Vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen kannustimet ja työllistämisen kustannukset työnantajille

1. Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen
taloudelliset kannustimet
Harri Hietala
VATES-säätiö

2. Työkyvyttömyyseläkeläiset
• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)
• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000
– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2)
– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000
– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky
• KELA:n eläkettä saa 160 000
– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000
• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky
3)
• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4)
4.2.2014
Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
4) Työnvälitystilasto, TEM.
Harri Hietala
2

3. Työkyvyttömyyseläkeläisten
potentiaali työhön
4.2.2014
Harri Hietala
3

4. Osatyökykyisten työttömien määrä
Vajaakuntoiset työnhakijat ja työttömät
Vajaakuntoiset työnhakijat yht.
Koko maa vuosina 2000 - 2012
Vajaakuntoiset työttömät yht.
Henkilöä
Vajaak. pitkäaik. työttömät yht.
100000
91761
90000
80000
70000
68080
60000
50000
40000
30000
24932
20000
10000
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: TEM
4.2.2014
Harri Hietala
4

5. Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla
• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
• Avotyötoiminnassa noin 2 500
Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.
4.2.2014
Harri Hietala
5

6. Miksi mahdollisuus työhön tärkeää?
• Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus):
– Työkykyä on – mutta säilyy ja kehittyy vain työssä
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä
• Työnantajien kannalta:
– Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä
– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys
– Yhteiskuntavastuun kantaminen
• Julkisen talouden kannalta:
– Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
4.2.2014
Harri Hietala
6

7. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavien
työllistymisen taloudelliset kannustimet
Harri Hietala
VATES-säätiö

8. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - Yhteenveto
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 743-1700 €:n palkoilla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 743,38 €:n ansaintarajalla.
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 743,38 €.
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
4.2.2014
Harri Hietala
8

9. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku – käteen jäävä tulo
4.2.2014
Harri Hietala
9

10. Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä
väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta
4.2.2014
Harri Hietala
10

11. Työkyvyttömyyseläkeläisten (ansioon
perustuva eläke) työttömyysloukku
Lähde: STM
4.2.2014
Harri Hietala
11

12. Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - työllistymisveroasteet
4.2.2014
Harri Hietala
12

13. Työttömyysloukun purkaminen
• Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään
juuri eläkkeen ansaintarajan 743,38 euroa tai sitten
vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Purkaminen:
– Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi
40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 733,80
euroa (suojaosuus)
– Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke
olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 733,80 euroa
• Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin
painettua 60–80 prosentin tasoon
4.2.2014
Harri Hietala
13

14. Loukun purkaminen 40 % leikkurilla –
efektiiviset työllistymisveroasteet
4.2.2014
Harri Hietala
14

15. Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä
vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä –
nykyisin ja 40 % leikkurilla
4.2.2014
Harri Hietala
15

16. Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38
euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä
1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee
4 500 eurolla yli 19 000 euroon
• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen
työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä
ostovoimassa
4.2.2014
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Harri Hietala
16

17. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –
työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle
merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta
perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80
miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.
eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
4.2.2014
Harri Hietala
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 17
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

18. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
Ansaitsisi
juuri
733,80 €/kk
Ansaitsisi
1500 €/kk –
ei eläkettä
Ansaitsisi 1500
€/kk - eläke
leikkaantuu 40%
Verot ansiotulosta
- kunnallisvero
- tt:n sova-maksut
- ta:n sova-maksut
115 705 584
17 963 424
22 366 224
75 375 936
272 520 000
69 120 000
49 320 000
154 080 000
267 480 000
64 080 000
49 320 000
154 080 000
Verot kulutuksesta
- km. ALV
- km. muut kulutuksen verot
81 092 532
65 497 814
15 594 718
64 200 864
51 854 544
12 346 320
82 836 000
66 906 000
15 930 000
YHTEENSÄ
Säästö asumistuessa
Säästö työkyvyttömyyseläkk.
196 798 116
136 732 800
0
336 720 864
141 340 800
354 633 600
350 316 000
162 076 800
288 000 000
YHTEENSÄ
333 530 916
832 695 264
800 392 800
4.2.2014
Harri Hietala
Arvio potentiaalista 40 000 henk. perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
18
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

19. Työtoiminnassa olevien työllistymisen
taloudelliset kannustimet
Harri Hietala
VATES-säätiö

20. Työtoiminnassa olevien
työttömyysloukku – käteen jäävä tulo
4.2.2014
Harri Hietala
20

21. Työtoiminnassa olevien työttömyysloukku - työllistymisveroasteet
4.2.2014
Harri Hietala
21

22. Työllistymisen vaikutus
työtoiminnassa olevien taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38
euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Jos olisi mahdollisuus työskennellä avoimilla työmarkkinoilla työtoiminnan sijaan, niin pelkästään juuri 743,38
euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousisi 2 800
eurolla yli 18 000 euroon
• 10 000 työtoiminnassa ja toimintakeskuksissa olevan
työllistyessä tämä tarkoittaisi 28 milj. euron lisäystä
ostovoimassa
4.2.2014
Harri Hietala
22

