1. *KRVARENJE*

2. KRVARENJE
 Predstavlja isticanje krvi iz povređenog srca ili
krvnog suda.
 Organizam čoveka prosečno sadrži oko 5-6 l krvi.
 Gubitak 1/3 (oko 1.5 l) dovodi do stanja teške
iskrvavljenosti i pretećeg stanja šoka (deca i stariji
veći rizik).
 Treba što hitnije reagovati i sprečiti naknadni
gubitak krvi.

3. Podela krvarenja
 Prema vrsti krvnog suda:
1. ARTERIJSKO (svetlija krv, u mlazu ističe pri svakom
otkucaju srca, brže nastupa iskrvavljenost)
2. VENSKO (tamnija krv, sliva se niz telo)
3. KAPILARNO (oguljena koža orošena kapima krvi)

4. Podela krvarenja
 SPOLJAŠNJE ILI VIDLJIVO
 UNUTRAŠNJE:
- u telesne duplje (deluje gubitkom
cirkulišućeg volumena i kompresijom
na organe
- u mišiće i tkiva
- primarno unutrašnje, a sekundarno spoljašnje
(na nos, usta, uši...)

5. Podela krvarenja
 PRIMARNO - odmah nakon povrede
 SEKUNDARNO – naknadno
(ispadanje zavoja, pomeranje ulomaka kostiju,
pucanje krvnog suda...)

6. Simptomi i znaci krvarenja
1. Ubrzan srčani rad
2. Slabo punjen i pipljiv puls
3. Bledilo kože i vidljivih sluzokoža
4. Ubrzano, otežano i površno disanje
5. Koža prekrivena hladnim znojem
6. Malaksalost, umor
7. Nemir, uplašenost
8. Žeđ
9. Apatija koma smrt

7. Metode za zaustavljanje
krvarenja
1. “DIGITALNA KOMPRESIJA” - samo do
postavljanja kompresivnog zavoja i ako ima
više spasioca
2. KOMPRESIVNI ZAVOJ +
ELEVACIJA/AUTOTRENSFUZIJA
3. PRIMENA POVESKE – SAMO U NUŽDI

8. “Digitalna kompresija”
1. Neposredno nakon povređivanja.
1. Pritiskom na samu ranu (preko gaze), ivice rane ili
na mesta ispod kojih prolaze velike arterije.
3. Drži se samo do postavljanja kompresivnog zavoja.
4. Porteban je još jedan spasilac.
5. Nosi sa sobom opasnost od brzog zamaranja
spasioca te popuštanje same kompresije

9. Direktan pritisak na ranu
 Komadom gaze ili tkanine ččvvrrssttoo pprriittiissnniittee mmeessttoo
kkrrvvaarreennjjaa.. AAkkoo jjee rraannaa nnaa rruuccii iillii nnoozzii,, ppooddiiggnniittee
oozzlleeđđeennii eekkssttrreemmiitteett ii zzaaddrržžiittee ggaa uu eelleevviirraannoomm
ppoolloožžaajjuu.. AAkkoo jjee uu rraannuu zzaabbooddeennoo ssttrraannoo tteelloo
((nnoožž,, ddrrvvoo,, ssttrreellaa)) nnee ssmmeettee ggaa vvaaddiittii.. KKrrvvaarreennjjee
ććeettee zzaauussttaavviittii pprriittiisskkoomm nnaa rruubboovvee rraannee ookkoo
ssttrraannoogg tteellaa..

10. Pritisak nnaa vveelliikkuu aarrtteerriijjuu
 KKrrvvaarreennjjee nnaa rruuccii,, nnoozzii iillii ggllaavvii mmoožžee
ssee zzaauussttaavviittii pprriittiisskkoomm nnaa vveelliikkuu
aarrtteerriijjuu kkoojjaa ddoovvooddii kkrrvv uu oozzlleeđđeennoo
ppooddrruuččjjee.. ZZaa oovvaajj ppoossttuuppaakk
ppoottrreebbnnaa jjee vveeššttiinnaa ii ttaaččnnoo
ppoozznnaavvaannjjee mmeessttaa pprriittiisskkaa.. NNiikkaadd ssee
nnee ssmmeejjuu iissttoovvrreemmeennoo pprriittiissnnuuttii oobbee
vvrraattnnee aarrtteerriijjee..

