Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tekstiilikierron kaikki katalyytit tekstiilikierto Eeva Pohls

60 views

Published on

Tekstiilikierron kaikki katalyytit
CICAT2025-hanke

Published in: Economy & Finance
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tekstiilikierron kaikki katalyytit tekstiilikierto Eeva Pohls

  1. 1. Ekosysteemikartoitus: Kotimaisen tekstiilikierron ajurit ja esteet Diplomityötutkimus Eeva-Leena Pohls 07.04.2020
  2. 2. Sisältö • Kohti tekstiilien kiertotaloutta • Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus • Haastatellut yritykset ja organisaatiot • Koontia tutkimuksen tuloksista: • Ekosysteemin rakenne ja toimijatyypit • Teknologiat tekstiilikierron mahdollistajina • Liiketoiminnalliset ajurit ja esteet • Organisaatiolliset ajurit ja esteet • Lainsäädännölliset ajurit ja esteet • Kielelliset ajurit ja esteet • Visuaaliset ajurit ja esteet • Psykologiset ajurit ja esteet • Yhteenveto 26.7.2020
  3. 3. Kohti tekstiilien kiertotaloutta Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on äärimmäisen resurssi-intensiivinen teollisuudenala, jonka tuotantoketjut kuluttavat valtavia määriä vettä, kemikaaleja ja energiaa. Lineaarinen ja pikamuotiin pohjautuva vaateteollisuus uhkaa jatkuvasti sekä ympäristön että ihmisten hyvinvointia. Laajamittaisia, systeemisiä muutoksia tarvitaan sekä neitseellisten tekstiilikuitujen tuottamiseen että pikamuotiin pohjautuviin kulutustottumuksiin, jotta tekstiiliteollisuus voi alkaa muuntumaan kestävämpään, kiertotalouden mukaiseen suuntaan. Laaja-alainen ymmärrys tekstiilialan kiertotaloudellistumiseen vaikuttavista tekijöistä edesauttaa vahvan, kotimaisen tekstiilien kiertotalouden ekosysteemin rakentumista. 36.7.2020
  4. 4. Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kokonaiskatsaus alati kehittyvän suomalaisen tekstiilikierron ekosysteemin nykytilanteeseen tutkimalla ekosysteemin rakennetta ja kotimaisen tekstiilikierron ajureita ja esteitä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla tekstiilikierron eri näkökulmia edustavia ekosysteemin toimijoita. Tekstiilikiertoon lukeutuu useita tekstiilien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyviä teknologisia prosesseja, jonka vuoksi tekstiilikiertoa mahdollistavia teknologioita tutkittiin diplomityössä pääajureina siirtymälle kohti kiertotalouden mukaista tekstiilialaa. Tämän lisäksi ajureita ja esteitä tutkittiin liiketoiminnallisesta, hallinnollisesta, lainsäädännöllisestä, kielellisestä, visuaalisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääpainona oli kuluttajatekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen prosessit, sivuten kuitenkin myös tekstiiliteollisuuden materiaalivirtoja. Uusien tekstiilituotteiden kiertotalouden mukaista valmistamista käsiteltiin yleisimpien neitseellisten tekstiilikuitujen sekä kierrätyskuitujen hyödyntämisen näkökulmasta. 46.7.2020
