2. • EVIVAn lähtökohtana vuonna 2010 oli kysymys, miksi
ennaltaehkäiseviin vapaa-ajan palveluihin ei panostettu
huomattavasti nykyistä enemmän, vaikka niillä oli tutkitusti
hyvinvointia edistävä sekä sosiaali- ja terveysongelmia
ehkäisevä vaikutus.
• Vapaa-ajan hallintokuntien luottamushenkilöiden ja
virkamiesten keskuudessa oli tästä aiheesta sekä nykyisen
palvelurakenteen kohtaamista haasteista keskusteltu jo
pitkään.
EVIVA
3. • Samalla oli tunnustettu, että hallintokuntien tämänhetkinen
toiminta ja palvelut eivät pystyneet vastaamaan asukkaiden
moninaiseen ja jatkuvasti muuttuvaan palvelukysyntään.
• Erityisiksi haasteiksi olivat nousseet passiiviset väestöryhmät sekä
syrjäytymisvaarassa oleva turkulaisväestö.
• Turun kaupungin nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen lautakuntien
puheenjohtajat sekä virastopäälliköt valmistelivat vuoden 2010
aikana yhteisen hankesuunnitelman, jonka kaupunginhallitus
hyväksyi 31.1.2011.
EVIVA
4. • Koko matkan me tekijät, evivalaiset, unelmoimme siitä, miten edistämme
turkulaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä vapaa-
aikapalveluiden keinoilla.
• Tämän halusimme tehdä uudenlaisella ja innovatiivisella työotteella, jonka
johtavana periaatteena olisi ennaltaehkäisevä työ ja asukkaita osallistava
toiminta.
• Tavoitteenamme on ollut kehittää toimintaa ja rakenteita niin, että
asukaslähtöinen ja eri toimijat yhdistävä työote olisi tulevaisuudessa
arkipäivää vapaa-aikatoimialalla. Tämä mahdollistaisi alueellisten
hyvinvointierojen huomioimisen hankkeen päättymisen jälkeenkin.
MISTÄ UNELMOIMME?
8. • EVIVA käynnistyi vuoden 2011 kesällä laajalla asukkaiden
hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aktiivisuuden kartoituksella. EVIVA-
koordinaattorit kiersivät toimialoja, virastoja, seuroja ja järjestöjä
tapaamassa ja haastattelemassa eri alojen asiantuntijoita sekä
keräämässä aiheeseen soveltuvaa tutkimustietoa.
• Tärkeää oli myös selvittää, mitkä asiat turkulaisten hyvinvointiin ja
vapaa-ajan aktiivisuuteen vaikuttavat. Tämän analyysin perustana
toimivat Turun kaupunkitutkimusyksikön tuottama tilastotieto sekä
Alueellisen terveys ja hyvinvoinnin (ATH) ja Nuoret Luupin
alla -kyselytutkimusten kautta saatu tieto eri väestöryhmien ja
asuinalueiden tilanteesta.
• Suuralueille EVIVA loi yhdessä kaupunkitutkimusyksikön kanssa
alueprofiilit, joihin oli koottu edellä mainitun lähtötilanteen
analyysin tiedot ja joita täydennettiin edelleen kartoittamalla
suuralueiden palvelut.
• Alueprofiileja vertailemalla valittiin pilottialueeksi Runosmäki-
Raunistulan suuralue.
10. • Pilottialueen alueprofiilia
täydennettiin asukkaita
haastattelemalla, lisäksi
alueella toimivat
kaupungin ja
kolmannen sektorin
edustajat kutsuttiin
keskustelemaan
Runosmäki-Raunistulan
tilanteesta sekä
palvelutarpeista ja
ideoimaan niihin
ratkaisuja
• Työpajat Runosmäessä
ASUKAS
HYVINVOINTIPROFIILI
ATH-tutkimus; 19-65+ -vuotiaiden
koettu elämänlaatu, koettu terveys,
koettu yksinäisyys, liikunnan
harrastaminen, kulttuurin
harrastaminen, kulttuuripalveluiden
käyttö, osallistuminen
järjestötoimintaan
Nuoret luupin alla - tutkimus; 3-,6-
ja 9-luokkalaisten vapaa-ajan
aktiivisuus, koettu terveys ja
elämänlaatu
PALVELUTARJONTA
Alueen palvelukartat ja
palvelukuvaukset
Alueen muiden palvelujen kartoitus
VÄESTÖKARTOITUS
Väestötiedot ikäryhmittäin
(väestörakenne)
Työttömyysaste
Muunkielinen väestö
Keskimääräinen tulotaso
Korkeakoulutettujen määrä
OSALLISUUS / KUULEMINEN
Asukkaiden osallistaminen
Hallintokuntien työntekijöiden
kuuleminen
13. • Alkuvuonna 2012 järjestettiin kaupungin toimijoille,
yhdistyksille, seuroille ja järjestöille tilaisuudet, joissa
hankehaun periaatteita avattiin ja innostettiin toimijoita
mukaan.
