Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen

829 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen

  1. 1. Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen Janne Jauhiainen Lauri Korkeaoja Elina Lavikainen Anna Niemelä Johanna Penttilä 32 / 2009
  2. 2. Janne Jauhiainen Lauri Korkeaoja Elina Lavikainen Anna Niemelä Johanna Penttilä Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 32/2009
  3. 3. Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Taitto: Kirsi Suominen Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-22-1 ISSN: 1456-9353 Juvenes Print Tampere 2009
  4. 4. Esipuhe Tähän raporttiin on koottu eri tutkimuksista perheellisiä korkeakouluopiskelijoita koskevia tietoja. Perheellisellä tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on huollettavinaan yksi tai useampia alaikäisiä lapsia ja joka asuu näiden kanssa samassa taloudessa. Vajaalla 10 prosentilla korkeakouluopiskelijoista on huollettavinaan lapsia. Kun Suomen korkeakouluopiskelijat ovat sekä opintoja aloittaessaan että tutkinnon suo- rittaessaan iäkkäämpiä kuin kollegansa monissa muissa maissa, on ymmärrettävää, että perheen perustaminen on monen opiskelijan kohdalla ajankohtaista jo ennen opintojen päättymistä. Tällöin opiskelija joutuu pohtimaan, miten opiskelu ja las- tenhoito ovat sovitettavissa yhteen. Myös korkeakoulujen tulisi ottaa huomioon las- ta huoltavien opiskelijoiden tarpeet. Samoin yhteiskunnan toimeentuloturvajärjes- telmien suunnittelussa tulisi ottaa huomioon perheellisten opiskelijoiden tilanne. Tietoa siitä, minkälaiseksi perheelliset opiskelijat kokevat elämäntilanteensa on ollut suhteellisen niukasti. Perheellisiä opiskelijoita koskevaa tietoa on saatu eri tut- kimusten yhteydessä, mutta pientä ryhmää koskeva tieto on isojen kokonaisuuksien yhteydessä jäänyt sirpaleiseksi ja sen perusteella on ollut vaikea saada kokonaiskä- sitystä perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteesta. Opetusministeriö asetti keväällä 2008 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miten opintotukea kehittämällä voitaisiin parantaa niiden opiskelijoiden taloudellis- ta toimeentuloa ja opiskeluedellytyksiä, joilla on huollettavinaan alaikäisiä lapsia. Tarve eri tutkimusten perheellisiä opiskelijoita koskevien tietojen keräämiseen yh- deksi kokonaisuudeksi heräsi työryhmän työn käynnistymisen yhteydessä, jolloin Otuksen edustajien kanssa käytiin keskusteluja, jotka osaltaan ovat johtaneet tämän raportin kokoamiseen. Työryhmä pystyi jo aiemmin hyödyntämään työssään nyt julkistettavia tietoja, vaikka työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeriölle jo huhtikuun 2009 alussa. Raportin tietoja voidaan käyttää monissa yhteyksissä pohdittaessa, miten per- heellisten opiskelijoiden erityiset ongelmat voidaan ottaa huomioon. Perheellisten opiskelijoiden elämäntilanne poikkeaa monilla tavoin muiden opiskelijoiden olo- suhteista. On selvää, että usean henkilön taloudessa toimeentuloon tarvittava raha- määrä poikkeaa yksin elävän henkilön tarpeista. Ajankäyttö opiskelun ja perhe-elä- män kesken on haasteellisempaa kuin yksin asuvalla opiskelijalla. Jos toimeentulon turvaamiseksi on vielä käytävä töissä, kolmen erilaisen jo yksinäänkin kokopäiväis- tä työpanosta edellyttävän toiminnan yhteensovittaminen voi olla varsin vaikea yh- tälö. Parhaillaan opetusministeriössä etsitään kahden eri työryhmän voimin keinoja, joilla nuorten siirtymistä korkeakouluista työelämään voidaan nopeuttaa. Tässäkin työssä tulee ottaa huomioon lasta huoltavien opiskelijoiden elämäntilanteesta ai- heutuvat erityistarpeet. Leena Koskinen Neuvotteleva virkamies, opetusministeriö
  5. 5. 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto..................................................................................................................5 1.1. Selvityksen tavoitteet.....................................................................................................................5 1.2. Taustaa..........................................................................................................................................5 1.3. Aikaisempaa tutkimusta................................................................................................................6 1.4. Perheelliset – epätyypillisiä?........................................................................................................7 1.5. Kirjoittajat....................................................................................................................................8 2. Aineistot ja perustiedot vastaajista..........................................................................9 2.1. Opiskelijoiden terveystutkimus 2008............................................................................................9 2.2. Opiskelijatutkimus 2006...............................................................................................................9 2.3. Perheelliset opiskelijat...............................................................................................................10 2.4. Perustiedot vastaajista...............................................................................................................10 3. Hyvinvointi...........................................................................................................13 3.1. Kaikki oireet................................................................................................................................13 3.2. Väsymysoireet.............................................................................................................................14 3.3. Psyykkiset oireet.........................................................................................................................16 4. Opiskelu................................................................................................................18 4.1. Opiskelun pää- ja sivutoimisuus.................................................................................................18 4.2. Opiskeluolosuhteiden kokeminen...............................................................................................19 4.3. Opintomenestys...........................................................................................................................24 4.4. Ohjaus.........................................................................................................................................25 4.5. Opintojen arvioitu eteneminen...................................................................................................26 5. Toimeentulo..........................................................................................................29 5.1. Opiskelijoiden tulot ja menot......................................................................................................29 5.2. Opintotuki ja -laina....................................................................................................................31 5.3. Työssäkäynti................................................................................................................................32 6. Yhteenveto............................................................................................................34 Lähteet.......................................................................................................................36 Liite 1........................................................................................................................38
  6. 6. 5 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tavoitteet Tässä selvityksessä luodaan katsaus perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilan- teeseen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n aineiston pohjalta. Kiin- nostus kohdistuu opintojen kulkuun liittyviin tekijöihin sekä mahdollisiin eroihin perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden välillä. Tavoitteena on selvittää, ilme- neekö ryhmien välillä eroja opintojen etenemisessä, opiskeluolosuhteiden kokemi- sessa, opintojen aikaisessa henkisessä hyvinvoinnissa tai opiskelukyvyssä. Lisäksi käsitellään toimeentulokysymyksiä sekä Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n että Opiskelijatutkimus 2006:n aineiston valossa. 1.2. Taustaa Lapsiperheiden määrän väheneminen sekä ensisynnyttäjien keski-iän nousu ovat viime vuosina olleet huomion kohteena julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi Val- tioneuvoston tulevaisuusselonteossa vuonna 2004 pidettiin tärkeänä synnyttämisen aikaistamista syntyvyyden lisäämiseksi. Syntyvyyden laskua ja perheen perustami- sen lykkääntymistä on pidetty yleisesti huolestuttavana ilmiönä, johon on etsitty syi- tä opiskeluaikojen pitenemisestä, pätkätöistä ja yhteiskunnan arvojen muutoksesta. (Paajanen 2002; Kelhä 2005; Valtioneuvosto 2004.) Huolenaihe on nostettu esiin myös korkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja hyvinvoin- tia koskevissa keskusteluissa. Suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla on vähän lapsia ja opintojen keskeneräisyys on suurin syy lastenhankinnan siirtämiseen. Koska Suo- messa yliopisto-opiskelijat ovat vanhempia kuin monissa muissa Euroopan maissa, lastenhankinnan siirtyminen hedelmällisen iän loppupäähän voi ennakoida vaikeuk- sia halutun lapsimäärän saannissa, terveydellisten riskien lisääntymistä ja jopa tahat- toman lapsettomuuden riskin lisääntymistä. (Virtala & Kunttu 2006; Virtala 2007). Tätä taustaa vasten on nähty tärkeänä, että oppilaitokset ja tukijärjestelmät huomioi- sivat riittävästi perheen perustamisesta aiheutuvat tilanteet ja siten myös yliopisto- opiskelijoilla olisi aidosti mahdollisuus valita lastensaaminen optimaalisessa iässä. Käytännössä kyse on opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisen tekemisestä helpom- maksi perhe- ja koulutuspolitiikan keinoin. (Virtala 2007; Valtioneuvosto 2004.) Perheellisten opiskelijoiden opintoja ja mahdollisia ongelmia selvittämällä saadaan tietoa niistä tekijöistä, jotka saattavat vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden halukkuu- teen perustaa perhe jo opintojen aikana. Opiskeluolosuhteiden ja perheen perustami- sen suhde kytkee perheellisten opiskelijoiden tilanteen kysymykseen opiskelijoiden
  7. 7. 6 yhdenvertaisuudesta. Perheellisten opiskelijoiden tilannetta tarkastelemalla voidaan pohtia sitä, missä määrin korkeakoulujen tarjoama opiskeluympäristö sekä yhteis- kunnan palvelut ja tuet mahdollistavat sujuvan opiskelun lapsiperheen vanhemmille. Keskeisiä kysymyksiä ovat perheellisten opiskelijoiden toimeentulo, opintojen ete- neminen sekä opiskeluaikana koettu hyvinvointi. 1.3. Aikaisempaa tutkimusta Perheellisiä opiskelijoita koskeva tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä ja yleensä ra- jattua joko teemoiltaan tai kohderyhmältään. Perheelliset opiskelijat ovat pääasialli- sena kohderyhmänä Mirjami Korhosen (1998) väitöskirjassa, joka kohdistuu ammat- tikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin opiskelun ja perheen yhteensovittamisesta. Korhonen esittää, että perheelliset opiskelijat ovat tyypillisesti opinnoissaan hyvin tavoitteellisia ja oppimistyyleiltään perheettömiä motivoituneempia ja itseohjautu- vampia. Keskeiseksi ongelmaksi perheellisen opiskelijan arjessa nousee huoli rahan ja ajan puutteesta. Taloudellista niukkuutta, kiirettä ja oman ajan vähäisyyttä pyritään kompensoimaan erilaisin keinoin: hankinnoista tinkimällä, ajankäytön suunnittelul- la, opiskelun väliaikaisuuden tiedostamisella, asioiden laittamisella tärkeysjärjestyk- seen, riman alentamisella opinnoissa sekä sosiaalisiin verkostoihin tukeutumisella. Korhosen tutkimat opiskelijat kokevat perheen merkittävänä voimavarana sekä ta- loudellisesti että henkisesti, ja sen katsotaan motivoivan koulusuorituksiin siitäkin huolimatta, että yhteistä aikaa perheen kanssa olemiseen on liian vähän. Lisäksi perheellisistä opiskelijoista on olemassa muutamia opinnäytetöitä, jotka ovat käsitelleet toimeentuloturvaa (Nissinen 2006) sekä opiskelijaäitien kokemuksia per- heellisenä opiskelusta (Koivisto 2008; Penttilä 2000; Ahti 2000). Perheellisiä opiskelijoita on käsitelty omana ryhmänään muutamien laajempien tut- kimusten yhteydessä. Opiskelijatutkimus 2006:ssa (Viuhko 2006) nostetaan esiin muutamia tilastollisia vertailuja perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden välillä samoin kuin Aira Virtalan (2007) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen ai- neistoon perustuvassa, perhesuunnittelua koskevassa väitöskirjassa. Myös aikaisem- missa Opiskelijatutkimuksissa (Berndtson 2004; Lempinen & Tiilikainen 2001) sekä muutamissa muissa opiskelijoiden toimeentuloa koskevissa selvityksissä (esim. Pur- honen 1995; Susila 1995) on sivuttu perheellisten tilannetta. Mainittujen tutkimusten tilastolliset vertailut tarjoavat jonkin verran tietoa perheellisten opiskelijoiden opis- kelun ominaispiirteistä perheettömiin verrattuna.
