Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtoriksi!

466 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
466
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtoriksi!

  1. 1. TIE TOHTORIKSI! Tohtorinkoulutuksen edellytykset 6.3.2014 KT Jenni Keskinen & KM (väit.) Jenna Vekkaila
  2. 2. TOHTORINKOULUTUS SUOMESSA  Tohtorinkoulutuksen tavoitteena on kehittää akateemista asiantuntijuutta sekä edistää uuden tieteellisen tiedon tuotantoa.  Viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana suomalainen tohtorinkoulutus on läpikäynyt valtavia muutoksia (Pyhältö jne. 2012).  Kehittynyt perinteisestä mestari-oppipoika – mallista organisoidumpaan ja selkeämmin säädeltyyn muotoon Bolognan prosessin kolmannen syklin saattelemana.  Tohtoriopiskelijoiden määrä on kasvanut moninkertaisesti. Vuonna 2012 suomalaisissa yliopistoissa oli yhteensä 18 687 tohtoriopiskelijaa (naiset 53%, miehet 47%).  Vuonna 2012 suomessa valmistui taas 1655 tohtoria, joista 51% oli naisia ja 49% miehiä. (Tilastokeskus.)
  3. 3. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tohtoriopiskelijat muodostavat osaavan ja hyvin valikoidun joukon.  Silti suuri osa tohtoriopiskelijoista keskeyttää opintonsa.  Drop-out luvut vaihtelevat hieman alasta ja maasta riippuen 30-50% välillä ja ovat joissain tapauksissa jopa 70% luokkaa. (mm. Bair & Haworth, 1999; Gardner, 2007; Golde, 2005; McAlpine & Norton, 2006; Nettles & Millet, 2006; Pyhältö jne., 2011)  Mistä tämä johtuu?
  4. 4. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tyypillisesti ajatellaan, että jatko- opinnoissa pärjää älykäs ja ahkera opiskelija, jolla on motivaatio kunnossa.  Usein myös jatkokoulutuksen äärimmäisenä testinä pidetään sitä, selviääkö opiskelija suuren haasteen edessä yksin.
  5. 5. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että:  Motivaatio ei välttämättä ole onnistuneen oppimisprosessin edellytys vaan onnistuneen prosessin seurausta.  Väitöskirjatyöskentely ei ole yksilö- vaan joukkuelaji! Tiedeyhteisöllä on suuri merkitys väitöskirjaprosessin etenemisessä!
  6. 6. Tässä esitelmässä…  …Tarkastelemme tohtoroitumisen edellytyksiä
  7. 7. TUTKIMUSHANKE  Kansallinen ja kansainvälinen tohtorikoulutuksen tutkimusprojekti (2005-), jossa kiinnostuksen kohteina:  Onnistuneen väitöskirjaprosessin keskeiset edellytykset ja säätelijät  Akateeminen ohjaus  Tutkimusryhmien dynamiikka tieteellisen asiantuntijuuden oppimisympäristöinä  Projektissa on hyödynnetty useita menetelmiä (mm. kyselyt, havainnointi, haastattelut)  Aineisto on kerätty tohtorikoulutuksen kolmelta eri tasolta: opiskelijoilta, ohjaajilta ja tiedeyhteisöiltä (esim. tutkimusryhmät, seminaarit)  Tutkimusryhmä HY:ssa:  Vastuulliset tutkijat Kirsi Pyhältö ja Kirsti Lonka  Tutkijoina: Jenni Keskinen, Jenna Vekkaila, Auli Toom, Viivi Virtanen, Erika Löfström, Solveig Corner  Kansallisia yhteistyötahoja mm. Kai Hakkarainen, Sanna Vehviläinen, Tiina Soini, Hannu Soini.
  8. 8. MOTIVAATIO  Motivaatio ja tavoitteet ohjaavat sitä, minkälaisia valintoja opiskelija tekee väitöskirjaprosessissaan ja miten prosessi etenee (Stubb jne., 2012).  Opiskelijan tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia:  Pätevöityminen  Oppiminen ja kehittyminen  Parempi asema työmarkkinoilla  Kiinnostus aiheeseen
  9. 9. MOTIVAATIO  Tutkimustulokset osoittivat, että eri alojen tohtoriopiskelijoiden tavoitteet vaihtelivat sen mukaan liittyivätkö ne: 1. Prosessiin 2. Produktiin 3. Sekä prosessiin että produktiin (Stubb jne. 2012; Keskinen, 2012)
  10. 10. MOTIVAATIO  Se painottivatko opiskelijat prosessia vai produktia, oli edelleen yhteydessä: 1. Väitöskirjatyön etenemiseen  Prosessia painottaneet olivat harvemmin harkinneet opintojensa keskeyttämistä ja heidän opintonsa olivat harvemmin pitkittyneet. 2. Tohtoriopiskelijan jaksamiseen  Prosessia painottaneet raportoivat vähemmän stressiä, ahdistusta, uupumusta ja kiinnostuksen puutetta. (Stubb jne., 2012)  Näyttää siis siltä, että motivaatiolla on yhteys siihen, miten väitöskirjaprosessin sitoudutaan ja kiinnitytään!
  11. 11. MITEN OPISKELIJAT SITOUTUVAT? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Sitoutuminen Omistautuminen Pystyvyys Uppoutuminen (Vekkaila jne., 2013a)
  12. 12. MITEN LANNISTUMINEN NÄKYY? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Lannistuminen Riittämättömyys Kyynisyys Uupumus (Vekkaila jne., 2013b)
  13. 13. MIKÄ TUOTTAA INNOSTUMISTA? ENTÄ LANNISTUMISTA? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuuluminen/ sen puute Osaaminen / sen puute Autonomia/ sen puute Kontribuointi/ sen puute Sitoutuminen Lannistuminen (Vekkaila jne., 2013a, 2014)
  14. 14. SITOUTUMINEN RAKENTUU VUOROVAIKUTUKSESSA  Motivaatio ei ole yksilön ominaisuus.  Sitoutuminen omaan prosessiin rakentuu tohtoriopiskelijan ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa.  Vuorovaikutus, joka mahdollistaa opiskelijan:  kuulumisen,  osaamisen,  autonomian ja  kontribuution kokemuksia tukee hänen sitoutumistaan väitöskirjaprosessiin. (Vekkaila jne., 2013a, 2014; Virtanen & Pyhältö, 2012)
  15. 15. TIEDEYHTEISÖ TOHTORIOPISKELIJAN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ  Tiedeyhteisö on monimuotoinen kokonaisuus, jonka tohtoriopiskelijat määrittivät eri tavoin:  Ohjaussuhde, tutkimusryhmä, seminaariryhmä, laitos, tiedekunta, yliopisto, kansainväliset yhteistyökumppanit ja tieteenala. (Pyhältö jne., 2012; Stubb, 2012; Vekkaila jne., 2012)  Myös kokemus itsestä yhteisön jäsenenä vaihteli:  Osallinen (54%)  Ulkopuolinen (39%)  Ristiriitainen/Jäsentymätön käsitys (16%) (Pyhältö jne., 2009; Stubb jne., 2011)
  16. 16. LAATU MERKITSEE  Tohtoriopiskelijoiden kokemus omasta tiedeyhteisöstä vaihteli myös sen suhteen, kokivatko he yhteisön väitöskirjaprosessinsa näkökulmasta:  VOIMAUTTAVANA (44%)  KUORMITTAVANA (55%) (Stubb jne., 2011)
  17. 17. MITÄ VÄLIÄ ON SILLÄ, MITEN YHTEISÖ KOETAAN?  Se, miten opiskelijat kokivat oman roolinsa osana tiedeyhteisöä ja minkälaisena he kokivat kyseisen yhteisön, oli yhteydessä:  Keskeyttämisen harkintaan  Opintojen pitkittymiseen  Jaksamiseen  Ne opiskelijat, jotka kokivat itsensä osaksi yhteisöä ja yhteisön voimauttavaksi olivat harvemmin harkinneet keskeyttämistä, heidän opintonsa olivat harvemmin pitkittyneet ja he raportoivat jaksavansa paremmin kuin muut. (Pyhältö jne., 2009; Stubb jne., 2011; Pyhältö & Keskinen, 2012)
  18. 18. MITÄ VÄLIÄ ON SILLÄ, MITEN YHTEISÖ KOETAAN?  Opiskelijoiden negatiiviset kokemukset tiedeyhteisöstä ja kohtaamattomuus heidän ja yhteisön välillä koettiin ongelmiksi, jotka heikensivät heidän sitoutumistaan väitöstyöhön. (Vekkaila jne., 2013b)  Sitoutumista voidaan siis tukea kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen laatuun:  Miten opiskelija kohdataan  Miten osoitetaan arvostusta opiskelijan työtä kohtaan  Minkälaiset mahdollisuudet opiskelijalla on vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä
  19. 19. KOKOAVIA AJATUKSIA  Onnistunut väitöskirjatyöskentely ja tohtoroituminen edellyttävät muun muassa:  Rakentavaa ja dynaamista vuorovaikutusta tohtoriopiskelijan ja hänen tiedeyhteisön välillä, joka tukee:  Aitoa osallistumista  Motivaatiota  Sitoutumista  Jaksamista
  20. 20. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!
