1. Kati Vasalampi
Jyväskylän yliopisto
Nuorten
koulutustavoitteiden,
kouluinnokkuuden ja
koulu-uupumuksen rooli
opintojen nivelvaiheissa

2. Johdanto: Koulutussiirtymät
Koulutukseen hakeutuminen ja
ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä
kehitystehtäviä.
Onnistuminen noissa kehitystehtävissä on
tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta.
– Koulutus määrittelee nuoren myöhempiä työ- ja
uramahdollisuuksia ja on tärkeä yhteiskuntaan
sopeuttava tekijä.
– Koulutuksen ulkopuolelle jääminen taas ennakoi
vaikeuksia työelämässä ja on riski jopa
yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.
6.3.2014
Kati Vasalampi

3. Johdanto: Koulutussiirtymät
Koulutussiirtymä on kaksisuuntainen
tapahtumakulku.
1. Nuori aktiivisesti pyrkii ohjaamaan
elämäänsä ja kehityspolkuaan oman
motivaationsa mukaisesti.
> Nuori ohjaa elämäänsä asettamalla
henkilökohtaisia tavoitteita.
2. Olemassa olevat koulutusrakenteet ja
ympäristö kanavoivat nuoren suunnitelmia ja
pyrkimyksiä.
6.3.2014
Kati Vasalampi

4. Johdanto: Koulutussiirtymät
Suomessa koulutusjärjestelmä on rakennettu
niin, että nuori kohtaa ensimmäisen
haasteellisen koulutussiirtymänsä yhdeksännen
luokan jälkeen peruskoulun loputtua.
– Tässä siirtymässä nuori tekee tärkeän valinnan tulevan
koulutuspolkunsa suhteen valitsemalla joko lukion (eli
niin sanotun akateemisen koulutuspolun) tai
ammattikoulun (eli ammatillisen koulutuspolun).
– Valintaan vaikuttavat ensi sijassa sekä nuoren oma
motivaatio että hänen aiempi opintomenestyksensä.
– Osa suomalaisista nuorista putoaa koulutuksen
ulkopuolelle jo peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi vuonna
2009 peruskoulun päättäneistä yli 8 prosenttia jäi ilman
jatko-opintopaikkaa (Suomen virallinen tilasto,2012).
6.3.2014
Kati Vasalampi

5. Johdanto: Koulutussiirtymät
Haaste nuoren koulutuspolulla on myös
siirtymä lukiosta jatko-opintoihin.
– Lukion jälkeinen siirtymä on monelle nuorelle hyvin
stressaava, sillä opiskelupaikan saaminen
halutusta opinahjosta ei ole laisinkaan varmaa.
Esimerkiksi vuonna 2010 vain noin 18 prosenttia
nuorista onnistui saamaan paikan yliopistosta heti
lukio-opintojen päätyttyä
> Tärkeää tutkia niitä tekijöitä, jotka edistävät
nuorten opintopolkuja ja erityisesti
onnistunutta siirtymää koulutusasteelta
toiselle.
6.3.2014
Kati Vasalampi

6. 6.3.2014
Kati Vasalampi
Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet
Motivaatiota voidaan tutkia monesta eri
näkökulmasta käsin.
Tässä tutkimuksessa motivaatiota tarkastellaan
henkilökohtaisten tavoitteiden näkökulmasta.
Useita eri termejä (pyrkimys, hanke,
mahdollinen minä, henkilökohtainen tavoite…)
Kuvaavat:
– mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät tärkeänä
– mitä he tavoittelevat omassa elämässään
– millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa toteuttaa
niitä ja vaikuttaa niihin
– millaisia tunteita niihin liittyy

7. 6.3.2014
Kati Vasalampi
Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet
Tyypillisesti analysoitu kolmella eri tavalla:
1. Millaisia tavoitteita ihminen itselleen asettaa eli mitä
sisältöjä tavoitteilla on (esim. opiskelu, työ, itse)
2. Miten ihminen tavoitteitaan arvioi erilaisten
arviointidimensioiden avulla, esim:
1. Sisäinen / sisäsyntyinen motivaatio tavoitteessa
(toimintaa ohjaa esim. oma kiinnostus tai mielihyvä)
2. Ulkoinen / ulkosyntyinen motivaatio (toimintaa ohjaa
esim. häpeän välttäminen tai rangaistuksen pelko)
3. Edistyminen tavoitteessa
4. Ponnistelu tavoitteen eteen
5. Tavoitteen kuormittavuus

8. Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet
3. Miten hän arvioi tietynsisältöisen tai tiettyä
elämänaluetta koskevan tavoitteen (esim.
koulutukseen tai työuraan liittyvän
tavoitteen)
• havaittu tavoitearviointien tilanne- ja
ympäristösidonnaisuus
6.3.2014
Kati Vasalampi

9. Aikaisemmat tutkimukset osoittaneet, että
henkilökohtaisten tavoitteiden valinta sisäisen
motivaation mukaisesti innostaa työskentelemään
tavoitteisiin pääsemiseksi ja tukee myös niissä
edistymistä (Sheldon & Elliot, 1998, 1999).
Omissa tavoitteissa edistyminen taas lisää hyvinvointia
ja tyytyväisyyttä omaan elämään (Judge, Bono, Erez &
Locke, 2005; Sheldon & Elliot, 1999; Sheldon & Houser-
Marko, 2001; Skorikov, 2006).
Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet
6.3.2014
Kati Vasalampi
Sisäinen
motivaatio
HyvinvointiTyöskentely
tavoitteen eteen
Edistyminen
tavoitteessa

10. Pitkittäistutkimuksissa on ensinnäkin tutkittu
suhteellisen lyhyitä aikajaksoja (esim. Sheldon &
Houser-Marko, 2001).
Aiemmat tutkimukset eivät ole selvittäneet
koulutussiirtymien merkitystä nuorten
motivaatiolle
tai toisaalta, motivaatioprosessien ja
hyvinvoinnin merkitystä nuorten
onnistumiselle peruskoulun jälkeisissä
koulutussiirtymissä.
Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet
6.3.2014
Kati Vasalampi

11. Mittarit: Hyvinvointi
6.3.2014
Kati Vasalampi
Kouluun liittyvä hyvinvointi
Kouluinnokkuus
– Positiivinen, opiskelukeskeinen ajattelu, jolle
luonteenomaista tarmo, omistautuminen ja
uppoutuminen
Koulu-uupumus
– Pitkittynyt stressioireyhtymä, jonka aiheuttavat:
• emotionaalinen, koulutyöhön liittyvä väsymys
• kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin
• kouluun liittyvä riittämättömyyden tunne
Itsearvostus (Rosenberg, 1965)
– Tyytyväisyys itseen kokonaisuutena

12. 1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva
motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu
tavoitteen eteen, tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen
kuormittavuus) muuttuu heidän siirtyessään
peruskoulusta toisen asteen koulutukseen?
Muuttuuko motivaatio eri tavalla niiden nuorten
keskuudessa, jotka päätyvät lukioon peruskoulun
jälkeen kuin ammattikouluun siirtyvien
keskuudessa?
2. Mikä on motivaation merkitys lukionjälkeisen
koulutussiirtymän onnistumiselle?
3. Mikä on motivaation rooli kouluinnokkuudessa,
koulu-uupumuksessa ja itsearvostuksessa?
4. Miten kouluinnokkuus ja koulu-uupumus ennakoivat
lukionjälkeisen koulutussiirtymän onnistumista?
Tutkimuksen tavoitteet:
6.3.2014
Kati Vasalampi

13. Kolme osatutkimusta
Toteutettiin kyselylomakkein.
Kolme otosta kahdesta eri tutkimusaineistosta:
– 1. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä
606 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: 2 kertaa
peruskoulun 9.lk:lla ja kerran heidän siirryttyään toisen
asteen koulutukseen
– 2. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä
614 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: lukion toisella ja
kolmannella luokalla ja vuosi 2. mittauksen jälkeen
– 3. osatutkimus oli osa Entrance into University-
tutkimusprojektia ja siinä 280 yliopistoon hakevaa
nuorta vastasi kyselyyn. Menestys pääsykokeissa
tutkittiin yliopiston rekisteristä.
Menetelmät: Osallistujat
6.3.2014
Kati Vasalampi

14. 14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II -
luento
I OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset
1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva
motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu tavoitteen eteen,
tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen kuormittavuus) muuttuu
heidän siirtyessään peruskoulusta toisen
asteen koulutukseen? Muuttuuko motivaatio
eri tavalla niiden nuorten keskuudessa, jotka
päätyvät lukioon peruskoulun jälkeen kuin
ammattikouluun siirtyvien keskuudessa?
2. Ennustaako 9.luokan motivaatio
itsearvostusta siirtymän jälkeen? Ennustaako
9. luokan itsearvostus motivaatiota siirtymän
jälkeen?

