2. Tiivistelmä
• Suomi on lähettänyt suoraa taloudellista tukea ainoastaan
Kreikalle.
– Suomen osuus oli noin 1,48 miljardia euroa suoraa lainaa Kreikalle. Tästä noin
miljardi on lähetetty Kreikkaan, loput odottavat lähetystä.
– tuesta päätettiin edellisen porvarihallituksen aikana, eikä tuelle vaadittu
vakuuksia.
• SDP:n hallitusvastuun myötä saatiin vastuuta sijoittajille ja
vakuudet takauksille.
• Suomen linja on euromaiden tiukin, koska emme halua antaa
vastikkeetonta tukea - tästä syystä myös kansainväliset
luottoluokittajat pitävät Suomen luottokelpoisuutta erinomaisena
02.10.12 nimi
4. Kreikan I tukipaketti: Suomelta
suojaamaton laina
Euroopan taloustilanne heikentyi vuoden 2010 keväällä, jolloin
Kreikan talousongelmat tulivat tietoon.
• Tätä oli edeltänyt Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, joka oli
heikentänyt kaikkien Euroopan maiden julkista taloutta.
• Keväällä 2010 keskustapuolueen johtama porvarihallitus hyväksyi
Kreikan ensimmäisen lainaohjelman. Suomen osuus oli noin 1,48
miljardia euroa suoraa lainaa Kreikalle. Tästä noin miljardi on
lähetetty Kreikkaan, loput odottavat lähetystä.
• Tämä on toistaiseksi ainoa tapaus, jossa rahaa on liikkunut
Suomesta muihin euromaihin.
02.10.12
5. Irlannin tukipaketti;
ERVV:n perustaminen
Vuoden 2010 aikana myös Irlannin talousvaikeudet kärjistyivät.
• Vaikeudet johtuivat etenkin kiinteistösektorin kuplan
puhkeamisesta. Euroalueen maat, sekä mm. Iso-Britannia
päättivät tukea Irlantia.
• Vuonna 2010 perustettiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV. Se on
16 euroalueen maan rahasto.
– ERVV on väliaikainen väline.
– Suomi takaa ERVV:n varainhankintaa.
– ERVV:n ensimmäinen asiakas oli Irlanti.
02.10.12
6. Portugalin tukipaketti: kohti
linjanmuutosta Suomessa
Keväällä 2011 myös Portugalin talouden ongelmat kärjistyivät.
Euroopan talous on hyvin keskinäisriippuvainen. Kun epävakautta
syntyy Euroopan yhdellä laidalla, maat joilla ennestään on
talousvaikeuksia joutuvat helposti pulaan.
• Portugalille myönnettiin rahoituspaketti keväällä 2011 ERVV:n
kautta. SDP painotti linjan muutosta tiukemmaksi: vaikka kriisin
leviäminen on tarpeen estää, veronmaksajan kontolle ei tule sälyttää
keinottelijoille kuuluvia vastuita.
• Portugalin tuen tullessa akuutiksi kysymykseksi, Suomessa on
käynnissä hallituksen vaihdos. SDP on nousemassa hallitukseen
hallitusneuvotteluissa.
• Portugalin tuen yhteydessä päätetään sijoittajan vastuun
toteutumisesta, ja Suomi päättä olla tuessa mukana.
02.10.12
8.
SDP oli oppositiossa kriisin alkuvaiheessa 2010.
Tuolloin SDP:n linja oli seuraava:
1)Sijoittajien ja rahoituslaitosten vastuuta kriisin hoidossa pitää
lisätä.
2)Pankkituen pitää olla avointa, väliaikaista ja vastikkeellista.
Vaalien jälkeen hallitusneuvotteluiden myötä
vaadimme myös:
3) Lainoille ja takauksille pitää saada vakuudet.
Kantavana ajatuksena on Suomen edun turvaaminen. Suomen on
viennistä ja Euroopan taloudesta riippuvaisena maana pidettävä
osaltaan yllä vakautta Euroopassa, mutta ei veronmaksajalle
koituvalla hinnalla millä hyvänsä.
02.10.12
9. Kreikan toinen tukipaketti; Suomi vaatii
vakuudet, ja sijoittajien vastuuta
Kreikan talouden laman ja velkakehityksen seurauksena maalle
myönnettiin toinen tukipaketti vuoden 2012 alussa.
• Yksityisten velkojien velkoja leikattiin historiallisen suurella 107
miljardin euron määrällä. Näin toteutui SDP:n keskeinen tavoite
yksityisten sijoittajien vastuusta.
• Suomi neuvotteli valtiovarainministerin johdolla ainoana maana
takausosuudelleen vakuudet. Näin toteutui myös SDP:n
vakuusvaatimus.
02.10.12
10. Espanjan tukipaketti; Suomen vaatimus:
avoimuus; avoimuus, vastikkeellisuus,
läpinäkyvyys
Espanjan pankkisektorille oli kehittynyt kiinteistökuplan myötä
suuri riski. Espanja pyysi muilta euromailta keväällä 2012 tukea.
Espanjan lainaohjelmaksi sovittiin 100 miljardia euroa, josta
Suomen takausosuus on noin 1,93 miljardia euroa.
