Valtiokonttori Julkisen hallinnon ICT-linjaukset erityisasiantuntija Yrjö Benson, valtiovarainministeriö Valtio Expo 17.5.2016

1. Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelu-,
päätelaitepalvelu- ja
viestintäpalvelulinjaukset
Julkisen hallinnon ICT osasto
11.5.2016

2. Tavoite
2
Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
1§ Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä
parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon
tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden
edistämisestä ja varmistamisesta
Linjauksilla tavoitellaan julkisen hallinnon vaikuttavuuden lisäämistä ja
kustannusten alentamista vähentämällä päällekkäisiä palveluita ja
kehittämishankkeita sekä parantamalla tiedonkulkua viranomaisten,
kansalaisten ja yritysten välillä.
Linjausten toimeenpanon avulla sovitetaan yhteen kansallisia
ratkaisuja EU- ja muitten tarvittavien kansainvälisten ratkaisujen
kanssa.
Linjaukset tukevat ICT kuntaohjauksen lisäämistä kattavammaksi, ja
myös sosiaali- ja terveyssektorin ICT-toiminnan selkeämpää
ohjaamista.

3. Lähde: European Interoperability Framework 3
Yhteentoimivuus

4. Ohjauksen tasot
Taso Sisältö Päävastuu
1 Poliittinen ohjaus Hallitusohjelma ja julkisen talouden
suunnitelma.
VN ja VM
2 Strateginen ohjaus ICT strategia, linjaukset, periaate-
päätökset ja budjetit. Lait, asetukset ja määräykset.
JulkICT ja
VM
3 Kokonaisarkkitehtuuri Substanssitoiminta,
tiedonhallinta, järjestelmät ja teknologiat. JHS ja Vahti.
VM ja
virastot
4 Tiekartat Kehittämisen ja palvelutuotannon tiekartat eri
aikaväleille.
Virastot ja
VM
5 Kehittämishankkeet Tiekartalla olevien hankkeiden
toteutus projekteina.
Valtori ja
virastot
6 Palvelut Palvelutasosopimusten mukaisesti omana
tuotantona tai ostettuna palveluna.
Valtori ja
virastot
Vastuu sarakkeessa on tarkastelu lähinnä valtionhallinnon näkökulmasta.
Linjaustyössä tullaan vastuita tarkastelemaan koko julkisen hallinnon näkökulmasta.
4

5. 5
Normi- ja muu ohjaus

6. Tietoliikennepalvelut
 Visio 2025: Julkinen hallinto käyttää yhteisiä, toimivan
kokonaisuuden muodostavia, kustannustehokkaita ja
toiminnan jatkuvuuden turvaavia tietoliikennepalveluita.
 Palvelut sisältävät runkoverkon, alueverkot, liityntäverkot,
kytkentäytimet, lähiverkot, kampusverkot, kiinteistöverkot,
langattomat lähiverkot, mobiiliverkot ja kiinteistöjen
valvontaverkot.
 Korkean varautumisen tason vaativa tai salaista tietoa
sisältävä tietoliikenne toteutetaan viranomaisen omalla
ratkaisulla. Muut tietoliikennepalvelut tuotetaan pääosin
kaupallisten palveluntarjoajien ratkaisuilla.
 Tietoliikenneinfrastruktuurin Suomessa ja Suomesta ulos on
pääosin toimittava kaikissa olosuhteissa. Kaupallisille
toimijoille asetetut varautumisvaatimukset pidetään
voimassa.
6

