2. Miksi? • Oppiminen yksilöllistyy
• Suunnittelu laajenee: oppimateriaalit, oppimisympäristöt,
oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut
• Yhteistyö lisääntyy: kotien ja toisten opettajien kanssa,
moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa
• Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu, arvioinnista jatkuvaa
• Työ ei painotu vain oppitunteihin
• Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla
• Opettajan työ on muuttunut, ja oppituntien ulkopuolinen
– nyt palkanmaksun ulkopuolella – oleva työ on lisääntynyt
• Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien
yhteistä opetuksen suunnittelua ja arviointia
3. Voisiko vuosityöaika tuoda tähän
ratkaisun?
➔ Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan
nykytilannetta ja muuttuvaa opettajan työtä:
• jotta kaikki työ saadaan näkyväksi opetusalan ulkopuolisille
• jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi
• jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan
➔ Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken
käytettävän työajan hahmottamista
➔ Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista
seurattava
4. Vuosityöaikakokeilu 1.8.2018–31.7.2021
• Rajattu, muutamaa koulua (yhteensä 7) koskeva kokeilu mukana
olevissa kokeilukunnissa Helsinki, Vantaa ja Lahti
• Paikallisyhdistyksen päätöksellä, jonka jälkeen vielä OAJ:n
hallituksen (ja työnantajapuolen) hyväksyminen
• Ei vastoin koulun opettajien enemmistön näkemystä
• Tämä varmennettava
• Paikallisyhdistys päättää tavan
• Kokeilu voidaan irtisanoa jo kesken kokeilun ensimmäisen
vuoden jälkeen, jos se ei toimi asetettujen tavoitteiden suunnassa
5. Tärkeimmät pointit
• Työpäivien määrä (190 päivää miinus arkipyhät) ja sijoittuminen pysyvät
ihan ennallaan
• Koulutyön keskeytykset eli kaikki lomat pysyvät aivan ennallaan
• Enemmän yhteistä aikaa oman opetuksen suunnittelulle
• Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana
• 1520 h/v on vähimmäismäärä, jonka mukainen palkka viranhaltijoille
taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on enemmän tunteja,
nousee tietysti palkkakin
• 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla) ja
loput on sitomatonta työaikaa (opettaja päättää miten, milloin ja missä)
• Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus
6. Sidottua työaikaa on mm.
• Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit,
välituntivalvonnat, ohjaaminen, kerhot yms.
• Veso- ja kiky-päivät
• Kokoukset ja työryhmät eli opettajainkokoukset, tiimikokoukset, moniammatilliset
erityisen tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit jne. (kuten nytkin)
• YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. ops-työ, hankesuunnittelu,
koulun tapahtuminen suunnittelu/valmistelu)
• Vanhempainvartit/-illat, arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja, oppilas ja huoltaja
ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa)
• Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml.
pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten
kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden edellyttämä
opetuksen yhteissuunnittelu, ”jaksosuunnittelu” jne.)
• Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
7. Sitomatonta työaikaa, minimi 25–40%
opettaja itse päättää missä ja milloin tekee
(perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen)
• Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen
yksilöllistymisen myötä)
• Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin
lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt
aiemman kaltaisena.)
• Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen
• Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä
(sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä
yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)
8. I II
4 03 04 00 5 Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-
opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi
vanhemman lehtorin kelpoisuus 3 084,88 3 055,72
4 03 04 00 7 Lehtori/muu kuin em. perus-, aineen-, luokan- tai
erityisopetuksen opettajan kelpoisuus 2 866,98 2 839,88
4 03 04 00 8 Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto 2 516,68 2 492,88
4 03 04 00 9 Lehtori/korkeakoulututkinto 2 405,62 2 382,87
4 03 04 01 0 Lehtori/muu kuin edellä mainittu 2 269,65 2 248,17
4 03 04 01 2 Erityisopetuksen opettaja/ylempi
korkeakoulututkinto ja erityisopetusta
antavan opettajan kelpoisuus 3 088,36 3 059,16
4 03 04 01 4 Erityisopetuksen opettaja/alempi
korkeakoulututkinto ja erityisopetusta
antavan opettajan kelpoisuus 2 982,13 2 953,91
4 03 04 01 3 Erityisopetuksen
opettaja/erityisopetusta antavan
opettajan kelpoisuus 2 889,78 2 862,42
4 03 04 01 5 Erityisopetuksen opettaja/ylempi
korkeakoulututkinto ja perus/lukio-
opetusta antavan opettajan kelpoisuus 2 840,89 2 814,04
4 03 04 01 6 Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2)
annettavan opetuksen erityisopettajan
kelpoisuus tai perus-/lukio-opetusta
antavan opettajan kelpoisuus 2 727,45 2 701,70
4 03 04 01 7 Erityisopetuksen opettaja/muu kuin
edellä mainittu 2 382,08 2 359,56
4 03 04 02 8 Luokanopettaja/luokanopettajan kelpoisuus, ylempi
korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus
jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa
aineessa 3 054,73 3 025,84
4 03 04 03 0
Luokanopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-
/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus 2 828,42 2 801,69
4 03 04 03 1 Luokanopettaja/perus-/lukio-opetusta antavan
opettajan kelpoisuus 2 737,13 2 711,22
4 03 04 09 8 Luokanopettaja/korkeakoulututkinto/lastentarhanop
ettajan tutkinto 2 233,06 2 212,12
4 03 04 03 3 Luokanopettaja/muu kuin edellä mainittu 2 129,65 2 110,49
Palkat
(hinnoittelutunnuksen mukaiset
minimipalkat 1520 h/v työajalla)
9. Palkoista lisää
• Hitu-palkan lisäksi maksetaan nykyiset vuosisidonnaiset lisät,
TVA-lisät, henkilökohtaiset lisät sekä vuosityöajan ylittävät
tunnit. Lisätyöt korvataan tunti tunnista -periaatteella. Mikäli
poikkeuksellisesti vuotuinen työaika ylittää 1700 tuntia,
maksetaan tuntipalkka 1,5 kertaisena.
