1. Kooste OPALA -palautteen ensimmäisestä kommenttikierroksesta
Kiitos heille, jotka ovat lähettäneen palautetta luonnoksesta uudeksi ammattikorkeakoulujen opiskelija
palautejärjestelmäksi! Kommenttinne olivat yleisesti ottaen kannustavia, paikoin erittäinkin yksityiskohtaisia,
kattavia, kehittäviä ja kriittisiä!
Aikataulu
Haluaisin tarkentaa heti ensimmäiseksi huolta ja kommentoinnissa hämmennystä herättänyttä asiaa, eli
kehitystyön aikataulua ja sen roolia rahoitusmallin osana. Ensinnäkin nyt ollaan kehitystyön alkuvaiheilla: tänä
syksynä ja syystalvena luonnostellaan kyselyn sisältö teoreettisen taustatyön (sisältäen kattavan kansallisten sekä
kansainvälisten kyselyiden vertailun), asiantuntijakonsultaatioiden, kommenttikierrosten ja koevastaajajoukkojen
koestusten perusteella. Kyselyn koeluontoinen pilottikierros, joka on vasta ensi keväänä, tehdään niin, että
erilaisia kysymysvaihtoehtojen operationalisointeja koestetaan vastaajajoukkoja jaottelemalla (ns. split questionnaire
design). Tämä siis tarkoittaa, että varsinainen kysely ei ole sisällöllisesti lukkoon lyöty vielä pilottikierrokseen
mennessään. Vasta pilottikierroksen luotettavuusanalyysin pohjalta Otus tulee suosittamaan väittämien
kokonaisuutta kyselyksi. Se minkälaiseen kyselyyn suositusten pohjalta päädytään, on sitten vielä eri asia. Aikaa
palautteen antamiselle kommenttikierrosten ulkopuolellakin on siis rutkasti.
Osana rahoitusmallia palautejärjestelmä tulee olemaan aikaisintaan vuonna 2014. Tällöinkin ideana on, että
palautejärjestelmässä tulee olemaan kohtia, jotka eivät tule osaksi rahoitusmallia. Se, miten palautetta
korkeakoulujärjestelmän rahoitusmallin osana tullaan tarkalleen käyttämään, ei tietenkään ole Otuksen
päätettävissä. Tässä palautejärjestelmän ja rahoitusmallin suhteen kannalta tärkeää on huomioida, että
palautejärjestelmästä löytyy sellainen kysymysten ja väittämien osajoukko, joka on kattava ja luotettava opiskelijan
näkökulmaan perustuva korkeakoulutuksen laadun indikaattori. Tietenkin siis tiedämme, että esimerkiksi
opinnäytetöiden ja harjoittelun palkallisuus on koulutusalakohtaisesti vaihteleva muuttuja, ja sen käyttäminen
osana rahoitusmallia ainakin ilman kattavaa taustamuuttujilla kontrollointia on kyseenalaista. Sellaiset väittämät ja
kysymykset, jotka eivät tule toimimaan rahoitusmallin osana ovat kyselyssä muiden, ennen kaikkea
korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän kehityksen, tiedonintressien takia.
Pahoitteluni siis, ettei kaikki tämä tullut riittävästi esille lähettämässämme saatekirjeessä!
Kommenttikierroksen aikataulun suhteen monet kokivat, ettei vajaa viikko mitenkään riitä kattavan palautteen
antamiselle näinkin tärkeässä asiassa. Sen takia olemmekin päättäneet jatkaa kommenttien vastaanottamisaikaa
siten, että sitä kommentteja voi lähettää vielä tämän viikon perjantaihin asti. Seuraava kommenttikierros
siirtyy tällöin yhdellä viikolla, maanantaina 19.11.2012 alkavaksi. Tämä kierros tulee sitten saamamme
palautteeseen perustuen kestämään yhden viikon sijaan kaksi viikkoa. Syvimmät pahoittelumme heille, jotka
ansiokkaasti kiirehtivät palautteen antamisessa vain kuullakseen, että aikataulutusta on muutettu. Toivon, ettette

2. tästä loukkaannu. Myös he, jotka palautetta ovat jo antaneet, voivat tietenkin näin halutessaan tarkentaa
antamaansa palautetta ensimmäisestä kyselykierroksesta vielä tämän viikon.
Palautteen sisältö
Seuraavassa muutama sana palautteen yleisistä teemoista.
1) Kyselylomakkeen pituus
Kyselylomakkeen pituus huolestutti monia. Liiallinen pituus on ongelma, kahdestakin syystä: 1) liian pitkä lomake
aiheuttaa vastausten luotettavuuskatoa, etenkin lomakkeen loppupäässä, 2) liian pitkä lomake on kohtuuttoman
kuormittava vastaajalle.
Kuitenkin, kuten saatekirjeessä selvästi todettiin, tämä ensimmäinen luonnos oli tarkoituksella ja tietoisesti
ylimitoitettu, eikä ideana missään vaiheessa ole ollut, että kyselystä tulisi ensimmäisen luonnoksen pituinen.
