Miten luovat alat, taide ja kulttuuri näkyvät maakunta- ja kaupunkistrategioissa ja toimenpidesuunnitelmissa? Case 1: Kulttuurisote-hanke, projektipäällikkö Mervi Lehmusaho, hallinnoija Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hankkeessa Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi)

1. Kulttuurisote
slidepohjia
Mervi Lehmusaho,
Koordinointipäällikkö, Kulttuurisote
Pohjois-Savon liitto
20.9.2018

2. Kulttuurisote kartalla - osatoteuttajat
1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
&
&5
6

3. Kulttuurisote kuuden maakunnan kumppanuushanke
1-12/2018
19.9.2018
mallinnetaan miten taide- ja
kulttuurilähtöiset
hyvinvointipalvelut otetaan
mukaan sosiaali- ja
terveyspalvelujen
järjestämiseen
• Keskeiset reunaehdot taide- ja
kulttuurilähtöisten palvelujen järjestämiseksi
osana sote-palveluja
• Ehdotukset kirjaustavoista keskeisiin
asiakirjoihin sekä ehdotukset kansallisiksi
sopimusmittareiksi
• Palveluketjujen sekä sisältö- ja
laatukriteerien mallinnus
• Ehdotukset yhdyspintarakenteiksi
• Yleiskatsaus kansallisista koulutuksista ja
niiden sovittaminen sisältö- ja
laatukriteereihin
• Kooste sopimus- ja rahoitusmalleista eri
maakunnista
• Viestintä alueellisesti ja valtakunnallisesti
Jokaisella on oikeus taiteeseen ja
kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin
vaikutuksiin

4. Kulttuurisote – painoalueet
1) Sote-palvelujen järjestäjän eli tulevan maakunnan näkökulma
- reunaehdot kulttuurihyvinvoinnin järjestämiselle osana sote-palveluita, asiakirjakirjaukset
2) Kulttuurihyvinvoinnin palveluketjujen mallintaminen eri väestöryhmille
- kulttuurihyvinvoinnin paikat ja toimijat sote-palveluissa, määritellyt asiakasryhmät
3) Kulttuurihyvinvointia tukevien käytäntöjen ja rakenteiden mallintaminen yhdyspinnoilla
4) Tuki osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle
5) Viestintäyhteistyö alueellisia ja kansallisia verkostoja hyödyntäen

5. Kulttuurisote Pohjanmaalla
• Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmallin kehittäminen
ikäihmisten sote-palveluihin.
• Hyvien käytäntöjen kartoitus viidessä erikokoisessa ja kielijakaumaltaan erilaisessa
kunnassa: Vaasassa, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Mustasaaressa ja Laihialla.
Tavoitteena hyvien käytäntöjen juurrutus vakiintuneeksi toiminnaksi uudistuvaan
maakunnassa.
• Osahanke on nostanut esiin kulttuurihyvinvoinnin näkökulmia Pohjanmaan
sote/hyte-valmisteluryhmän työskentelyssä. Ryhmä osallistuu tekstin tuotantoon
sote-palveluiden palvelustrategiaan maakuntastrategiaan. Ensin sote-palvelut,
myöhemmin yhdyspintakysymykset.

6. Työpaja osallistaa ikäihmiset
 Millaista kulttuuritoimintaa tulisi järjestää ikäihmisten palvelutaloissa?
 Miten varmistetaan kotona asuvien vanhusten mahdollisuudet osallistua terveyttä
ja hyvinvointia edistävään taide- ja kulttuuritoimintaan?
 Voivatko digitaaliset ratkaisut tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut yhä useamman
ulottuville?
 Pohjanmaan ikäihmiset ottavat kantaa kulttuurihyvinvoinnin kysymyksiin 25.9.
vanhusneuvostojen jäsenille järjestettävässä työpajassa.

7. Kulttuuria
ja taidetta
läpi elämän
93-vuotias Marget harrastaa maalaamista.
(Kuvat Hanna Kleemola)
Parrattomat paapat -kuoron vanhin jäsen on 94-
vuotias

8. Kulttuurisote Etelä-Pohjanmaalla
– maakunnallisista linjauksista
• Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy
keskeisenä tavoitteena. Maakunnan kulttuuri- ja hyvinvointistrategia on asettanut
tavoitteeksi kulttuurin vaikuttavuuden lisäämisen ja yhteistyön kehittämisen
sosiaali- ja terveysalan kanssa. Teemaan liittyen on viime vuosina toteutettu useita
hankkeita sekä kehittämistyötä tukevia selvityksiä ja tutkimuksia.
8

