4. Omaishoito on
yhteiskunnallisesti merkittävä ja
inhimillinen tapa huolehtia
ihmisistä, jotka ikääntymisen,
sairauden tai vammaisuuden
vuoksi eivät selviä arjestaan
ilman toisen ihmisen apua.
5. Omaishoitaja on henkilö, joka
pitää huolta
perheenjäsenestään tai muusta
läheisestään, joka sairaudesta,
vammaisuudesta tai muusta
erityisestä hoivan tarpeesta
johtuen ei selviydy arjestaan
omatoimisesti.
8. Omaishoitajia ovat muun
muassa vammaisen lapsen
vanhemmat, puolisoaan
hoitavat ja ikääntyvistä
vanhemmistaan huolehtivat
tyttäret ja pojat.
Hoitosuhde voi kehittyä
hitaasti hoidettavan
avuntarpeen lisääntymisen
seurauksena tai äkillisesti
sairauskohtauksen,
onnettomuuden tai erityistä
hoivaa tarvitsevan lapsen
myötä.
18. Väestön keski-ikä noussut: Hoidon
tarpeen määrä kasvanut.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja.
http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf
20. Omaishoito koskettaa kaikkia
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja
havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf
24. Omaishoidon tuesta annetussa
laissa (937/2005) säädetään tuen
myöntämisedellytyksistä, alimpien
hoitopalkkioiden määristä,
omaishoidon tukena annettavista
palveluista, omaishoitajan
vapaasta, hoito- ja
palvelusuunnitelmasta sekä
omaishoitosopimuksesta.
25. Omaishoidon tuki sisältää
aina rahana suoritettavan
hoitopalkkion. Hoitopalkkion
taso määräytyy hoidon
sitovuuden ja vaativuuden
perusteella.
26. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle.
Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta
suoritetaan ennakonpidätys.
Hoitopalkkiot tarkistetaan
kalenterivuosittain työntekijän eläkelain
96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Indeksitarkistus on 1.1.2015 lukien
noin 0,96 %.
27. Kunta päättää, missä
laajuudessa se järjestää
omaishoidon tukea ja kuinka
paljon se osoittaa
talousarviossa voimavaroja
hoitopalkkioihin ja palveluihin.
28. Palvelut hoidettavalle
Omaishoidon tuki sisältää
hoitopalkkion rinnalla tarvittavat
palvelut hoidettavalle.
Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä
täydentäviä palveluja voivat olla
esimerkiksi apuvälinepalvelut,
päivätoiminta, kotihoito tai
lyhytaikainen hoito hoitoyksikössä.
29. Omaishoitajan tukeminen
Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot
kartoitetaan hoito- ja palvelusuunnitelman
laatimisen yhteydessä.
Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan
kirjataan omaishoitajan hoitotehtävää
tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja
sisältö.
30. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa
• Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme
vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana
hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu
hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
• Kunta voi harkintansa mukaan järjestää edellä mainituille
sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille vapaapäiviä
enemmän kuin kolme vapaapäivää kuukaudessa sekä alle
vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunta voi järjestää
vapaapäiviä ja virkistysvapaita myös muille kuin sitovaa
hoitotyötä tekeville omaishoitajille.
• Lakisääteisten vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen
eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Hoitopalkkion
maksaminen muiden vapaapäivien ajalta on kunnan
päätettävissä. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon
järjestämisestä omaishoitajan vapaiden aikana.
31. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja
havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf
32. Kunnissa on hyvin vaihtelevia
käytäntöjä omaishoidon tuen
ja sen palkkioiden suhteen.
Erityisesti palkkioluokkien
lukumäärä vaihtelee
huomattavasti (pääasiassa 2-
4 kpl).
33. Näyttää siltä, että tukeen
varattavia määrärahoja
vähennetään tai lisätään
kunnan taloudellisen tilanteen
mukaan, ilman pitkän aikavälin
tavoiteasettelua
34. Omaishoidon tuen maksuluokat
Helsingissä v. 2015
Ensimmäinen maksuluokka:1601,36
euroa/kk
Toinen maksuluokka: 803,87 euroa/kk
Kolmas maksuluokka: 543,60 euroa/kk
Neljäs maksuluokka: 384,67 euroa/kk
35. Helsingin kaupungin tarjoamia palveluita
• Lyhytaikaishoito
• Osavuorokautinen hoito
• Päivätoiminta
• Kotiavustaja
• Omaishoidon toimintakeskus: koulutus,
vertaistuki, ryhmätoiminta
• Palveluseteli: kotiin ostettavat palvelut,
lyhytaikaishoito, päivätoiminta
40. STM:n mukaan omaishoidon tuella
tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo
on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja
omaishoidon tuen kustannukset ovat
noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
53. Asiakkaan tarpeisiin vastaava
palvelujärjestelmä edellyttää sen
muuntumista asiakkaiden tarpeiden
mukaan, akuuttitilanteiden hyvää
hoitamista ja monimuotoista
kuntoutusta –kaikkina viikonpäivinä.
