1. Julkisen velan pelko: Kun ”tulevien
sukupolvien taakka” -diskurssi
kohtaa sektori- ja rahoitustilinpidon
Jussi Ahokas
Itä-Suomen yliopisto
Pelon taloustiede
30.5.2013, Joensuu
2. Esityksen sisältö
• Julkisen velan pelosta
• ”Tulevien sukupolvien taakka” -diskurssi
• Sektori- ja rahoitustilinpidon haaste
• Yhteenveto
3. Julkisen velan pelosta (1)
• ”Julkisen velan määrän kasvu johtaa
taloudellisiin ongelmiin”
– Arkiajattelussa:
• Julkinen sektori (valtio) kuin kotitalous
• Syömävelkaa ei saa ottaa
– Tieteelliset perustelut:
• Ricardolainen ekvivalenssi
• Empiirinen näyttö: esim. Rogoff & Reinhart (2009)
4. Julkisen velan pelosta (2)
• Julkisen velan pelon yhteiskunnalliset
seuraukset:
– Kapitalistinen velkarahatalous kroonisesti
epävakaa julkista kulutusta tarvitaan
tasapainottamaan heilahteluja edellyttää
julkista velkaantumista julkisen velan pelko
heikentää talouden vakauttamismahdollisuuksia
– Rahatalouden epävakaus ja kriisit johtavat
sosiaalisiin kriiseihin ja yhteiskunnalliseen
levottomuuteen
5. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (1)
• Yksi julkisen velan pelkoa tuottavista
diskursseista
– Poliittinen retoriikka, julkinen keskustelu,
taloustieteellinen keskustelu, arkikeskustelu
• ”Tänään otettu julkinen velka on tulevien
sukupolvien maksettava”
– Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, velvoitus
tulevia sukupolvia kohtaan vrt. maapallon
kantokyky
6. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (2)
• ”Tulevien sukupolvien taakka” suomalaisessa
poliittisessa keskustelussa:
– ” Tänään otettu velka otetaan huomisen
veronmaksajien – siis lastemme – piikkiin.”
(Jyrki Katainen, valtiontalouden kehyskeskustelu, 2012)
– "Voinko katsoa lapsiani silmiin kolmenkymmenen
vuoden kuluttua ja sanoa, että valtion velan
kasvattaminen yli puolella viidessä vuodessa oli
viisasta" (Carl Haglund, RKP:n puoluevaltuusto, 2012)
7. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (3)
– ” Kuten kokoomuksen eduskuntaryhmä totesi
eilen ryhmäpuheenvuorossaan, ei
kehyspäätöksessä kyse ole kuitenkaan vain
numeroista, vaan ennen kaikkea
oikeudenmukaisuudesta tulevia sukupolvia
kohtaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole oikeutta
elää heidän kustannuksellaan.”
(Jaana Pelkonen (kok.), eduskunta, 2012)
8. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (4)
– ” Me kristillisdemokraatit haluamme pitää
vaalilupauksemme olla siirtämättä velkaa tuleville
sukupolville. Ellemme nyt ryhdy toimiin, maksavat
tulevat sukupolvet sekä huoltosuhteen
heikkenemisestä aiheutuvat kulut että taantuman
vuosien velanoton tinkimällä hyvinvoinnistaan.”
(Peter Östman (kd.), eduskunta, 2012)
9. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (5)
– ” Kehysselonteon ennusteen mukaan valtion
velanotto jatkuu koko kehyskauden ajan. Loputon
velkaantuminen nakertaa sukupolvisolidaarisuutta.
Emme voi loputtomasti elää tulevien sukupolvien
kustannuksella.” (Johanna Sumuvuori (vihr.), eduskunta, 2010)
10. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (5)
– ” Velkaa ei pidä siirtää seuraavien sukupolvien
maksettavaksi. Hallituksen tavoitteet
velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi ovat hyviä,
mutta jo syksyllä oli nähtävissä, ettei talous kehity
hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla.”
