Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Sari Ilmola - Rahoitusta taiteelle ja kulttuurille, Jyväskylä
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija
- kohti 2020-luvun sivistyskuntaa
Taiken alueverkostojen päivä
20.9.2017
Johanna Selkee,
erityisasiantuntija
Kuntaliitto
2. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mitkä ovat kolme keskeisintä mahdollisuutta?
Kulttuurin painoarvo ja merkitys kasvaa:
Kulttuuripalvelut sekä kulttuurin soveltava käyttö osana muita
palveluja.
Kunnissa jo kulttuuriin investoitu, on hyvät palvelusisällöt ja
ammattitaitoinen henkilöstö.
Pois siiloista:
Yhteistyö ja uudet toimintatavat (kumppanuus). Sisältäen
integroitumista, tiedonjakamista, työnjakoa, yhteistyötä,
strategista yhteensovittamista, osaksi palveluketjuja.
Alueellisuus nousussa – toisaalta vahvat kaupunkiseudut:
Kulttuurihyvinvointisuunnitelmat, alueelliset
hyvinvointikertomukset, kulttuurikasvatussuunnitelmat -
kuntaa/maakuntaa/aluetta ohjaaviin asiakirjoihin keskeiset
tavoitteet ja toimenpiteet.
2
Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen näkymiä
3. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?
Osaamisen ja kulttuurin
edistäminen
Kunnan elinvoiman
edistäminen
Elinympäristön kehittäminen
Paikallisen identiteetin ja
demokratian edistäminen
Kuntalaisen
hyvinvoinnin
edistäminen
• Varhaiskasvatus
• Esi- ja perusopetus
• Lukiokoulutus
• Ammatillinen koulutus
• Vapaa sivistystyö
• Taide- ja kulttuuripalvelut
• Kirjastopalvelut
• Nuorisopalvelut
• Liikuntapalvelut
• Paikkakunnan vetovoimaisuus
• Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä
nuorisotyö, työpajat,
työttömyyden pitkittymisen
ehkäisy, kaupunginosatyö,
kotouttaminen
• Elinkeinopolitiikka:
yritysneuvonta,
kehittämishankkeet, yritystontit,
alueen markkinointi, avoin data
• Resurssiviisaat toimintatavat
• Maapolitiikka
• Kaavoitus ja maankäytön
suunnittelu
• Liikenne, joukkoliikenne,
• Tieverkkojen rakentaminen
ja ylläpito
• Vesihuolto
• Jätehuolto
• Energiantuotanto ja -jakelu
• Rakennusvalvonta
• Asuntotoimi
• Ympäristönsuojelu ja terveellisen
elinympäristön turvaaminen
• Turvallisuudesta ja
varautumisesta huolehtiminen
• Monipuoliset
osallistumismahdollisuudet
• Paikallinen yhteisöllisyys
• Viestintä ja vuorovaikutus
• Vaalit ja edustuksellinen
demokratia
• Kansalaisjärjestöjen
toimintamahdollisuudet
• Asukkaiden omaehtoinen
toiminta
4. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992)
Kunnan tehtävänä on edistää,
tukea, järjestää kulttuuritoimintaa
kunnassa.
Järjestää asukkaille mahdollisuuksia
taiteen perusopetukseen sekä
harrastusta tukevaan opetukseen taiteen
eri aloilla.
4
5. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
5
Oikeus
kulttuuripalveluihin
kulttuurikasvatussuunnitelma,
kulttuurihyvinvointisuunnitelma
ym.
KIRJASTO
MUSEO JA
KULTUURIPERINTÖ
ESITTÄVÄ
TAIDE
HARRASTUSTOIMINTA
TAITEEN PERUSOPETUS
JA TAIDEKASVATUS
PROSENTTITAIDE
ym.
TUETTU TOIMINTA
voltti, kimmoke ym.
TAPAHTUMAT JA
FESTIVAALIT
6. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kulttuuri ja taide kunnan strateginen valinta?
• Ylläpidetään palveluja, luodaan edellytyksiä/tuetaan
ammattimaista toimintaa, harrastamista ja taiteen
kokemista.
• Muutokset lainsäädännössä ja toimialan substanssissa?
• Oman kunnan strategiaan osallistuminen; toimialan
näkökulma yhteisiin tavoitteisiin ja seurantaan.
• Verkostoitumalla kumppanuuksia ja sopimusyhteistyötä
eri toimijoiden kanssa.
• Kuntalaisia ja muita kumppaneita kuullen ja osallistaen ja
yhteistyötä tehden.
• Osallistuen keskusteluun yhteistyöstä ja yhdyspinnoista
tulevan maakuntahallinnon kanssa.
[pvm]
6
7. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mahdollisuuksia poikkihallinnolliselle yhteistyölle
aluelähtöisesti?
Taiteen ja kulttuurin toimijakenttä
• On monipuolisempi kuin nyt luotavat hallinnolliset
viranomaistasot.
• Yhdyspinta ei välttämättä tule kunnan ja maakunnan välille -
vaan kunnan/maakunnan ja tuottajaorganisaation välille.
• Dialogisuus – kumppanuus korostumassa.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä maakuntatason ja
alueen kuntien välisen yhteistyön edistäminen:
» palvelut sote-palveluiden piirissä oleville
» kulttuurin hyödyntäminen osana sote-palveluja
Kulttuurin edistäminen maakuntahallinnossa
• Maakuntatason kulttuurin edistämisen selventäminen?