23. Työtoiminnassa olevien
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta työllistyminen 743,38 euron
palkkatasolle merkitsisi 29 miljoonan euron kasvua
ansiotulon verojen ja sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat yli
13 miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi lähes 24 miljoonan euron
säästöt ja työosuusrahassa 22 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi lähes 89
miljoonalla eurolla pelkästään suorina vaikutuksina
vuositasolla.
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi lähes 8 900 e.
4.2.2014
Harri Hietala
23

24. Työtoiminnassa olevien
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
Kehitysvamm. Muut kehitysv. Muut työkyk. toiavotyötoimin- työkyk. toiminta- mintakeskusten
nassa olevat
keskusten as.
asiakkaat
2 500 henkilö
3500 henkilöä
4 000 henkilöä
YHTEENSÄ
Verot ansiotulosta
- kunnallisvero
- tt:n sova-maksut
- ta:n sova-maksut
7 231 599
1 122 714
1 397 889
4 710 996
10 124 239
1 571 800
1 957 045
6 595 394
11 570 558
1 796 342
2 236 622
7 537 594
28 926 396
4 490 856
5 591 556
18 843 984
Verot kulutuksesta
- km. ALV
- km. muut kulut. verot
3 391 283
2 739 113
652 170
4 747 797
3 834 759
913 038
5 426 053
4 382 581
1 043 472
13 565 133
10 956 453
2 608 679
YHTEENSÄ
Säästö asumistuessa
Säästö työosuusrahassa
10 622 882
5 913 000
3 225 000
14 872 035
8 278 200
9 030 000
16 996 612
9 460 800
10 320 000
42 491 529
23 652 000
22 575 000
YHTEENSÄ
19 760 882
32 180 235
36 777 412
88 718 529
4.2.2014
Harri Hietala
24

25. Vammaisen rekrytoinnista aiheutuvat
kustannukset työnantajalle
Harri Hietala
VATES-säätiö

26. Työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista ovat 30-50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi myös jatkua
pidempään – jopa useita vuosia.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
4.2.2014
Harri Hietala
26

27. Työhönvalmentaja
• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä
vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä
• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien
räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja
työsuhteeseen liittyvissä asioissa
• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,
työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä
kehittymisessä
• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla
pitkäaikaista ja pysyvääkin.
27

28. Palkkatuki
• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan
täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään
lähes poikkeuksetta
• Palkkatuki koostuu perusosasta ja maksimissaan 60 tai
90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 100/1 300
€/kk
• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja
voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi
28

29. Työolojen järjestelytuki
• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä
muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon
kannalta
• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua
• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan
osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin
• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden
• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa
18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.
29

30. Muita tukia
• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea
ja kuljetustukea
• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla ja oppisopimuksella
voidaan kokeilla sopivuutta
• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)
30

31. Kustannuslaskelman oletukset
• Vammaisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:
– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa)
ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Seuraavan 12 kuukauden ajan
palkkatuki on perustuki.
– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja
rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa
keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5
kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).
– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea
korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.
– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12
kuukaudelle.
• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:
– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.
– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.
31

32. Rekrytoinnin kustannukset ja tuet
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk
32

33. Työnantajan kustannus vammaisen
rekrytoimisesta eri kk-palkoilla
4.2.2014
Harri Hietala
33

34. Työnantajan kustannus palkkatuetun
rekrytoimisesta eri kk-palkoilla
4.2.2014
Harri Hietala
34

35. Työnantajalle taloudellisesti
kannattavaa palkata vammainen
• Työnantajan kustannussäästö:
– Ensimmäisen vuoden aikana saavutetaan 10 000 euron säästö,
kun palkkataso on reilut 800 euroa kuukaudessa, ja 20 000
euron säästö, kun palkka on vajaat 1 400 euroa kuukaudessa.
– Kahden vuoden kokonaissäästöksi muodostuu 20 000 euroa 900
euron kuukausipalkalla, 30 000 euroa vajaan 1 600 euron
palkalla ja 40 000 euroa 3 100 euron palkkatasolla.
– Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on yli 50 prosentin luokkaa
1 200 euron palkkatasolle asti.
• Kustannussäästö ilman työolosuhteiden järjestelytukea:
– Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on 40 - 50 prosentin
luokkaa lähes 1 500 euron palkkatasolle asti. Kokonaissäästö on
reilut 20 prosenttia vielä 3 500 euron kuukausipalkallakin.
4.2.2014
Harri Hietala
35

36. Vammaisen palkkaamisessa
saavutettu säästö eri kk-palkoilla
4.2.2014
Harri Hietala
36

37. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö eri kk-palkoilla
4.2.2014
Harri Hietala
37

38. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö ilman järjestelytukea
4.2.2014
Harri Hietala
38

39. Vammaisen rekrytoimisen brutto- ja
nettokustannus ilman järjestelytukea
4.2.2014
Harri Hietala
39

40. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
Säästö 30 000 €/v
Säästö 20 000 €/v
Säästö 10 000 €/v
40

41. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
60 %
35 %
41

42. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö ilman järjestelytukea
30-50 %
42

43. Vammaisen palkkatuen osuus
työvoimaksutannuksista
4.2.2014
Harri Hietala
43

44. Yhteenveto: win-win-win
• Henkilöt voittavat:
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu
– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä
• Työnantajat voittavat:
– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä
– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit
– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys
• Julkinen talous voittaa:
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
4.2.2014
Harri Hietala
44