• Hanke-ehdotuksen saivat tehdä niin kaupungin kuin 3. sektorin
edustajat, mutta sen tuli olla toteutettu laajasti yhteistyönä.
• Jokaisen hanke-ehdotuksen tulikin löytää vapaa-ajan
hallintokunta, jonne toiminta voitaisiin kiinnittää.
• Hankeideoiden tuli vastata alueen tarpeisiin ja olla suunnattu
alueelta valitulle tarkemmalle kohderyhmälle, esim.
yksinhuoltajille, pienituloisille eläkeläisille tai nuorisotyöttömille.
ORGANISAATIO
17. • Vuoden 2012 aikana järjestettiin kaksi palvelumuotoilun info- ja
koulutustilaisuutta, jotka oli suunnattu erityisesti palvelujen
suunnittelussa ja tuotannossa työskenteleville sekä esimies- ja
asiantuntijatehtävissä toimiville.
• Työpajoja järjestettiin syksyn aikana neljä. Niissä haettiin
Kuralan alueen uusia käyttömahdollisuuksia ja palvelujen
uudistamista, jalostettiin ajatusta koulun jälkeisestä
liikunnallisesta kerhotoiminnasta sekä pohdittiin, miten kirjasto
voi kehittää lukemista palveluna ja innostaa asukkaita
lukuharrastuksen pariin.
PALVELUJEN
KEHITTÄMISEN MALLI
21. • Hankkeeseen palkattiin toukokuussa 2012 alueellinen vapaa-
aikaohjaaja Runosmäen pilottialueelle.
• Hänen työkuvaansa kuului alueen vapaa-ajanpalveluiden
koordinointi, viestintä, asiakasohjaus sekä toiminnan
järjestäminen.
• Hänen johdollaan alkoivat kokoontua myös alueelliset
verkostot loppuvuodesta 2012.
• Maaliskuussa 2013 palkattiin myös Pansion alueelle vastaava
alueellinen vapaa-aikaohjaaja.
25. Miten saada tieto vapaa-aikatoimialan olemassa
olevista palveluista?
Missä ja miten tavoittaa passiiviset asukkaat?
Miten verkostoitua alueella työskentelevien
kanssa, jotta kehittämistä voidaan tehdä
yhdessä olemassa olevan tiedon pohjalta?
Miten tieto kehittämisestä saadaan asukkaiden
lisäksi vapan palvelualueille sekä eri
toimialoille?
Alueellinen
vapaa-aika-
ohjaaja
Alueellinen
yhteistyö
?
26. Rakenne ja päätavoitteet
Alueellisen yhteistyön toimintamalli
Kirjaston
työntekijä
Nuoriso
palvelut
Liikunta-
palvelu-
vastaava
Kulttuuri-
koordinaattori
Vapan
aluetiimi
Tuottaa asukkaita
osallistamalla alueen
näköisiä , tarvelähtöisiä
ja palvelualueet
ylittäviä vapaa-ajan
palveluja sekä
yhtenäistää viestintää
vapan alueellista
palveluista
Verkostoi alueella
työskentelevät
kaupungin toimijat
kehittämään aluetta
omaa asiantuntijuutta ja
asukkaiden palautetta
hyödyntäen
Kaupungin
aluetoimijoiden
verkosto
Aluetiimin
vetäjä
Koulujen
rehtorit, pk:n
johtajat
Sosiaalityönte-
kijä,
terv.hoitaja,tk:n
lääkäri
Kaavoitus-
arkkitehti
Kiinteistö-
toimialan-
edustaja
Yhteistyöfoorumit
asukkaiden ja kolmannen
sektorin kanssa
28. Evivalaisille suurin haaste oli
löytää yhteisiä
työskentelytapoja, jotka
helpottaisivat ja ohjaisivat
tiimien työskentelyä.
