Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimmäinen esitys. Esitti Kai Järvikare

1. Miten Suomen kilpailukyky sopeutetaan?
Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013
Terhon työryhmän
raportin analyysi
Kauppat.tri Kai Järvikare

2. Raportin peruslähtökohta
 Valtion menojen 3 tasoa:
1.
2.
3.
Yövartijatehtävät
Hyvinvointipalvelut
Maailmanparannus
 Hyvinvointi syntyy yksityissektorista, erityisesti
vientiteollisuudesta
 EU-jäsenyys avasi taloutemme lopullisesti, mikä johti osin
verorakenteen ja koko yhteiskunnan murrokseen
→
”Maailma muuttuu. Menneisyyteen ei voi palata.
Suomen on väistämättä sopeuduttava tulevaisuuden vaatimuksiin.”

3. Taloutemme karmea tila
• Keskeiset tunnusluvut osoittavat, että olemme täysin pudonneet Saksan
kelkasta.
•
Lähestymme Italian ja Ranskan lukuja, kahta euromaata, jotka ovat luottoluokitusten
laskun myötä lähellä kriisiä.
• Julkiset menot ovat tällä hetkellä Suomessa noin 57% BKT:sta ja voivat
viimeisimpien ennusteiden mukaan nousta pian 60 prosenttiin.
• Julkisen ja yksityisen sektorin jakauma Suomessa on taloudellisesti
kestämätön (mm. Koskenkylä)
•
•
Saksa on hyvä vertailukohta, Saksassa samainen suhdeluku on noin 43%.
Lukujen laskennassa maittain voi toki olla eroja mutta ne kertovat suuruusluokan.
→
Julkisen sektorin osuus Suomessa pitäisi saada
selvästi alemmaksi

4. Kilpailukyvyn romahdus

5. Työllisten määrän kehitys Suomessa 2000–2012
- julkisen sektorin osuus työpaikoista kasvaa kiihtyvää tahtia

6. Raportin ydinviesti
 Kilpailukykyä haittaavat poliittiset päätökset korjattava päättäväisesti
 Ilman vahvaa vientiä ei budjettia saada tasapainoon ja hyvinvointiyhteiskunta
kaatuu
 Talouden rakenneuudistuksen tavoitteet Suomessa voidaan saavuttaa
ainoastaan edellyttäen, että julkisen sektorin osuus saadaan kestävälle
pohjalle suhteessa yksityiseen sektoriin, se samalla määritelmällisesti korjaa
muita tavoitteita:

paranevan tuottavuuskehityksen

paranevan työllisyyden

paranevan viennin kautta
 julkisen sektorin supistaminen antaa mahdollisuuden alentaa
kokonaisveroastetta, mikä edistää kasvua.
→
Tämä on toimivan rakenneuudistuksen kova ydin

7. Työllisyyden rakenne kuntoon
 20-20-20 -malli kestämätön

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%

uusiutuvan energian osuus 20 %; Suomessa 38 %

energiatehokkuuden parantaminen 20 %
 Työuria saatava pidennettyä molemmista päistä
 Työllisyysaste nostettava lyhyellä aikavälillä 72 %:iin, pitkällä aikavälillä 75
%:iin. Työllisyysaste 2013 lokakuussa oli 68,1 %

Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden lokakuusta 0,3 prosenttiyksikköä 69,2
prosenttiin

Naisten työllisyysaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin.
 Työllistymisen tapahduttava ensisijaisesti yksityissektorille