  21. 21. LÄHTEET  Bair, C. R., & Haworth, J. G. (1999, November). Doctoral student attrition and persistence: A meta-analysis of research. Paper presented at the annual meeting of the Association for the study of Higher Education (ASHE), San Antonio, Texas.  Gardner, S. K. (2007). Fitting the mold of graduate school: A qualitative study of socialization in doctoral education. Innovations in Higher Education, 33, 125–138.  Golde, C. (2005). The role of the department and discipline in doctoral student attrition: Lessons from four departments. The Journal of Higher Education, 76(6), 669–700.  Keskinen, J. (2012). Väitöskirjapolun alkutaipaleella – Mistä väitöskirjan tekemisessä oikein on kyse? Teoksessa: T. Soini & K. Pyhältö, Akateeminen ohjaus tohtorinkoulutuksessa, s. 25–40. Tampere University Press.  McAlpine, L., & Norton, J. (2006). Reframing our approach to doctoral programs: an integrative framework for action and research. Higher Education Research & Development, 25(1), 3–17  Nettles, M. T., & Millet, C. M. (2006). Three magic letters: Getting to Ph.D. Baltimore: The John Hopkins University Press.
  22. 22. LÄHTEET  Pyhältö, K., Stubb, J., & Lonka, K. (2009a). Developing scholarly communities as learning environments for doctoral students. International Journal for Academic Development, 14(3), 221–232.  Pyhältö, K., Nummenmaa A.R., Soini, T., Stubb, J., & Lonka, K. (2012). Research on scholarly communities and development of scholarly identity in Finnish doctoral education. Teoksessa: S. Ahola & D.M. Hoffman (Toim.), Higher Education research in Finland. Emerging structures and contemporary issues, s. 337-357. Jyväskylä: Jyväskylä University Press.  Pyhältö, K. & Keskinen, J. (2012). Mitä väliä jatko-opiskelijan osallisuudella on? Miksi jatko-opiskelijan hyvinvoinnista kannattaa olla kiinnostunut? Teoksessa: T. Soini & K. Pyhältö, Akateeminen ohjaus tohtorinkoulutuksessa, s. 58–75. Tampere University Press.  Stubb, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2011). Balancing between inspiration and exhaustion: PhD students’ experienced socio-psychological well- being. Studies in Continuing Education, 33(1), 33–50.  Stubb, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2012). The experienced meaning of working with a PhD thesis. Scandinavian Journal of Educational Research, 1-18, iFirst Article.
  23. 23. LÄHTEET  Vekkaila, J., Pyhältö, K., Hakkarainen, K., Keskinen, J., & Lonka, K. (2012). Doctoral students’ key learning experiences in the natural sciences. International Journal for Researcher Development, 3(2), 154–183.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2013a). Focusing on doctoral students’ experiences of engagement in thesis work. Frontline Learning Research, 1(2), 10–32.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2013b). Experiences of disengagement – A study of doctoral students in the behavioral sciences. International Journal of Doctoral Studies, 8, 61–81.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2014) (submitted). Engaging and disengaging doctoral experiences in the behavioural sciences. International Journal for Researcher Development.

×