  5. 5. Haastatellut yritykset ja organisaatiot • Pirkanmaan Kierrätys ja Työtoiminta Ry: Nextiili-kierrätystekstiilityöpaja (Helena Käppi) 05/2019 • Lounais-Suomen Jätehuolto (Sini Ilmonen) 06/2019 • UFF (Maija Makkonen & Jari Töyrynen) 06/2019 • Finlayson (Elli Ojala) 06/2019 • Suomen Tekstiili & Muoti (Satumaija Mäki) 07/2019 • Turun ammattikorkeakoulu (Inka Mäkiö) 07/2019 • Aalto-yliopisto (Marja Rissanen) 07/2019 • Vaatepuu (Soile-Maria Linnemäki) 07/2019 • Lahden ammattikorkeakoulu (Kirsti Cura) 08/2019 • Pure Waste (Noora Alhainen) 08/2019 • Infinited Fibre Company (Ali Harlin) 08/2019 • VTT (Pirjo Heikkilä) 09/2019 Tutkimuksen tulokset perustuvat edellä mainittujen toimijoiden haastatteludataan. 56.7.2020
  6. 6. Ekosysteemin rakenne ja toimijatyypit Kotimaisen tekstiilikierron ekosysteemiin lukeutuu laaja kirjo toimijoita: tekstiilialan sekä muiden teollisuudenalojen yrityksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja keskusjärjestöjä, kunnallisia toimijoita, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, rahoittajia, päättäjiä, kuluttajia sekä media tiedonvälittäjänä. Tekstiilien uudelleenkäyttöön liittyvät prosessit, kuten second hand –myynti ja vaatelainaus, ovat Suomessa suhteellisen hyvin edustettuja. Tekstiilien kierrätykseen liittyvät, teollisen mittakaavan prosessit ovat puolestaan vasta kehittymässä osaksi kotimaista ekosysteemiä. Mikäli tekstiilien kierto ja tekstiilien koko arvoketju (raaka-aineesta tuotteeksi) haluttaisiin toteuttaa Suomessa suljetussa kierrossa, tarvetta on vielä useiden prosessien kehittämiselle: standardisoidulle tekstiilien keräykselle, materiaalitunnistukseen perustuvan lajittelun sekä erilaisten kierrätysprosessien teolliseen mittakaavaan saattamiselle, langan kehräykselle ja kankaanvalmistukselle. 66.7.2020 HUOM! Kuvaaja on tarkoitettu havainnoimaan ekosysteemissä esiintyviä toimijatyyppejä ja perustuu vain toimijahaastatteluissa mainittuihin sidosryhmiin. Todellisuudessa tekstiilikierron ekosysteemi on paljon laajempi.
  7. 7. Teknologiat tekstiilikierron mahdollistajina Kuluttajilta kerättyjen tekstiilien säilyvyyden takaaminen keräysvaiheen aikana on ensisijaisen tärkeää, sillä kosteat ja homeiset tekstiilit saattavat pilata koko kerätyn erän. Kerättävän tekstiilin laatua voitaisiin ylläpitää huolellisen paikkavalinnan lisäksi esimerkiksi asentamalla astiaan kosteusmittari – vastaavasti kotitalouksille jaettava, standardikokoinen ja tiivis keräyspussi voisi vähentää sekä keräyspussin ulkoisten sekä sisäisten tekijöiden aiheuttamaa pilaantumista. Keräysastian täyttöastemittarilla voitaisiin lisäksi optimoida astian tyhjennysväliä, jotta tekstiilit eivät seisoisi astiassa liian pitkään. Vaikka uudelleenkäyttöön kelpaavien tekstiilien laatu taataan parhaiten käsin lajitellen, tehokkaat tunnistus- ja lajitteluteknologiat ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta saadaan erotettua materiaalisisällöltään soveltuvia jakeita raaka-aineiksi kierrätykseen. Pistemäiseen tunnistukseen perustuva NIR-spektroskopia takaa tarkan kuitutunnistuksen, kun taas esimerkiksi tekstiilin pesulappuun painettava, radiotunnistukseen perustuva RFID-tagi mahdollistaisi tuotetietojen sähköisen lukemisen: tuotetiedot sisältävä, digitaalinen tuotepassi parantaisi tekstiilituotteen elinkaaren seurantaa ja läpinäkyvyyttä, helpottaen myös eri prosessivaiheita. Tekstiilien tunnistus- ja lajittelulinjalle syötön ja lajittelun automatisointi