9. Kulttuurisote Etelä-Pohjanmaalla
• Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen hyödyntämällä kulttuuria ja taidetta
• Osallistuminen kulttuuri- ja taidetoimintaan
• Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen
• Kotona asuvat ja palveluasumisen piirissä olevat ikäihmiset
• Hyte kuntien, maakunnan ja järjestöjen yhdyspinnalla
• Asukaslähtöisyys, ikäihmisten kuuleminen
• Ikäihmisten kulttuuriharrastusten ja näihin liittyvien toiveiden, tarpeiden ja
haasteiden kartoitus (ryhmätapaamiset ja henkilökohtaiset haastattelut)
• Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ikäihmisten toimintaympäristön rakentamisessa ja
kehittämisessä (elinpiirin laajuus ja toimintakyky; houkutteleva ja saavutettava
elinympäristö)
• Tavoitteena saattaa tulokset maakunnan ja alueen kuntien toimintastrategioihin ja
toimenpidesuunnitelmiin.
9

10. 10
Kuva. Ikäihmisten kulttuurikahvila Alahärmässä 24.8.2018. (Kuva EsaVienamo)

11. Kulttuurisote Pirkanmaalla 1 – alueellinen näkemys (K.S)
• Kulttuuri ja luova talous pilkahtelevat maakuntaohjelmassa; näkyvyys elämysten,
kulttuurin ja tapahtumien vetovoima- ja identiteettitekijöinä. Kulttuuriympäristöt ja
muutosta luova ajattelu ja palvelukehitys kaikilla toimialoilla on kirjattu strategiaan.
• Maakuntaliittona Pirkanmaalla ei kuitenkaan ole kulttuurin ja luovien alojen
kehittämisperinnettä, eikä myöskään alan kehittämiseen erikoistunutta osaajaa.
Kehittämisvastuu on kunnilla ja kaupungeilla. Siellä kirkkaita tähtiä riittää: Tampere
monipuolisine kulttuuripalveluineen ja media-alan klustereineen sekä taidekaupunki
Mänttä-Vilppula ovat näistä valtakunnallisesti tunnetuimmat, mutta eivät missään
tapauksessa ainoat kulttuuriin tavoitteellisesti panostaneet kunnat.
• Kulttuurin sisällyttäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä alue- että
kuntatasolla on edelläkävijyyttä, josta Pirkanmaalla ollaan ylpeitä.
11

12. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma - ohjausväline (K.S.)
a) Legitimiteetti: kriittinen kohta kulttuurihyvinvoinnin rakenteistumisen
ja vakiintumisen kannalta: status, asema ja suunnitelma
b) Ajattelun levittäminen: erinomainen viestintäväline kaikissa vaiheissa;
valmistelussa, hyväksymisprosessissa ja tiedottamisessa. Yhden pienen
kunnan osa-aikainen kulttuurihenkilö ei tiennyt suunnitelman olemassaolosta, kaikki
muut tiesivät, olivat lukeneet ja vieneet organisaatioissaan eteenpäin.
c) Voimaantuminen: kunnista palautteena oivallukset ja oman työn
uudelleenajattelu, voimaantuminen: tässä tehdäänkin hyvinvointityötä. Tämä
auttaa löytämään perustelut sille, miksi kulttuuripalveluiden saavutettavuutta
pitää ja saa tavoitteellisesti parantaa, ja että se voi hyvin perustellusti olla
myös strateginen painopiste.
12

13. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma - ohjausväline (K.S.)
d) Kokonaisvaltaisuus: Suunnitelma on kokonaisesitys, tavoitteellinen
suunnitelma hyvien esimerkkien ja käytäntöjen virrassa. Eri kohderyhmien
luokittelu ja toimenpiteiden luokittelu on perusajattelua, jota on hyödynnetty
muuallakin. Samoin 100 minuuttia on ensimmäistä kertaa määritelty
mittatikku kulttuurisille oikeuksille.
e) Velvoittavuus: (Kulttuuri)toimijoille painetta, että asialle on tehtävä jotain.
Osa kokee ahdistavana, osa toteaa mahdottomaksi (laajuus), mutta moni on
poiminut sieltä yksittäisiä painopisteitä oman työnsä painopisteiksi, koonnut
suunnitelman innoittamana kulttuurihyvinvoinnin ryhmiä jne.
13