Rinnakkain kulki kaksi
aluetiimien työtä tukevaa
työskentelytapaa:
• Evivalainen osana aluetiimin
työskentelyä
• Tiimin vetäjien yhteiset
palaverit, joissa tavoitteena
oli yhdessä kehittää
ratkaisuja esille nousseisiin
ongelmiin ja jakaa hyviä
malleja tiimien välillä.
Aluetyö toi tiimiläiselle
kolme uutta haastetta:
• Tavoittaa passiivisia
asukkaita
• Oppia työskentelemään
asukkaiden kanssa
yhdessä suunnitellen ja
toteuttaen palveluja
• Tehdä yhdessä työtä
aluetiiminä omat
palvelualuerajat ylittäen,
mutta oma osaamisalue
vahvasti huomioiden
33. • Vapaa-ajanpalveluiden kehittämisen malli kytkettiin v. 2013 syksyllä
alueellisen yhteistyön toimintamalliin ja sillä pyrittiin tarjoamaan
aluetoimijoille ja alueverkostolle työkaluja uusien asukaslähtöisempien
vapaa-ajanpalveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen sekä olemassa
olevien palveluiden kehittämiseen.
• Työpajoissa ryhmäläisiä ohjattiin palvelujen ketterään kehittämiseen,
jossa;
1. Kuvataan tavoiteltu palvelumalli (palveluvisio)
2. Asetetaan selkeät tavoitteet ja määritellään mittarit, joilla
seurataan tavoitteiden toteutumista.
3. Kehitetään ja etsitään toimivia ratkaisuja nopeiden kokeilujen
kautta
4. Johdetaan arjessa eli seurataan tavoitteiden saavuttamista,
vaaditaan, kannustetaan ja tuetaan sovitun mukaista toimintaa.
Kaikki EVIVA –aluetiimit osallistuivat prosessiin, jossa palvelun
kehittämistä toteutettiin em. tavalla.
PALVELUJEN
KEHITTÄMISEN MALLI
34. Asiakasymmärryksen syventäminen
Tunnistetaan asiakkaan tarpeita, preferenssejä,
vaihtoehtoisia ratkaisuja tai käyttäjäinnovaatioita
VALITAAN yhdessä paras ratkaisu
SUUNNITELLAAN ja
rakennetaan yhdessä
ASIAKAS TESTAA
Tehdään
Yhdessä
asiakkaan
kanssa
Asiakas käyttää
Käyttäjä-
kokemus
37. • Kaupungin EVIVA-alueella toimivien
työntekijöiden verkostolle asetettiin
myös tavoite, että kokoontumiset ovat
säännöllisesti kahdesti vuodessa.
• Aluetiimin vetäjä kutsuu verkoston
koolle
• Jokaisen toimialan edustajan tulee
tuoda tarvittava tieto omalta
toimialaltaan verkostoon ja viedä oman
toimialan alueen työntekijöille tieto, jota
verkostossa on käsitelty.
Kaupungin
aluetoimijoiden
verkostojen
kehittyminen alueille
38. • Kokoaa kaikki alueella työskentelevät toimialojen vastuuhenkilöt hyvinvointi-,
sivistys-, vapaa-aika-, kiinteistö- ja ympäristötoimialoilta
• Pohtii ja analysoi alueen mahdollisuuksia ja haasteita alueprofiilien avulla.
Profiileihin sisältyvät mm. tilastot, kyselyt (ATH, Luuppi), asukkaiden
osallistamisen tulokset
• Vahvistaa alueen tuntemusta mm. palveluista, ympäristöstä ja historiasta
hyödyntämällä eri toimialojen asiantuntemusta
• Palvelee alueen asukkaita kehittämällä katkeamattomia palvelupolkuja:
asukkaiden ja asiakkaiden ohjaaminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan
• Tehostaa ja yhtenäistää asukkaille suunnattua viestintää
• Mahdollistaa uusien osallisuusmenetelmien kokeilun, luo yhtenäisiä käytäntöjä
mm. tulosten kirjaamiseen ja arviointiin
• Toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymän osallisuuden ja vaikuttamisen
toimintamallin kaupunginosaosallisuuden tavoitteita
Verkosto työskentelyn
tavoitteeksi asetettiin:
40. • Aluetiimien kanssa rinnakkain
toimivat toimialan perustamisen
yhteydessä (2013) nimetyt
kohderyhmätiimit, lapset, nuoret,
työikäiset, ikääntyneet,
maahanmuuttajat ja
ruotsinkieliset.