sekä muunkin kuin materiaalipohjaisen tuotetunnistamisen kehittäminen tukisi kerättyjen tekstiilien tunnistus- ja lajitteluvaiheen sulavuutta. Jotta kierrätyskelpoiset tekstiilit saadaan hyödynnettyä, tekstiilit on avattava mekaanisesti kuitumuotoon. Mekaaninen kierrätys onkin olennainen osa tekstiilikiertoa sekä kierrätystapana että esiprosessina muille kierrätysprosesseille. Mekaanisesti avattua kuitua voidaan kuitusisällöstä riippuen käyttää raaka-aineena esimerkiksi langanvalmistukseen, komposiittikäyttöön tai kemialliseen kierrätykseen perustuvaan kuidunvalmistukseen. Esimerkiksi Ioncell™- ja Infinited Fiber –teknologiat soveltuvat selluloosapohjaisen tekstiilijätteen kemialliseen kierrättämiseen takaisin korkealaatuiseksi kuiduksi. Digitaaliset ratkaisut ovat tärkeässä osassa tulevaisuuden tekstiilien kiertotaloutta. Online-vuokraus ja helppokäyttöiset, digitaaliset jakoalustat vaatteille ja muille tekstiileille palvelisivat laajempaa asiakaskuntaa ja tekisivät palveluiden käytöstä sujuvampaa. Virtuaalinen sovitusmahdollisuus vähentäisi myös virheostoksia tai –vuokrauksia, vähentäen näin tuotteiden turhasta postituksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. 76.7.2020
  8. 8. Liiketoiminnalliset ajurit ja esteet Kiinnostus kestävämpiin valintoihin on selkeästi nousussa, luoden näin kysyntää kiertotalouden mukaisille tuotteille. Siinä missä esimerkiksi tekstiilien uudelleenkäyttöön keräämistä varten asennettaville keräyspisteille on enemmän kysyntää kuin fyysisiä keräyspisteitä, tekstiilien kierrätys painii edelleen kysynnän pulan kanssa. Olisi tärkeää etsiä hyödyntäjiä kerätyistä, uudelleenkäyttöön kelpaamattomista tekstiileistä valmistetuille kierrätyskuiduille – parhaassa tapauksessa hyödyntäjiä löytyisi perinteisen tekstiiliteollisuuden lisäksi myös muilta teollisuudenaloilta. Digitaaliset teknologiat tukevat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittymistä, mutta haasteita luovat edelleen esimerkiksi Suomen suuret välimatkat ja harva asutus. Yhteistyön merkitys korostuu tämän tapaisten ongelmien ratkomisessa – osallistuminen hankkeisiin ja tiedonluonti yhdessä on ensiarvoisen tärkeää, jotta eri toimijoiden osaamisen kirjo saadaan valjastettua parhaiten kaikkia hyödyttävällä tavalla. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on myös valtava, sillä useat maat painivat tällä hetkellä samankaltaisten tekstiilien kierrätykseen liittyvien ongelmien parissa. Ulkoisen rahoituksen saaminen parantaa yrityksen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseen suuntaan, ja rahoitusta kaivataankin tutkimuksen lisäksi etenkin innovaatioiden kaupallistamiseen. Monitoimijaisiin projekteihin osallistuminen voi lisätä kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja uskottavuutta myös rahoitusmielessä. Muotiala on vähitellen alkanut havahtumaan vallitsevaan kiertotaloustrendiin, ja monet muotijätit ovatkin viime vuosina tarjonneet rahoitusta esimerkiksi tekstiilikierrätyksen parissa toimiville start-upeille. Innovaatioiden kaupallistamista voi tukea myös esimerkiksi jo olemassa olevan infran, kuten tekstiilikuidun valmistuslaitteiston hyödyntäminen ja muuntaminen uutta