  8. 8. 7 1.4. Perheelliset – epätyypillisiä? Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on tavoiteltu oppimisyhteiskuntaa, jossa mahdol- lisuudet koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ovat avoimia kaikille kansalaisille. Oppimisyhteiskunnassa (tässä oli ylimääräinen välilyönti) vastuu koulutusmahdolli- suuksien tarjonnasta on yhteiskunnalla ja yksilön vastuulla on näiden mahdollisuuksi- en käyttäminen. Oppimisyhteiskunnan ihanteen toteutumisessa kriittisiksi kysymyk- siksi muodostuvat kysynnän ja tarjonnan tarkoituksenmukainen kohtaaminen sekä koulutusjärjestelmän ja yksilön välinen vastuunjako. (Antikainen 1998; Muhonen & Piesanen 2006.) Kysymys vastuunjaosta kytkeytyy korkeakoulujen valmiuksiin vastata ominaisuuk- siltaan erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja odotuksiin. Suomalaiset korkeakoulu- opiskelijat ovat sangen heterogeeninen joukko. Perheelliset opiskelijat voidaan nähdä yhtenä korkeakouluopiskelijoiden erityisryhmänä, jonka elämänolosuhteet poikkea- vat ”tyypillisestä” opiskelijasta. Opiskelijan epätyypillisyyteen liittyy usein tarve yk- silöllisiin, joustaviin opiskeluratkaisuihin opintojen sujumiseksi. Mikäli oppilaitok- sen käytännöt opintojen järjestämisessä on suunniteltu vain tietynlaisten opiskelijoi- den elämäntilanteeseen sopiviksi, ominaisuuksiltaan tai elämäntilanteeltaan erilaisen opiskelijan opinnot voivat vaikeutua tai jopa keskeytyä. Kun huomiota kiinnitetään opiskeluympäristöön ja laajemmin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, epätyypillisyys voidaan nähdä ennemminkin koulutusjärjestelmän odotusten tuottamana tilanteena kuin opiskelijan pysyvänä ominaisuutena. (Penttilä & Niemelä 2008.) Perheellisten opiskelijoiden kohdalla tämä epätyypillisyys liittyy opintojen, työssä- käynnin ja perheen yhteensovittamisen haasteisiin. Perheellisillä opintojen yksilölli- siä järjestelyjä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus joustoon läsnäolovelvollisuudes- sa tai oppilaitoksen tarjoamat tilapäiset lastenhoitopalvelut. Perheellisten opiskeli- joiden tilanteeseen vaikuttavat myös perhe- ja opintososiaalisten etuuksien taso sekä opiskelijoiden mahdollisuudet hyödyntää kyseisiä tukia. Perheellisten omia tavoit- teita hitaamman etenemisen voidaan katsoa kertovan siitä, ettei eri elämänalueiden yhteensovittaminen aina onnistu toivotulla tavalla. Korhonen (1998, 5–6) puhuu koulutusjärjestelmässä vallitsevasta naimattomuuden eetoksesta tai perheettömyyden ihanteesta, jossa opiskelijalta vaaditaan valmiutta osallistua koulutukseen muista velvoitteista riippumatta. Eetos ilmenee esimerkiksi odotuksena opiskelijan vapaudesta toimia lyhyillä varoitusajoilla ja joustaa tiukan ai- kataulun ja ruuhkautuvien tehtävien mukaisesti. Käytännössä tällainen vapaus edel- lyttää riippumattomuutta yksityiselämässä. Käsillä olevassa selvityksessä on päämääränä tarkastella perheellisten opiskelijoiden mahdollista erityisyyttä ja sitä, millaiset asiat erityisyyttä synnyttävät. Lopuksi poh- ditaan lyhyesti, millaisin keinoin perheellisiä opiskelijoita voidaan parhaiten tukea.
  9. 9. 8 1.5. Kirjoittajat Raportti on syntynyt usean kirjoittajan voimin. Johdannon ovat kirjoittaneet Anna Niemelä ja Johanna Penttilä. Aineistoa ja vastaajia esittelevä luku 2 sekä hyvinvoin- tia käsittelevä luku 3 ovat pääosin Lauri Korkeaojan ja Elina Lavikaisen kirjoittamia. Opiskelun osatekijöitä luvussa 4 ovat käsitelleet Anna Niemelä, Johanna Penttilä ja Elina Lavikainen. Toimeentulokysymyksiä luvussa 5 on tarkastellut pääosin Janne Jauhiainen. Katsauksen keskeisimmät tulokset ovat luvussa 6 tiivistäneet Anna Nie- melä, Johanna Penttilä ja Elina Lavikainen. Perheellisiä opiskelijoita tarkastellaan raportissa kahden aineiston valossa. Opiske- lijoiden terveystutkimus 2008:n pohjalta tehdyt taulukot on merkitty tunnisteella OTT2008 ja Opiskelijatutkimus 2006:een perustuvat taulukot tunnisteella OT2006. Esitämme kiitokset hyvästä yhteistyöstä YTHS:n terveystutkimuksen tekijöille Kris- tina Kuntulle sekä Teppo Huttuselle, Opetusministeriön perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa selvittäneelle työryhmälle sekä kaikille tämän tutkimuksen kommen- toijille ja yhteistyökumppaneille.
  10. 10. 9 2. Aineistot ja perustiedot vastaajista 2.1. Opiskelijoiden terveystutkimus 2008 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on teettänyt opiskelijoiden terveystutki- musta neljän vuoden välein vuodesta 2000 lähtien. Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:n ovat tehneet Kristina Kunttu ja Teppo Huttunen. Käsillä oleva aineisto on siis kolmas opiskelijoiden terveystutkimus. Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:n kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perus- tutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Luku- määrältään kohdejoukko oli noin 250 000. Tutkimus suoritettiin kevään 2008 aika- na postitse lomakekyselynä, mutta siihen oli mahdollista vastata myös internetissä. Tutkimuksen otos oli 9990 opiskelijaa. Lopullinen aineisto koostuu 5086 vastaajas- ta, joista 2336 on ammattikorkeakouluopiskelijoita ja 2750 yliopisto-opiskelijoita. Tutkimuksen vastausprosentti oli 51,1 prosenttia, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 47,1 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoilla 55,1 prosenttia. (Kunttu & Huttunen 2009, 13–17.) Tätä katsausta varten Terveystutkimus 2008 -aineistosta poimittiin kysymyksiä, joi- den avulla voitiin tarkastella mahdollisia eroja perheellisten ja perheettömien opis- kelijoiden välillä. Tietoja perheellisistä ja muista opiskelijoista verrataan opintojen aikaisen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn suhteen (kys. 22). Lisäksi tarkastellaan, esiintyykö perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden välillä eroja opiskeluajan, suoritteiden ja menestyksen suhteen (kys. 81, 83-85, 87, 91). Lopuksi tarkastellaan opintojen aikaista toimeentuloa kysymyksen 92 valossa ja verrataan tuloksia Opiske- lijatutkimus 2006:n aineistoon. 2.2. Opiskelijatutkimus 2006 Opiskelijatutkimus 2006 on jatkoa vuonna 2000 alkaneelle Opiskelijatutkimus-sar- jalle. Kolmen vuoden välien julkaistujen kansallisten raporttien taustalla on Eurostu- dent-hanke, jonka tarkoituksena on selvittää korkeakouluopiskelijoiden sosioekono- mista asemaa Euroopan eri maissa. 4324 korkeakouluopiskelijaa vastasi Opiskelijatutkimus 2006:n kyselyyn täyttämällä sähköisen kyselylomakkeen maalis-huhtikuun aikana 2006. Kyselyn otos poimittiin kiintiöitynä satunnaisotantana kaikkien opetusministeriön hallinnonalan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Vastaajista 57 prosenttia oli yliopisto-opis- kelijoita ja 43 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksen vastauspro- sentti oli 48, yliopisto-opiskelijoilla 49 ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 45.
  11. 11. 10 2.3. Perheelliset opiskelijat Opiskelijatutkimus 2006:ssa ja Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:ssa vastaajien perhemuotoa koskevan kysymyksen vastausvaihtoehdot käsittelivät asumismuotoa. Vastausvaihtoehtoja oli yhteensä seitsemän: Asun yksin omassa taloudessani tai soluasunnossa• Asun yhteistaloudessa tai kimppakämpässä (yhteinen vuokrasopimus)• Asun kaksin puolisoni kanssa (avo- tai avioliitossa / rekisteröidyssä pa-• risuhteessa) Asun puolison ja lapsen/lasten kanssa• Asun yksin lapsen/lasten kanssa• Asun vanhempien luona• Muu• Tässä katsauksessa perheellisinä opiskelijoina pidetään vastaajia, jotka ilmoittivat kyselyiden taustatiedoissa asuvansa joko lapsen/lasten kanssa (jatkossa yksinhuolta- jat) tai puolison ja lapsen/lasten kanssa (jatkossa yhdessä asuvat perheelliset). Kat- sauksessa perheellisten opiskelijoiden ulkopuolelle rajautuvat ne, jotka eivät asu sa- massa taloudessa lastensa kanssa. Koska yksinhuoltajien määrä aineistossa on pieni, oli tilastollisesti merkitseviä eroja vaikeaa löytää, varsinkin jos ryhmä jaettiin vielä pienemmäksi korkeakoulusektorin mukaan. Merkitseviä tuloksia löydettiin kaikkia oireita ja väsymysoireita, opintojen pää- ja sivutoimisuutta, opiskeluolosuhteita, opintojen etenemistä sekä toimeentuloa koskevissa kysymyksissä. Sen sijaan psyykkisiä oireita, opintomenestystä yliopisto- opiskelijoiden osalta ja opintojen ohjausta koskevia tuloksia tulee tarkastella pääasi- assa suuntaa antavina. 2.4. Perustiedot vastaajista Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:n kyselyyn vastanneista suurin osa (91,9 %) on perheettömiä. Yhdessä asuvia perheellisiä on aineistossa 7,3 prosenttia ja yksin- huoltajia 0,8 prosenttia. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että otoksen rajaaminen alle 35-vuotiaisiin vaikuttaa perheellisten määrään aineistossa. Opiske- lijatutkimus 2006:ssa ikärajaa ei ollut, vaan otos tehtiin opintojen aloittamisvuoden perusteella (1995-2006), jolloin perheellisiä tuli mukaan hiukan enemmän: yhdessä asuvia perheellisiä 8 prosenttia ja yksinhuoltajia 1 prosentti.
  12. 12. 11 Taulukko 1: Perheellisten opiskelijoiden osuus Terveystutkimuksen vastaajista (OTT2008) Lkm % Perheettömät 4558 91,9 Yhdessä asuvat perheelliset 360 7,3 Yksinhuoltajat 40 0,8 Yhteensä 4958 100 Kun vastaajien perhemuotoa tarkastellaan korkeakoulusektoreittain, havaitaan, että yliopistoissa on hieman enemmän perheellisiä opiskelijoita. Erot ovat kuitenkin pie- niä. Taulukko 2: Perheellisten opiskelijoiden osuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (OTT2008) Yliopisto Amk Lkm % Lkm % Perheettömät 2458 91,8 2100 92,1 Yhdessä asuvat perheelliset 202 7,5 158 6,9 Yksinhuoltajat 18 0,7 22 1 Yhteensä 2678 100 2280 100 Kaikkien vastaajien keski-ikä on noin 24 vuotta. Perheellisten opiskelijoiden keski- ikä on odotusten mukaisesti korkeampi kuin perheettömien. Yksinhuoltajien keski- ikä on hieman korkeampi kuin yhdessä asuvilla perheellisillä. Taulukko 3: Vastaajat jaoteltuna perhemuodon ja keski-iän mukaan (OTT2008) Keski-ikä Lkm Perheettömät 23,85 4550 Yhdessä asuvat perheelliset 28,65 359 Yksinhuoltajat 29,25 40 Yhteensä 24,24 4949 Yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin ammattikorkeakouluopiske- lijat. Perheettömien ja yhdessä asuvien perheellisten ryhmissä ikäerot korkeakoulu- sektoreiden välillä ovat pieniä, mutta yliopistoissa opiskelevat yksinhuoltajat ovat selvästi vanhempia kuin yksinhuoltajat ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulusekto- rin ja perhemuodon yhdysvaikutus on tilastollisesti merkitsevä (p=0,046).
