2. Talouden tilannekuva
• Taantuma on jäänyt taakse ja talouskasvu on käynnistynyt.
• Kasvun vetureina ovat kulutus ja rakentaminen.
• Myös yksityiset tuotannolliset investoinnit ovat kasvussa.
• Vienti alkaa vähitellen elpyä.
• Työllisyystilanne on kohentunut, mutta pitkäaikaistyöttömyys on
hälyttävällä tasolla.
4. Hallituksen puoliväliriihi
• Hallituksen tärkeimmät talouspolitiikan tavoitteet, eli 72 %
työllisyysaste ja julkisen talouden tasapainotus, eivät ole täyttymässä.
• Menosopeutusta on tehty paljon. Myös veropolitiikkaa tarvitaan.
Hallitusohjelma mahdollistaa veronkorotukset.
Nykytila Tavoite Ennuste (VM)
Työllisyysaste 68,5 % 72 % 70,1 %
Valtiontalouden
alijäämä
2,8 %/BKT 0,5 %/BKT 1,6 %/BKT
Kestävyysvaje 3 % 0 %
1,5 %
(SOTE onnistuu)
5. Työllisyyden parantaminen on
hallituksen tärkein tehtävä
• Työllisyys on tärkein tekijä julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen
rahoittamisessa.
• Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää 70 000 työpaikkaa
• Sen saavuttaminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin 1,4
mrd. euroa
6. Yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi kannattaa hakea
ratkaisuja yhteistyöllä.
Toivomme hallitukselta puoliväliriihessä luottamusta,
kasvua ja työllisyyttä vahvistavia päätöksiä.
7. Suomen työmarkkinamalli
vahvistaa luottamusta
• Työlainsäädännön ja ansioturvajärjestelmän kolmikantainen valmistelu on
laadukkaan lainsäädännön tae, josta hallituksen on pidettävä kiinni.
• Yleissitovuus takaa työn vähimmäisehdot ja tasapuoliset edellytykset
yritysten kilpailulle. Hallituksen tulee varmistaa yleissitovuuden jatkuvuus.
• Paikallisen sopimisen reunaehdot on sovittava työehtosopimuksissa.
Tasapuolisen neuvotteluasetelman varmistamiseksi luottamusmiesten
työsuhdeturvaa ja tiedonsaantioikeutta on lisättävä.
• Nykyistä laajempi kanneoikeus parantaa erityisesti heikossa työmarkkina-
asemassa olevien työntekijöiden oikeusturvaa.
8. Lähiajat työmarkkinoilla
• Keskusjärjestösopimusten irtisanominen.
• Metsäteollisuus/vienti avaa
liittokierroksen syksyllä 2017.
• Mikä on valtiovallan rooli uudessa
työmarkkinamallissa?
• Sama- ja matalapalkkakysymykset sekä
ansiokehitys ratkaistava – ainakin
pidemmällä aikavälillä.
• Työmarkkinaratkaisu tukee
kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen
kilpailukykyä, pitkän aikavälin työllisyyttä
sekä tuottavuuden kehitystä ja julkisen
talouden tasapainoa.
• Keskusjärjestön sisäinen tes-koordinaatio
keskeistä.
• Ilman koordinaatiota ei synny hallintaa ja
sitoutumista: tavoitetta ei saavuteta.
9. Syksyn neuvottelukierroksen reppuun
ei tarvita lisää kiviä
• Kikyn mukaisesti sovitut työehtosopimukset tulivat voimaan: työajan
pidennykset käytössä.
• Hallitukselta leikkauksia palkansaajien palveluihin, tukiin ja etuuksiin.
• Heikennyksiä työttömyysturvaan ja muutoksia työttömien palveluihin.
• Aktiivimalli on kikyn vastainen – SAK arvioi kokonaisuutta keväällä.
• Paikallisen sopimisen tulevaisuus – viestit epäselviä.
• SAK seuraa hallituksen puoliväliriihivalmisteluita.