innovaatiota palvelevaksi. Läheisten asiakassuhteiden ylläpito ja asiakaspalautteen huolellinen kuuntelu on tehokas ajuri tekstiilien kiertotaloudelle. Esimerkiksi second hand –myymälöiden tai vaatelainaamojen toimintaa olisi syytä kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa laadukkaan, asiakkaiden tarpeita vastaavan tarjonnan tai palvelun takaamiseksi. Lisäksi, vaatelainaamojen asiakkailta saadaan asiakaspalautteen muodossa myös suunnaton määrä tietoa eri tuotteiden käyttäytymisestä – tämä palaute on erittäin hyödyllistä myös tuotekehityksen kannalta. 86.7.2020
  9. 9. Organisaatiolliset ajurit ja esteet Vahva johtajuus ja strateginen hallinta ovat tärkeitä ajureita ekosysteemin kehitykselle. Esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuollon innokas johto on myötävaikuttanut mekaanisen kierrätyksen pilottilaitoksen toteutumiseen, ja tutkimuslaitosten johdon rooli on huomattava tekstiileihin liittyvien tutkimusaiheiden valinnassa. Vallitseva innovaatiokulttuuri on myös tärkeässä asemassa tekstiilikierron ajurina – tekstiilien kiertotaloutta vievät eteenpäin idealistiset toimijat, jotka haastavat tekstiiliteollisuuden normeja. Vaikka suunta onkin positiivinen, muutoksia suomalaiseen yrityskulttuuriin kaivataan kuitenkin edelleen: ekosysteemiajattelu on vielä melko vierasta, ja tekstiilien kierotalouteen liittyvistä asioista pitäisi puhua avoimemmin yritysten välillä sen sijaan, että asioita ja ongelmia haudotaan viimeiseen asti omina tietoinaan. Koulutus on avainasemassa tulevaisuuden tekstiiliosaajien luomisessa. Kattavan kiertotalousymmärryksen lisäksi tekstiilitekniikan ja tekstiilituotteiden suunnittelun opetukseen tulee panostaa. Olisi myös suotuisaa, jos esimerkiksi kierrätyskuidusta valmistettuja lankoja saataisiin yliopistoille opiskelijoiden testaus- ja kokeilukäyttöön: näin opiskelijat saisivat paremman ymmärryksen kierrätetyistä kuiduista valmistettujen tuotteiden ominaisuuksista käytännössä. Tekstiilien kiertotaloutta tutkiessa organisaation ulkoinen ja sisäinen viestintä on huomattavan tärkeää. Tehokkaan tutkimusryhmien välisen viestinnän lisäksi tekstiilien kiertotaloutta tutkivien konsortioiden välinen kommunikaatio on tarpeellista, jotta vältetään päällekkäisen tutkimustiedon tuottaminen ja laaja-alaisesta tutkimustyöstä saadaan parhaat mahdolliset hyödyt irti. Läpinäkyvää viestintää tarvitaan myös tuotesuunnittelun ja hankkijoiden välillä, jotta eri osapuolten näkemykset raaka-aineen tai tuotteen ominaisuuksista ja vastuullisuudesta kohtaavat. 96.7.2020
  10. 10. Lainsäädännölliset ajurit ja esteet Vuonna 2025 voimaan astuva tekstiilien erilliskeräysmääräys toimii vahvana alkusysäyksenä tekstiilikierrolle. Kestävän kiertotalouden toteutuminen kuitenkin edellyttää järkevää, EU-tasolla säädettävää kierrätysprosenttia. Jos kierrätykseen soveltumatonta tekstiiliä kierrätetään väkisin korkean prosentin vuoksi, kierrätysprosessi saattaa muuttua ympäristölle haitallisemmaksi kuin kierrättämättä jättäminen. Kerätyt tekstiilit saavat tällä hetkellä joko jäte- tai tuotestatuksen keräyksen jälkeisen käytön aikomuksen perusteella. Kerättyjen tekstiilien pitäminen tuotteina ja raaka-aineena ennen