(Juha Sipilä (kesk.), eduskunta, 2012)
11. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (6)
– ” Vastuullinen politiikka edellyttää, että Suomen
velkaantuminen saadaan loppumaan. Me emme voi
jatkuvasti elää yli varojemme. Emme voi siirtää
velkoja lastemme maksettaviksi, ja kyse on
sukupolvien vastuusta toisistaan. ”
(Päivi Lipponen (sd.), eduskunta, 2012)
12. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (7)
– ” Mutta yhtä aikaa meidän on ymmärrettävä, että
me emme voi jättää lapsillemme ja
lastenlapsillemme taloudellisesti sellaisia haasteita
kuin miltä nyt näyttäisi, mikäli emme mitään tämän
talouden tasapainottamiseksi tekisi. ”
(Susanna Huovinen (sd.), eduskunta, 2012)
13. ”Tulevien sukupolvien taakka” -
diskurssi (8)
– ” Ikävää on se, että valtaisat maksut lankeavat
tulevien sukupolvien maksettaviksi ja vasta
vuosien ja vuosikymmenten kuluttua, joten tulevat
lapset ja lapsenlapsemme ovat todellisia
vastuunkantajia edellisen ja nykyhallituksen
holtittomassa politiikassa. ”
(Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), eduskunta, 2012)
14. Sektori- ja rahoitustilinpidon haaste (1)
• Sektoritilinpito ja rahoitustilinpito osa
kansantalouden tilinpitoa:
– Kuvaavat talouden rahavirtoja
– Sektoritilinpito tulovirtoja, rahoitustilinpito
rahoitusvirtoja
– Tuovat esiin rahan, velan ja rahoituksen
kahdenkertaisen luonteen
– Raha, velkakirja, osake, muu rahoitusinstrumentti
kahdenkertainen sopimus (debet ja kredit)
– Toisen velka on toisen varallisuutta
15. Sektori- ja rahoitustilinpidon haaste (2)
• Sektoritilinpito ja julkisen sektorin alijäämät:
– Nettoluotonanto ja nettoluotonotto eli vuoden
aikana eri sektoreiden vastaanottamien ja
maksamien tulovirtojen erotus
– Reaalitalouden rahavirtoja, kuten
tuotannontekijätuloa, veroja, tulonsiirtoja,
investointeja
– Julkisen sektorin alijäämä + yksityisen sektorin
alijäämä + ulkomaansektorin alijäämä = 0
– Julkisen sektorin alijäämä muiden sektoreiden
ylijäämää muut sektorit säästävät
17. Sektori- ja rahoitustilinpidon haaste (3)
• Rahoitustilinpito ja julkisen sektorin velka:
– Aikojen saatossa kertynyt nettomääräinen
velka/varallisuus, tase
– Rahoitustaloustoimien kirjanpitoa
– Julkisen sektorin velka + yksityisen sektorin velka +
ulkomaansektorin velka = 0
– Julkisen sektorin (valtion) velka muiden
sektoreiden varallisuutta ilman nettovelkaa ei
nettorahavarallisuutta
19. Sektori- ja rahoitustilinpidon haaste (4)
• Miksi julkinen/valtion velka ei sinällään ole
taakka tuleville sukupolville:
– Velkaantuessaan valtio luo talouteen
rahavarallisuutta täsmälleen velkaa vastaavan
määrän tulevat sukupolvet perivät sekä velan
että varallisuuden valtion sektorin nettovelka ei
lisää sukupolven sisäistä nettovelkaa (jota ei ole)
– Velanhoito voi muuttua ongelmaksi sukupolven
sisällä
• Talouden tulovirtojen kasvun hidastuminen,
uudelleenrahoituksen epäonnistuminen
20. Yhteenveto
• Ei ole mielekästä käsitellä julkista / valtion velkaa
sukupolvikysymyksenä ”tulevien sukupolvien
taakka” -diskurssi sivuuttaa julkisen velan
todellisen luonteen ja luo perusteetonta
velkapelkoa rahatalouden vakauden kannalta
huonoa talouspolitiikkaa
• Julkinen velka ja velanmaksu voi olla ongelma nyt
tai tulevaisuudessa, mutta sen ei tarvitse olla
– Riippuu rahoituksen instituutioista, talouden muiden
sektoreiden kasvusta