7. Päätelaitepalvelut
 Visio 2025: Palvelut on suunniteltu siten että ne ovat
mahdollisimman paljon päätelaiteriippumattomia.
 Sisältää mm. kannettavat ja kiinteät tietokoneet, ruggeroidut
laitteet, älypuhelimet, puhelintuen, käyttäjätuen ja
elinkaarihallinnan.
 Suunnittelun lähtökohta on määritellä vaatimukset palveluille,
joiden on toimittava julkisen hallinnon käyttämissä päätelaitteissa.
 Linjaus voi sisältää kevyen käytön selaimella, normaalikäytön
sovelluksineen päätelaitevakioidulla laitteella ja erikoiskäytön
dedikoidulla laitteella.
 Päätelaitteiden toimitus on kilpailutettu usealle toimittajalle
pohjautuen yhteisiin toiminnallisuus- ja
yhteensopivuusmäärityksiin.
 Linjataan 4G/5G vs. WiFi, WLAN, 450 ja Virve.
 Omien laitteiden käyttö työtehtävissä on ohjeistettu.
 Pääsääntöisesti yksi laitetyyppi per työntekijä
7
.

8. Viestintäpalvelut
 Visio 2025: Julkinen hallinto käyttää yhteisiä,
toimintaa tehostavia sekä turvallisuuden ja palveluiden
saatavuuden varmistavia viestintäpalveluja *)
 Yhteentoimivuus, saatavuus, nykyaikaisuus,
helppokäyttöisyys, edullisuus ja turvallisuus ovat
palveluvalikoimassa oikeassa suhteessa keskenään.
 Viestintäpalvelut ovat päätelaiteriippumattomia.
 Sosiaalisen median ja uuden tietotekniikan suomat
mahdollisuudet asioiden käsittelyprosessien
tehostamiseen ovat laajasti käytössä.
 Kansallinen salausratkaisu on käytössä. Ratkaisusta on
tehty myös vientikelpoinen tuote.
*) Sähköposti, verkkokokous, videoneuvottelu, Lync, chat, työtilapalvelut,
ääni- ja videopalvelut, puhepalvelut, tekstiviesti, kollaboraatio, FB, Twitter jne.
8

9. Tietohallintomallit
9
 Pienet ja suhteellisen itsenäiset
virastot, laitokset, kunnat ja
SOTE toimijat omassa ICT-
toiminnassaan, ennen kaikkea
johdon mukaan saamisessa ICT-
asioihin
 Palvelutuottajat, sekä julkisen
hallinnon omat että ulkoistetut
palvelutuottajat,
 Palvelujen omistajat ja käyttäjät
vaatimuksenmukaisuuden
todentamiseen
 Johdon, käyttäjien ja
toimittajan/toimittajien vastuut,
rajapinnat, toiminnot ja tuotokset
suurissa ja keskisuurissa
organisaatioissa
 Muita malleja täydentävä malli
kun rakennetaan ja käytetään
prosessissa kontrollipisteitä,
joiden tulokset tulee raportoida
säännöllisesti.
Sofigate ISO/IEC
ITIL COBIT
Vahti ohjeiden ja JHS suositusten roolit ICT hallintamallissa määritellään uudelleen

10. 10Lähde: Tietoja valtion tietohallinnosta 2014

11. Suomen sijoitus kansainvälisissä ICT-vertailuissa
11

12. Digitalisaatio 2.0
 Julkinen hallinto on digitalisoinut valtaosan
tiedollisista palveluistaan, useat toimijat 100 %
 Suomi on kärjessä kansainvälisissä vertailuissa,
mutta emme pysy siellä ellemme kehity edelleen
 Seuraavaksi tulee Digitalisaatio 2.0
 Kansalaiselta ja yrittäjiltä kysellään vähemmän
 Käyttöliittymiä yhtenäistetään ja tehdään helpommiksi
 Eri viranomaisten rajoja palvelutapahtumissa häivytetään
 Viranomaisten rekistereiden yhteiskäyttöä lisätään
 Taustaprosesseja virtaviivaistetaan ja automatisoidaan
 Kansalaisfoorumit otetaan aktiivisesti mukaan kehittämiseen
12

13. Erityisasiantuntija Yrjö Benson
Valtiovarainministeriö
Julkisen hallinnon ICT-osasto
Kyberturvallisuus ja infrastruktuuri
PL 28, 00023 Valtioneuvosto
Mariankatu 9, 00100 Helsinki
02955 30280
yrjo.benson@vm.fi