14. Kulttuurisote Pirkanmaalla 2
• Maakuntaan on kehittymässä kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemi, jossa
kulttuurihyvinvointi on jo monin paikoin vakiintumassa osaksi sekä yksittäisten
hoitopaikkojen että kuntien kulttuuritoimien työtä ja tavoitteita.
• Kulttuurisote-hanke valmistelee ns. rautalankamallia, joka tukisi taiteen ja kulttuurin
hyvinvointivaikutusten huomioimista jatkossa koko maakunnan sosiaali- ja
terveyspalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muutosvoimana.
• Osallistuminen kulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin indikaattorityöhön.
• Maakuntavalmistelussa kulttuurihyvinvointi on suunniteltu osaksi terveyden ja
hyvinvoinnin edistämistä ja sellaisena järjestäjän tehtävää. Esitetty kahta
henkilöresurssia sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että sote-
sektorin kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen.
14

15. Maksalaatikko Soijabolognese Erikoisravintovalmiste
• Kenelle: Kohdentamatonta/laajasti
kohdennettua
• Miten:Avointa: yksilöiden,
palveluohjauksen sekä so- ja te-
palvelujen käytettävissä; fyysisesti,
sosiaalisesti, taloudellisesti ja
viestinnällisesti saavutettavaa
• Miksi: kulttuuriset oikeudet, osallisuus
ja toimintakyky, ennaltaehkäisevä
• Kenelle: kohderyhmälle räätälöityä
ja/tai luokse vietyä
• Miten: So- ja te-palvelujen
yhdyspinnoilla
• Miksi: toimintakykyä ja osallisuutta
vahvistavaa, kulttuurisia oikeuksia
toteuttavaa, palvelukokemusta
parantavaa
• Kenelle: Erityistarpeisiin räätälöityä
• Miten: So- ja te-palvelun osana
• Miksi: Toimintakykyä ja osallisuutta
vahvistavaa, palvelukokemusta
parantavaa, kulttuurisia oikeuksia
toteuttavaa (ei terapiaa)
Kirjastopalvelut • museot, galleriat •
konsertit ja tapahtumat •julkinen taide •
kansalaisopistojen kurssit •järjestöjen
harrastusryhmät • kulttuurikeskukset •
seurakuntien musiikkitapahtumat
Museoiden muistelulaukut ikääntyville •
Perhesirkus nepsy-lasten perheille
(kulttuurilähete) • Kehitysvammaisten
taideryhmät • vapaaehtoisten
kulttuuritoiminta •Taide tiloissa
Ikäsirkus psykogeriatrisella osastolla •
Nuorten mielenterveyskuntoutujien
yhteisöllinen taideryhmä •tanssikummit •
Sairaalaklovnit • Residenssitaiteilijat •
hoitotyön taidelähtöisten menetelmien
koulutus
Mallinnus palvelutuotantoon Kirsi Siltanen/ Kulttuurisote, Pirkanmaa

16. Varsinais-Suomi – alueellinen näkemys
• Maakuntaohjelmassa teemakokonaisuus Luova Varsinais-Suomi, missä
painoalueet:
- luova talous
- kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä
- taiteen yhteiskunnallinen merkitys.
• Kulttuuri kuuluu Varsinais-Suomessa kaikille, ja sen saavutettavuus kaikissa
ikäryhmissä huomioidaan. Monikulttuurisuutta tuetaan ja vahvistetaan, ja kulttuuri on
merkittävä osallisuuden ja osallistamisen keino. Kulttuuri laadukkaina kunnan
peruspalveluina, kuten monipuolisena kirjastoverkkona, koulujen ja
kulttuuritoimijoiden yhteistyönä, taiteen perusopetuksen laajuutena ja erilaisina
tapahtumina ympäri maakuntaa tukee näitä tavoitteita.
16

17. Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä –painoalue
(Varsinais-Suomen maakuntaohjelma)
• Kulttuurilla on moninainen merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Kulttuurin
hyvinvointityöllä on tärkeä rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluja ja Varsinais-Suomi
onkin kulttuurihyvinvointikysymyksissä edelläkävijä. Teemojen ympärille on rakentunut
yhteistyöverkostoja, jotka kartoittavat ja kehittävät hyviä toimintamalleja uuden
maakunnan toimintaa silmällä pitäen. (A-M. Rosenlöf)
Kulttuuristrategia (2015) Luova Varsinais-Suomi 2025
• Teemoina: - Vastuullisuus - kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän
- Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja
- Saavutettavuus - kulttuuri kuuluu kaikille
- Resurssiviisaus - vauhtia luovan talouden kasvulle.
17