jätteeksi muuttumista helpottaisi tekstiiliä keräävien toimijoiden toimintaa. Jätestatuksen antaminen vasta tekstiilien lajittelun yhteydessä voisi myös vähentää varsinaisen tekstiilijätteen vientiä ulkomaille. Kierrätettävään kuituun sovellettava materiaalistandardisointi tukisi luotettavaa kuituraaka-ainehankintaa kierrätysprosesseja varten. Riittävän laadun ja kierrätykseen soveltuvuuden lisäksi on tärkeää taata myös kierrätyskuidun käyttöturvallisuus ja kemikaalijäämien poissaolo. Esimerkiksi poistotekstiilin turvallisuutta ei kuitenkaan tulisi demonisoida etukäteen, vaan tekstiilien ja kuitujen normaaleja turvallisuustestauksia tarkempi kemikaalisisältöjen ruotiminen olisi hyvä tehdä lähtökohtaisesti riskiperusteisesti. Mikäli esimerkiksi palonsuoja-aineella käsiteltyä julkisen tilan tekstiiliä käytetään raaka-aineena kierrätysprosessissa, olisi hyvä lähestyä aihetta ratkaisukeskeisesti ja pohtia, missä kierrätyskuidun käyttökohteessa palonsuojaominaisuudesta olisi hyötyä. Tuotteen design-vaiheen aikainen elinkaarisuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää tekstiilikierron kannalta: tuotteen koko elinkaari, tai mahdollisuuksien rajoissa jopa useampi elinkaari, tulisi suunnitella huolella etukäteen. Lainsäädännön puuttuminen tuotesuunnitteluun vaatii kuitenkin huolellisia rajanvetoja, sillä esimerkiksi tekstiilien käytönkestävyys riippuu valtavasti myös tuotteen käyttäjästä. Verotuksen avulla voitaisiin vaikuttaa sekä kulutuskäyttäytymiseen että kiertotalouden mukaisten tuotteiden valmistukseen - kierrätyskuidun käytöstä olisi tärkeää saada kustannustehokas vaihtoehto neitseellisen kuidun käytölle. Verohelpotukset kiertotalouden mukaisille tuotteille ja korjaus- sekä huoltopalveluille mahdollistaisivat suotuisamman toimintaympäristön alan toimijoille, kun taas korkeampi ALV voitaisiin asettaa perusteettomalle neitseellisen materiaalin käytölle sekä testausstandardien mukaisia kriteerejä täyttämättömille tuotteille. 106.7.2020
  11. 11. Kielelliset ajurit ja esteet Oikea terminologia ja yhteinen sanasto ovat voimakkaita ajureita tekstiilikierron ekosysteemin kehittymiselle. On tärkeää korostaa julkisessa keskustelussa kiertotalouden koko kirjoa, painottuen muuhunkin kuin tekstiilien kierrätykseen. Median rooli onkin todella tärkeä viestin eteenpäin viejänä. On tärkeää pohtia, miten estetään tärkeän, toistettavan termin (esim. kiertotalous, kestävyys, vastuullisuus) muuttuminen tehottomaksi ja kuulijaa ärsyttäväksi. Trendisanoja käyttäessä tulisikin pyrkiä myös avaamaan kuulijalle laajemmin, miten vastuullisuus tai kiertotalouden mukaisuus käytännössä toteutuu esimerkiksi tuotteessa tai yrityksen toiminnassa, ja mitkä ovat näiden valintojen vaikutukset. Alan toimijoiden tulisi käyttää yhteneväistä sanastoa tekstiilien kiertotalouteen liittyen, mutta on myös oleellista tiedostaa, että kuluttajat saattavat ymmärtää kyseiset termejä eri tavalla. Esimerkiksi vaatteiden kierrätys tarkoittaa alan toimijoille vaatteen muuttamista kierrätyskuiduksi, kun taas suurelle osalle kuluttajia tämä tarkoittaa vaatteen viemistä keräykseen tai myymistä kirpputorilla. Tiettyjen termien kriittinen tarkastelu onkin siis välillä aiheellista. Tekstiilien kiertotaloutta koskevan keskustelun sinnikäs ylläpitäminen julkisten puheenvuorojen, luentojen ja workshopien kautta on olennainen osa aiheen merkittävyyden korostamista ja pinnalla pitämistä. Keskustelu tulisi kuitenkin pyrkiä pitämään helposti lähestyttävänä ja ymmärrettävänä, eri toimijoiden vaihtelevat taustat huomioiden – kaikilla tulee olla mahdollisuus ymmärtää keskustelua ja tuoda mukaan oma osaamisensa ja panostuksensa. 