• Kulttuuria koskevat keskeiset suunnitelmat maakuntastrategiaan
ja –ohjelmaan – resurssien huomioiminen?
7
8. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kunnat ja maakunnat itsenäisiä toimijoita
VALTIO
Ohjaus ja resurssit
Vuoro-
vaikutus
Ohjaus ja resurssit
Vuoro-
vaikutus
MAAKUNNAT
Roolit
KUNNAT
RoolitYhdyspintakysymykset ja palvelut:
Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely
9. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Yhdistyspintoja rakennetaan yhdessä
• Kuntien oltava itse aktiivisia ja aloitteellisia; määriteltävä
yhteistyölle tavoitteet ja haettava hyöty.
• Miten palvelut järjestetään; yhdyspinnoilla toimitaan
yhteistyössä asiakkaan parhaaksi?
• Kokemukset nykyjärjestelmästä, mikä toimii hyvin, missä
kehitettävää?
• Alueella asiantuntijuuden tunnistaminen ja jakaminen;
vastuiden tunnistaminen.
• Aluetasolla eri toimijoita yhdistävä yhteinen asia; vaati
yhteistä näkemystä, resursointia, sopimista ym. Kaikille
ei kuulu kaikki.
9
10. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Sivistyskunnan roolit ja tuki
- ohjelmatyö Opetus- ja kulttuuriyksikössä
• projekti/ohjelmatyö alkoi huhtikuussa 2017
• projektipäällikkö irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
• kytkeytyy erityisesti Kuntaliiton strategian
painopisteeseen Askeleen edellä ja sen
tavoitteeseen edistää tulevaisuuden kuntien
avainroolia
• taustalla myös OKM:n Sivistyskunta -
yhteistyöryhmän ja LAPE kärkihankkeen
tavoitteet ja työskentely
Editor's Notes
Painoarvo kasvaa kun sote siirtyy pois. Tarvitaan yhteistyötä kunnan sisällä ja kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Alueellisuutta on kulttuuripalveluissa tarkasteltava laaja-alaisesti, ei vain kunnan ja maakunnan välillä: erityisesti kuntien välinen yhteistyö, toisaalta taiteen toimijat alueella jne.
Näkymät liittyvät kyselyyn, joka tehtiin viime vuonna 54 kunnalle kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen sekä vapaan sivistystyön tulevaisuuden näkymistä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tulevaisuudesta syksyllä 2016. Vastauksia saatiin 35 kunnasta.
Kunnan toiminnassa ei kulttuuripalvelujen suhteen ole tulossa muutoksia. Kunta vastaa sivistyspalveluista. Uutena kumppanina uusi maakuntahallinto niissä asioissa, jotka ovat maakuntahallinnon tehtäviä. 6§: maakunnalle tulevat tehtävät, kulttuuria koskevat osiot:
2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille;
9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen;
13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito;
17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa;
18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;
Raamittaa kuntien kulttuuritoimintaa, antaa sille puitteet. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.
Kunnalla vastuu ja vapaus määritellä kulttuurin sisältöä ja laajuutta omien resurssiensa ja palvelutarpeittensa pohjalta.
Meillä on laaja-alaista ja monipuolista kulttuuritarjontaa kunnissa niin harrastamista, kuin ammatillista toimintaakin varten. Kulttuuritoimintaa ja palveluja tarkastellaan entistä enemmän siitä näkökulmasta, miten turvataan kaikkien oikeus kulttuuriin. Miten jokainen voi omien edellytysten pohjalta valita mitä haluaa harrastaa, kokea ja nauttia kulttuurista, miten taide näkyy rakennetussa ympäristössä, miten erikseen tiettyjä ryhmiä tukemalla voidaan alentaa kynnystä harrastaa ja kokea kulttuuri kuten alemmilla pääsymaksuilla ym.
Jotta kulttuurin monipuolinen käyttö ja kehittäminen on mahdollista, on se otettava osaksi kunnan keskeisiin strategisiin asiakirjoihin. Kehittämisessä huomioitava lainsäädännön muutokset ja velvoitteet, myös entistä enemmän kuulla kuntalaisia.
Nyt on mahdollisuus luoda uutta toimivaa yhteistyötä tai jatkaa jo aiemmin hyvin rakennettua yhteistyötä alueella. Alueesta riippuen on hyväksyttävä erilaiset ratkaisut ja tavat edetä yhteisten tavoitteiden pohjalta, mitä alueesta riippuen halutaan yhdessä edistää. Maakunnan kulttuurin edistämiseen on löydettävä resursseja ja konkretisoitava tehtäväkenttää niin että tukee muita toimijoita.
Kunnat ovat itsenäisiä toimijoita joilla on tahtotilansa ja tehtäväkenttänsä, samoin maakunnalla, siksi on kyettävä vuoropuheluun jo valmisteluvaiheessa avoimesti.
Kuntien ja kaupunkien on oltava aktiivisia itse. Nyt mennään liian painokkaasti vain maakuntahallinto edellä, vaikka suurin osa kulttuurin edistämisestä ja kehittämisestä tapahtuu kunnissa. Pyörää ei myöskään pidä keksiä uudelleen: kunnissa on jo hyvää työtä tehty hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuuripalveluja on tuotu soten sisälle, siitä on hyvä jatkaa. Huoli on siitä, katkeaako tämä jo hyvin alkanut monialainen yhteistyö soten kanssa.