18. Kulttuurisote Varsinais-Suomessa
• Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa kulttuurihyvinvointi on kirjattu yhdeksi
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteeksi – valmistelu
hytekokonaisuudessa ja osana aluekehitys- ja kasvupalveluja.
• Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmä
• Asiantuntijatyöpanos hankkeelle Turun ammattikorkeakoulusta (Anne Rouhelo ja Kaija
Virjonen); käsitteiden kuvausta ja mallinnuksia, esim. kulttuurinen toimijuus osana
hyvinvointia.
18

19. Kulttuurisote Kymenlaaksossa
• Kymenlaakson Terveyttä kulttuurista -
verkoston perusti keväällä 2017 joukko ihmisiä,
joiden sydäntä lähellä on hyvinvoinnin
edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin.
• Verkosto mahdollisti Kymenlaakson
mukaanpääsyn Kulttuurisote-
kumppanuushankkeeseen.
• Osatoteuttajana Sairaanhoito- ja
sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja
ohjausryhmänä alueellinen Hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen -ryhmä.
• Kohderyhmänä ovat päihde- ja
mielenterveyskuntoutujat – mallinnus tulossa!
19
(Kuva. Piia Kleimola)

20. Pohjois-Savo
• Kärkenä Itä-Suomen hyvinvointivoimalan kokemukset ja opit; visio 2020:
”uusi tapa tehdä työtä”
• Voimalan johtoryhmä toiminut alueellisena ohjausryhmänä; tukea myös muilta
Voimalan ryhmiltä ja alueelliselta hyte-työryhmältä
• Mukana syksyn 2018 Lapen Perhekeskus tutuksi –koulutuskiertueella ja I&O-
kuntatyöpajoissa
• Tulossa vielä nykytila- ja tarvekartoitus (kuntien edustajat ja sote-vastuuvalmistelijat)
• Maakunnassa jatkaa ”Luova veto! – luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja
hyvinvoinnin parantajina” -> maakunnallinen luovien alojen, taiteen ja kulttuurin
kehittämisohjelma ja palvelumalli
20

21. 5.
Pysyvä toiminta:
kulttuuri osana
sosiaali- ja
terveysalan
toimintaa
4.
Eri alojen välinen
yhteistyö
koulutuksessa ja
työelämässä
 yhteiskehittäminen
 uutta osaamista,
”hybridiset”
työnkuvat
 kuntoutumista
edistävä toiminta
 erilaiset terapiat
Osallistavat
taiteilijavierailut
(esim. yhteisö-
muusikot ja -
taiteilijat) sekä
taiteen soveltava
käyttö
3.
Omaehtoinen
harrastaminen
(aktiivinen toiminta)
2.
Esiintymistoiminta,
näyttelyt,
taideinvestoinnit ja
arkkitehtuuri
(kokeminen)
1.
Työkaluna
Kulttuurihyvinvoinnin portaat
© ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 21

22. © Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen
22

23. Toimenpiteet Voimalan vision toteuttamiseksi ja
Kulttuurisoten jälkeen
Maakunnallinen näkökulma
Kulttuurihyvinvointi maakunnan keskeisiin strategioihin ja asiakirjoihin
Tarvitaan yhteisvastuullinen taho kulttuurihyvinvointityön yhteiskehittämiseen ja koordinointiin
Koulutukselliset tavoitteet
Monialaisia yhteistyömalleja sekä eri koulutusalat ja -asteet ylittäviä joustavia opintopolkuja
Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä
Työelämän tavoitteet
Lisätään ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä eri ammattiryhmien välisen
yhteistyön merkityksestä työelämälle
Täydennyskoulutusta työelämässä oleville  osaavampia työntekijöitä, parantunut työmotivaatio, parempi
työnlaatu
© EEVA MÄKINEN & TIINA RIEKKINEN
23

24. Kultturisoten tekijöitä:
Kuvassa:
Piia Kleimola/ Kymenlaakso
Esa Vienamo/ Etelä-Pohjanmaa
Anne Rouhelo ja Anna-Mari Rosenlöf/
Varsinais-Suomi
Hanna Kleemola/ Pohjanmaa
Kirsi Siltanen/ Pirkanmaa
Eeva Mäkinen/ Pohjois-Savo
(Kuvasta puuttuvat Kaija Virjonen/V-S
Ja Mervi Lehmusaho/P-S)
24
Hankkeesta lisää: https://www.innokyla.fi/web/hanke6864175

25. • i Ohjelma ja ilmoittautuminen:
https://www.kuh.fi/koulutuskalenteri/
(klikkaa 9.11.)
Tervetuloa!
Tutustu myös #100minuuttiataidetta –
kampanjaan
10.2016
25