• Kohderyhmätiimien jäsenet ovat
vapaa-aikatoimialan eri
palvelualueilta
• Aluetiimit + kohderyhmätiimit =
aktivointityö
41. • Tammikuussa 2015
käynnistettiin uusien
aluetiimien toiminta.
• Uusien tiimien
tavoitteena oli olla
luomassa yhtenäistä
vapaa-aikatoimialaa
ja viestiä sekä
innostaa asukkaita
osallistumaan vapaa-
aikatoimialan
palveluihin.
Eviva Aluetiimit
1. Runosmäki-Raunistula 2/2012/ - 8/2013
2. Pansio-Jyrkkälä 2/2013
3. Nummi-Halinen 8/2013
4. Varissuo-Lauste 5/2014
2015 Uudet Aluetiimit
5. Keskusta
6. Hirvensalo-Kakskerta
7. Skanssi-Uittamo
8. Länsikeskus
9. Maaria-Paattinen
42. Millaisilla keinoilla pyrimme luomaan
yhteisöllisyyden tunteen kehittymistä?
• EVIVAn toiminnan tavoitteena oli luoda asukkaille yhteisöllisyyden
tunnetta.
• Käytännössä tavoitteen toteutumiseksi pohdittiin erilaisia keinoja, joiden
avulla mahdollistuisi yhteisöllisyyden tunteen syntyminen ja kehittyminen.
• Perusteena oli ajatus, että yhteisöllisyyden tunne ehkäisisi yksinäisyyttä ja
lisäisi asukkaiden hyvinvointia.
46. • Käyntikertojen määrät ovat kasvaneet joka vuosi kaikilla osa-alueilla
sekä osahankkeissa että aluetiimien palvelutuotteiden parissa.
• Palvelut toteutettiin EVIVA –alueilla ja ne ovat maksuttomia
Saavutimmeko unelmamme ja miten
työ jatkuu?
47. Kokonaiskävijämäärät vuosittain
Näistä käyntikerroista puuttuvat isojen vapaa-aikatoimialan ulkopuolisten hankkeiden
käyntikertamäärät mm. Kaupunginosaviikot, Opetuskoti Mustikan kanssa tehty
yhteistyö, keskustan ”Illallinen Turun taivaan alla” ja Kimmoke –palvelutuotteen
käyttäjät sekä viestinnän ja osallistamisen kautta tavoitetut asukkaat.
19978
50,467
57,369
72,140
2012 2013 2014 2015
48. • Onnistumisina voidaan pitää myös pilotoituja malleja, joiden jatko on
EVIVAn päätyttyäkin varmistunut.
– Maahanmuuttajanaisten liikenneturva- ja polkupyöräilyn opetus
– Kaupunginosayhdistysten jäsenten yhteiskoulutukset
– Illallinen Turun taivaan alla
– Pansion kesänuokkari
– Monikulttuurisen iltapäiväkerhon jatkuminen kolmen toimialan
yhteistyönä
– Pansion PopUp –tila
• Työn ohjaus on ”elänyt” tilanteiden mukaan ja se on valmistanut
samalla mallia toimialan aktivointityön kokonaisuuden ohjaukseen ja
aktivointityön sitomista organisaatiorakenteisiin.
• Keväällä 2015 aktivointityön koordinointi varmistettiin viemällä työ
osaksi avoimena olleeseen kulttuurisihteerin vakanssiin.
49. • Vuodesta 2015 alkaen
aktivointityön ohjaus on
toteutettu seuraavasti:
• Aluetiimit kaikilla
suuralueilla ja
aktivointityön ohjaus
mahdollistavat
tulevaisuudessakin
alueiden erilaisuuden
huomioimisen.
• EVIVAn
tulevaisuusverstaassa
pohdittiin aluetyön
tulevaisuutta yhdessä
kaupungin eri
toimialojen edustajien,
kolmannen sektorin ja
asukkaiden kanssa.