11. Karakteristična mesta
“digitalne kompresije”

12. Kompresivni zavoj

13. Kompresivni zavoj
 Zaustavljanje spoljasnjeg krvarenja nnaajjbboolljjee jjee iizzvvrrššiittii
ppoossttaavvlljjaannjjeemm kkoommpprreessiivvnnoogg zzaavvoojjaa::
 NNaa rraannuu ssttaavviittii sstteerriillnnuu ggaazzuu..
 NNaa ggaazzuu ssttaavviittii ppooddlloošškkuu ((zzaammoottuulljjaakk zzaavvoojjaa iillii ttkkaanniinnee)),, ttaaččnnoo
iizznnaadd mmeessttaa kkrrvvaarreennjjaa.. MMoožžee ppoosslluužžiittii ii mmoobbiillnnii tteelleeffoonn,,
kkoommaaddiićć ddrrvveettaa,, kkaammeenn......
 KKrruužžnniimm zzaavvoojjeemm ii ““oossmmiiccaammaa”” ččvvrrssttoo sstteeggnniittii ppooddlloošškkuu..
 OOzzlleeđđeennuu rruukkuu iillii nnoogguu ttrreebbaa ddrržžaattii uu iizzddiiggnnuuttoomm ppoolloožžaajjuu..

14.  UUPPOOZZOORREENNJJEE::
KKoommpprreessiivvnnii zzaavvoojj nnee
ssmmee bbiittii pprreevviiššee sstteeggnnuutt
((nnee ssmmee sspprreeččiittii pprroottookk
kkrrvvii uu ppooddrruuččjjuu nniižžee oodd
zzaavvoojjaa)).. SSttooggaa nnaakkoonn
ppoossttaavvlljjaannjjaa
kkoommpprreessiivvnnoogg zzaavvoojjaa
pprroovveerriittii ppuullss ii bboojjuu rruukkee
nniižžee oodd kkoommpprreessiivvnnoogg
zzaavvoojjaa.. KKoommpprreessiivvnnii
zzaavvoojj nnee ppoossttaavvlljjaajjttii uu
ppooddrruuččjjuu vvrraattaa!!!!!!

15. Primena poveske
 Ovo je radikalan zahvat kkoojjii ddoovvooddii ddoo ppoottppuunnoogg pprreekkiiddaa cciirrkkuullaacciijjee
iissppoodd mmeessttaa ppooddvveezziivvaannjjaa ššttoo mmoožžee ddoovveessttii ddoo oodduummiirraannjjaa ttkkiivvaa ii
gguubbiittkkaa eekkssttrreemmiitteettaa.. ZZaattoo ssee ppooddvveezziivvaannjjee ssmmee pprriimmeenniittii ssaammoo uu
sslluuččaajjeevviimmaa::
 AAmmppuuttaacciijjoonnee ppoovvrreeddee ((iissttrrggnnuuććaa iillii ooddsseeccaannjjaa ddeellaa eekkssttrreemmiitteettaa))
aakkoo nnee ooččeekkuujjeemmoo ppoonnoovvnnoo ssppaajjaannjjee ((rreeppllaannttaacciijjuu)) ooddvvoojjeennoogg ddeellaa
tteellaa..
 JJaakkoogg nnaaggnnjjeeččeennjjaa ii ddrroobblljjeennjjaa ddeellaa tteellaa kkaaddaa jjee nnjjeeggoovv gguubbiittaakk
nneemmiinnoovvaann..
 JJaakkoogg kkrrvvaarreennjjaa kkoojjee ssee nnee mmoožžee zzaauussttaavviittii nnii jjeeddnniimm ddrruuggiimm
ppoossttuuppkkoomm,, iillii zzaa ttoo nneemmaa ddoovvoolljjnnoo vvrreemmeennaa ((eevvaakkuuaacciijjaa,,
ppoolliittrraauummaa......))
 ZZaa ppooddvveezziivvaannjjee ssee kkoorriissttee nnaammeennsskkii pprrooiizzvveeddeennee ššiirrookkee gguummeennee
vvrrppccee iillii ppllaattnneennee vvrrppccee ss kkooppččoomm ((EEssmmaarrcchh)),, aallii mmoožžee ppoosslluužžiittii ii
ttrroouuggllaa mmaarraammaa sslloožžeennaa nnaa ššiirriinnuu oodd 55 ccmm ((GGaarroo ppoovveesskkaa)),, kkrraavvaattaa
iillii ddeebbeelloo uužžee.. NNee kkoorriissttiittii ttaannkkee mmaatteerriijjaallee jjeerr ssee mmoogguu uusseeććii uu ttkkiivvoo..
PPoovveesskkaa ssee ssttaavvlljjaa nnaa nnaaddllaakkttiiccuu iillii nnaattkkoolleenniiccuu.. ZZaatteežžee ssee ppoommooććuu
ššttaappiiććaa ddookk kkrrvvaarreennjjee nnee pprreessttaannee.. ZZaabbeelleežžiittii vvrreemmee ssttaavvlljjaannjjaa
ppoovveesskkee..

16. Elevacija i položaj autotransfuzije
- Primenjuju se kod jačih krvarenja, a nakon postavljanja kompresivnog zavoja.
- Omogućava pritok dodatne količine krvi u vitalne organe (mozak, srce, pluća).
- Smanjuje priliv krvi u predelu povrede te sledstveno smanjuje krvarenje.

17. KKrrvvaarreennjjee iizz nnoossaa

18.  Zbog svoje višestruke funkcije sluznica nnoossaa jjee vvrrlloo ddoobbrroo
vvaasskkuullaarriizzoovvaannaa..
 LLookkaallnnii uuzzrrooccii eeppiissttaakkssee ssuu iiddiiooppaattsskkii ((nneeppoozznnaattii)),, ttrraauummaattsskkii
((ffrraakkttuurree,, ssttrraannee tteellaa,, iirriittaacciijjaa)),, zzaappaalljjeennsskkii,, ttuummoorrsskkii,,
mmiikkrrookklliimmaattsskkii ii eennddookkrriinnii..
 OOppššttii uuzzrrooccii ssuu ppoorraasstt kkrrvvnnoogg pprriittiisskkaa ((hhiippeerrtteennzziijjaa,,
uuzzbbuuđđeennjjee,, ppoorraasstt cceennttrraallnnoogg vveennsskkoogg pprriittiisskkaa)),, aakkuuttnnee
iinnffeekkttiivvnnee bboolleessttii,, hheemmaattoolloošškkaa oobboolljjeennjjaa ((lleeuukkoozzee,, hheemmooffiilliijjaa,,
hheemmoorraaggiiččnnaa ddiijjaatteezzaa ii ddrr)) ii bboolleessttii ssrrccaa ii kkrrvvnniihh ssuuddoovvaa..
 IIzzgglleedd ii ooppššttee ssttaannjjee bboolleessnniikkaa zzaavviissiiććee oodd iinntteennzziitteettaa
kkrrvvaarreennjjaa..
 UUoolliikkoo jjee tteežžee kkrrvvaarreennjjee,, uuppaaddlljjiivvoo jjee bblleeddiilloo kkoožžee ii sslluuzznniiccee
ooččnniihh kkaappaakkaa,, ppuullss jjee uubbrrzzaann,, aa nneekkddaa ddoollaazzii ii ddoo kkoollaappssaa..

19. PPrrvvaa ppoommooćć
 NNeeoopphhooddnnoo jjee ssmmiirriivvaannjjee ppaacciijjeennttaa..
NNeeppoossrreeddnnee mmeettooddee zzaauussttaavvlljjaannjjaa kkrrvvaarreennjjaa ssuu rraazznnee uu
zzaavviissnnoossttii oodd ttiippaa kkrrvvaarreennjjaa..
 OOssoobbaa ttrreebbaa ddaa sseeddii ssaa ggllaavvoomm nnaaddoollee ((ppoolloožžaajj llaakkaatt kkoolleennaa)) ii
pprriittiissnnee mmeekkii ddeeoo nnoossaa.. MMoožžee ssee ppoossttaavviittii hhllaaddaann oobblloogg uu
pprreeddeelluu zzaaddnnjjeegg ddeellaa vvrraattaa ((nnaaddrraažžaajj ssiimmppaattiikkuussaa ddoovvooddii ddoo
vvaazzookkoonnccttrriikkcciijjee))..
 UUkkoolliikkoo kkrrvvaarreennjjee nnee pprreessttaannee ppoossllee 1155 mmiinn ppoozzvvaattii 9944 ((111122))
iillii hhiittnnoo oottiiccii uu zzddrraavvssttvveennuu uussttaannoovvuu..

20. UUnnuuttaaššnnjjee kkrrvvaarreennjjee
 KKrrvvaarreennjjee uu uunnuuttrraaššnnjjoossttii tteellaa nnaassttaajjee zzbboogg
ppoovvrreeddee iillii bboolleessttii uunnuuttrraaššnnjjiihh oorrggaannaa..
 SSkkrriivveennoo jjee oodd ppoogglleeddaa ppaa mmoožžee dduuggoo vvrreemmeennaa
oossttaattii nneepprreeppoozznnaattoo..
 PPrrvvii ssiimmppttoommii ssee jjaavvlljjaajjuu tteekk kkaaddaa kkrrvv ppooččnnee
iizzllaazziittii nnaa tteelleessnnee oottvvoorree iillii kkaadd ssee ppoojjaavvee
zznnaakkoovvii iisskkrrvvaarreennjjaa..

21. UUnnuuttrraaššnnjjaa kkrrvvaarreennjjaa ssaa iizzllaasskkoomm
kkrrvvii nnaa tteelleessnnee oottvvoorree::
 KKrrvvaarreennjjee uu pplluuććiimmaa
-- BBoolleessnniikk iisskkaaššlljjaavvaa ssvveettlluu,, ppeennuuššaavvuu kkrrvv..
 KKrrvvaarreennjjee uu jjeeddnnjjaakkuu,, žžeelluuccuu iillii dduuaaddeennuummuu
-- BBoolleessnniikk ppoovvrraaććaa ttaammnnoo ccrrvveennuu iillii ccrrnnuu kkrrvv kkoojjaa lliiččii nnaa
ttaalloogg oodd kkaaffee.. SSttoolliiccaa jjee ccrrnnaa..
 KKrrvvaarreennjjee uu ccrreevviimmaa
-- CCrrnnaa ssttoolliiccaa..
 KKrrvvaarreennjjee uu zzaavvrrššnniimm ddeelloovviimmaa ccrreevvaa
-- CCrrvveennaa,, kkrrvvaavvaa ssttoolliiccaa..
 KKrrvvaarreennjjee uu bbuubbrreegguu iillii mmookkrraaććnnoojj bbeeššiiccii
-- CCrrvveennaa mmookkrraaććaa..

22. UUnnuuttrraaššnnjjaa kkrrvvaarreennjjaa bbeezz iizzllaasskkaa
kkrrvvii nnaa tteelleessnnee oottvvoorree::
 KKrrvvaarreennjjee uu ttrrbbuuššnnuu dduupplljjuu
 KKrrvvaarreennjjee uu ggrruuddnnuu dduupplljjuu
 KKrrvvaarreennjjee uu lloobbaannjjsskkuu dduupplljjuu
 KKrrvvaarreennjjee uu mmiiššiiććee
 PPrrii pprreelloommuu vveelliikkiihh kkoossttiijjuu,, nnaarrooččiittoo nnaaddkkoolleennee iillii
nnaaddllaakkttnnee kkoossttii,, kkooššttaannii uulloommccii mmoogguu ppoovvrreeddiittii kkrrvvnnii ssuudd ii
iizzaazzvvaattii oobbiillnnoo uunnuuttrraaššnnjjee kkrrvvaarreennjjee.. PPoovvrreeddaa kkrrvvnnoogg
ssuuddaa mmoožžee nnaassttaattii uu ttrreennuuttkkuu pprreelloommaa,, aallii ii nnaakknnaaddnnoo,,
nneepprraavviillnnoomm mmaanniippuullaacciijjoomm ii iizzoossttaavvlljjaannjjeemm iimmoobbiilliizzaacciijjee
ppoovvrreeđđeennoogg eekkssttrreemmiitteettaa.. NNaarrooččiittoo jjee ooppaassaann pprreelloomm
ffeemmuurraa pprrii kkoojjeemm ppoovvrreeđđeennii mmoožžee iizzgguubbiittii ii ddoo 11,,55 lliittaarraa
kkrrvvii aakkoo ssee ppoovvrreeddii ffeemmoorraallnnaa aarrtteerriijjaa..

23. NNaappoommeennaa::
 PPrrii ssvvaakkoomm jjaaččeemm uuddaarrccuu uu ttrruupp ((nnpprr.. uu
ssaaoobbrraaććaajjnnoojj nneessrreeććii)) mmoorraammoo ppoossuummnnjjaattii nnaa
mmoogguuććnnoosstt uunnuuttrraaššnnjjiihh ppoovvrreeddaa ssaa kkrrvvaarreennjjeemm uu
ttrrbbuuššnnuu iillii ggrruuddnnuu dduupplljjuu,, ččaakk ii kkaaddaa ssee
ppoovvrreeđđeennii oosseeććaa rreellaattiivvnnoo ddoobbrroo ii nneemmaa vviiddlljjiivviihh
ppoovvrreeddaa..
UUnnuuttrraaššnnjjee kkrrvvaarreennjjee mmoožžee ssee rraazzvviijjaattii vvrrlloo
ppoollaakkoo,, ssaa pprrvviimm zznnaakkoovviimmaa tteekk nnaakkoonn vviiššee ssaattii..

24. PPoossttuuppaakk::
 UUnnuuttrraaššnnjjee kkrrvvaarreennjjee nnee mmoožžee ssee zzaauussttaavviittii
mmeettooddaammaa pprrvvee ppoommooććii.. ZZaattoo jjee nnuužžaann HHIITTAANN
PPRREEVVOOZZ uu bboollnniiccuu..
KKooššttaannee pprreelloommee iimmoobbiilliissaattii pprree ttrraannssppoorrttaa..
OOssoobbaa nnee ssmmee nniiššttaa jjeessttii nnii ppiittii..
SSaammoo uu sslluuččaajjuu dduuggoottrraajjnnoogg ttrraannssppoorrttaa ii aakkoo
nneemmaa ppoovvrreeddee ssttoommaakkaa nniittii kkrrvvaarreennjjaa iizz
ggaassttrrooiinntteessttiinnaallnnoogg ttrraakkttaa,, ppoovvrreeđđeennoomm ssee mmoogguu
ppoovvrreemmeennoo ddaavvaattii mmaannjjee kkoolliiččiinnee vvooddee iillii ččaajjaa..

25. **ŠŠOOKK**

26. - U svakodnevnom govoru često koristimo reč "šok" sa
značenjima koja se razlikuju od njegove medicinske definicije.
Šok u medicinskom smislu znači po život opasno stanje
poremećene cirkulacije krvi koje može imati različite uzroke i
mehanizme nastanka.
- Kao rezultat različitih trauma organizam odgovara
kompenzatornim mehanizmima (ubrzanje pulsa, disanja,
povećanje krvnog pritiska) da bi održao adekvatnu cirkulaciju,
te dopremanje kiseonika i hranjivih materija ćelijama i tkivima
organizma.
- Kada je oštećenje organizma jače od mogućnosti
kompenzatornih mehanizama nastaje stanje šoka.
* Šok je stanje opšte hipoperfuzije ćelija i tkiva organizma!

27. Cirkulacija = Perfuzija
Očuvana cirkulacija
= Adekvatna perfuzija
Kompromitovana cirkulacija
= Inadekvatna perfuzija
(Hipoperfuzija)
Hipoperfuzija =
ŠOK

28.  Šta je potrebno zzaa ooddrržžaavvaannjjee aaddeekkvvaattnnee
ppeerrffuuzziijjee??
 PPuummppaa
Srce
 CCeevvii
Krvni sudovi
 TTeeččnnoosstt
Krv
 Šta dovodi do poremećaja perfuzije??
 PPoorreemmeeććaajj ffuunnkkcciijjee ppuummppee -- SSrrccaa
 PPoorreemmeeććaajj ffuunnkkcciijjee cceevvii -- KKrrvvnniihh ssuuddoovvaa
 GGuubbiittaakk vvoolluummeennaa tteeččnnoossttii -- KKrrvvii

29. Najčešći uzroci šoka:
 PPoorreemmeeććaajj rraaddaa ssrrččaannee ppuummppee ((iinnffaarrkktt mmiiookkaarrddaa,,
aarriittmmiijjee,, ttaammppoonnaaddaa mmiiookkaarrddaa......)) ddoovvooddii ddoo
KKAARRDDIIOOGGEENNOOGG ŠŠOOKKAA!!
 SSmmaannjjeennii vvoolluummeenn kkrrvvii nnaassttaaoo zzbboogg jjaakkoogg
kkrrvvaarreennjjaa ((hheemmoorraaggiijjsskkii ššookk)),, gguubbiittaakk kkrrvvnnee
ppllaazzmmee kkoodd nnpprr.. ooppsseežžnniihh ooppeekkoottiinnaa iillii gguubbiittaakk
tteeččnnoossttii zzbboogg oobbiillnnoogg ppoovvrraaććaannjjaa,, zznnoojjeennjjaa iillii
ddiijjaarreejjee ddoovvooddii ddoo HHIIPPOOVVOOLLEEMMIIJJSSKKOOGG ŠŠOOKKAA!!

30.  Periferna vvaazzooddiillaattaacciijjaa ((ššiirreennjjee kkrrvvnniihh
ssuuddoovvaa)) ii nnaakkuupplljjaannjjee kkrrvvii uu rreezzeerrvvooaarriimmaa
nnaa ppeerriiffeerriijjii ddoovvooddee ddoo
RREEDDIISSTTRRIIBBUUCCIIOONNOOGG ŠŠOOKKAA!!
OObblliiccii oovvoogg ššookkaa ssuu nneeuurrooggeennii ššookk kkoojjii
mmoožžee nnaassttaattii zzbboogg aakkcciiddeennttaa ttookkoomm
aanneesstteezziijjee iillii oošštteeććeennjjaa kkiiččmmeennee mmoožžddiinnee,, ii
aannaaffiillaakkttiiččkkii ššookk pprroouuzzrrookkoovvaann aalleerrggiijjsskkoomm
rreeaakkcciijjoomm ((ttiipp II hhiippeerrsseennzziittiivvnnoossttii)) koja se
može javiti kod uboda insekata ili primene
nekih lekova.

31.  Sepsa je teška infekcija s pojavom bakterija u
krvi koja dovodi do SEPTIČNOG ŠOKA!
Traumatski šok je u osnovi hipovolemijski i
delom redistribucioni šok do koga dovode
teške povrede kao što su prelomi, opsežna
nagnječenja mekih tkiva, povrede trbuha,
grudnog koša...
 Psihogeni šok (nesvestica, sinkopa) je forma
neurogenog šoka izazvana psihogenim
faktorima kkaaoo ssttoo ssuu ssttrraahh,, bbooll,, nneepprriijjaattnnii
pprriizzoorrii,, zzvvuuccii iillii mmiirriissii......

32. KAKO TELO REAGUJE NA GUBITAK KRVI
Približna
količina Učinak na telo
½ litra Mali ili nikakav učinak. Ova količina se normalno uzima od
dobrovoljnih davalaca krvi.
2 litra
Oslobađa se hormon adrenalin. Ubrzava se puls. Počinje
znojenje. Sitni krvni sudovi iz nevitalnih regija ne dobijaju
krv koja se sada doprema samo u vitalne organe. Šok će
biti očevidan
3 litra
Dok se gubitak krvi približava ovoj količini (polovini
normalnog nivoa) puls na doručju prestaje da se opipava.
Čovek će izgubiti svest, a rad srca i disanje će stati

33. OOddnnooss ppuullssaa ii kkrrvvnnoogg pprriittiisskkaa
 Ako je puls palpabilan na arteriji radijalis,
arterijski pritisak je oko 10,7 kPa (80 mmHg), na
arteriji femoralis oko 9,3 kPa (70 mmHg), a na
karotidnim arterijama iznad 8,0 kPa (60 mmHg).
 Šok nije isto što i nizak krvni pritisak, pad krvnog
pritiska je kasni znak razvoja šoka!

34. SSiimmppttoommii ii zznnaaccii ššookkaa
 ŠŠookk kkaarraakktteerriiššee kkoommpplleekkss zznnaakkoovvaa ii ssiimmppttoommaa kkoojjii oobbiiččnnoo
oobbuuhhvvaattaajjuu::
• ssiisstteemmsskkuu aarrtteerriijjsskkuu hhiippootteennzziijjuu
• koža je bleda i hladna, orošena lepljivim znojem kod
kardiogenog i hipovolemijskog šoka, a suva i rumena kod
septičkog i redistribucionog šoka
• usne i prsti mogu biti modri
• ppuullss jjee ffiilliiffoorrmmaann ššttoo zznnaaččii uubbrrzzaann ii tteešškkoo ooppiipplljjiivv
((kkoodd nneeuurrooggeenneennoogg ššookkaa ppuullss jjee ssllaabb ii uussppoorreenn))
• kkoollaappss ppoovvrrššnniihh vveennaa nnaa eekkssttrreemmiitteettiimmaa
• ddiissaannjjee jjee uubbrrzzaannoo ii ppoovvrrššnnoo ((ggllaadd zzaa vvaazzdduuhhoomm))
• oosseeććaajj hhllaaddnnooććee,, žžeeđđ,, mmuuččnniinnaa ii ppoonneekkaadd ppoovvrraaććaannjjee

35. VVAAŠŠII PPOOSSTTUUPPCCII
Preduzeti potrebne mere za
očuvanje života
Ako je moguće delovati na
sam uzrok nastanka šoka
Postaviti osobu u odgovarajući
položaj i preduzeti mere nege
Pozvati 94 (112)

36. VVAAŠŠII PPOOSSTTUUPPCCII
 PPrriiććii uunneessrreeććeennoojj oossoobbii ii uussttaannoovviittii nnjjeennoo ooppššttee ssttaannjjee
ddrržžeeććii ssee aallggoorriittmmaa ((AA BB CC)) pprruužžaannjjaa pprrvvee ppoommooććii..
 DDeelloovvaattii nnaa ssaamm uuzzrrookk aakkoo jjee mmoogguuććee,, nnpprr.. zzaauussttaavviittii
ssppoolljjaaššnnjjee ((vviiddlljjiivvoo)) kkrrvvaarreennjjee..
 AAkkoo ssuummnnjjaammoo nnaa hhiippoovvoolleemmiijjsskkii ššookk oossoobbuu
ppoossttaavvlljjaammoo uu lleežžeeććii ppoolloožžaajj ssaa ppooddiiggnnuuttiimm ddoonnjjiimm
eekksstteemmiitteettiimmaa ookkoo 2255 ccmm oodd ppooddaa.. KKoodd kkaarrddiiooggeennoogg
ššookkaa ddoonnjjii eekkssttrreemmiitteettii ssee nnee ssmmeejjuu ppooddiizzaattii!!

37. VVAAŠŠII PPOOSSTTUUPPCCII
 UUppoottrreebbiittee ććeebbee ddaa zzaaššttiittiittee uunneessrreeććeennuu oossoobbuu oodd
hhllaaddnnooććee uukkoolliikkoo jjee ppoossttaavvlljjaattee uu lleežžeeććii ppoolloožžaajj nnaa
zzeemmlljjuu..
 OOllaabbaavviittee iillii oosslloobbooddiittee ddeelloovvee ooddeeććee kkoojjii sstteežžuu vvrraatt,,
ggrruuddnnii kkoošš ii ssttrruukk uunneessrreeććeennee oossoobbee..
 KKoonnttrroolliiššiittee ii bbeelleežžiittee ddiissaannjjee,, ppuullss ii ssttaannjjee ssvveessttii
uunneessrreeććeennee oossoobbee nnaajjmmaannjjee nnaa ssvvaakkiihh 1100 mmiinnuuttaa!!
 BBuuddiittee sspprreemmnnii nnaa mmeerree rreessuusscciittaacciijjee uukkoolliikkoo ttoo
ppoossttaannee nneeoopphhooddnnoo!!

38. ŠOK
-NAPOMENE-
• Unesrećenu osobu ne ostavljajte samu!
Izuzetno je možete ostaviti ako ste sami samo da biste
zvali pomoć.
• Ne dozvolite unesrećenoj osobi da jede, pije niti da se
pomera!
Ako se povređeni žali na žeđ, možete mu ovlažiti usta
vodom.
• Stanje šoka mogu pogoršati strah i bol!!!

39. PPIITTAANNJJAA??