3. Osallisuus 4. ja 5. luokka
0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0
Osallistunut koulun tapahtumien suunnitteluun, %
Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun, %
Osallistunut koulun yhteisten sääntöjen suunnitteluun, %
Osallistunut välituntitoiminnan suunnitteluun, %
Osallistunut koulun piha-alueiden suunnitteluun, %
Osallistunut kouluruokailun suunnitteluun, %
Osallistunut oppituntien sisällön suunnitteluun, %
4. ja 5. luokka 2019
Koko maa Satakunta
4. Osallisuus 4. ja 5. luokka
0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0
Osallistunut koulun tapahtumien suunnitteluun, %
Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun, %
Osallistunut koulun yhteisten sääntöjen suunnitteluun, %
Osallistunut välituntitoiminnan suunnitteluun, %
Osallistunut koulun piha-alueiden suunnitteluun, %
Osallistunut kouluruokailun suunnitteluun, %
Osallistunut oppituntien sisällön suunnitteluun, %
4. ja 5. luokka 2021
Koko maa Satakunta
5. Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa %
10.0 10.5 11.0 11.5 12.0 12.5 13.0
Satakunta
Koko maa
Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa 8. ja 9.-luokkalaiset
2021 Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, % 2019 Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, %
Indikaattori perustuu kysymykseen: "Millainen mahdollisuus sinulla on ollut vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi tai oppilaitoksessasi tämän lukuvuoden aikana?".
Summaindikaattori muodostuu seitsemästä kysymyksen osiosta: 1) oppituntien järjestelyt (esim. työskentelytavat), 2) koulutyön tai opiskelun suunnittelu
(mm. oppituntien sijoittelu, koulupäivän/opiskelupäivän alkamisajankohta, koejärjestelyt), 3) välituntien tai taukojen suunnittelu tai toteutus,
4) koulun tai oppilaitoksen yhteisten sääntöjen laatiminen, 5) koulutilojen tai oppilaitoksen tilojen suunnittelu tai siistiminen, 6) kouluruokailu (
mm. ruokalistat, tilojen viihtyvyys), 7) koulun tai oppilaitoksen teemapäivien, juhlien, retkien ja leirikoulun järjestäminen.
6. Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla %
28.0 28.2 28.4 28.6 28.8 29.0 29.2 29.4 29.6 29.8
Satakunta
Koko maa
2021 Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla, %
Indikaattori perustuu kysymykseen: "Onko sinua kiusattu, syrjitty tai häiritty seuraaviin asioihin liittyen viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana koulussa/oppilaitoksessa tai vapaa-ajalla?"
Summaindikaattori muodostuu kysymyksen osioista: 1) Paino, pituus, kehon tai kasvojen piirteet, 2) Ihonväri, 3) Vammaisuus, pitkäaikainen sairaus tai näkyvä oire,
4) Sukupuoli, sukupuolen ilmaiseminen, muunsukupuolisuus, sukupuolettomuus, 5) Seksuaalinen suuntautuminen, 6) Kieli, 7) Ulkomainen tausta, romani, saamelainen,
8) Uskonto, uskonnottomuus tai elämänkatsomus, 9) Perhe tai koti (esim. vanhemmat, sisarukset, taloudellinen tilanne, asuinpaikka).
7. Pystyy vaikuttamaan lähiympäristöönsä
68.0 69.0 70.0 71.0 72.0 73.0 74.0 75.0 76.0
Satakunta
Koko maa
Pystyy vaikuttamaan 8. ja 9.-luokkalaiset
2021 Kokee pystyvänsä vaikuttamaan joihinkin elinympäristönsä asioihin, % 2019 Kokee pystyvänsä vaikuttamaan joihinkin elinympäristönsä asioihin, %
8. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus 1/2
• Demokratiakasvatuksen ideaali
• Oppilaat toimivat jo kasvatuksen aikana demokraattisesti
• Opitaan demokratiasta toimimalla demokraattisesti
• Vaikka ei ole vielä valmiuksia toimia demokraattisesti, lapset tuovat yhteiseen
dialogiin ja päätöksentekoon oman oman ainutlaatuisen kokemusmaailmansa ja
ymmärryksensä
• Tietoa voidaan tarkastella oppijoiden kanssa kriittisesti ja luodaan yhdessä uutta,
koska yhteiskunta ei ole valmis
• Männistö, P. (2022) Koulukasvatuksella kohti demokraattista elämäntapaa. Teoksessa
Rautiainen, M., Hiljanen, M. ja Männistö, P. Lupaus paremmasta. Demokratia ja koulu
Suomessa.
9. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus 2/2
• Ihmisoikeuskasvatus on ihmisoikeus
• Ihmisoikeuskasvatus saatetaan kokea ”outona ja itsestään selvänä”, joka voi
johtaa julistuksellisuuteen tai ajatukseen, että ihmisoikeudet ovat ”valmis
projekti”
• Ihmisoikeuskasvatus on
• tiedon jakamista ihmisoikeuksista (arvot, normit ja mekanismit) ihmisoikeuksia
kunnioittavalla tavalla,
• Kasvattamista ihmisoikeuksia kunnioittavaan kulttuuriin voimauttamalla opiskelijoita
puolustamaan omia ja toisten oikeuksia
• YK:n ihmisoikeuskasvatuksen ja –koulutuksen julistus (YK 2011, A/RES/66/137)
• Kasa, T. (2022) Kriittisen ihmisoikeuskasvatuksen potentiaali Suomessa. Teoksessa
Rautiainen, M., Hiljanen, M. ja Männistö, P. Lupaus paremmasta. Demokratia ja koulu
Suomessa.