Seuraavalla kommenttikierroksella toivoisin kaikkien lukevan saatekirjeen. Sen verran pituudesta kuitenkin
sanottakoon, että käytössä oleva OPALA on mielestämme aivan liian lyhyt, ja ehdotuksemme uudeksi
lomakkeeksi tulee varmasti olemaan pituudeltaan jotain käytössä olevan OPALA:n ja käsissä olevan luonnoksen
väliltä.
Pituutta on välttämätöntä lisätä käytössä olevasta OPALA:sta, sillä jo jokainen luonnoksessakin esiintyvä osa-alue
tai moduuli on moniulotteinen. Koska käytössä oleva OPALA ei ota tätä huomioon, on se korkeakoulutuksen
laadun mittarina 1) sisällöllisesti epävalidi 2) epäreliaabeli, eli mittausvirheen osuus on vastausten varianssista siinä
liian suuri. Lisäksi väittämät eivät ylimalkaisuudessaan juurikaan anna mahdollisuuksia korkeakoulujen
kehittämistyöhön.
2) Sanamuotoilut
Sanavalinnoissa on merkittävästi kehitettävää, useat ovat jopa kohdennettu väärin. Kiitos siis kaikista
sanamuotoihin kohdistuneita kommenteistanne, ne otetaan kaikki varmasti huomioon: arvostelu,
koulutusohjelma, sivuaine jne. muutetaan! Myönnettäköön, että muotoilujen soveltuvuutta emme tässä olleet
ehtineet hiomaan riittävästi – ensimmäisessä kommenttikierroksessa pääpainon oli tarkoitus olla
kokonaisuusvalintojen mielekkyydessä.
3) Opetuksen laadun mittaaminen
Opetuksen mittariston kohdalla tuli kommenttia siitä, että lähestymistapa hyvään opetukseen on mittaristossa
vanhanaikainen, behavioristinen, liian opetuskeskeinen ja liian vähän opiskelijan omaa vastuuta korostava. Tämä
on varmasti kasvatustieteellisesti, pedagogisesti ja ammattikorkeakoulupoliittisesti jokseenkin perusteltu kanta.
Tarkoituksenamme ei missään nimessä ole lukita opetuksen kehittämistä vanhanaikaisiin, liian rajoitettuihin
uomiin. Tämän vuoksi olemme erityisen kiitollisia opetus -moduulia koskevasta hyvästä palautteestanne!

3. Mittariston kehityksessä pyritään tämä näkökanta ottamaan paremmin huomioon. Tässä ollaan kuitenkin
vaikeiden sisällöllisten valintojen edessä, sillä väittämien konkreettisuudesta ei haluta karsia. Ohessa muutama
sana luonnoksessa esiintyvien valintojen puolustukseksi.
Opetuksen laadun laaja-alaisuuden heijastuminen jokaiseen yksittäiseen väittämään ei ole perusteltua: tässä käy
nimittäin helposti niin, että väittämät muodostuvat tällöin epämääräisiksi, kapulakielisiksi ja täten vaikeiksi
opiskelijalle arvioida. Esimerkiksi sellaisissa väittämissä, joissa opetusta mitataan vain oppimisprosessia tukevana
tekijänä, vastausten hajonta muodostuu helposti pieneksi, kun hyvältä opetukselta ei vaadita enempää, kuin että
se jollain tavalla, opiskelijan omaa vastuuta korostaen, edesauttaa oppimista. Esimerkiksi se, että opettajat osaavat
opettaa on karkea, ehkä peräti röyhkeä yksinkertaistus, mutta erittäin tärkeä tekijä yhtenä osana hyvää opetusta ja
koulutusta, eikä sen merkitys häviä siinä, että oppiminen nähdään prosessina, joka tapahtuu laajalti myös muissa
kuin opiskelija-opettaja konteksteissa.
Opetuksen ja oppimisen laaja-alaisuutta pyritään jatkossa paremmin mallintamaan siten, että moduulissa tulevat
oppimista tukevan opetuksen tekijät kattavasti huomioiduksi. Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että kun
moniulotteiset käsitteet operationalisoidaan mittaristoiksi, ei yksittäisten väittämien tarvitse tai tulekaan olla
kaiken kattavia, vaan ne voivat olla tarkastikin kohdennettuja.
4) Työelämäyhteydet
Työelämäyhteyksien mallinnuksen kohdalla oltiin syystäkin huolissaan siitä, missä määrin opiskelijat pystyvät
arvioimaan työelämäyhteyksien laatua ennen siirtymistään työelämään. Tästä on käyty Otuksen,
yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijavierailijoiden kesken pitkällisiä keskusteluja, joista sanottakoon, että 1)
myönteisiä kokemuksia opiskelijoiden arviointikyvystä on olemassa esimerkiksi ’Työelämäyhteydet
ammattikorkeakouluissa 2008’ raportin pohjalta, 2) valmistuessaan opiskelijoiden ainakin tulisi olla kykeneväisiä
arvioimaan työelämäyhteyksien ja valmiuksien laatua, 3) työelämäyhteyksien laadun mittarin stabiliteettia ja
validiteettia voidaan koestaa kehitystyössä mm. ammattikorkeakoulujen työllistymiskyselyillä, ja asian
luotettavuutta arvioida näiden tulosten mukaan. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan missään nimessä ratkaistu.