15. Sisäinen motivaatio
koulutustavoitteessa
6.3.2014
Kati Vasalampi
5,4
5,6
5,8
6
9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän
jälkeen
Lukio, tytöt
Ammattikoulu, tytöt
Lukio, pojat
Ammattikoulu, pojat

16. Ulkoinen motivaatio
koulutustavoitteessa
1,8
2
2,2
2,4
9. lk,
tammikuu
9.lk,
toukokuu
Siirtymän
jälkeen
Lukio ja
ammattikoulu
6.3.2014
Kati Vasalampi

17. Koulutustavoitteessa edistyminen
4,8
5
5,2
5,4
5,6
9. lk,
tammikuu
9. lk,
toukokuu
Siirtymän
jälkeen
Lukio
Ammattikoulu
6.3.2014
Kati Vasalampi

18. Työskentely koulutustavoitteen
eteen
4,4
4,6
4,8
9. lk,
tammikuu
9. lk,
toukokuu
Siirtymän
jälkeen
Lukio ja
ammattikoulu
6.3.2014
Kati Vasalampi

19. Koulutustavoitteen kuormittavuus
Koulutustavoitteeseen liittyvän stressin taso ei
muuttunut kummassakaan ryhmässä
siirtymän myötä.
Lukioon päätyvät raportoivat enemmän
stressiä kuin ammattikouluun päätyvät.
6.3.2014
Kati Vasalampi

20. 14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II -
luento
Itsearvostus ja edistymisen
koulutustavoitteessa
Itsearvostus siirtymän
jälkeen, R²= .41
Itsearvostus ennen
siirtymää
.08*
Edistyminen
tavoitteessa ennen
siirtymää
Edistyminen tavoitteessa
siirtymän jälkeen, R²= .15
.17***
.30***
.61***
.30*** .17***

21. Yhteenvetoa
Nuoren ympäristö on tärkeä motivaation määrittäjä:
jos nuori päätyi koulutusympäristöön, joka vastasi
hänen taitojaan ja mielenkiintonsa kohteita, hänen
sisäinen motivaationsa nousi, ulkoinen motivaatio
laski ja hän koki saavuttavansa paremmin
koulutustavoitteensa.
Erityisesti tästä siirtymästä hyötyivät ammattikouluun
siirtyneet nuoret, sillä he kokivat edistyvänsä
koulutustavoitteissaan paremmin kuin aiemmin.
Edistyminen koulutustavoitteessa oli yhteydessä
myös nuoren itsearvostukseen.
6.3.2014
Kati Vasalampi

22. Yhteenvetoa
Nuoret tekivät kovasti työtä koulutustavoitteidensa
saavuttamiseksi 9.lk:n lopussa > koulutustavoite on
heille tärkeä tavoite
Tavoitteeseen liittyvä stressi ei muuttunut siirtymän
kuluessa, mutta koulutustavoitteessaan stressiä
kokeneet päätyivät kuitenkin siirtymän jälkeen
todennäköisemmin lukioon kuin ammattikouluun.
Lisääkö lukion vaativampi oppimisympäristö nuorten
koulutustavoitteissaan kokemaa stressiä?
Muista poikkeavasti ammattikouluun päätyneillä
tytöillä sisäinen motivaatio heidän
koulutustavoitteessaan laski siirtymän jälkeen.
Valmistautuvatko jo nuoruuden tai varhaisaikuisuuden muihin
tavoitteisiin eikä pidä kouluttautumista itselleen tärkeänä? Vai
onko ammattikouluympäristössä jotain sellaista, joka ehkäisee
tyttöjen sisäisen motivaation kasvua?6.3.2014
Kati Vasalampi

23. II OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset
Lukion 2. lk Vuotta
myöhemmin
Lukion 3. lk
Sisäinen
motivaatio
koulutusta-
voitteessa
Edisty-
minen
koulu-
tustavoit
teessa
Kouluin-
nokkuus
Lykkäys opinnoissa
Koulutukselliset
tavoitteet
Työs-
kentely
koulutus-
tavoitteen
eteen
Koulu-
uupumus
Onnistunut koulutus-
siirtymä
Opintojen viivästy-
minen
1) Onko sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa yhteydessä tavoitteen
hyväksi työskentelyyn ja tavoitteessa edistymiseen?
2) Onko edistyminen koulutustavoitteessa yhteydessä lukioaikaiseen
kouluinnokkuuteen ja koulu-uupumukseen?
3) Ennakoivatko lukioaikainen kouluinnokkuus ja koulu-uupumus
lukionjälkeisen koulutuksellisen siirtymän onnistumista ja lukionjälkeisiä
koulutustavoitteita?
Huom! Mallissa kontrolloitu koulumenestys