• Suomi vaati ja sai omalle takausosuudelleen vakuudet.
• Tuen yhteydessä sovittiin, että Espanjalta pääomatukea saavien
pankkien omistajien ja oman pääoman ehtoisien velkakirjojen
haltijoiden on kärsittävä tappiota. Näin toteutui SDP:n vaatimus
pankkituen vastikkeellisuudesta.
02.10.12
11. EVM
Heinäkuun alussa 2012 hyväksyttiin Euroopan
pysyvä vakausmekanismi EVM. EVM on ERVV:tä
vakaampi ja monessa suhteessa parempi järjestelmä.
•Keskeistä on, että EVM:llä on etuoikeutetun velkojan
asema Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jälkeen.
02.10.12
13. Mitkä ovat Suomen vastuut
eurokriisin myötä?
• Suomen valtion vastuut ovat heinäkuussa 2012 yhteensä 14,1
miljardia euroa. Tästä on käytössä 8,9 miljardia euroa. Tämä ei
tarkoita Suomesta kriisimaihin lähetettyä rahaa.
• Pääosa summasta tarkoittaa takauksia. Ylivoimaisesti suurin riski
sisältyy Kreikan ensimmäisen tukipaketin 1,48 miljardin euron
suoraan lainaan, jonka porvarihallitus myönsi ilman mitään
suojausta.
02.10.12
14. Mitkä ovat Suomen vastuut
eurokriisin myötä?
Taulukko: Yhteenveto Suomen valtion vastuista EU:n ja euroalueen kriisissä
2008 - 2012 (heinäkuu).
02.10.12
15. Miksi Suomi ei tue omia kansalaisiaan,
vaan muita maita?
• Torjumalla kriisiä Euroopassa Suomi auttaa parhaiten omia
kansalaisiaan. Suurin uhka esimerkiksi koulujen, sairaanhoidon tai
sosiaaliturvan rahoitukselle on eurokriisi.
• Suomi on hyvin riippuvainen muista Euroopan talouksista. Lähes
puolet Suomen kansantuotteesta muodostuu viennistä.
– Esimerkkinä Suomen riippuvaisuudesta kansainvälisestä taloudesta:
finanssikriisin 2008–2009 myötä Suomelle on aiheutunut noin 40 miljardin
euron verotulomenetykset. Tätä rahaa olisi voitu sijoittaa vaikkapa kouluihin
tai vanhuspalveluihin. Siksi kriisin estäminen on tärkeää Suomelle. SDP:n linjan
mukaisesti emme kuitenkaan ole mukana hinnalla millä hyvänsä.
• Huomattavaa on myös, että Suomesta ei ole lähtenyt kriisimaihin
varsinaisesti rahaa muuta summaa kuin n. 1 miljardin erä, jonka
porvarihallitus myönsi Kreikan ensimmäisen tukipaketin
yhteydessä. Muu tuki on ennen kaikkea lainan takauksia.
02.10.12
16. Miksi pankkien etenkin Espanjassa
ei anneta vain kaatua?
• Pankit ovat tärkeä osa koko kansantaloutta: jos pankit lähtevät
kaatumaan, yritykset eivät saa lainaa, eivätkä pysty investoimaan,
kuten ostamaan esimerkiksi uusia koneita.
• Kun investoinnit lakkaavat, kasvu heikkenee, ja ihmisiä joutuu
työttömiksi. Työttömyyden johdosta ihmiset ovat köyhempiä
eivätkä pysty enää kuluttamaan yhtä paljon; tuotteiden kysyntä
hiipuu entisestään. Tämä syventää lamaa. Pankkien kaatuminen
johtaa siksi helposti koko kansantalouden syöksykierteeseen.
• Pankkien tukeminen ei ole 1) itsetarkoitus, vaan keino estää
lamaa, 2) Suomi ei ole hyväksynyt suoraa pakkitukea, vaan vastuun
kansantalouden vakaudesta pitää olla Espanjan valtiolla, jota
Suomikin on ollut valmis tukemaan vakuudet saatuaan.
02.10.12
17. Ollaanko EU:sta luomassa Euroopan
liittovaltio ilman Suomen hyväksyntää?
• Suomi ei ole valmis Euroopan liittovaltioon eikä näe
todennäköisenä, että sellaista oltaisiin perustamassa
vuosikymmeniin.
• SDP:n ja Suomen linjana on myös ollut, ettei kriisin ratkaisu ole
yhteisvastuu veloista (ns. eurobondit)
02.10.12
18. Miksi Suomen saamat vakuudet kattavat
vain osan vastuistamme?
• Vakuuksien suuruus on määritelty 40 prosentin tappio-olettamalla.
Tappio-olettama on se velan osuus, josta maksukyvyttömäksi
joutunut valtio ei historian valossa todennäköisimmin selviytyisi.
• Tappio-olettama perustuu luottoluokittaja Standard & Poorsin
historiallisen aineiston avulla tekemään arvioon oletetusta
tappiosta maksukyvyttömyystilanteessa.
• Näin ollen saamamme vakuus kattaa historia-aineiston mukaan
täysimääräisesti suomalaisten veronmaksajien riskit.
02.10.12 nimi
