitenkin myös kommentteja, joiden mukaan
57
28
11
4
0
10
20
30
40
50
60
70
Tieto oli sekä
täsmällistä että
riittävää
Tieto oli
täsmällistä, mutta
ei riittävää
Sain paljon tietoa,
mutta se ei ollut
täysin täsmällistä
Tieto ei ollut
täsmällistä eikä
riittävää

43. 41
yliopistosta saatu tietoa ei ollut täysin paikkansa pitävää. 26 vastaajaa katsoi, että
englanninkielisten kurssien määrä oli pienempi kuin etukäteen oli annettu ymmär-
tää. Koulutusohjelman sisältö taas ei vastannut saatua tietoa 11 vastaajan mielestä:
vastaajat olivat pettyneitä esimerkiksi siihen, ettei luvattuja kursseja tai ekskursioita
järjestettykään. Saman verran mainintoja liittyi aikaisempien opintojen hyväksi lu-
kemista koskevaan tietoon, mikä koettiin epäselväksi tai harhaanjohtavaksi. Jonkin
verran vastauksia liittyi tiedottamisen käytäntöihin. Niiden mukaan tiedotus koet-
tiin sekavaksi ja hajanaiseksi. Toisaalta tiedon saamisen katsottiin edellyttävän liian-
kin paljon aktiivisuutta opiskelijalta itseltään.
En saanut tarpeeksi tietoa kursseista enkä saanut tietää (verkko)sivuilta, laitoksellani on niin
vähän englanninkielisiä kursseja. Ja useimmista opiskelijapalveluista sain tietää vasta aloi-
tettuani opinnot, toisilta opiskelijoilta.
13
Opiskelua koskevan tiedon lähteistä ja laadusta keskusteltiin myös haastatteluissa.
Haastateltavat osoittautuivat pääosin tyytyväisiksi yliopisto-opinnoista etukäteen
saamaansa tietoon. Tiedon lähteistä tärkeimmiksi nousivat yliopiston verkkosivut
sekä toisaalta oma kumppani niiden kohdalla, jotka seurustelivat suomalaisen kans-
sa. Yliopistojen verkkosivujen ja henkilökunnan tarjoamasta tiedosta mielipiteet
olivat vaihtelevia. Osa uudehkoissa maisteriohjelmissa opiskelevista oli kokenut,
ettei henkilökunnallakaan ollut vielä tarvittavaa perehtyneisyyttä opintoasioihin.
Toisaalta osalla oli hyvin myönteisiä kokemuksia informatiivisista verkkosivuista ja
hyvästä palvelusta.
K: Entä tieto opiskelumahdollisuuksista, mistä lähteistä sait tietoa?
V: Pääasiallinen tiedonlähde olivat yliopiston verkkosivut, niillä on aika paljon kursseista
ja siitä mitä tapahtuu. Lähinnä ne sivut, jotka on tarkoitettu ulkopuolisille, sisäänpääsyn
jälkeenhän voi lukea kaikki oppaat, oppiaineet ja kaiken. Mutta pääasiassa yliopiston verkko-
sivuilta. Ja jonkin verran tietoa saimme henkilöltä, joka vastaa kansainvälisten opiskelijoiden
asioista. Se oli aika täydellistä, ja hän oli aina hyvin huomaavainen, hyvin avulias, todella
mukava persoona.
(luonnontieteellisen alan opiskelija, Latinalainen Amerikka)
14
---
En saanut tietoa. Mutta poikaystäväni asuu täällä, ja hän kävi keräämässä minulle tietoa.
Yliopistolta ei saanut mitään. Vain sen, mikä oli internetissä, kuten ”90 opintoviikkoa tätä,
90 opintoviikkoa informaatioteknologiaa”, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä se on, ker-
tokaa lisää. Ja siinä oli kaikki tieto.