24. .34***
-.25***
-.25***
-.22***
.18**
Lukion 2. lk
.55***
.73***
aika
Vuotta
myöhemmin
.14*
Lukion 3. lk
Edistymi-
nen
koulutus-
tavoit-
teessa
R² = .53
Kouluinnok-
kuus
R² = .07
Opintojen
viivästyminen
R² = .03
Koulutukselliset
tavoitteet
R² = .05
Työskente-
ly
koulutus-
tavoitteen
eteen
R² = .11
Koulu-
uupumus
R² = .06
Onnistunut
koulutussiirtymä
R² = .02
Tulokset: tytöt
Sisäinen
motivaatio
koulutusta-
voitteessa

25. .17**
Lukion 2. lk Lukion 3. lk
.83***
.57***.32***
aika
Sisäinen
motivaatio
koulutus-
tavoitteessa
Edisty-
minen
koulutus-
tavoit-
teessa
R² = .42
Kouluinnok-
kuus
R² = .16Työs-
kentely
koulutus-
tavoit-
teen
eteen
R² = .10
Tulokset: pojat

26. Yhteenvetoa
Sisäinen motivaatio opintojen nivelvaiheessa sai nuoren
keskittymään haasteelliseen siirtymään ja työskentelemään
koulutustavoitteensa saavuttamiseksi.
> Sisäinen motivaatio onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa,
joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä.
Edistyminen omissa koulutustavoitteissa lisäsi sekä tyttöjen että
poikien innostusta lukio-opintoihin. Heikko edistyminen taas oli
yhteydessä tyttöjen koulu-uupumukseen.
Lukioaikainen koulu-uupumus ennakoi tyttöjen opintojen
viivästymistä ja alhaisia koulutustavoitteita lukion jälkeen. Sitä
vastoin tytöt, jotka edistyivät lukiossa hyvin koulutukseen
liittyvissä tavoitteissaan ja olivat innostuneita lukio-opinnoistaan,
saivat myös todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan heti lukion
jälkeen.
> Kouluympäristön on tuettava myös nuoren kouluhyvinvointia. Sillä on
kauaskantoiset seuraukset nuorten, erityisesti tyttöjen, koulutuspoluille.
6.3.2014
Kati Vasalampi

27. III OSATUTKIMUS:
Tutkimuskysymys
Motivaatioprosessin merkitys menestykselle yliopiston
haastavissa pääsykokeissa?

28. Tulokset
aika
.41***.77***.51***
Sisäinen
motivaatio
koulutus
tavoitteessa
Työskentely
koulutustavoit
teen eteen
Edistyminen
koulutustavoit
teessa
Menestys
yliopiston
pääsykokeissa
Pääsykokeiden
jälkeen
Ennen pääsykokeita
Huom!
Aiempi opintomenestys kontrolloitiin.

29. Yhteenvetoa
Kun pääsykokeisiin osallistuneiden tulevaan
yliopistouraan liittyvä tavoite pohjautui heidän
sisäiseen motivaatioonsa, he myös
työskentelivät tavoitteensa saavuttamiseksi ja
kokivat siksi edistyvänsä siinä hyvin.
Yliopiston rekisteritietojen perusteella nämä
osallistujat myös läpäisivät pääsykokeen
muita todennäköisemmin, vaikka
opintosuoriutumisen vaikutus pyrittiin
analyyseissä kontrolloimaan.
6.3.2014
Kati Vasalampi

30. Kokoavasti osatutkimusten pohjalta voidaan todeta,
että yksilön ympäristö vaikuttaa suuresti hänen
motivaatioonsa, joten nuoren on tärkeää itse valita
koulutuspolkunsa omien kiinnostuksenkohteidensa ja
arvojensa mukaisesti. Se auttaa häntä motivoitumaan
sisäisesti tavoitteeseensa.
Sisäinen motivaatio puolestaan saa hänet
keskittymään ja työskentelemään koulutustavoitteen
saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan
miellyttävää ja helppoa.
Sisäisen motivaation tuki on hyödyllistä erityisesti
sellaisissa koulutustavoitteissa, joita ei voi saavuttaa
ilman suurta työpanosta.
Pohdintaa
6.3.2014
Kati Vasalampi

31. Pohdintaa
Edistyminen omissa tavoitteissa heijastuu
kouluhyvinvointiin, joka myös osaltaan
ennakoi onnistumista seuraavissa tavoitteissa.
On tärkeää tukea nuorten sisäistä
motivaatiota ja kouluhyvinvointia heidän
opintojensa nivelvaiheissa, sillä sisäisen
motivaation ja koulumyönteisen ajattelun
löytymiseen suunnattu pienikin tuki voi olla
ratkaiseva nuoren myöhemmän elämänpolun
kannalta.
6.3.2014
Kati Vasalampi

32. kati.vasalampi@jyu.fi
Kiitos!