116.7.2020
  12. 12. Visuaaliset ajurit ja esteet Tekstiilien kiertotalouden prosessien tehokkaalla visualisoinnilla teknisten yksityiskohtien selventäminen muille toimijoille on selkeämpää, menemättä myöskään liikesalaisuuksien puolelle. Toisaalta, uusia tuote- tai materiaali- innovaatioita olisi suositeltavaa havainnollistaa laadukkaiden kuvien lisäksi myös käsin kosketeltavilla näytteillä. Visualisointi on vahva työkalu myös valmistavaan teollisuuteen liittyvien, valtavien resurssimäärien havainnollistamiselle. Esimerkiksi kiertotalouden mukaisen tuotteen tai palvelun valinnalla saavutettavien luonnonvarojen säästöä on tehokasta konkretisoida liikekumppaneille ja kuluttajille visuaalisesti joko kuvan tai videon avulla. Kuluttajaohjeistusta voitaisiin myös tehostaa visuaalisten ohjesymbolien avulla. Esimerkiksi erilliskeräyksen uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien sekä materiaalikierrätykseen menevän tekstiilijätteen jaepuhtautta voitaisiin tukea varustamalla keräyslaatikot sekä kirjallisilla ohjeilla että kuvaavilla symboleilla. Symboleita voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi tuotteen pesulapussa kierrätettävyyttä ohjeistamaan; alan globaaliuden vuoksi haasteeksi kuitenkin nousee maiden rajojen ylittävien symbolien ja ohjeiden luominen. Muodin tärkeyttä läpi historian ei sovi aliarvioida, ja estetiikka onkin erottamaton osa vaatteita ja tekstiilejä sekä oleellinen kuluttajien valintoja ohjaava tekijä. On tärkeää päästä eroon ”ekomuotiin” herkästi yhdistettävistä stereotypioista ja korostaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti valmistettujen tekstiilien koko kirjoa, aina arkivaatteista räväköihin juhlaluomuksiin. Second hand -myymälöiden estetiikka on myös tärkeässä osassa kumoamassa käytettyihin vaatteisiin liitettäviä ennakkoluuloja. Huolellisella, visuaalisella markkinoinnilla ja vahvasti kuvanjakamiseen perustuvalla sosiaalisella medialla on suuri rooli kiertotalouden mukaisten valintojen eteenpäin viejinä. 126.7.2020
  13. 13. Psykologiset ajurit ja esteet Lisääntyvä tietoisuus pikamuodin ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista on vahva ajuri tekstiilikierron ekosysteemin rakentumiselle. Monet tekstiilialan toimijat saattavatkin lähteä kehittämään toimintojaan kiertotalouden mukaiseen suuntaan silkasta halusta toimia oikein. Yrityksen vahvat arvot ja näiden viestiminen ovat usein tärkeitä myös työntekijöille, vetäen puoleensa motivoituneita osaajia. Eräänlaista maailmanparannustahtoa on havaittavissa myös kuluttajien suunnalla, ja esimerkiksi vaatelahjoitukset suuntautuvat etenkin hyväntekeväisuusjärjestöille. Ulkoinen paine ja kuluttajien odotukset ovat vahvoja ajureita