(teknisen alan opiskelija, EU-maat)
15
Koetuissa puutteissa korostuvat samat asiat, joita kansainvälisten tutkinto-opis-
kelijoiden on todettu pitävän ongelmallisina myös varsinaisen opiskelun alettua:
opiskelujärjestelmän sekavuus sekä englanninkielisen tiedon ja kurssien riittämättö-
myys ovat asioita, jotka koetaan kielteisinä suomalaisessa opiskeluympäristössä (ks.
Kinnunen 2003, 45). Jäljempänä käy ilmi, että tämän tutkimuksen tulokset tukevat
näitä havaintoja.

44. 42
Hyvin
matala 0 %
Melko
matala 1 %
Ei matala
eikäkorkea
11 %
Melko
korkea58 %
Hyvin
korkea29 %
6 AKATEEMINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ
Koulutuksen taso osoittautui olennaiseksi vetovoimatekijäksi, jonka perusteella
Suomi oli valittu opiskelumaaksi. Minkälaiseksi kokemus Suomessa opiskelusta sit-
ten muodostuu? Kokemuksia akateemisesta opiskeluympäristöstä (ks. Tinto 1975;
1997) selvitettiin koulutukseen, opiskeluun sekä opiskeluympäristöön liittyvillä ky-
symyksillä. Vastaajilta kysyttiin ensinnäkin tämänhetkistä näkemystä suomalaisen
koulutuksen tasosta. Vastaajien antama arvio oli sangen myönteinen: lähes yhdek-
sän kymmenestä piti suomalaisen koulutuksen tasoa vähintään melko hyvänä, vajaa
kolmannes erittäin hyvänä (kuvio 12).
Kuvio 12. Vastaajien arvio suomalaisen korkea-asteen koulutuksen tasosta.
6.1 OPINTOJEN ETENEMINEN
Opintojen etenemistä voidaan pitää yhtenä keskeisenä kansainvälisten opiskelijoi-
den integraatiota kuvaavista asioista. Tavoitteiden saavuttaminen opinnoissa kuvaa
aktiivista toimijuutta ja sopeutumista uuteen ympäristöön. (Kinnunen 2003, 108.)
Opiskelijoita koskevissa tutkimuksissa opintojen etenemistä on usein tarkasteltu
opintoviikkokertymän perusteella (esim. Kurri 2006; Viuhko 2006; Kunttu & Huttu-
nen 2005; Berndtson 2004). Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytty suoritettujen
opintoviikkojen määrää. Koska monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on aikaisem-
pia opintosuorituksia jonkin muun maan yliopistosta, eivät pelkästään Suomessa
suoritetut opinnot kerro opintojen edistymisestä kokonaisuudessaan (ks. Kinnunen
2003, 40).

45. 43
Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti olevansa tyytyväinen opintojensa etene-
miseen. Tulos on jonkin verran huonompi kuin Kinnusen (2003, 40) tutkimuksessa,
jossa 80 prosenttia ilmaisi olevansa tyytyväisiä edistymiseensä. Tulos ei kuitenkaan
ole täysin vertailukelpoinen, sillä Kinnusen tutkimuksessa ei ole eritelty ammatti-
korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä; tiukemman opetusohjelman
mukaan opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden on todettu pysyvän yli-
opisto-opiskelijoita paremmin omissa opiskelutavoitteissaan (Viuhko 2006, 28–29).
Suomalaisista yliopisto-opiskelijoista vain 54 prosenttia katsoo viimeisimmän tut-
kimuksen mukaan, että opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (Viuhko
2006). Tähän tulokseen nähden kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyys on ilah-
duttavaa ja sen voidaan katsoa viestivän onnistuneesta akateemisesta integraatios-
ta.
Toisaalta vaikka selvä enemmistö vastaajista ilmaisi tyytyväisyytensä opintojen ete-
nemiseen, puolet heistä ilmoitti ainakin yhden syyn sille, etteivät opinnot ole eden-
neet suunnitellulla tavalla. Ero johtunee siitä, että opiskelija voi olla tyytyväinen
suorituksiinsa, vaikka suunnitelmat eivät olisikaan syystä tai toisesta toteutuneet.