• Kokeilussa palkka pysyy vähintään samalla tasolla kuin
opetusvelvollisuustyöajassa, jos tehtävät pysyvät samoina.
• Vuosityöajassa viranhaltijoiden minimityöaika, eli samalla se
työaika, jonka työnantaja on velvollinen tarjoamaan töitä ja
maksamaan palkkaa, on tuo 1520 tuntia. Se voi tietenkin ylittyä,
jolloin palkkakin nousee.
10. Laskelmista yleistä
• Nämä ovat matemaattisia laskelmia, eivätkä perustu kenenkään
todelliseen vuosityöaikasuunnitelmaan. Tehtäville voidaan määritellä
enemmän(tai vähemmän) työaikaa. Sitomattoman työajan prosentit ovat
minimit, niitä ei voi pienentää.
• Näissä laskelmissa vertailukelpoinen kohta on ns. viivan alle jäävä summa.
• Lähtöpalkkoja (hitu) ei voi verrata, koska ne sisältävät eri määrän työtä.
• Tuntipalkoilla opettajat eivät ole, joten kuukausiansiot ovat se, mitä voi
verrata.
• OPV-työajan tuntiansiota ei ole edes mahdollista laskea ilman, että on
tiedossa opettajan käyttämä suunnittelu- yms. aika. Oppitunnin hinnassa
maksetaan OPV-työajassa ys-aika, kikyt, vesot (joille on määritelty kesto)
ja kaikki suunnittelu- ja arviointityö, joille ei siis OPV-työajassa ole
määritelty mitään ajallista kestoa.
• Palkat muodostuvat siis aivan eri periaatteilla.
11. 1. Laskelmaesimerkki: luokanopettaja
• kelpoinen luokanopettaja
• opetusvelvollisuus on 24 → sitomaton työaika min 25% (tämä
lasketaan vuotuisesta työtuntimäärästä)
• 1. kalleusluokan kunta
• 1 ylitunti (opetusta viikossa siis 24 + 1 = 25)
• 1 h/vko tukiopetusresurssia (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi)
• 1 h/vko av- ja tvt-välinetyö (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi)
• työkokemus 12 vuotta (10. vuoden lisä)
17. 3. Laskelmaesimerkki: aineenopettaja/lehtori
• kelpoinen kemian- ja fysiikan opettaja
• opetusvelvollisuus on 21 → sitomaton työaika min 35% (tämä
lasketaan vuotuisesta työtuntimäärästä)
• 2. kalleusluokan kunta
• 2 ylituntia (opetusta viikossa siis 21 + 2 = 23)
• 1 h luokanvalvontatyö (38 työviikkoa x 1,4 h/vko = 53 h/vuosi)
• 1 h demonstraatiokorvauksia (38 työviikkoa x 1 h/vko = 38 h/v)
• työkokemus 19 vuotta (15. vuoden lisä)
20. Opetustuntien määrästä
• Opetusta annetaan aivan samaan tapaan kuin ennenkin.
Oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen
säilyy ennallaan.
• Perusopetuksessa annettavan opetuksen määrä tulee suoraan
perusopetuslaista ja –asetuksesta, opetussuunnitelman
perusteista, kunnan tuntikehyksestä sekä koulun
lukuvuosisuunnitelmasta. Nämä eivät ole yhteydessä
käytettävään opettajien työaikajärjestelmään.