tekstiilialan toimijoiden kiertotaloustoimille. Kansalaisjärjestöjen ja -vaikuttajien ylläpitämä keskustelu luo painetta toimijoille, ja vastaavasti, muiden kuluttajien aikaansaama joukkopaine voi myös vauhdittaa yksittäisen kuluttajan kiertotalousvalintoja. Onkin tärkeää korostaa kuluttajan omien valintojen merkitystä ja roolia kysynnän luojana, ja näin ollen, muutoksen vauhdittajana. Kuluttajakäyttäytymisessä onkin huomattavissa selkeää, positiivista muutosta: esimerkiksi second hand –myymälöistä löydetyt vintage-tuotteet ovat suorastaan ylpeyden aiheita, joita jaetaan sosiaalisessa mediassa muiden kuluttajien tietoisuuteen. Luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat avainasemassa tekstiilikierron ekosysteemin muodostumisessa: luottamus muihin toimijoihin, jaettuun tietoon sekä yhteistyöhön ja kuluttajien luottamus tekstiilikierron toimijoihin sekä koko ketjuun aina tekstiilien keräyksestä alkaen. Toimijoiden välisen luottamuksen ylläpitämiseksi etenkin kasvokkain näkeminen ja yhdessä tekeminen ovat merkittäviä tekijöitä. Mahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteisen päämäärän valitseminen on myös tärkeää ekosysteemin toiminnan kannalta, ja päämäärän järkevyyttä onkin hyvä arvioida tasaisin väliajoin ekosysteemin kehittyessä. Yksittäisen toimijan oman motivaation kannalta on myös tärkeää yrittää hahmottaa oma rooli ja omat tekstiilikierron toimet osana isompaa toimivaa kokonaisuutta, ekosysteemiä. 136.7.2020
  14. 14. Yhteenveto Vaaditaan valtava kirjo samaan aikaan vaikuttavia ajureita, jotta tekstiiliteollisuuden kaltainen, perinteinen teollisuudenala alkaa muuntamaan toimintojaan onnistuneesti kiertotalouden mukaiseksi. Vaikka tietty ajuri olisi yksinäänkin vahva, kiihdyttävä voima, vaaditaan usein sysäys myös muilta osa-alueilta, jotta muutos kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi. Osa tutkimuksessa tunnistetuista ajureista ja esteistä on ominaisia juuri tekstiilien kiertotalouden ekosysteemille, mutta monet käsitellyistä tekijöistä ovat varmasti ajankohtaisia myös muillekin valmistavan teollisuuden aloille, jotka ovat aloittamassa siirtymiään kohti kiertotaloutta. Tulokset auttoivat hahmottamaan toimivan ekosysteemin luomiseen vaikuttavien tekijöiden ja tarvittavien toimijatyyppien suurta määrää. Perusteellisia, regulaation keinoin ohjattavia muutoksia tarvitaan koko tekstiili- ja vaatetusalan prosesseihin, mutta yksittäisten yritysten ja kuluttajienkin toimilla on valtava voima muutoksen edistäjinä. Asennemuutoksia kaivataan edelleen sekä suomalaisen yrityskulttuurin sekä kulutustottumuksien saralla, korostaen entisestään toimijoiden välisen luottamuksen ja toiminnan läpinäkyvyyden tärkeyttä. Tekstiilikierron ekosysteemi rakentuu vankalle pohjalle kuluttajien, tekstiilialan yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden ekosysteemin toimijoiden vuorovaikutteisella kommunikaatiolla ja tiiviillä yhteistyöllä. 146.7.2020
  15. 15. cicat2025.fi Tutkimuksen tulokset ovat löydettävissä kokonaisuudessaan diplomityöstä: Circular ecosystem of textiles – Drivers and barriers of national textile circulation (Eeva-Leena Pohls, Tampereen yliopisto, 2020). 156.7.2020

×