  13. 13. 12 Taulukko 4: Vastaajat jaoteltuna keski-iän, perhemuodon ja korkeakoulusektorin mukaan (OTT2008) Keski-ikä Lkm Yliopisto Perheettömät 24,37 2458 Yhdessä asuvat perheelliset 29,08 202 Yksinhuoltajat 31,22 18 Kaikki 24,78 2678 Amk Perheettömät 23,23 2100 Yhdessä asuvat perheelliset 28,09 158 Yksinhuoltajat 27,64 22 Kaikki 23,61 2280
  14. 14. 13 3. Hyvinvointi Opiskelijoiden terveydentilan kokemusta selvitettiin Terveystutkimuksen kysymyk- sessä 22, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein heillä on esiintynyt erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita viimeisen kuukauden aikana. Opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan tässä yhteydessä siis subjektiivisena kokemuk- sena. Kysymys käsitti yhteensä 26 oiretta seitsemässä eri luokassa: päänsärky, sel- kävaivat, vatsavaivat, muut fyysiset vaivat, flunssaoireet, hammasvaivat sekä stres- sioireet. Tätä selvitystä varten oireista rakennettiin summamuuttujia, jotka kuvaavat oireiden keskiarvoja: mitä korkeampi luku, sitä useammin vastaaja on kokenut ky- seisiä oireita. 3.1. Kaikki oireet Kaikista oireista rakennettiin summamuuttuja, joka siis käsitti kaikki kysymykset. Muuttujaa voi tulkita siten, että keskiarvon ollessa 0,5 vastaaja kärsii puolista maini- tuista oireista satunnaisesti kuukauden aikana tai neljänneksestä oireista joka viikko. Jos keskiarvo on yksi, vastaaja kärsii kaikista oireista satunnaisesti tai puolista vii- koittain. Luonnollisesti tästä voi olla myös erilaisia yhdistelmiä. Perheettömiä ja perheellisiä opiskelijoita verrattaessa havaitaan, että perheettömät ja yhdessä asuvat perheelliset oireilevat vähiten. Yksinhuoltajat oireilevat selvästi muita perhemuotoja enemmän. Yksinhuoltajien ero sekä yhdessä asuviin perheelli- siin (p=0,001) että perheettömiin (p=0,002) on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yhdessä asuvien ero perheettömiin ei ole merkitsevä (p=0,267). Lähtökohtainen tulos tästä on, että opiskelijoiden kokemaa oireilua tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon opiskelijoiden perhemuoto. Taulukko 5: Kaikkien oireiden kokeminen perhemuodon mukaan (OTT2008) Oireindeksi Perheettömät 0,594 Yhdessä asuvat perheelliset 0,564 Yksinhuoltajat 0,781 Taulukosta 6 ilmenee, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat oireilevat suurin piirtein saman verran. Yliopistoissa perheettömät oireilevat jonkin verran enemmän kuin yhdessä asuvat perheelliset. Yksinhuoltajat kuitenkin oireilevat eni- ten. Myös ammattikorkeakouluissa perheettömät oireilevat yhdessä asuvia perheel- lisiä enemmän. Yksinhuoltajilla oireilu on huomattavasti yleisempää kuin muilla perhemuodoilla. Huomionarvoista on myös, että ammattikorkeakouluissa opiske-
  15. 15. 14 levat yksinhuoltajat oireilevat selvästi enemmän kuin yksinhuoltajat yliopistoissa. Eroon on nähtävissä joitakin mahdollisia syitä: korkeakoulusektoreiden erilaisten opiskelukulttuurien ja opiskelijoiden toimeentulon lisäksi myös se, että yliopistoissa opiskelevat yksinhuoltajat ovat vanhempia kuin ammattikorkeakouluissa opiskelevat yksinhuoltajat. Iän vaikutuksia opiskelijoiden oireiluun tutkittaessa havaittiin, että perheellisten opiskelijoiden oireilu vähenee iän kasvaessa. Erot eivät kuitenkaan ol- leet tilastollisesti merkitseviä, joten iän vaikutuksia voidaan pitää vain suuntaa anta- vina. Korkeakoulusektorin ja perhemuodon yhdysvaikutus on kuitenkin merkitsevä (p=0,045). Taulukko 6: Kaikkien oireiden kokeminen eri perhemuodoissa ja korkeakoulusektoreilla (OTT2008) Oireindeksi Yliopisto Perheettömät 0,591 Yhdessä asuvat perheelliset 0,560 Yksinhuoltajat 0,626 Kaikki 0,589 Amk Perheettömät 0,597 Yhdessä asuvat perheelliset 0,570 Yksinhuoltajat 0,909 Kaikki 0,598 3.2. Väsymysoireet Taulukossa 7 on tarkasteltu väsymysoireita eri perhemuodoissa. Väsymys ymmärre- tään tässä yhteydessä laajasti siten, että väsymysoireiksi luokiteltiin päänsärky, hui- maus ja väsymys tai voimattomuus. Taulukosta ilmenee, että perheelliset kokevat vä- symysoireita jonkin verran enemmän kuin perheettömät. Yleisimpiä väsymysoireet ovat yksinhuoltajilla. Keskiarvoeroista tilastollisesti merkitsevä oli kuitenkin vain perheettömien ja yksinhuoltajien välinen ero (p=0,046). Taulukko 7: Väsymysoireiden kokeminen perhemuodon mukaan (OTT2008) Perhemuoto Oireindeksi Perheettömät 0,874 Yhdessä asuvat perheelliset 0,934 Yksinhuoltajat 1,08 Taulukossa 8 väsymysoireet on purettu osiin ja tarkasteltu perheettömien ja perheel- listen opiskelijoiden oireilua erikseen päänsäryn, huimauksen ja väsymyksen tai voi- mattomuuden osalta. Taulukosta ilmenee, että edellä kuvatut erot väsymysoireissa
  16. 16. 15 selittyvät pääasiassa väsymyksen tai voimattomuuden eroilla, jotka ovat suurempia kuin erot päänsäryssä ja huimauksessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden perheen ja opiskelun yhteensovittamista tutkinut Mirjami Korhonen (1997, 84–86) havaitsi ajanpuutteen perheellisten opiskelijoiden keskeiseksi haasteeksi. Tämän voidaan aja- tella välittyvän myös väsymyksen kokemukseen. Taulukko 8: Päänsäryn, huimauksen ja väsymyksen/voimattomuuden oireindeksit perhe- muodoittain (OTT2008) Oireindeksi Perheettömät Perheelliset Päänsärky 0,96 1,00 Huimaus 0,41 0,47 Väsymys tai voimattomuus 1,24 1,37 Kun väsymysoireita tarkasteltiin korkeakoulusektoreittain, löytyi näiden väliltä seu- raavassa esiteltyjä eroja. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on kaikissa perhemuo- doissa keskimäärin enemmän väsymysoireita kuin yliopisto-opiskelijoilla, mikä saattaa olla yhteydessä eroihin opiskelukulttuureissa: ammattikorkeakouluissa on tiukemmat aikataulut, läsnäolopakot ja vähemmän liikkumavaraa suoritustapojen suhteen kuin yliopistoissa. Perheellisillä opiskelijoilla on molemmilla korkeakoulusektoreilla enemmän väsy- mysoireita kuin perheettömillä. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat yksinhuoltajat yliopistoissa: he kokevat väsymysoireita vähemmän kuin muut perhemuodot. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa yksinhuoltajilla on selvästi enemmän väsymysoireita kuin muiden perhemuotojen edustajilla. Korkeakoulun vaikutus väsymysoireisiin on erittäin merkitsevä (p=0,000). Taulukko 9: Väsymysoireiden kokeminen eri perhemuodoissa ja korkeakoulusektoreilla (OTT2008) Oireindeksi Yliopisto Perheettömät 0,857 Yhdessä asuvat perheelliset 0,894 Yksinhuoltajat 0,759 Kaikki 0,860 Amk Perheettömät 0,893 Yhdessä asuvat perheelliset 0,985 Yksinhuoltajat 1,333 Kaikki 0,904
  17. 17. 16 3.3. Psyykkiset oireet Taulukossa 10 tarkasteltuja psyykkisiä oireita olivat nukahtamisvaikeudet, keskitty- misvaikeudet, jännittyneisyys ja hermostuneisuus, masentuneisuus tai alakuloisuus ja ahdistuneisuus. Psyykkisiä oireita koetaan kaikissa perhemuodoissa vähemmän kuin väsymysoireita. Yhdessä asuvat perheelliset opiskelijat kokevat tarkastelluista perhemuodoista kes- kimäärin vähiten ja yksinhuoltajat eniten psyykkisiä oireita. Perheettömät opiskelijat asettuvat näiden väliin. Tuloksista kuitenkin vain perheettömien ja yhdessä asuvien ero on tilastollisesti merkitsevä (p=0,015). Taulukko 10: Psyykkisten oireiden kokeminen perhemuodon mukaan (OTT2008) Oireindeksi Perheettömät 0,789 Yhdessä asuvat perheelliset 0,689 Yksinhuoltajat 0,901 Taulukosta 11 ilmenee, että yliopisto-opiskelijat kokevat keskimäärin enemmän psyykkisiä oireita kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Korkeakoulusektorin vaiku- tus ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (p=0,452). Perheelliset opiskelijat ko- kevat yliopistoissa psyykkisiä oireita vähemmän kuin perheettömät. Yksinhuoltajilla psyykkinen oireilu on yliopistoissa jonkin verran yleisempää kuin yhdessä asuvilla. Ammattikorkeakouluissa perheettömät asettuvat perheellisten väliin: yhdessä asuvat kokevat psyykkisiä oireita vähiten ja yksinhuoltajat selvästi enemmän kuin muut tar- kastellut ryhmät. Taulukko 11: Psyykkisten oireiden kokeminen perhemuodon mukaan ja korkeakoulusektoreit- tain (OTT2008) Oireindeksi Yliopisto Perheettömät 0,808 Yhdessä asuvat perheelliset 0,708 Yksinhuoltajat 0,767 Kaikki 0,800 Amk Perheettömät 0,767 Yhdessä asuvat perheelliset 0,663 Yksinhuoltajat 1,018 Kaikki 0,762
  18. 18. 17 Huomionarvoista on, että ammattikorkeakouluissa opiskelevat yksinhuoltajat nouse- vat kaikkien oireiden ja väsymysoireiden osalta esiin selvästi eniten oireilevana ryh- mänä. Yhdessä asuvat perheelliset sen sijaan voivat tulosten perusteella perheettömiä opiskelijoita paremmin molemmilla korkeakoulusektoreilla. Tulokset antavat viittei- tä siihen suuntaan, että kahden vanhemman perhe ja psyykkinen hyvinvointi olisivat yhteydessä toisiinsa. Elina Laaksonen (2005, 82) havaitsi yliopisto-opiskelijoiden psyykkisiä oireita selvittäneessä tutkimuksessaan, että sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Aiemmista tutkimuksista (esim. Blaxter 1990, Joung ym. 1997) poiketen Laaksonen ei kuitenkaan havainnut yhteyt- tä yliopisto-opiskelijoiden siviilisäädyn ja psyykkisen oireilun välillä. Perhemuodon vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin olisikin kiinnostavaa tutkia jatkossa tarkem- min, etenkin sellaisen aineiston valossa, jossa perheellisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin nyt käsillä olevassa aineistossa.