8. Julkisen sektorin tehtävien priorisointi ja
neutraali verojärjestelmä
 Julkisen sektorin tehtävät tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen
 Tosiasioiden tunnustaminen verotuksen osalta on edellytys toimivalle
rakenneuudistukselle, koska
 Verotus lähes poikkeuksetta vaikuttaa käyttäytymiseen.
 Verotus aiheuttaa väistämättä vääristymiä ja luo siten hyvinvointitappioita.
 vääristymät haittaavat talouskasvua ja työllisyyttä ohjaamalla talouden resursseja tehottomaan
käyttöön
 Verojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman tehokas (= vääristävä vaikutus
pyritään minimoimaan)
 Tavoitteena neutraalisuus eli verotuskohteiden yhtäläinen kohtelu. Tällöin:
 Verotus ei vaikuta sijoitusten ja investointien kohdentumiseen, vaan valikointi tapahtuu puhtaasti
liiketaloudellisin perustein
 Verosuunnittelu on vähäisempää, koska sillä ei pääse alempaan verorasitukseen ja
 eri toimijoiden kohtelu on yhdenvertaista
 verotuksen neutraalisuudesta poikkeamiselle pitää olla erittäin hyvät perusteet

9. Neutraali verotus ja arvonlisäverotus
Verotuksen yksinkertaistamisen ja läpinäkyvyyden parantamiseksi alv-kantojen
yhtenäistäminen järkevää:
 Suora tuki lähes poikkeuksetta tehokkaampi keino halutun kohderyhmän
tukemiseen.
 Alennettujen alv-kantojen hyöty valuu myös niille tahoille, jotka eivät tukea
tarvitse
Jos verojärjestelmä on tehoton:
 Verotusta joudutaan kiristämään, mikä heikentää talouden toimintaa
entisestään Suomessa suhteessa kilpailijamaihin
 Paha kierre on valmis.
 Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin jaettavissa oleva kakku
pienenee

10. Budjetin sopeutustoimien järjestys:
Julkisen puolen sopeuttamistoimien keskeisin ongelma:
 Poliitikkojen prioriteetti-järjestys leikkauksissa päinvastainen
kansalaisten prioriteetteihin nähden
 Perinteiset puolueet leikkaavat eniten kansalaisten
tärkeimpinä pitämistä kohteista ja vähiten toisarvoisista
 Poliitikkojen tulisi leikata kansalaisten mielestä tässä
järjestyksessä
1. Maailmanparannus
2. Hyvinvointipalvelut
3. Yövartijatehtävät
→
Kahden lompakon politiikalta puuttuu tutkimusten mukaan kansalaisten
luottamus -> Tämä näkyy myös hallituspuolueiden kannatuksessa

11. Konkreettisia toimia budjetin sopeuttamiseksi
Esitettyjä sopeutuskohteita (s. 35-36)










Kehitysapu eettiselle pohjalle: 1100 miljoonaa
EU:n nettomaksut kuriin: n. 300 miljoonaa
ALV-kantojen tarkistuksia: 1050 miljoonaa
Muita verovähennysten poistoja: 435 miljoonaa
Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvausten poisto: 250 miljoonaa
Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen: n. 200 miljoonaa
Korkeakoulutuksen omavastuuosuus: 200 miljoonaa
Suuryritysten yritystukien leikkaus: 100 miljoonaa
Puoluetukien puolittaminen: 15 miljoonaa
Yrittäjyyttä kannustavat verohelpotukset, veronkorotusten
kompensointi vähävaraisille, työttömyysturvauudistus: -500 miljoonaa
 3,15 mrd € vuodessa

12. Yhteenveto: 10 teesiä sammon taontaan (s.68)
1.
Budjettia leikattava erityisesti valtion kolmannen kerroksen menoista (1965
miljoonaa)
2.
Veroja korotettava erityisesti alennettuja verokantoja normalisoimalla (1665
miljoonaa)
3.
Vientiteollisuuden kilpailuhaitat torjuttava määrätietoisesti
4.
Työmarkkinoille osallistumisen oltava aina kannattavaa
5.
Kilpailukyky kuntoon, palkkakehitys sidottava alakohtaiseen tuottavuuden
kasvuun
6.
Koulutusputket lyhemmiksi, työurat pitemmiksi
7.
Yrittäjyyteen koulutettava ja yrittäjyyttä tuettava
8.
Ideoiden muuttumista yrityksiksi helpotettava
9.
Viennin painopistettä siirrettävä kasvaviin talouksiin
10.
Viennissä erikoistuttava valikoituihin korkean jalostusasteen
menestystuotteisiin, palvelujen vientiä kehitettävä