10. Pilotin osa-alueet
Yhteisöllisyyden ja
osallisuuden
rakentaminen
luokissa ja kouluissa
Demokratiataidot
ja omaan
lähiympäristöön
vaikuttaminen
Ihmisoikeudet
opetuksessa ja
toiminta-
kulttuurissa
Tavoite: tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen
toimintakulttuurin vahvistaminen
Tavoite: oppijoiden demokratiataitojen
vahvistaminen
Tavoite: ihmisoikeuksien toteutuminen
tasa-arvoisesti opetuksessa
11. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden
rakentaminen luokissa ja kouluissa
• Tavoite: tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toimintakulttuurin vahvistaminen
• Oppijoiden aidot kokemukset kouluyhteisössä ohjaavat
• Oppijoiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa
• Toiminta
• Lähtötason arviointi syksy 2022
• Oppijat: hyödynnetään osaamiskeskus Kentaurin mittari
• Opettajille kysely lähtötiedoista
• Luokkavaltuustotoiminnan kokeileminen alakouluissa syksy 2022 – kevät 2023 –
koulutus 1.10. Veso-päivässä
• Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen oppijalähtöiseksi syksy 2022 – kevät –
työpaja 1.10. Veso-päivässä
• Roolipelin luominen syksy-kevät 2023
12. Demokratiataidot ja omaan lähiympäristöön
vaikuttaminen
• Tavoite: oppijoiden demokratiataitojen vahvistaminen
• Ymmärrys päätöksenteon tasoista
• Vaikuttaa voi eri tavoin
• Vahvistetaan laaja-alaisten taitoja
• Tulevaisuusorientaatio (Junioritulevaisuustaajus keväällä 2023; valmistellaan
yhteistyössä Tampereen kanssa)
• Yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen arviointi ja muuttaminen
• Miksi opiskelu ja osallistuminen ovat tärkeitä ja miten opittua käytetään
vaikuttamiseen
• Vaikuttamisen kanavat ja osallistuminen päätöksentekoon
13. Demokratiataidot ja omaan lähiympäristöön
vaikuttaminen
• Toiminta
• 2-3 keskustelutilaisuutta oppijoiden ja kuntapäättäjien kanssa
• Yhteistyö nuorisovaltuuston kanssa (Tulevaisuustaajuusmenetelmän
hyödyntäminen?; yhteys nuvan ohjaajaan)
• Roolipelin hyödyntäminen
• Hyvinvointialueen luottamushenkilöt mukaan keskustelutilaisuuksiin
• Kansanedustajien (uusien) kutsuminen mukaan toukokuu 2023
14. Ihmisoikeudet opetuksessa ja
toimintakulttuurissa
• Tavoite: ihmisoikeuksien toteutuminen tasa-arvoisesti
opetuksessa
• Toiminta: oppilaat järjestävät esim. VESO-päivänä
keskustelutilaisuuden opettajille
• Monialainen oppimiskokonaisuus
• Huomio erityisesti nuorten äänen kuuluvuuteen ja vaikuttavuuteen eli MOKien
aikana esiin tulevat teemat huomioidaan yhteisöissä
• Koko lukuvuoden kestävä kokonaisuus
15. MOKit lukuvuonna 2022-2023
Viikko Teema
10.10-14.10. Oppilaskunta; oppijalähtöisyyden kehittäminen; mitä hyvää,
mitä halut lisää, mitä muuttaa
14.11-18.11. Seksuaalinen yhdenvertaisuus; asiantuntija Setasta
12.12.- 18.12 Rasismi: teema saamelaiset
20.12. Yhdenvertaisuus: teema vammaisuus
23.1-27.1. Syrjimättömyys: teema romaniväestö
13.2.-17.2.
Lapsen oikeudet-työpajat mediakasvatuksellisin menetelmin
17.4.-21.4. Roolipelin kokeilu; nuorten ääni koulun aikuisille
29.5.- 2.6. Yhdenvertainen koulu -työpajat
16. Huomioitavaa 1/2
• Oppijakeskeisyys ja oppilaiden osallistaminen
• Alkukartoituksen hyödyntäminen
• Oppilaiden toimijuus roolipelin luomisessa
• Monilukutaidon edistäminen
• Huomioidaan erilaiset kanavat, aineistot ja materiaalit
• Yhteistyö eri tahojen kanssa
• Opinkirjo
• Luottamushenkilöt (kunta, maakunta, hyvinvointialue)
• Keskeiset sidosryhmät aiheeseen liittyen kuten SETA, LUOVI …
17. Huomioitavaa 2/2
• Tulosten levittäminen
• Some, alueelliset täydennyskoulutukset, syksyllä 2023 Opinkirjon
webinaari, verkostotapaamiset ja nettisivut
• Tulosten jääminen osaksi koulun toimintaa
• Oppilaiden ja kuntapäättäjien tapaamiset säännöllisiksi
• Oppilaskuntatoiminnassa kehitettävät mallit jäävät osaksi
oppilaskuntatoimintaa
• Luokkavaltuusto vakiintuu
• Roolipeliä hyödynnetään eri oppiaineiden tunneilla