  19. 19. 18 4. Opiskelu Tässä luvussa luodaan katsaus perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden opiske- lua koskeviin kokemuksiin. Ryhmien välisiä eroja tarkastellaan Opiskelijoiden ter- veystutkimus 2008:n pohjalta ja havaintoja verrataan Opiskelijatutkimus 2006:ssa saatuihin tuloksiin. 4.1. Opiskelun pää- ja sivutoimisuus Päätoiminen opiskelu on perheellisillä opiskelijoilla muita harvinaisempaa. Yhdessä asuvista perheellisistä 46 prosenttia ja yksinhuoltajista 63 prosenttia ilmoittaa opiske- levansa päätoimisesti. Perheettömillä vastaava luku on 80 prosenttia. Opiskelijatutki- mus 2006:ssa tulokset olivat samansuuntaisia: yhdessä asuvista perheellisistä puolet ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti, yksinhuoltajista 69 prosenttia ja muiden perhe- muotojen edustajista 75 prosenttia (Viuhko 2006, 31). Päätoimisten opiskelijoiden osuus on siis hiukan laskenut vuoden 2006 jälkeen. Perheellisten opiskelijoiden sivutoimisemman opiskelun voidaan arvioida johtuvan useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä lienee työssäkäynti, jonka puolestaan voi nähdä olevan yhteydessä perheellisten opiskelijoiden korkeampaan ikään ja lapsiper- heiden suurempiin taloudellisiin menoihin. Taulukko 12: Opiskelun pää- ja sivutoimisuus eri perhemuodoissa, % (OTT2008) Päätoimisesti Sivutoimisesti Muulla tavoin Perheettömät 80 16 4 Yhdessä asuvat perheelliset 46 42 12 Yksinhuoltajat 63 29 8 p=0,000 Päätoiminen opiskelu on harvinaisempaa yliopisto-opiskelijoilla kuin ammattikor- keakouluopiskelijoilla: yliopisto-opiskelijoista 72 prosenttia ja ammattikorkeakoulu- opiskelijoista 84 prosenttia ilmoittaa opiskelevansa päätoimisesti. Osuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoden 2006 jälkeen: Opiskelijatutkimus 2006:ssa päätoi- misia yliopisto-opiskelijoita oli 73 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 86 prosenttia (Viuhko 2006, 30). Korkeakoulusektoreiden väliset erot ovat suuria erityisesti perheellisten ryhmissä. Yhdessä asuvista perheellisistä 32 prosenttia yliopistoissa ja 62 prosenttia ammat- tikorkeakouluissa vastaa opiskelevansa päätoimisesti. Yksinhuoltajista puolestaan yliopistoissa 50 prosenttia opiskelee päätoimisesti, kun vastaava luku ammattikor- keakouluissa on 75 prosenttia. Vastaavasti kummassakin perheellisten ryhmässä si- vutoimisesti opiskelevia on ammattikorkeakouluissa noin 20 prosenttiyksikköä vä-
  20. 20. 19 hemmän kuin yliopistoissa. Sivu- ja päätoimisuuden eroja korkeakoulusektoreiden välillä selittänee Opiskelijatutkimus 2006:n havainto, jonka mukaan yliopisto-opis- kelijat käyvät ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin kokoaikaisessa päivätyös- sä (Viuhko 2006, 56). Myös korkeakoulusektoreiden väliset erot opetusmuodoissa saattavat selittää eroja. Yliopisto-opinnot ovat joustavampia ja mahdollistavat siten sivutoimisemman opiskelun esimerkiksi perhesyistä. Taulukko 13: Opiskelun pää- ja sivutoimisuus eri perhemuodoissa ja korkeakoulusektoreilla, % (OTT2008) Päätoimisesti Sivutoimisesti Muulla tavoin Yliopisto Perheettömät 75 20 5 p=0,000 Yhdessä asuvat perheelliset 32 51 17 Yksinhuoltajat 50 39 11 Kaikki 72 22 6 Amk Perheettömät 85 12 3 p=0,000 Yhdessä asuvat perheelliset 62 32 6 Yksinhuoltajat 75 20 5 Kaikki 84 13 3 Kysymys opiskelun pää- ja sivutoimisuudesta ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, sillä opiskelun päätoimisuus voidaan määritellä eri tavoin. Tässä katsauksessa opiskeluti- lanne on määrittynyt sen mukaan, pitävätkö opiskelijat itse tilannettaan ensisijaisesti pää- vai sivutoimisena. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollista kartoittaa vastaus- vaihtoehdon ”muulla tavoin” taustoja, mutta Opiskelijatutkimus 2006:ssa (Viuhko 2006, 30) se viittaa esimerkiksi vanhempainvapaaseen, harjoitteluun tai lopputyöhön toimeksiantona. 4.2. Opiskeluolosuhteiden kokeminen Tässä luvussa tarkastellaan, eroavatko perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden kokemukset opiskeluolosuhteista toisistaan. Opiskeluun liittyviä voimavaroja selvi- tetään kielteisten ja myönteisten väittämien avulla. Väittämät kartoittavat erityisesti opiskelu-uupumukseen, jaksamiseen ja motivaatioon liittyviä kokemuksia. Kielteisten väittämien perusteella näyttää, että perheettömät ja yksinhuoltajat ko- kevat opiskelun rasitteena useammin kuin yhdessä asuvat perheelliset. Opintoihin liittyvään työmäärään tuntee hukkuvansa yksinhuoltajista 51,3 prosenttia, perheet- tömistä 47 prosenttia ja yhdessä asuvista perheellisistä 36,7 prosenttia. Lähes puo- let yksinhuoltajista ja perheettömistä myös murehtii opiskeluasioita vapaa-aikanaan. Vastaava osuus yhdessä asuvilla perheellisillä on reilu kolmannes. Opiskelumurhei-
  21. 21. 20 den voidaan ajatella heijastuvan nukkumiseen, mikä tulosten valossa näkyy erityises- ti yksinhuoltajilla. Opiskelu ei kuitenkaan näyttäydy vastaajille pelkästään rasitteena. Erityisesti per- heelliset opiskelijat kokevat opiskelun myös myönteisenä voimavarana ja ovat ta- voitteellisia opinnoissaan. Yhdessä asuvista perheellisistä 47,1 prosenttia ja yksin- huoltajista 53,8 prosenttia vastaa olevansa opiskellessaan täynnä energiaa. Vastaava osuus perheettömillä on 37,3 prosenttia. Perheelliset opiskelijat myös kokevat, että aika kuluu opiskellessa nopeasti: yhdessä asuvista perheellisistä 59,9 prosenttia ja yksinhuoltajista 66,7 prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä. Perheettömillä vastaava luku on 47 prosenttia. Yksinhuoltajista (37,8 %) selvästi pienempi osuus kuin perheettömistä (47 %) ja yhdessä asuvista perheellisistä (55,6 %) vastaa, että aamulla herätessä tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan. Taulukko 14: Opiskeluolosuhteiden kokeminen perhemuodon mukaan, % (OTT2008) Kielteiset väittämät – Väitteen kanssa samaa mieltä olevat Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat p=0,001 Tunnen hukkuvani opintoihin liittyvään työmäärään 47,0 36,7 51,3 p=0,003 Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia 22,2 15,5 33,3 p=0,000 Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikana 45,3 34,4 47,4 Myönteiset väittämät – Väitteen kanssa samaa mieltä olevat Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat p=0,000 Opiskellessani olen täynnä energiaa 37,3 47,1 53,8 p=0,000 Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen 47,0 56,6 66,7 p=0,000 Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi 48,8 59,9 56,4 p=0,001 Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni 28,3 38 28,2 p=0,004 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan 47 55,6 37,8
  22. 22. 21 Väittämien valossa voidaan tulkita, että perheelliset opiskelijat kokevat opiskelun mielekkäänä ja ovat motivoituneita opiskelemaan keskimäärin perheettömiä useam- min. Opiskelu kenties tarjoaa perheellisille aikuiskontakteja ja omaa aikaa. Perhe saattaa myös motivoida opiskelemaan: tieto siitä, että opiskeluun on rajallisesti aikaa ja kotona joku odottaa, kun päivän opinnot on hoidettu. Lisäksi voidaan arvioida, että tavoitteellinen ote opinnoissa liittyy myös ammatilliseen kehittymiseen ja taloustilan- teen paranemiseen. Perheellisillä opiskelijoilla jatkuvien pakollisten menojen määrä on korkeampi, minkä vuoksi opintojen etenemisen seuraukset toimeentulon suhteen hahmotetaan mahdollisesti paremmin kuin perheettömien ryhmässä. Vastaavia tuloksia opiskelun mielekkyyden ja motivaation suhteen on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Pro gradussaan nuorten perheellisten naisten koke- muksia yliopisto-opiskelusta selvittänyt Henna Koivisto (2008, 48) totesi, että äidit kokevat opiskelun ”pakokeinona” kodin ja lastenhoidon piiristä. Ammattikorkeakou- luopiskelijoiden perheen ja opiskelun yhteensovittamista tutkineen Mirjami Korho- sen (1997, 86) saamat tulokset korostavat edelleen perheen myönteisiä vaikutuksia opiskeluun. Korhosen keskustelu- ja kyselyaineistossa myönteisten ilmaisujen määrä oli paljon suurempi kuin kielteisten ilmaisujen määrä. Opiskelijat kokivat, että perhe motivoi suoriutumaan opinnoista tehokkaasti sekä antaa uskoa ja motivoi selviyty- mään opinnoista. Myös Koivisto (2008, 48) totesi, että perhe tuo nuorten äitien opis- keluun ajankäyttöön liittyvää suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta. Koiviston mukaan myös motivaatio opiskelua kohtaan kasvaa perheen myötä. Toisaalta opiskelu aiheuttaa erityisesti yksinhuoltajille myös murheita. Korhonen (1997, 84–85) totesikin, että perhe on opiskelijoille paitsi tuki myös rasite. Perheelli- set opiskelijat kokevat Korhosen mukaan syyllisyyttä siitä, että lasten kanssa olemi- seen jää toivottua vähemmän aikaa. Väsymystä aiheuttavat tekemättömät koulu- ja kotityöt sekä lyhyet yöunet. Myös Koivisto (2008, 48) havaitsi, että nuoret opiske- lijaäidit kokevat yleisen jaksamisen perheen ja opiskelun yhteensovittamisen ongel- mana. Ongelmia saattavat Koiviston mukaan välillä aiheuttaa myös aikatauluun ja lastenhoitoon liittyvät kysymykset. Taulukossa 15 on tarkasteltu opiskeluolosuhteita korkeakoulusektoreittain. Yliopis- toissa perheettömät ja yksinhuoltajat kokevat opiskelun selvästi useammin rasitteena kuin yhdessä asuvat perheelliset. Perheettömät (45,1 %) ja yksinhuoltajat (50 %) ko- kevat erityisesti opintoihin liittyvän työmäärän hukuttavampana kuin yhdessä asuvat perheelliset (27 %). Myös opiskeluasioiden murehtiminen vapaa-aikana on perheet- tömillä ja yksinhuoltajilla yleisempää. Opiskelumurheet heijastuvat nukkumiseen erityisesti perheettömillä yliopisto-opiskelijoilla. Toisin kuin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa myös yhdessä asuvat perheelliset kokevat opiskelun selvästi rasitteena. Kaikissa perhemuodoissa noin puolet kokee hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään ammattikorkeakouluissa. Yksinhuolta-
  23. 23. 22 jilla (47,6 %) opinnot aiheuttavat univaikeuksia selvästi useammin kuin muilla per- heettömillä (21,3 %) ja yhdessä asuvilla perheellisillä (18,2 %) ammattikorkeakou- luissa. Heistä puolet vastaa myös murehtivansa opiskeluasioita vapaa-aikana, kun vastaavat luvut ovat perheettömillä 41,9 prosenttia ja yhdessä asuvilla perheellisillä 31,2 prosenttia. Myönteisiä väittämiä tarkasteltaessa havaitaan, että yliopistoissa perheelliset opiske- lijat, erityisesti yksinhuoltajat, kokevat opiskelun myönteisenä voimavarana ja suh- tautuvat opintoihinsa tavoitteellisesti. Yhdessä asuvat perheelliset kokevat yliopis- toissa opiskelun hiukan myönteisemmin kuin perheettömät opiskelijat. Yliopistoissa perheettömistä 40,3 prosenttia, yhdessä asuvista perheellisistä 43,4 prosenttia ja yk- sinhuoltajista 72,2 prosenttia vastaa olevansa opiskellessaan täynnä energiaa. Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen –väittämän kanssa samaa mieltä yliopistoissa on 48,2 prosenttia perheettömistä, 52,6 prosenttia yhdessä asuvista perheellisistä ja 77,8 prosenttia yksinhuoltajista. Myös ammattikorkeakouluissa perheelliset opiskelijat kokevat opiskelun myöntei- sesti, mutta toisin kuin yliopistoissa, yhdessä asuvat perheelliset vastaavat yksinhuol- tajia useammin olevansa samaa mieltä myönteisten väittämien kanssa. Ammattikor- keakouluissa perheettömistä opiskelijoista 33,9 prosenttia, yhdessä asuvista perheel- lisistä 51,9 prosenttia ja yksinhuoltajista 38,1 prosenttia vastaa olevansa opiskelles- saan täynnä energiaa. Perheettömistä 45,5 prosentin, yhdessä asuvista 61,7 prosentin ja yksinhuoltajista 57,1 prosentin aika kuluu nopeasti opiskellessa. Tämän katsauksen valossa näyttää siltä, että eniten opiskelumurheita kokevat yk- sinhuoltajat ammattikorkeakouluissa ja perheettömät opiskelijat yliopistoissa. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että nämä ryhmät kokevat myös eniten psyykkisiä oi- reita. Opiskelu näyttäytyy myönteisenä voimavarana erityisesti yliopistoissa opis- keleville yksinhuoltajille ja yhdessä asuville perheellisille ammattikorkeakouluissa. Huomionarvoista on, että yksinhuoltajat yliopistoissa kokevat myös vähiten väsy- mysoireita ja molemmat mainituista ryhmistä vähiten psyykkisiä oireita. Voidaankin arvioida, että opiskelijoiden hyvinvointi on odotusten mukaisesti yhteydessä siihen, kokeeko opiskelija opiskelun rasitteena vai myönteisenä voimavarana. Opiskelijoi- den hyvinvointi on siten yhteydessä myös opiskelumotivaatioon. Myönteisiä väittämiä koskevat tulokset ovat merkitsevämpiä ammattikorkeakouluis- sa ja voidaan arvioida, että perhemuodon vaikutus myönteisiä opiskelukokemuksia selittävänä tekijänä on vahvempi ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa.