Opintojen hidastumiseen vaikuttavat myös ennakoimattomat asiat, jotka eivät vält-
tämättä tarkoita epäonnistumista opinnoissa (vrt. Kinnunen 2003, 108).
Vastaajia pyydettiin arvioimaan tärkeimpiä syitä opintojen suunniteltua hitaampaan
edistymiseen. Heille esitettiin 20 vaihtoehtoa, joista pyydettiin merkitsemään kolme
painavinta syytä tärkeysjärjestyksessä. Syyt koottiin aiempien, sekä suomalaisia että
kansainvälisiä opiskelijoita koskevien tutkimusten pohjalta. Tulokset näkyvät taulu-
kossa 11, johon on koottu kymmenen useimmin mainittua syytä.

46. 44
Syy 1.
tärkein
2. tärkein 3. tärkein Yhteensä
N % N % N % N %
Liian vähän
kursseja
englanniksi
114 23 52 11 28 6 194 39
Ohjauksen
puute
76 15 66 13 47 10 189 38
Kokopäivätyö 74 15 17 3 22 4 113 23
Elämäntilanne 59 12 58 12 59 12 176 36
Osapäivätyö 47 10 38 8 37 8 122 25
Taloudelliset
ongelmat
44 9 35 7 26 5 105 21
Motivaation
puute
41 8 34 7 43 9 118 24
Riittämätön
suomen kielen
taito
35 7 31 6 38 8 106 22
Tiedon puute 33 7 39 8 39 8 111 23
Taulukko 11. Opintojen odotuksia hitaamman etenemisen pääasialliset syyt.
Pääasialliseksi syyksi merkittiin useimmin englanninkielisten kurssien riittämättö-
myys, jota 23 prosenttia kysymykseen vastanneista piti tärkeimpänä ja 39 prosenttia
ainakin yhtenä suunniteltua hitaamman edistymisen syynä. Seuraavaksi useimmin
syyksi ilmoitettiin ohjauksen puute, jota seurasivat kokopäivätyö ja elämäntilanne.
Kinnusen (2003, 41–42) tutkimuksessa syitä viivästymiselle kysyttiin avokysymyk-
sellä. Niiden vastauksissa opiskelijoiden ilmoittamat syyt liittyivät yleisimmin puut-
teisiin opetuksessa ja opintojen ohjauksessa, henkilökohtaisten syiden, kieliongelmi-
en ja työssäkäynnin ollessa seuraavaksi yleisimpiä syitä. Vaikka kysymysten muoto
on tutkimuksissa erilainen, voidaan todeta, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoi-
den kokemuksissa korostuvat samat haasteet kuin viitisen vuotta sitten.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla syyt opintojen viivästymiseen ovat
osittain samoja kuin suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla. Ulkomaalaiset opiske-
lijat kohtaavat kuitenkin opetuksen järjestämiseen ja opintojen ohjaukseen liittyviä
hidasteita suomalaisia korkeakouluopiskelijoita enemmän. Suomalaisten korkea-
kouluopiskelijoiden joukossa puolestaan työssäkäynti koetaan selvästi tärkeimmäk-
si opintoja hidastavaksi tekijäksi, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat elämäntilanne ja
motivaatio-ongelmat (Viuhko 2006, 29).

47. 45
6.2 TYYTYVÄISYYS OPISKELUYMPÄRISTÖÖN
Opiskeluympäristö rakentuu erilaisista fyysisistä, sosiaalisista ja pedagogisista teki-
jöistä. Toimivan opiskeluympäristön osatekijöitä ovat esimerkiksi ohjauksen riittä-
vyys, opintojen järjestäminen ja koulutusohjelmien mitoitus sekä fyysinen ympäris-
tö. Opiskeluympäristöön kuuluu myös epävirallisempi ulottuvuus, joka muodostuu
opiskelijan vuorovaikutuksesta toisten opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henki-
lökunnan kanssa. (ks. esim. Kurri 2006; Niemelä 2007.)