63. NEUVONTA JA OHJAUS
• Perheet toivovat avointa tietoa
käytettävissä olevista mahdollisuuksista
ja oikeuksista, tietoa palveluista,
tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista,
sekä aikaa tutustua saamaansa
informaatioon etukäteen. Neuvonnan ja
ohjauksen merkitys lisää arjen
toimivuutta.
64. ASIAKASSUUNNITELMA
• Suunnitelman valmisteluun tulee varata
riittävästi aikaa. Tapaamisten
valmistelussa tulee kunnioittaa perheen
näkemystä siitä, keitä suunnitelman
valmisteluun ja tekemiseen otetaan
mukaan. Asiakasosallisuus ja
mielipiteen kuuleminen on tärkeää.
65. TUKITOIMET
• Perheen odotukset, tarpeet ja toiveet
on otettava huomioon. Suunnitelman
sisältämät tukitoimet määrittyvät
oikein, kun perhe saa itse arvioida
tarpeensa ja voimavaransa sekä
kertoa, mitä he pitävät arvokkaana
ja perheen hyvinvoinnin kannalta
tavoiteltavana ja hyödyllisenä.
66. HOITO JA PALVELUSUUNNITELMA
• Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on
muuntuva ja muokattavissa perheen
elämäntilanteen mukaan. Varsinkin
lapsiperheillä tilanteet muuttuvat nopeasti.
• Suunnitelman seuranta ja arviointi on
järjestettävä säännöllisesti.
• Suunnitelmassa huomioidaan perheen
mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia suhteita ja
osallistua yhteiskuntaan sekä luodaan
mahdollisuuksia esim. ansiotyön ja
omaishoidon yhteensovittamiseen.
67. ASIAKASOSALLISUUS JA OIKEA-
AIKAISET JA RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT
• Perheen tulee voida kokea, että
jaksamista tukevat tukitoimet ovat
räätälöity juuri heille.
68. VARASUUNNITELMA ARJEN SUJUMISEKSI
• Perheiden arjessa ongelmat kertautuvat, jos
yksi tukemisen lenkki takkuilee.
• On hyvä laatia varasuunnitelmia arjen
sujumiseksi. Myös työnjaollisista rooleista
on hyvä sopia. Asiakkuudesta rakentuu
räätälöity prosessi, jolla turvataan tuen
jatkuvuus ja oikein kohdentuminen. ”Hyvä
suunnitelma on kuin itse kirjoitettu –
perheen oman näköinen suunnitelma.”
69. ARVIOINTI JA SEURANTA
• Hoito- ja palvelusuunnitelmaan
kirjatut palvelutarpeet voivat toimia
hakemuksena. Miksi vaivata perhettä
tekemään erillisiä hakemuksia?
86. Kuulluksi tuleminen
• onko perheen tilanne, ongelmat ja
huolet tunnistettu?
• Onko perheen näkemys otettu
huomioon hoito- ja
palvelusuunnitelmaa tehtäessä?
88. Perheet toivovat, että
omaishoitotilanteessa olisi mahdollista
tavoitella samanlaista elämää, mitä
kukin eli ennen omaishoitoa. Tämän
toiveen ottaminen hoito- ja
palvelusuunnittelun periaatteelliseksi
lähtökohdaksi vaatii auttajilta
ymmärrystä ja tahtoa.
90. Vuonna 2030 Suomessa ennustetaan
olevan lähes kaksinkertainen määrä 75
vuotta täyttäneitä nykyiseen
verrattuna.
91. Kymmenen seuraavan vuoden aikana
Suomeen on arvioitu tarvittavan
40 000 uutta hoivapaikkaa ja neljän
miljardin euron investointeja
rakennuksiin.
92. Asiakkaan tarpeisiin vastaava kotihoito
edellyttää sen muuntumista
asiakkaiden tarpeiden mukaan,
akuuttitilanteiden hyvää hoitamista ja
monimuotoista kuntoutusta – joka
päivä, kaikkina viikonpäivinä.
96. • Hoitopalkkiot ovat jääneet selkeästi
jälkeen hintojen
noususta. Huhtikuussa 2012
omaishoidon tuen keskipalkkio oli
440,30 euroa.