Esimerkiksi mittarin tilastollinen luotettavuus on tietenkin tärkeää, mutta tämä ei yksinään riitä sisällöllisen
mielekkyyden selvittämiseen. Vaikka tällä hetkellä Otuksen kanta on, että työelämäyhteyksiä ja valmiuksia olisi
tärkeää mallintaa osana OPALAa, selvitetään niiden kartoittamista myös muilla tavoin aktiivisesti.
Yksittäisten väittämien kohdalla, kuten ’opetushenkilöstöllä oli läheiset suhteet työelämään’, opiskelijan
arviointikykyä tulee ehdottomasti kyseenalaistaa ja asiaa koestaa jatkossa. Kaikki kritiikkiä osakseen saaneet
yksittäiset väittämät tullaan käymään uudestaan vielä monta kertaa läpi niiden mielekkyyttä ja muotoilua
kehittäen.

4. 5) TKI –toiminta ja opinnäytetöiden hankkeistaminen
TKI -toiminta itsenäisenä moduulina sai sekä tukea että vastustusta. Tämän kohdalla mainittakoon se luonnosta
myös kokonaisuudessaan koskeva asia, että osa-alueiden nimeäminen on ennen kaikkea palautejärjestelmän
kehittäjien ja arvioijien työkalu, ei raja-aitoja rakentava jaottelu, joka tulisi suoraan lopullisessa kyselyssä näkyviin.
Tarkoituksena on, että osa-alueita rakentamalla pysytään kärryillä siitä, että kaikki palautejärjestelmän osat tulevat
katetuiksi. TKI –toiminnan kannalta asian suoraan operationalisoiminen omaksi moduulikseen on kyseenalaista,
sillä myös TKI –toiminnan tulee olla jatkuvaa muun korkeakoulutoiminnan kanssa. Mielestäni tämä periaate tulee
kuitenkin melko hyvin näkyviin yhtenä teemana kyselyn muissa moduuleissa, eikä asiaan keskittyminen omana
moduulinaan tätä miksikään muuta – lomakkeen pituus on tietenkin asia, joka puoltaa moduulin poistamista.
Lisäksi se, että TKI on jo itsenäisenä osana korkeakoulujen uutta rahoitusmallia otetaan tietenkin huomioon.
Asian tiimoilta konsultoidaan alan asiantuntijoita ennen seuraava palautekierrosta.
Hankkeistetun opinnäytetyön määritelmä on se, että ainakin yhteen kyseisessä moduulissa olevaan dikotomiseen
väittämään vastataan kyllä. Tämä on osana palautejärjestelmää asian tärkeyden takia: on kehitystoiminnan
kannalta hyödyllistä selvittää, millä kriteerillä mikäkin opinnäytetyö on määritelty hankkeistetuksi. Kuitenkin, jos
tämä tulee kattavasti ja kansallisesti keskitetysti selvitetyksi muita kautta, asian sisällyttäminen kyselyyn tullaan
kyseenalaistamaan.
6) Ehdotuksia asioista, joita ei ole riittävästi huomioitu
Vaikka lähinnä oltiin huolissaan kyselyn pituudesta, muutamia tärkeitä huomioita tuli osa-alueista, joita ei
tarpeeksi tai lainkaan ole ensimmäisessä luonnoksessa huomioitu. Kiitos näistä kommenteista – ne ovat
palautejärjestelmän kehityksen kannalta ensisijaisen tärkeitä! Tällaisia uusia asioita olivat mm. kansainvälisyys
osion laajentaminen kattamaan monikulttuurisuus, mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomailla sekä
henkilökunnan kielitaidon mittaaminen, AHOT -toiminnan kartoittaminen, oppimisympäristön laadun
mittaaminen, kirjasto- ja tietotekniikka palveluiden parempi huomioiminen sekä korkeakoulun välineistön laadun
kartoittaminen.
7) Lopuksi
Kokonaisuudessaan sanottakoon, että palaute on ollut kannustavaa, joskin paikoin erittäin kriittistä. Selkeästi
tässä ensimmäisen luonnoksen kommenttikierroksessa nousi esille teemoja hyvistä ja huonoista väittämistä,
joiden perusteella joitain väittämäehdotuksia tullaan karsimaan, mutta muutamia myös lisäämään. Tarkkaan
sanamuotoiluun tullaan kiinnittämään seuraavassa luonnoksessa tarkemmin huomiota.
Otamme vielä siis tämän viikon vastaan ensimmäisen kierroksen kommentteja, jotka kaikki tullaan huomioimaan
kehitystyössä. Tarkoituksenamme on sitten seuraavalle kommenttikierrokselle saada sellainen ensimmäisen
kierroksen kommenttien perusteella muokattu kyselymuotoinen aineisto, jota on ainakin yhdellä
ammattikorkeakouluopiskelijoista koostuvalla koevastaajajoukolla koestettu.