  24. 24. 23 Taulukko 15: Opiskeluolosuhteiden kokeminen perhemuodon ja korkeakoulusektorin mukaan, % (OTT2008) Kielteiset väittämät - väitteen kanssa samaa mieltä olevat Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat Yliopisto p=0,000 Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään 45,1 27,0 50,0 p=0,007 Nukun usein huonosti erilaisten opiskelu- asioiden takia 22,9 13,3 16,7 p=0,009 Murehdin opiskelu- asioita paljon myös vapaa-aikana 48,3 36,9 44,4 Amk p=0,959 Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärää 49,3 49,0 52,4 p=0,008 Nukun usein huonosti erilaisten opiskelu- asioiden takia 21,3 18,2 47,6 p=0,025 Murehdin opiskelu- asioita paljon myös vapaa-aikana 41,9 31,2 50,0 Myönteiset väittämät - väitteen kanssa samaa mieltä olevat Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat Yliopisto p=0,017 Opiskellessani olen täynnä energiaa 40,3 43,4 72,2 p=0,023 Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen 48,2 52,6 77,8 p=0,099 Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi 52,5 59,2 66,7 p=0,095 Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni 30,9 36,7 16,7 p=0,832 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan 50,0 52,0 47,1
  25. 25. 24 Amk p=0,000 Opiskellessani olen täynnä energiaa 33,9 51,9 38,1 p=0,000 Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen 45,5 61,7 57,1 p=0,000 Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi 44,5 60,8 47,6 p=0,000 Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni 25,3 39,6 38,1 p=0,000 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan 43,6 60,1 30,0 4.3. Opintomenestys Opintomenestystä mitattiin pyytämällä vastaajia arvioimaan menestystään suhteessa odotuksiinsa. Valtaosa vastaajista arvioi opintomenestyksensä odotusten mukaisek- si. Perheellisistä opiskelijoista opintomenestyksensä odotettua paremmaksi arvioi suurempi osa kuin perheettömistä opiskelijoista. Vaikka yksinhuoltajilla on muita enemmän opiskelumurheita, he mieltävät opintomenestyksensä paremmaksi muita useammin. Taulukko 16: Opintomenestys perhemuodon mukaan, % (OTT2008) Odotettua parempi Odotusten mukainen Odotettua huonompi Perheettömät 14 68 18 Yhdessä asuvat perheelliset 19 64 19 Yksinhuoltajat 23 59 18 p=0,079 Taulukossa 17 on tarkasteltu opintomenestystä korkeakoulusektoreittain. Taulukosta ilmenee, että molemmilla korkeakoulusektoreilla opintomenestys on valtaosalla (68 %) odotusten mukaista. Ammattikorkeakouluopiskelijat (18 %) kuitenkin arvioivat opintomenestyksensä odotettua paremmaksi hiukan useammin kuin yliopisto-opis- kelijat (11 %), jotka vastaavasti arvioivat useammin opintomenestyksensä odotettua huonommaksi.
  26. 26. 25 Kun tuloksia tarkastellaan perheryhmittäin, havaitaan, että ammattikorkeakoulu- opiskelijat arvioivat kaikissa perheryhmissä opintomenestyksensä paremmaksi kuin yliopisto-opiskelijat. Erot ovat selkeitä erityisesti yhdessä asuvien perheellisten ryh- mässä: heistä 11 prosenttia yliopistoissa ja 28 prosenttia ammattikorkeakouluissa pi- tää opintomenestystään odotettua parempana. Huomionarvoista on myös, että vaikka ammattikorkeakouluissa opiskelevat yksinhuoltajat oireilevat paljon ja kärsivät mui- ta useammin opiskelumurheista, he arvioivat opintomenestyksensä paremmaksi kuin yksinhuoltajat yliopistoissa. Taulukko 17: Opintomenestys perhemuodon ja korkeakoulusektorin mukaan, % (OTT2008) Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat Kaikki Yliopisto Odotettua parempi 11 11 22 11 p=0,635 Odotusten mukainen 68 67 56 68 Odotettua huonompi 21 22 22 21 Amk Odotettua parempi 17 28 24 18 p=0,008 Odotusten mukainen 68 59 62 68 Odotettua huonompi 15 13 14 15 4.4. Ohjaus Opiskelijoilta kysyttiin tyytyväisyyttä oppilaitoksensa taholta saamaansa ohjauk- seen. Tämän selvityksen valossa opiskelijat kokevat ohjauksen hyväksi tai erittäin hyväksi vain harvoin. Suurin osa kokee ohjauksen täysin riittämättömäksi tai jonkin verran vajavaiseksi. Perheellisten kokemus opintojen ohjauksesta ei eroa perheettö- mistä opiskelijoista. Taulukko 18: Tyytyväisyys ohjaukseen viimeisten 12 kk:n aikana perhemuodon mukaan, % (OTT2008) Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat Hyvää tai erittäin hyvää 24 26 21 Kohtuullista tai vaihtelevaa 31 32 33 Täysin riittämätöntä tai jonkin verran vajavaista 45 42 46 p=0,822 Korkeakoulusektoreiden välisiä eroja tutkittaessa havaittiin, että yliopisto- ja ammat- tikorkeakouluopiskelijoiden kokemukset ohjauksesta eivät eroa toisistaan: ohjaus
  27. 27. 26 koetaan huonoksi molemmilla sektoreilla. Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulussa opiskelevat yksinhuoltajat kokevat ohjauksen hieman huonompana kuin muut ryh- mät. Erot ovat kuitenkin pieniä, eivätkä tulokset ole tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 19: Tyytyväisyys ohjaukseen perhemuodon ja korkeakoulusektorin mukaan, % (OTT2008) Perheettömät Yhdessä asuvat perheelliset Yksinhuoltajat Yhteensä Yliopisto Täysin riittämätöntä tai vajavaista 45 41 44 44 p=0,810 Kohtuullista tai vaihtelevaa 32 36 33 32 Hyvää tai erittäin hyvää 23 23 22 23 Yhteensä 100 100 100 100 Amk Täysin riittämätöntä tai vajavaista 46 44 48 46 p=0,645 Kohtuullista tai vaihtelevaa 30 27 33 30 Hyvää tai erittäin hyvää 24 29 19 24 Yhteensä 100 100 100 100 Opintojen ohjauksen on todettu olevan yhteydessä opintojen sujumiseen. Esimer- kiksi yliopisto-opintojen pitkittymistä selvittäneessä tutkimuksessa (Kurri 2006, 62) havaittiin, että puutteelliseksi koettu opinto-ohjaus on yhteydessä heikkoon opinto- viikkokertymään. Opiskelijatutkimus 2006:n tulokset olivat samansuuntaisia. Niistä, joiden mielestä opinnot olivat edenneet omia tavoitteita hitaammin, 22 prosenttia ilmoitti syyksi puutteellisen opintojen ohjauksen (Viuhko 2006, 29). 4.5. Opintojen arvioitu eteneminen Taulukosta 20 ilmenee, että opiskelijoiden arvioidut opiskeluajat ovat pidemmät yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Yliopisto-opiskelijat opiskelevat kes- kimäärin 6 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijat 3,9 vuotta. Opiskelijatutkimus 2006:ssa (Viuhko 2006, 27) saatiin samansuuntaisia tuloksia: yliopisto-opiskelijoilla opintojen keskimääräinen kesto oli 5,8 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 3,8 vuotta. Tämä selittyy erilaisten opiskelukulttuurien lisäksi sillä, että ammattikor- keakouluissa rajoitettu opiskeluaika (3,5-4 vuotta) on lyhyempi kuin yliopistossa (5 vuotta). Opiskelijatutkimus 2006:ssa (mt., 26) myös havaittiin, että opintojen kesto vaihtelee vastaajien iän mukaan. Mitä vanhempi on sitä pidemmäksi arvioi opinto- jensa keston.
  28. 28. 27 Taulukko 20: Keskimääräinen arvioitu opiskeluaika korkeakoulusektorin mukaan (OTT2008) Korkeakoulu Opiskeluaika Yliopisto 5,95 Amk 3,95 Kaikki 5,03 p=0,000 Perheellisten opiskelijoiden keskimääräinen arvioitu opiskeluaika on noin vuoden pidempi kuin perheettömien. Opiskelijatutkimus 2006:n mukaan yleisimpiä syitä opintojen etenemisen hidastumiseen ovat työssäkäynti, elämäntilanne sekä henkilö- kohtaiset syyt (Viuhko 2006, 29). Opiskelun kestoa tarkasteltaessa voidaan pohtia myös perheen perustamisen ajankohtaa. Perheelliset opiskelijat ovat iäkkäämpiä ja opiskelleet kauemmin. Tästä näkökulmasta voidaan tulkita, että ensisijaisesti opin- tojen pitkittymistä selittäisi ikä. Toisaalta ei voida tietää, missä vaiheessa lapset ovat syntyneet. Ovatko opinnot pitkittyneet ensin, ja kun ikää on tullut, on saatu lapsia- kin? Erot opiskeluajoissa ovat selkeimmät yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Yliopis- toissa perheelliset opiskelijat opiskelevat keskimäärin reilun vuoden pidempään kuin perheettömät opiskelijat. Ammattikorkeakouluissa ero on hyvin pieni. Taulukko 21: Keskimääräinen arvioitu opiskeluaika perhemuodon ja korkeakoulusektorin mu- kaan (OTT2008) Korkeakoulusektori Perhemuoto Opiskeluaika Yliopisto Perheettömät 5,85 Perheelliset 7,12 Amk Perheettömät 3,93 Perheelliset 4,14 Kaikki Perheettömät 4,97 Perheelliset 5,80 p=0,000 Kun vertailuun otetaan mukaan yksinhuoltajat, havaitaan, että he arvioivat opiske- luaikansa suunnilleen samanmittaisiksi kuin perheettömät. Yksinhuoltajat arvioivat valmistuvansa yliopistoista kuudessa vuodessa ja ammattikorkeakouluista neljässä vuodessa. Yhdessä asuvien perheellisten ja yksinhuoltajien välinen ero arvioiduissa opiskeluajoissa on selvin yliopistoissa opiskelevien keskuudessa. Yksinhuoltajat ar- vioivat valmistuvansa reilun vuoden aiemmin kuin yhdessä asuvat perheelliset. Tämä voi selittyä sillä, että yksinhuoltajat kokevat, ettei heillä ole varaa opiskella erityisen
  29. 29. 28 pitkään, vaan he pyrkivät valmistumaan ja siirtymään työelämään mahdollisimman nopeasti toimeentulonsa parantamiseksi. Myös luvussa 4.2. havaittu yksinhuoltajien motivoitunut ja tavoitteellinen suhtautuminen opintoihin selittänee osaltaan sitä, että yksinhuoltajien opiskeluajat ovat lyhyempiä kuin yhdessä asuvien perheellisten. Taulukko 22: Keskimääräinen arvioitu opiskeluaika kaikkien perhemuotojen ja korkeakoulu- sektorin mukaan (OTT2008) Korkeakoulusektori Perhemuoto Opiskeluaika Yliopisto Perheettömät 5,85 Yhdessä asuvat perheelliset 7,22 Yksinhuoltajat 5,94 Amk Perheettömät 3,93 Yhdessä asuvat perheelliset 4,16 Yksinhuoltajat 4,00 Kaikki Perheettömät 4,97 Yhdessä asuvat perheelliset 5,87 Yksinhuoltajat 4,81 p=0,000
  30. 30. 29 5. Toimeentulo Tässä luvussa tarkastellaan perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden toimeen- tuloa ja siihen liittyviä kokemuksia. Ryhmien välisiä eroja tarkastellaan Opiskeli- jatutkimus 2006:n pohjalta. Sen tuloksia verrataan Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:ssa tehtyihin havaintoihin. 5.1. Opiskelijoiden tulot ja menot Kaikkien Opiskelijatutkimus 2006:n kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden yhteen- laskettujen kuukausitulojen mediaani oli 733 euroa. Puolella vastaajista tulot asettui- vat 555 euron ja 1001 euron väliin niin, että neljäsosan tulot olivat tätä matalammat ja neljäsosan tätä korkeammat. Perhetaustan mukaan tarkasteltuna havaitaan, että yksin ja puolison kanssa asuvilla lapsettomilla opiskelijoilla tulojen jakauma noudattelee karkeasti ottaen mainittuja rajoja. Perheellisten opiskelijoiden tulot olivat selkeästi korkeammat: yksinhuoltajil- la tulojen mediaani oli 1288 euroa ja puolison ja lapsen/lasten kanssa asuvilla 1200 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajilla ruokakunnan tulot luonnollisesti rekisteröityvät vastaajan omiin nimiin, joten heistä 95 prosentin tulot olivat vähintään 700 euroa ja 50 prosentin tulot välillä 987-1604 euroa siten, että neljäsosan tulot olivat vielä tätä korkeammat. Puolison ja lapsen/lasten kanssa asuvilla jakauma on hieman leveämpi: ”keskimmäisen” 50 prosentin tulot osuivat 791-1850 euron välille. Taulukko 23: Kuukausitulot yhteensä perhemuodon mukaan (OT2006) Mediaani Keskiarvo 25 % 50 % 75 % Yksin/solussa 730,00 774,29 570,00 730,00 930,00 Puolison kanssa 774,00 866,32 590,00 774,00 1080,00 Lapsen/lasten kanssa 1288,00 1344,86 987,00 1288,00 1603,75 Puolison ja lapsen/lasten kanssa 1200,00 1340,52 791,25 1200,00 1850,00 Vanhempien luona 325,00 429,25 190,00 325,00 604,50 Yhteistalous/kimppakämppä 640,30 686,82 530,01 640,30 816,75 Muuten 644,50 757,39 500,00 644,50 1015,00 Lapsiperheiden menot ovat myös luonnollisesti vastaavalla tavalla muita opiskeli- joita korkeammat. Yksinhuoltajilla menojen jakauma vastaa varsin hyvin tuloja, kuten kvartiilitaulukosta havaitaan. Puolison ja lapsen/lasten kanssa asuvilla tässä on enemmän eroja, mikä osaltaan varmasti johtuu vaikeudesta kyselyyn vastattaessa jakaa kaikkia lapsiperheen menoja tarkalleen totuutta vastaavasti vanhempien omiksi ja/tai yhteisiksi menoiksi, toisin sanoen erotella sitä, kuka maksaa mitäkin.
  31. 31. 30 Taulukko 24: Itse maksetut menot kuukaudessa perhemuodon mukaan (OT2006) Mediaani Keskiarvo 25 % 50 % 75 % Yksin/solussa 675,00 699,39 523,00 675,00 847,00 Puolison kanssa 652,75 686,53 500,00 652,75 854,13 Lapsen/lasten kanssa 1078,00 1213,04 902,50 1078,00 1450,00 Puolison ja lapsen/lasten kanssa 840,00 963,17 511,00 840,00 1361,50 Vanhempien luona 257,50 298,06 167,25 257,50 411,25 Yhteistalous/kimppakämppä 625,00 655,55 505,75 625,00 800,00 Muuten 610,00 653,80 453,75 610,00 812,50 Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:n aineiston pohjalta todetaan, että kaikista vas- taajista suurin osa kokee tulleensa toimeen hyvin (30,6 %) tai hyvin, kun elää sääs- täväisesti (38,5 %). Taulukossa 25 esitetyt tulokset jakautuvat perhemuodon mukaan siten, että yhdessä asuvat perheelliset kokevat tulojensa riittävyyden myönteisimmin ja yksinhuoltajat kielteisimmin. Perheettömät opiskelijat asettuvat näiden väliin. Yhdessä asuvista perheellisistä 31,4 prosenttia vastasi tulleensa hyvin toimeen ja 39,1 prosenttia tulleensa hyvin toimeen, kun eli säästäväisesti. Perheettömistä 30,7 prosenttia tuli hyvin toimeen ja 38,4 prosenttia tuli hyvin toimeen, kun eli säästäväi- sesti. Näiden ryhmien vastaukset painottuvat asteikon keskelle, hyvään tai kohtuul- liseen toimeentuloon. Yksinhuoltajien vastaukset sen sijaan painottuvat muita per- hemuotoja selvemmin asteikon toiseen päähän, huonoksi koettuun toimeentuloon. Yksinhuoltajista 12,8 prosenttia vastasi tulleensa hyvin toimeen, mikä on yli puolet vähemmän kuin muilla perheryhmillä. Suurin osa yksinhuoltajista, 51,3 prosenttia, tuli hyvin toimeen eläessään säästäväisesti. Reilu kolmannes yksinhuoltajista koki toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi, kun vastaava osuus yhdessä asuvilla perheellisillä oli 12,7 prosenttia ja perheettömillä 14,3 prosenttia. Taulukko 25: Kokemus tulojen riittävyydestä perhemuodon mukaan, % (OTT2008) Riittivät erittäin hyvin Tulin hyvin toimeen Tulin hyvin toimeen, kun elin säästäväisesti Toimeentuloni oli erittäin niukka ja epävarma Perheettömät 16,7 30,7 38,4 14,3 Yhdessä asuvat perheelliset 16,7 31,4 39,1 12,7 Yksinhuoltajat 5,1 12,8 51,3 30,8 Kaikki 16,6 30,6 38,5 14,3 p=0,009
  32. 32. 31 Taulukosta 26 ilmenee, että yliopisto-opiskelijat kokevat toimeentulonsa paremmak- si kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Ero voi selittyä sillä, että yliopisto-opiskelijat työskentelevät ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin kokopäiväisesti. Yliopis- to-opiskelijat saavat myös useammin tukea vanhemmiltaan ja käyttävät säästöjä, kun taas ammattikorkeakouluissa opiskelevat nostavat yliopisto-opiskelijoita useammin opintolainaa. (Viuhko 2006, 37–38, 56.) Suurin osa perheettömistä ja yhdessä asuvista perheellisistä molemmilla korkeakou- lusektoreilla kokee toimeentulonsa hyväksi tai hyväksi eläessään säästäväisesti. Yk- sinhuoltajat kokevat toimeentulonsa selvästi muita perheryhmiä niukemmaksi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Yksinhuoltajien toimeentulo on ammat- tikorkeakouluissa niukempi kuin yliopistoissa, mikä saattaa selittää sitä, että yksin- huoltajat oireilevat ammattikorkeakouluissa enemmän kuin yliopistoissa. On kuiten- kin huomioitava, että toimeentuloa koskevat havainnot ovat yliopiston osalta suuntaa antavia, sillä tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 26: Kokemus toimeentulosta perhemuodon ja korkeakoulusektorin mukaan, % (OTT2008) Riittivät erittäin hyvin Tulin hyvin toimeen Tulin hyvin toi- meen, kun elin säästäväisesti Toimeentuloni oli erittäin niukka ja epävarma Yliopisto Perheettömät 20 32 37 12 p=0,708 Yhdessä asuvat perheelliset 22 30 37 11 Yksinhuoltajat 11 22 56 11 Kaikki 20 31 37 12 Amk Perheettömät 13 30 40 17 p=0,001 Yhdessä asuvat perheelliset 10 33 42 15 Yksinhuoltajat 0 5 48 48 Kaikki 13 30 40 17 5.2. Opintotuki ja -laina Kaikista Opiskelijatutkimus 2006:n kyselyyn vastanneista opiskelijoista 76,9 prosenttia sai kyselyhetkellä opintotukea ja 19,6 prosenttia oli saanut tukea aiemmin. Näin ollen vain 3,5 prosenttia kaikista vastaajista oli sellaisia, jotka eivät koskaan olleet nostaneet tukea. Kuten jo edeltävästä tulotarkastelusta voidaan päätellä, perheellisten joukossa tilanne oli jokseenkin erilainen: yksinhuoltajista tuen piirissä oli 72,1 prosenttia, mutta 11,6 prosenttia ei ollut koskaan ollutkaan. Ero on selvä tarkasteltaessa puolison ja lap- sen/lasten kanssa asuvia: tuen piirissä oli kyselyhetkellä alle puolet (46,8%) opiskeli- joista ja samoin 12,3% oli niitä, jotka eivät olleet aiemminkaan tukea saaneet.
  33. 33. 32 Opintolainan nostaminen on selkeässä yhteydessä perhemuotoon. Kaikista opiskeli- joista 37 prosenttia oli ennen kyselyn toteuttamista ainakin jossain vaiheessa opin- tojensa aikana nostanut opintolainaa. Erityisesti ikä ja opiskeluvuodet luonnollisesti vaikuttavat lainan nostoon jo siitäkin syystä, että pidempään opiskelleet ovat ehtineet useammin lainaa nostaa. Vanhempien luona asuvat eivät myöskään olleet nostaneet lainaa läheskään yhtä usein kuin muut. Sekä suorassa tarkastelussa että ikä vakioi- den havaitaan, että yksinhuoltajat (65,1%) ovat nostaneet opintolainaa selvästi muita useammin. (Esimerkiksi puolison ja lapsen/lasten kanssa asuvilla prosenttiluku on 43,6.) Sama ero havaitaan tarkasteltaessa opintolainan nostoa kyselyä edeltävän lukuvuo- den aikana. Kaikista opiskelijoista 19 prosenttia oli nostanut lainaa lukuvuoden 2005- 2006 aikana, kun taas vastaava luku yksinhuoltajien osalta oli 44,2 prosenttia. Puoli- son ja lapsen/lasten kanssa asuvista lainaa nostaneiden osuudessa ei ollut merkitse- vää eroa lapsettomiin avopareihin tai muihin lapsettomiin opiskelijoihin verrattuna. Taulukko 27: Opintolainan nosto lukuvuoden aikana, % (OT2006) Kyllä Ei Yksin/solussa 20,7 79,3 Puolison kanssa 17,4 82,6 Lapsen/lasten kanssa 44,2 55,8 Puolison ja lapsen/lasten kanssa 16,1 83,9 Vanhempien luona 3,8 96,2 Yhteistalous/kimppakämppä 22,0 78,0 Muuten 14,8 85,2 5.3. Työssäkäynti Perheellisten suuremmat tulot ja menot edellyttävät yleisesti muita opiskelijoi- ta enemmän työssäkäyntiä. Näin ollen ei ole yllättävää, että Opiskelijatutkimus 2006:ssa jatkuvan työssäkäynnin muodot olivat muita yleisempiä perheellisten opis- kelijoiden keskuudessa. Kokoaikaista päivätyötä lukukausien aikana oli tehnyt 16 prosenttia kaikista vastaajista. Yksinhuoltajista vastaava osuus oli 23,3 prosenttia ja puolison ja lapsen/lasten kanssa asuvista 32,2 prosenttia. Toisaalta, todennäköises- ti vanhempain-/hoitovapaista johtuen, perheellisissä oli myös suurempi osuus koko vuoden palkkatyön ulkopuolella olleita: kun kaikista vastaajista tämä osuus oli noin 13 prosenttia, ilmoitti yksinhuoltajista noin 40 prosenttia ja puolison ja lasten kanssa asuvista noin 20 prosenttia olleensa koko vuoden tekemättä palkkatyötä. Työssäkäyntiä koskeva arvio ansiotyön rasittavuudesta oli myös suuntaa antavasti yhteydessä perhemuotoon. Erityisesti yksinhuoltajat kokivat muita useammin ansio-
  34. 34. 33 työn rasittavaksi (34,4 prosenttia näistä vastaajista verrattuna 18,7 prosenttiin kai- kista). Ero on kuitenkin suuntaa antava yksinhuoltajien pienen lukumäärän vuoksi. Arvio yksinomaan todentaa sen, että ne yksinhuoltajat, jotka myös käyvät työssä opintojen lisäksi, lähes aina kokevat yhdistelmän rasittavaksi. Muiden perhemuo- tojen vastaajilla ei ollut huomattavia eroja kokemuksessa ansiotyön rasittavuudesta. Samalla varaumalla kuin edellä, todetaan, että yksinhuoltajat ilmoittivat kokevansa myös opiskelun muita useammin rasittavaksi (25,6 prosenttia verrattuna 18,6 pro- senttiin kaikista).
  35. 35. 34 6. Yhteenveto Edellä on tarkasteltu perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden välisiä eroja hy- vinvoinnin, opiskelun ja toimeentulon suhteen Opiskelijoiden terveystutkimus 2008 -aineiston ja Opiskelijatutkimus 2006:n valossa. Seuraavassa kootaan yhteen tämän katsauksen keskeisimmät tulokset. Lopuksi myös pohditaan, miten perheellisten opis- kelijoiden erityisyydestä syntyviin odotuksiin ja tarpeisiin voitaisiin parhaiten vastata. Perheelliset opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä, jota on mielekästä verrata perheet- tömien opiskelijoiden lisäksi myös toisiinsa. Tässä katsauksessa perheelliset opiskelijat jaettiin kahden vanhemman opiskelijaperheisiin eli yhdessä asuviin ja yksinhuoltajiin. Opiskelijoiden oireilua tarkasteltaessa havaittiin, että perheettömien ja yhdessä asuvien perheellisten välillä ei ole merkittäviä eroja. Perheettömillä opiskelijoilla psyykkiset oireet ovat hieman yleisempiä kuin yhdessä asuvilla perheellisillä. Jälkimmäinen ryh- mä puolestaan kokee perheettömiä useammin väsymysoireita. Tuloksia voidaan tulkita siten, että perhe parantaa opiskelijan psyykkistä hyvinvointia, mutta perheen, opiskelun ja mahdollisesti myös työelämän yhdistäminen ilmenee väsymyksen kaltaisena oirei- luna. Edelleen havaittiin, että yksinhuoltajilla on kaikkia tarkasteltuja oireita selvästi enemmän kuin muilla opiskelijaryhmillä. Yksinhuoltajien muita yleisempi oireilu ko- rostuu erityisesti ammattikorkeakouluissa, mikä saattaa olla yhteydessä ammattikor- keakouluissa opiskelevien yksinhuoltajien toimeentulo-ongelmiin. Tulokset suuntaavat huomion yhtäältä taloudellisen tuen tarpeeseen ja toisaalta perheellisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioiviin joustaviin opetusmuotoihin. Perheettömät opiskelijat ja yksinhuoltajat kokevat useimmin uupumusta opintojensa suhteen, minkä voidaan toimeentulo-ongelmien lisäksi arvioida olevan yhteydessä näi- den ryhmien kokemiin väsymys- ja psyykkisiin oireisiin. Toisaalta perheelliset opis- kelijat kokevat opiskelun myös myönteisenä voimavarana, ja erityisesti yksinhuoltajat yliopistoissa ovat motivoituneita ja tavoitteellisia opintojensa suhteen.Ammattikorkea- kouluissa opiskeleville yksinhuoltajille opiskelu ei kuitenkaan näyttäydy yhtä myöntei- senä kuin vertaisryhmälleen yliopistoissa. Perheellisten opiskelijoiden opiskelu on luonteeltaan sivutoimisempaa kuin perheet- tömien (yliopistoissa opiskelevilla useammin kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla). Osa-aikainen opiskelu ei kuitenkaan välttämättä johda vaikeuksiin tai viiveisiin opin- noissa: perheelliset arvioivat perheettömiä useammin opintomenestyksensä odotuksi- aan paremmaksi. Yksinhuoltajilla opinnot myös etenevät suunnilleen samassa tahdissa kuin perheettömillä opiskelijoilla. Kiinnostava tulos kuitenkin on, että yhdessä asuvat perheelliset arvioivat opiskeluaikansa reilun vuoden verran pitemmäksi kuin yksin- huoltajat. Luvussa 4.5. esitetty havainto perheellisten opiskelijoiden perheettömiä vuo- den verran pitemmästä opiskeluajasta selittyy pääosin siis yhdessä asuvien pitemmillä opiskeluajoilla.
  36. 36. 35 Opintojen ohjaus koetaan varsin yleisesti riittämättömäksi, eikä perhemuotojen välillä ole merkittäviä eroja tyytyväisyydessä ohjaukseen. Yliopistoissa perheellisten ja per- heettömien kokemukset ohjauksesta eivät eroa toisistaan, mutta ammattikorkeakou- luissa on jonkin verran eroja perhemuotojen välillä: yksinhuoltajat erottuvat ryhmäksi, joka on hieman muita ryhmiä tyytymättömämpi ohjaukseen. He ovat myös tyytymät- tömämpiä kuin yksinhuoltajat yliopistoissa. Tulosta on kuitenkin arvioitava suuntaa antavana, sillä korkeakoulusektoreiden väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Perheellisten opiskelijoiden tulot ovat paremmat kuin perheettömillä, mutta vastaavas- ti menotkin ovat suuremmat. Yksinhuoltajilla jää menojen jälkeen vähemmän rahaa käyttöön kuin yhdessä asuvilla ja he nostavat selvästi muita perheellisiä useammin opintolainaa. Yksinhuoltajat kokevatkin molemmissa korkeakouluissa toimeentulonsa selvästi huonommaksi kuin muut ryhmät. Erityisen heikoksi toimeentulonsa kokevat kuitenkin yksinhuoltajat ammattikorkeakouluissa. Heistä lähes puolet vastaa toimeen- tulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma, kun vastaava osuus yliopistoissa opiske- levilla yksinhuoltajilla on 11 prosenttia. Voidaankin arvioida, että tulos selittää am- mattikorkeakouluissa opiskelevien yksinhuoltajien muita ryhmiä yleisempää oireilua ja opintomurheita. Niukka toimeentulo saattaa myös motivoida yksinhuoltajia opiske- lemaan rivakasti ja tavoitteellisesti päästäkseen nopeasti työelämään toimeentulonsa parantamiseksi. Edellä esitettyjen tulosten valossa voidaan arvioida, että perheellisten opiskelijoiden, erityisesti yksinhuoltajien, opiskeluedellytyksiä voitaisiin tukea taloudellista toimeen- tuloa parantamalla. Lasten saaminen opiskeluaikana edellyttää työssäkäyntiä, joka puolestaan viivästyttää erityisesti yhdessä asuvien perheellisten opintoja. Opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittamisen onkin todettu olevan kaikkein haastavinta opiskeli- joille, joilla on lapsia (Lempinen & Tiilikainen 2001, 53). Myös sosiaalinen tuki, esi- merkiksi oppilaitosten tai ylioppilaskuntien tarjoamat lastenhoitopalvelut, helpottaisi perheen ja opiskelun yhteensovittamista. Perheellisten opiskeluedellytyksiä voidaan tukea myös joustavilla opiskeluratkai- suilla. Muhonen & Piesanen (2006) ovat todenneet, että aikuisopiskelijoiden määrä korkeakouluissa on kasvussa, mutta tavanomainen perusopetus ei aina sovellu heille esimerkiksi elämäntilanteen johdosta. Aikuiset on siksi pyritty huomioimaan entistä paremmin niin opiskelijavalinnoissa kuin opetusmenetelmissä ja opetuksen järjestämi- sessäkin. Korkeakoulujen opetuksessa on viime vuosina hyödynnetty entistä useammin sellaisia metodeja ja opetusjärjestelyjä, jotka on kehitelty aikuisopiskeluun ja ovat ai- emmin olleet käytössä erityisesti avoimessa yliopistossa. Esimerkiksi monimuoto- ja verkko-opetus sekä ilta- ja viikonloppuopetus ovat tällaisia. Myös perheellisten opis- kelijoiden voidaan arvioida hyötyvän tällaisista käytännöistä.
  37. 37. 36 Lähteet Ahti, K. 2000. ”Meidän äidistä tulee maisteri!” Haastattelututkimus kuuden kasva- tustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevan pienen lapsen äidin arjesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Aikuiskasvatustieteen laitos. Antikainen, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY. Berndtson, T. 2004. Opiskelijatutkimus 2003: Opiskelijoiden toimeentulo ja toimeen- tulon ongelmat. Helsinki: Kela. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 65. Blaxter, M.1990. Health and Lifestyles. London: Tavistock/Routledge. Joung, I., Stronks, K., Van De Mheen, H.,Van Poppel, F., Van De Meer, J., Macken- bach, J. 1997. The contribution of intermediary factors to marital status differences in self-reported health. Journal of Marriage and Family, 59: 476–490. Kelhä, M. 2005. Aikuisen naisen äitiys, kulttuuriset ikäjärjestykset ja naiskansalai- suus. Teoksessa: Aapola, S., Ketokivi, K. (toim.): Polkuja ja poikkeamia. Aikuisuutta etsimässä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 56. Koivisto, H. 2008. ”On jotain, mihin peilata…” Nuorten perheellisten naisten koke- muksia yliopisto-opiskelusta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Kasvatus- tieteen laitos. Korhonen, M. 1998. Perheellisenä opintiellä. Ammattikorkeakouluopiskelu elämän- politiikan kategorioissa. Acta Universitatis Ouluensis 33. Oulu: Oulun yliopisto. Kunttu, K., Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. Kurri, E. 2006. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuus- tekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Opiskelijajärjestö- jen tutkimussäätiö. Tutkimuksia 27/2006. Laaksonen, E. 2005. Yliopisto-opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 38. Lempinen, P., Tiilikainen, A. 2001. Opiskelijatutkimus 2000. Helsinki: Opiskelijajär- jestöjen tutkimussäätiö. Tutkimuksia 21/2001. Muhonen, R., Piesanen, E. 2006. Korkeakoulutus osana elämänlaajuista oppimista. Teoksessa: Ursin, Jan – Välimaa, Jussi (toim.): Korkeakoulutus teoriassa. Näkökul- mia ja keskustelua. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Nissinen, E. 2006. Outo lintu opiskelijana ja perheellisenä. Perheellisen korkeakou- luopiskelijan ja hänen perheensä ongelmia toimeentuloturvassa. Pro gradu -tutkiel- ma. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos.
  38. 38. 37 Paajanen, P. 2002. Saako haikara tulla käymään? Suomalaisten lastenhankinnan ihanteet ja todellisuus. Perhebarometri 2002. Helsinki: Väestöliitto. Katsauksia E14/2002. Penttilä, J., Niemelä, A. 2008. ”Kun mä jouduin kaikki asiat hoitaan.” Epätyypillisen opiskelijuuden yhteys ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämiseen. Nuorisotutki- mus 4/2008, 66–76. Penttilä, O. 2000. Pienten lasten äidit opiskelijoina. Äitiyden tuomia muutoksia kor- keakouluopiskelijoiden elämään. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Kasva- tustieteen laitos. Purhonen, A. 1995. ”Ei tässä uskalla ottaa opintolainaa, kireetä on jo muutenkin”. Opiskelijoiden tulonlähteet, taloudellinen selviytyminen ja opintolainan käyttö osana toimeentuloa. Helsinki: STAKES. Aiheita 7/1995. Susila, K. 1995. Opiskelijoiden asuminen ja asumistuet. Helsinki: KELA. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 1. Valtioneuvosto. 2004. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Valtioneuvoston tulevaisuus- selonteko väestönkehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varau- tumisesta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 27/2004. Virtala, A. 2007. Family Planning among University Students in Finland. Acta Uni- versitatis Tamperensis 1218. Tampere: Tampereen yliopisto. Virtala, A., Kunttu, K. 2006. Jäävätkö yliopisto-opiskelijoiden toiveet lapsen saami- sesta haaveeksi? Suomen lääkärilehti 61 (1–2), 27–32. Viuhko, M. 2006. Opiskelijatutkimus 2006. Helsinki: Opetusministeriö. Julkaisuja 2006:51.
  39. 39. 38 Liite 1 Opiskelijoiden terveystutkimus 2008:n (Kunttu & Huttunen 2009) kyselylomake tässä rapor- tissa käytettyjen kysymysten osalta 22. Onko Sinulla esiintynyt seuraavia oireita viimeisen kuukauden (30 pv) aikana? (Vastaa kaikkiin kohtiin.) ei lainkaan satunnaises ti viikoittain päivittäin tai lähes 1. päänsärkyä 0 1 2 3 2. huimausta 0 1 2 3 3. väsymystä tai voimattomuutta 0 1 2 3 4. yläselän tai niskan vaivoja 0 1 2 3 5. alaselän vaivoja 0 1 2 3 6. raajojen tai nivelten kiputiloja 0 1 2 3 7. vatsakipuja, närästystä 0 1 2 3 8. pahoinvointia tai oksennuksia 0 1 2 3 9. ilmavaivoja tai turvotusta 0 1 2 3 10. ummetusta tai ripulia 0 1 2 3 11. ahmimista 0 1 2 3 12. sydämen tykytystä, epäsäännöllisiä lyöntejä 0 1 2 3 13. iho-ongelmia 0 1 2 3 14. ääniongelmia 0 1 2 3 15. nuhaa tai tukkoisuutta 0 1 2 3 16. kurkkuvaivoja (kipua, limaa) 0 1 2 3 17. pitkittynyttä yskää tai hengenahdistusta 0 1 2 3 18. ienverenvuotoa tai ienvaivoja 0 1 2 3 19. hammasvaivoja (viiltoa, särkyä) 0 1 2 3 20. vaivaa viisaudenhampaista 0 1 2 3 21. purentavaivoja 0 1 2 3 22. nukahtamisvaikeuksia tai heräilyä yöllä 0 1 2 3 23. keskittymisvaikeuksia 0 1 2 3 24. jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta 0 1 2 3 25. masentuneisuutta tai alakuloisuutta 0 1 2 3 26. ahdistuneisuutta 0 1 2 3 27. muuta, mitä? 0 1 2 3 81. Montako lukuVUOTTA olet ollut kirjoilla läsnä olevana opiskelijana nykyiseen opiskeluusi liittyen? (Mukaan lukien kuluva lukuvuosi) |___|___| lukuvuotta 83. Minä vuonna arvioit valmistuvasi? Jos opiskelet useampaa alaa, niin minä vuonna arvioit suorittavasi tutkinnon nykyisistä opinnoistasi? 0 vuonna 20|___|___| 1 olen valmistunut tänä lukuvuonna
  40. 40. 39 2 84. Opiskeletko mielestäsi 1 päätoimisesti 2 sivutoimisesti 3 muulla tavoin, miten ___________ 85. Omiin tavoitteisiisi verrattuna, onko opintomenestyksesi ollut 1 odotettua parempi 2 odotusten mukainen 3 odotettua huonompi 87. Onko oppilaitoksesi taholta opintoihisi saamasi ohjaus ja neuvonta viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana ollut ? 0 täysin riittämätöntä 1 jonkin verran vajavaista 2 kohtuullista tai vaihtelevaa 3 hyvää 4 erittäin hyvää 91. Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten opiskeluolosuhteitasi. Valintojen tulisi kuvata nykyistä opiskelutilannettasi. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana... Täysin eri mieltä Eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä 1 Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään. 1 2 3 4 5 6 2 Tunnen itseni haluttomaksi opinnoissani ja ajattelen usein lopettaa opiskelun. 1 2 3 4 5 6 3 Minulla on usein riittämättömyyden tunteita opinnoissani. 1 2 3 4 5 6 4 Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia. 1 2 3 4 5 6 5 Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan. 1 2 3 4 5 6 6 Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä. 1 2 3 4 5 6 7 Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa opinnoissani. 1 2 3 4 5 6 8 Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikana. 1 2 3 4 5 6 9 Odotin ennen saavani opinnoissani paljon enemmän aikaan kuin nyt. 1 2 3 4 5 6 10 Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia 1 2 3 4 5 6
  41. 41. 40 3 läheisissä ihmissuhteissani. 11 Opiskellessani olen täynnä energiaa. 1 2 3 4 5 6 12 Opiskelu on minulle hyvin merkityksellistä. 1 2 3 4 5 6 13 Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen. 1 2 3 4 5 6 14 Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi. 1 2 3 4 5 6 15 Olen innoissani opiskelusta. 1 2 3 4 5 6 16 Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni. 1 2 3 4 5 6 17 Opiskelu inspiroi minua. 1 2 3 4 5 6 18 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan. 1 2 3 4 5 6 19 Olen uppoutunut opiskeluuni. 1 2 3 4 5 6 92. Miten käytettävissäsi olevat rahat riittivät viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana? 1 erittäin hyvin 2 tulin hyvin toimeen 3 tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 4 toimeentuloni oli erittäin niukka ja epävarma 95. Mikä on perhemuotosi tällä hetkellä? 1 asun yksin omassa taloudessani tai soluasunnossa 2 asun yhteistaloudessa tai kimppakämpässä (yhteinen vuokrasopimus) 3 asun kaksin puolisoni kanssa (avo- tai avioliitossa / rekisteröidyssä parisuhteessa) 4 asun puolison ja lapsen/lasten kanssa 5 asun yksin lapsen / lasten kanssa 6 asun vanhempien luona 7 muu, mikä?_________________
  42. 42. Perheen perustamisen lykkääntyminen on ollut viime vuosina huomi- on kohteena julkisessa keskustelussa. Tämä yleisesti huolestuttavana pidetty ilmiö on pätkätöiden ja arvoilmastossa tapahtuneiden muutos- ten lisäksi liitetty opiskeluaikojen pitenemiseen. On myös arvioitu, että perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyy erityisiä perhe- elämän, opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittamisen haasteita. Tässä selvityksessä tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka luovat haastei- ta perheellisten opiskelijoiden tilanteeseen ja jotka saattavat vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden haluun perustaa perhe jo opintojen aikana. Kiinnostus kohdistuu hyvinvointiin, opintojen kulkuun ja toimeentuloky- symyksiin sekä näissä ilmenneisiin eroihin perheellisten ja perheettö- mien opiskelijoiden välillä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreilla. Tarkastelu tehdään kyselyaineistojen pohjalta. Selvityksen keskeinen tulos on, että perheellisistä puolison ja lasten kanssa asuvat kokevat tilanteensa monilta osin eri tavoin kuin yksin- huoltajat. Yksinhuoltajilla on psyykkisiä ja fyysisiä oireita muita ryhmiä enemmän. Yksinhuoltajat myös kokevat erityisesti ammattikorkeakou- luissa toimeentulonsa selvästi huonommaksi kuin muut. Puolison ja lasten kanssa asuvilla työssäkäynti on muita yleisempää ja erityisesti yliopistoissa he arvioivat opintojensa kestävän pidempään. Yksinhuolta- jien opinnot etenevät suunnilleen samassa tahdissa kuin perheettömillä opiskelijoilla. Vaikka opiskelu aiheuttaa murheita, perheelliset opiskelijat suhtautuvat opintoihin tavoitteellisesti ja kokevat opiskelun myönteisenä voimavarana. Tulosten valossa perheellisten opiskelijoiden erityistarpeet liittyvät talou- delliseen tukeen, lastenhoitopalveluiden kaltaiseen sosiaaliseen tukeen sekä opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet huomioiviin joustaviin ope- tuskäytäntöihin. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus on perustettu 1989 edistä- mään, harjoittamaan ja tukemaan opiskelijoihin sekä koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Otuksessa on tutkittu muun muassa opiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa, opintojen kestoon vaikuttavia tekijöitä, vaihto-opiskelua ja tutkinto-opis- kelua ulkomailla sekä opiskelijoiden asumista ja opiskelija-asuntotuo- tantoa. ISBN 978-952-5282-22-1 ISSN 1456-9353 www.otus.fi

×