• Ilman omaishoitajia hoidettavista olisi
laitoshoidossa keskimäärin 36 % eli
10 000–19 000 ihmistä, mikä on
kuntatalouden kannalta yksi
merkittävimmistä asioista.
97. Kunnat tarjoavat lyhytaikaisia
laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja
sekä sijaishoitoa omaishoitajan
vapaiden ajaksi. Myös
palveluseteleiden käyttö on
yleistymässä. Kotiapuun ja siivoukseen
kunnat myönsivät 20 – 50 euron
arvoisia seteleitä.
98. • Silti lähes 50 % omaishoitajista ei
useista eri syistä pitänyt lakisääteisiä
vapaitaan. Useimmiten omaiset eivät
halunneet siirtää, tai
omaishoidettava ei itse halunnut
lähteä, edes tilapäisesti muualle
hoitoon.
99. Valtakunnallisesti tarvitaan:
- Yhtenäiset kriteerit ja maksuluokat
kirjattuna lakiin
- Verotuksen keventäminen tai poistaminen
palkkioista
- Palvelutarpeen arviointiin yhtenäinen malli
- Yhtenäinen mittari palvelutarpeen arviointiin
- Yhtenäiset kriteerit omaishoidon tuen
saamiselle.
100. Kunnassa tarvitaan:
• Riittävä talousarvion määräraha tarpeeseen
nähden
• Lyhytaikaishoitopaikkojen profilointi - oikea
asiakas oikeassa paikassa
• Omaishoidon tukitiimin toiminnan
laajentaminen, omaishoitajien
vertaisryhmät ja tukeminen
• Perhehoidon ja sijaishoidon kehittäminen
edelleen
• Kotihoidon riittävä resursointi ja tarpeisiin
vastaavat palvelut
101. Yksilötasolla
• Läheishuolenpito antaa tyydytystä ja
voimaa
Mutta hoivan kustannuksina voi syntyä:
• ansiotulojen vähentyminen, eläketulon
pieneneminen, uralla etenemisen
katkeaminen, elämänlaadun
muuttuminen
• Muut yksilötason vaikutukset
104. Timo Soini (ps) ”Nyt tartumme
omaishoitoon. Omaishoito on
inhimillisyyttä jaloimmassa
muodossaan. ”
105. Jyrki Katainen (kok) ”Jos lisärahaa
olisi, sitä kannattaisi käyttää
omaishoidon tukipalveluihin. Ne ovat
arkielämän kannalta tärkeämpiä kuin
itse tukiraha.”
106. Juha Sipilä (kesk) ”Omaishoito on hyvä
esimerkki vastuunoton ja huolenpidon
yhteiskunnasta, missä lähimmäinen
omalla arvokkaalla panoksellaan
vähentää yhteiskunnan kustannuksia.”
108. Lähteet
Kehusmaa, Sari, Autti-Rämö, Ilona & Rissanen, Pekka 2013. Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin. Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):2.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104425/kehusmaa.pdf?sequence=2)
Konttinen, Jussi & Gandara, Rio 2015. Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa? Helsingin Sanomat 15.3.2015.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1426233472725
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto. Mitä omaishoito on?
http://www.omaishoitajat.fi/mit%C3%A4-omaishoito
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto. Opastava-hanke 2012-2016.
http://www.omaishoitajat.fi/opastava-hanke-2012%E2%80%932016
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto 2014. Hallitusohjelmavaatimukset vuosille 2015-2019. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.pohjaton-
asiakas.fi/files/Liiton%20eduskuntavaalitavoitteet%202015.pdf
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto 2004. Omaishoidon teesit.
http://www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit
Pernaa, Minna 2015. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti 26.3.2015. Omaishoitaja – näkymättömän työn tekijä. http://tesso.fi/artikkeli/omaishoitaja-
nakymattoman-tyon-tekija
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Raportteja ja muistioita 2014:2.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116146/URN_ISBN_978-952-00-3483-2.pdf?sequence=1
Suomen Kuntaliitto 2014. Omaishoidon tuki.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/ikaantyneet/omaishoidontuki/Sivut/default.aspx
Tampereen kaupunki 2015. Omaishoitajien kansalaisraati. Julkilausuma.
http://www.tampere.fi/material/attachments/o/0sMEXDPKe/julkilausuma_omaishoidonraati.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja.
http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Vammaispalvelujen käsikirja.
https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5
Vilkko, Anni: Läheisenä elämän muutostilanteissa -seminaari Heurekassa 3.4.2014.
http://www.otu.fi/images/pdf/seminaarimateriaalit/laheisenaelamanmuutostilanteissa/mittaamatontavalittamista.pdf