Toimivassa opiskeluympäristössä on tarpeeksi kapasiteettia taata hyvät opiskelu-
olosuhteet myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja sellaiset valmiudet yhteistoimin-
taan kulttuuritaustoiltaan ja äidinkieleltään moninaisten opiskelijoiden kanssa,
mikä osaltaan tukee opiskelijan integroitumista akateemiseen maailmaan ja opis-
kelumaahan. Korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevan keskustelun näkökul-
masta tämä on ilmaistavissa myös niin, että kansainvälinen ulottuvuus on juurtunut
osaksi opetusta, ohjausta ja erilaisten opiskelijapalvelujen toimintaa. (ks. Söderqvist
2002; Kinnunen 2003.)
Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä opiskeluympäristön eri tekijöi-
hin. Heiltä tiedusteltiin tyytyväisyyttä opintoihin liittyviin asioihin sekä yliopiston
ja ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan opiske-
luympäristöön kuuluvia asioita asteikolla 0–4 (0=ei kokemusta, 1=hyvin tyytymätön,
2=melko tyytymätön, 3=melko tyytyväinen, 4=hyvin tyytyväinen). Täsmällisemmän
tiedon saamiseksi kysymykseen lisättiin aikaisemmista tutkimuksista poiketen ”nol-
lavaihtoehto”, jonka avulla oli mahdollista selvittää myös opintoihin liittyvien asioi-
den tuttuutta vastaajille sekä erilaisten palvelujen käyttöä.
6.2.1 OPETUKSEEN LIITTYVÄT ASIAT
Opetukseen ja kursseihin liittyvät asiat sekä opintoja koskeva informaatio olivat
odotetusti tuttuja muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikille. Vastaajat olivat
opintoihin liittyviin asioihin pääosin tyytyväisiä. Runsaat neljä viidestä vastaajasta
ilmoitti olevansa vähintään melko tyytyväinen opetuksen laatuun, kurssisisältöihin
ja arvostelumenetelmiin. Noin kolme neljästä vastaajasta oli vähintään melko tyyty-
väinen opetusmenetelmiin ja tutkintovaatimuksiin. Arvostelumenetelmien kohdalla
erittäin tyytyväisten osuus oli kaikkein suurin, noin kolmasosa; muiden edellä mai-
nittujen kohdalla erittäin tyytyväisiä vastaajia oli noin yksi neljästä.
Opintoja koskevan tiedon saatavuus ja laatu ovat kaikille opiskelijoille tärkeä osa
tasavertaista opiskeluympäristöä. Tiedon puutteellisuus on yksi asia, johon kansain-
väliset tutkinto-opiskelijat ovat aiemmin ilmaisseet tyytymättömyytensä. Tiedonku-
lun ongelmat eivät välttämättä liity vain englanninkielisten lähteiden saatavuuteen,
vaan korkeakoulujen tiedotuskäytäntöihin yleensä. (ks. Kinnunen 2003, 45; SYL
2006.) Tiedon osalta tyytymättömien määrä olikin suurempi kuin muissa edellä mai-
nituissa asioissa, runsaan kahden kolmanneksen ollessa kuitenkin tyytyväisiä. Yh-
täältä muiden kysymysten avovastauksissa ilmeni jonkin verran tyytymättömyyttä
samoihin asioihin, jotka koettiin puutteellisiksi etukäteen saadun tiedon kohdalla:

48. 46
Kuvio 13. Vastaajien tyytyväisyys opetukseen liittyviin asioihin, %
kursseista ja opiskelusta on vaikea saada kattavaa, englanninkielistä tietoa (ks. luku
5.5).
Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyyttä suomen ja ruotsin kielen kursseihin.
Maahanmuuttajia koskevassa julkisessa keskustelussa kielen oppimista pidetään
usein integraation kannalta avainkysymyksenä. Myös ulkomaalaiset itse kokevat
kielen oleelliseksi. (Kinnunen 2003, 42). Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (Ga-
ram 2004; Kinnunen 2003; Ally 2002) on kiinnitetty huomiota suomen ja ruotsin kie-
len opetuksen puutteisiin korkeakouluissa. Kansainvälisten opiskelijoiden joukossa
tyytymättömyyttä ovat aiheuttaneet alkeiskurssien heikko taso ja huono saatavuus
sekä se, että alkeistasoa edistyneempiä kursseja ei monissa korkeakouluissa järjes-
tetä. Ongelmallisena on yhtäältä pidetty sitä, että lyhyisiin maisteriohjelmiin, joissa
suuri osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista opiskelee, on vaikea sisällyttää riit-
tävää määrää kieliopintoja.
4
2
5
4
4
8
15
15
19
18
15
22
56
56
51
53
48
46
25
26
24
24
33
24
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Opetuksen taso
Kurssisisällöt
Opetusmetodit
Opinto-ohjelma
Arviointimenetelmät
Opintoja koskeva
informaatio
Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

49. 47
Kuvio 14. Vastaajien tyytyväisyys suomen ja ruotsin kielen kursseihin sekä
englanninkielisten kurssien saatavuuteen, %
Kielten opetukseen liittyvät haasteet nousivat esiin myös Koiviston ja Juusolan (2008)
ammattikorkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa;
opiskelijat ilmaisivat tyytymättömyytensä sekä kurssien saatavuuteen että tasoon.
Koivisto ja Juusola pitävät huolestuttavana sitä, että vaikka kielten opetukseen liitty-
vät ongelmat on havaittu jo aiemmin, opiskelijoiden mielipiteissä ei viiden vuoden
aikana ole juuri tapahtunut muutosta.
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää opiskelijoiden tyytyväisyyttä tarkemmin, jo-
ten kurssien tasosta ja määrästä kysyttiin siksi erikseen. Aiemmin tässä tutkimukses-
sa todettiin, että kielikurssit ovat kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille selvästi tär-
kein tapa oppia suomea. Kielikurssien merkitystä voidaan katsoa korostavan vielä
sen, että kyselyssä seuraavaksi tärkeimmäksi koettuun keinoon, vuorovaikutukseen
suomalaisten ystävien kanssa, ei ole laajoja mahdollisuuksia läheskään kaikilla opis-
kelijoilla.
Hieman yllättävä tulos oli, että noin viidesosa vastaajista ilmoitti, ettei suomen kielen
kursseista ollut kokemusta. On mahdollista, että osa näin vastanneista tulkitsi kysy-
myksen tarkoittavan suomenkielistä opetusta; heistä lähes puolet kuitenkin ilmoitti
kielikurssit tärkeimmäksi tavaksi oppia suomen kieltä. Sen sijaan se, ettei enemmis-
töllä ei ollut kokemusta ruotsin kielen kursseista, ei ollut yllättävä tulos.
Suomen ja ruotsin kielen kurssit sekä englanninkielisen opetuksen määrä jakoivat
mielipiteitä muita opetukseen liittyvä asioita enemmän. Niistä oli myös kokemusta
pienemmällä joukolla. Tuloksia tarkasteltiinkin vielä erikseen niiden vastaajien osal-
ta, joilla kokemusta vastauksen mukaan oli.
17
71
21
78
9
10
8
8
4
14
15
7
14
5
20
31
8
33
8
36
27
6
24
5
21
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Suomen kielen kurssien
saatavuus
Ruotsin kielen kurssien
saatavuus
Suomen kielen kurssien
taso
Ruotsin kielen kurssien
taso
Englanninkielisten kurssien
saatavuus
Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen