Tekstiilikierron kaikki katalyytit CICAT2025-hanke

1. Ekosysteemikartoitus:
Kotimaisen tekstiilikierron
ajurit ja esteet
Diplomityötutkimus
Eeva-Leena Pohls
07.04.2020

2. Sisältö
• Kohti tekstiilien kiertotaloutta
• Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus
• Haastatellut yritykset ja organisaatiot
• Koontia tutkimuksen tuloksista:
• Ekosysteemin rakenne ja toimijatyypit
• Teknologiat tekstiilikierron mahdollistajina
• Liiketoiminnalliset ajurit ja esteet
• Organisaatiolliset ajurit ja esteet
• Lainsäädännölliset ajurit ja esteet
• Kielelliset ajurit ja esteet
• Visuaaliset ajurit ja esteet
• Psykologiset ajurit ja esteet
• Yhteenveto
26.7.2020

3. Kohti tekstiilien kiertotaloutta
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on äärimmäisen resurssi-intensiivinen
teollisuudenala, jonka tuotantoketjut kuluttavat valtavia määriä vettä,
kemikaaleja ja energiaa. Lineaarinen ja pikamuotiin pohjautuva
vaateteollisuus uhkaa jatkuvasti sekä ympäristön että ihmisten
hyvinvointia. Laajamittaisia, systeemisiä muutoksia tarvitaan sekä
neitseellisten tekstiilikuitujen tuottamiseen että pikamuotiin
pohjautuviin kulutustottumuksiin, jotta tekstiiliteollisuus voi alkaa
muuntumaan kestävämpään, kiertotalouden mukaiseen suuntaan.
Laaja-alainen ymmärrys tekstiilialan kiertotaloudellistumiseen
vaikuttavista tekijöistä edesauttaa vahvan, kotimaisen tekstiilien
kiertotalouden ekosysteemin rakentumista.
36.7.2020

4. Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kokonaiskatsaus alati kehittyvän suomalaisen
tekstiilikierron ekosysteemin nykytilanteeseen tutkimalla ekosysteemin rakennetta ja
kotimaisen tekstiilikierron ajureita ja esteitä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla
tekstiilikierron eri näkökulmia edustavia ekosysteemin toimijoita.
Tekstiilikiertoon lukeutuu useita tekstiilien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyviä
teknologisia prosesseja, jonka vuoksi tekstiilikiertoa mahdollistavia teknologioita tutkittiin
diplomityössä pääajureina siirtymälle kohti kiertotalouden mukaista tekstiilialaa. Tämän
lisäksi ajureita ja esteitä tutkittiin liiketoiminnallisesta, hallinnollisesta, lainsäädännöllisestä,
kielellisestä, visuaalisesta ja psykologisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen pääpainona oli kuluttajatekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen prosessit,
sivuten kuitenkin myös tekstiiliteollisuuden materiaalivirtoja. Uusien tekstiilituotteiden
kiertotalouden mukaista valmistamista käsiteltiin yleisimpien neitseellisten tekstiilikuitujen
sekä kierrätyskuitujen hyödyntämisen näkökulmasta.
46.7.2020

5. Haastatellut yritykset ja organisaatiot
• Pirkanmaan Kierrätys ja Työtoiminta Ry: Nextiili-kierrätystekstiilityöpaja (Helena Käppi) 05/2019
• Lounais-Suomen Jätehuolto (Sini Ilmonen) 06/2019
• UFF (Maija Makkonen & Jari Töyrynen) 06/2019
• Finlayson (Elli Ojala) 06/2019
• Suomen Tekstiili & Muoti (Satumaija Mäki) 07/2019
• Turun ammattikorkeakoulu (Inka Mäkiö) 07/2019
• Aalto-yliopisto (Marja Rissanen) 07/2019
• Vaatepuu (Soile-Maria Linnemäki) 07/2019
• Lahden ammattikorkeakoulu (Kirsti Cura) 08/2019
• Pure Waste (Noora Alhainen) 08/2019
• Infinited Fibre Company (Ali Harlin) 08/2019
• VTT (Pirjo Heikkilä) 09/2019
Tutkimuksen tulokset perustuvat edellä mainittujen toimijoiden haastatteludataan.
56.7.2020

6. Ekosysteemin rakenne ja toimijatyypit
Kotimaisen tekstiilikierron ekosysteemiin lukeutuu laaja kirjo
toimijoita: tekstiilialan sekä muiden teollisuudenalojen
yrityksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja keskusjärjestöjä,
kunnallisia toimijoita, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja,
rahoittajia, päättäjiä, kuluttajia sekä media tiedonvälittäjänä.
Tekstiilien uudelleenkäyttöön liittyvät prosessit, kuten second
hand –myynti ja vaatelainaus, ovat Suomessa suhteellisen
hyvin edustettuja. Tekstiilien kierrätykseen liittyvät, teollisen
mittakaavan prosessit ovat puolestaan vasta kehittymässä
osaksi kotimaista ekosysteemiä. Mikäli tekstiilien kierto ja
tekstiilien koko arvoketju (raaka-aineesta tuotteeksi)
haluttaisiin toteuttaa Suomessa suljetussa kierrossa, tarvetta
on vielä useiden prosessien kehittämiselle: standardisoidulle
tekstiilien keräykselle, materiaalitunnistukseen perustuvan
lajittelun sekä erilaisten kierrätysprosessien teolliseen
mittakaavaan saattamiselle, langan kehräykselle ja
kankaanvalmistukselle.
66.7.2020
HUOM! Kuvaaja on tarkoitettu havainnoimaan ekosysteemissä esiintyviä toimijatyyppejä ja perustuu vain
toimijahaastatteluissa mainittuihin sidosryhmiin. Todellisuudessa tekstiilikierron ekosysteemi on paljon laajempi.

7. Teknologiat tekstiilikierron mahdollistajina
Kuluttajilta kerättyjen tekstiilien säilyvyyden takaaminen keräysvaiheen aikana on ensisijaisen tärkeää, sillä kosteat ja homeiset
tekstiilit saattavat pilata koko kerätyn erän. Kerättävän tekstiilin laatua voitaisiin ylläpitää huolellisen paikkavalinnan lisäksi esimerkiksi
asentamalla astiaan kosteusmittari – vastaavasti kotitalouksille jaettava, standardikokoinen ja tiivis keräyspussi voisi vähentää sekä
keräyspussin ulkoisten sekä sisäisten tekijöiden aiheuttamaa pilaantumista. Keräysastian täyttöastemittarilla voitaisiin lisäksi
optimoida astian tyhjennysväliä, jotta tekstiilit eivät seisoisi astiassa liian pitkään.
Vaikka uudelleenkäyttöön kelpaavien tekstiilien laatu taataan parhaiten käsin lajitellen, tehokkaat tunnistus- ja lajitteluteknologiat
ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta saadaan erotettua materiaalisisällöltään soveltuvia jakeita raaka-aineiksi kierrätykseen. Pistemäiseen
tunnistukseen perustuva NIR-spektroskopia takaa tarkan kuitutunnistuksen, kun taas esimerkiksi tekstiilin pesulappuun painettava,
radiotunnistukseen perustuva RFID-tagi mahdollistaisi tuotetietojen sähköisen lukemisen: tuotetiedot sisältävä, digitaalinen
tuotepassi parantaisi tekstiilituotteen elinkaaren seurantaa ja läpinäkyvyyttä, helpottaen myös eri prosessivaiheita. Tekstiilien
tunnistus- ja lajittelulinjalle syötön ja lajittelun automatisointi sekä muunkin kuin materiaalipohjaisen tuotetunnistamisen
kehittäminen tukisi kerättyjen tekstiilien tunnistus- ja lajitteluvaiheen sulavuutta.
Jotta kierrätyskelpoiset tekstiilit saadaan hyödynnettyä, tekstiilit on avattava mekaanisesti kuitumuotoon. Mekaaninen kierrätys onkin
olennainen osa tekstiilikiertoa sekä kierrätystapana että esiprosessina muille kierrätysprosesseille. Mekaanisesti avattua kuitua
voidaan kuitusisällöstä riippuen käyttää raaka-aineena esimerkiksi langanvalmistukseen, komposiittikäyttöön tai kemialliseen
kierrätykseen perustuvaan kuidunvalmistukseen. Esimerkiksi Ioncell™- ja Infinited Fiber –teknologiat soveltuvat selluloosapohjaisen
tekstiilijätteen kemialliseen kierrättämiseen takaisin korkealaatuiseksi kuiduksi.
Digitaaliset ratkaisut ovat tärkeässä osassa tulevaisuuden tekstiilien kiertotaloutta. Online-vuokraus ja helppokäyttöiset, digitaaliset
jakoalustat vaatteille ja muille tekstiileille palvelisivat laajempaa asiakaskuntaa ja tekisivät palveluiden käytöstä sujuvampaa.
Virtuaalinen sovitusmahdollisuus vähentäisi myös virheostoksia tai –vuokrauksia, vähentäen näin tuotteiden turhasta postituksesta
aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
76.7.2020

8. Liiketoiminnalliset ajurit ja esteet
Kiinnostus kestävämpiin valintoihin on selkeästi nousussa, luoden näin kysyntää kiertotalouden mukaisille tuotteille. Siinä missä
esimerkiksi tekstiilien uudelleenkäyttöön keräämistä varten asennettaville keräyspisteille on enemmän kysyntää kuin fyysisiä
keräyspisteitä, tekstiilien kierrätys painii edelleen kysynnän pulan kanssa. Olisi tärkeää etsiä hyödyntäjiä kerätyistä, uudelleenkäyttöön
kelpaamattomista tekstiileistä valmistetuille kierrätyskuiduille – parhaassa tapauksessa hyödyntäjiä löytyisi perinteisen
tekstiiliteollisuuden lisäksi myös muilta teollisuudenaloilta.
Digitaaliset teknologiat tukevat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittymistä, mutta haasteita luovat edelleen esimerkiksi
Suomen suuret välimatkat ja harva asutus. Yhteistyön merkitys korostuu tämän tapaisten ongelmien ratkomisessa – osallistuminen
hankkeisiin ja tiedonluonti yhdessä on ensiarvoisen tärkeää, jotta eri toimijoiden osaamisen kirjo saadaan valjastettua parhaiten
kaikkia hyödyttävällä tavalla. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on myös valtava, sillä useat maat painivat tällä hetkellä
samankaltaisten tekstiilien kierrätykseen liittyvien ongelmien parissa.
Ulkoisen rahoituksen saaminen parantaa yrityksen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseen suuntaan, ja
rahoitusta kaivataankin tutkimuksen lisäksi etenkin innovaatioiden kaupallistamiseen. Monitoimijaisiin projekteihin osallistuminen voi
lisätä kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja uskottavuutta myös rahoitusmielessä. Muotiala on vähitellen alkanut havahtumaan
vallitsevaan kiertotaloustrendiin, ja monet muotijätit ovatkin viime vuosina tarjonneet rahoitusta esimerkiksi tekstiilikierrätyksen
parissa toimiville start-upeille. Innovaatioiden kaupallistamista voi tukea myös esimerkiksi jo olemassa olevan infran, kuten
tekstiilikuidun valmistuslaitteiston hyödyntäminen ja muuntaminen uutta innovaatiota palvelevaksi.
Läheisten asiakassuhteiden ylläpito ja asiakaspalautteen huolellinen kuuntelu on tehokas ajuri tekstiilien kiertotaloudelle. Esimerkiksi
second hand –myymälöiden tai vaatelainaamojen toimintaa olisi syytä kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa laadukkaan,
asiakkaiden tarpeita vastaavan tarjonnan tai palvelun takaamiseksi. Lisäksi, vaatelainaamojen asiakkailta saadaan asiakaspalautteen
muodossa myös suunnaton määrä tietoa eri tuotteiden käyttäytymisestä – tämä palaute on erittäin hyödyllistä myös tuotekehityksen
kannalta.
86.7.2020

9. Organisaatiolliset ajurit ja esteet
Vahva johtajuus ja strateginen hallinta ovat tärkeitä ajureita ekosysteemin kehitykselle. Esimerkiksi Lounais-Suomen
Jätehuollon innokas johto on myötävaikuttanut mekaanisen kierrätyksen pilottilaitoksen toteutumiseen, ja
tutkimuslaitosten johdon rooli on huomattava tekstiileihin liittyvien tutkimusaiheiden valinnassa. Vallitseva
innovaatiokulttuuri on myös tärkeässä asemassa tekstiilikierron ajurina – tekstiilien kiertotaloutta vievät eteenpäin
idealistiset toimijat, jotka haastavat tekstiiliteollisuuden normeja. Vaikka suunta onkin positiivinen, muutoksia
suomalaiseen yrityskulttuuriin kaivataan kuitenkin edelleen: ekosysteemiajattelu on vielä melko vierasta, ja tekstiilien
kierotalouteen liittyvistä asioista pitäisi puhua avoimemmin yritysten välillä sen sijaan, että asioita ja ongelmia
haudotaan viimeiseen asti omina tietoinaan.
Koulutus on avainasemassa tulevaisuuden tekstiiliosaajien luomisessa. Kattavan kiertotalousymmärryksen lisäksi
tekstiilitekniikan ja tekstiilituotteiden suunnittelun opetukseen tulee panostaa. Olisi myös suotuisaa, jos esimerkiksi
kierrätyskuidusta valmistettuja lankoja saataisiin yliopistoille opiskelijoiden testaus- ja kokeilukäyttöön: näin opiskelijat
saisivat paremman ymmärryksen kierrätetyistä kuiduista valmistettujen tuotteiden ominaisuuksista käytännössä.
Tekstiilien kiertotaloutta tutkiessa organisaation ulkoinen ja sisäinen viestintä on huomattavan tärkeää. Tehokkaan
tutkimusryhmien välisen viestinnän lisäksi tekstiilien kiertotaloutta tutkivien konsortioiden välinen kommunikaatio on
tarpeellista, jotta vältetään päällekkäisen tutkimustiedon tuottaminen ja laaja-alaisesta tutkimustyöstä saadaan
parhaat mahdolliset hyödyt irti. Läpinäkyvää viestintää tarvitaan myös tuotesuunnittelun ja hankkijoiden välillä, jotta
eri osapuolten näkemykset raaka-aineen tai tuotteen ominaisuuksista ja vastuullisuudesta kohtaavat.
96.7.2020

10. Lainsäädännölliset ajurit ja esteet
Vuonna 2025 voimaan astuva tekstiilien erilliskeräysmääräys toimii vahvana alkusysäyksenä tekstiilikierrolle. Kestävän kiertotalouden
toteutuminen kuitenkin edellyttää järkevää, EU-tasolla säädettävää kierrätysprosenttia. Jos kierrätykseen soveltumatonta tekstiiliä
kierrätetään väkisin korkean prosentin vuoksi, kierrätysprosessi saattaa muuttua ympäristölle haitallisemmaksi kuin kierrättämättä jättäminen.
Kerätyt tekstiilit saavat tällä hetkellä joko jäte- tai tuotestatuksen keräyksen jälkeisen käytön aikomuksen perusteella. Kerättyjen tekstiilien
pitäminen tuotteina ja raaka-aineena ennen jätteeksi muuttumista helpottaisi tekstiiliä keräävien toimijoiden toimintaa. Jätestatuksen
antaminen vasta tekstiilien lajittelun yhteydessä voisi myös vähentää varsinaisen tekstiilijätteen vientiä ulkomaille.
Kierrätettävään kuituun sovellettava materiaalistandardisointi tukisi luotettavaa kuituraaka-ainehankintaa kierrätysprosesseja varten. Riittävän
laadun ja kierrätykseen soveltuvuuden lisäksi on tärkeää taata myös kierrätyskuidun käyttöturvallisuus ja kemikaalijäämien poissaolo.
Esimerkiksi poistotekstiilin turvallisuutta ei kuitenkaan tulisi demonisoida etukäteen, vaan tekstiilien ja kuitujen normaaleja
turvallisuustestauksia tarkempi kemikaalisisältöjen ruotiminen olisi hyvä tehdä lähtökohtaisesti riskiperusteisesti. Mikäli esimerkiksi
palonsuoja-aineella käsiteltyä julkisen tilan tekstiiliä käytetään raaka-aineena kierrätysprosessissa, olisi hyvä lähestyä aihetta
ratkaisukeskeisesti ja pohtia, missä kierrätyskuidun käyttökohteessa palonsuojaominaisuudesta olisi hyötyä.
Tuotteen design-vaiheen aikainen elinkaarisuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää tekstiilikierron kannalta: tuotteen koko elinkaari, tai
mahdollisuuksien rajoissa jopa useampi elinkaari, tulisi suunnitella huolella etukäteen. Lainsäädännön puuttuminen tuotesuunnitteluun vaatii
kuitenkin huolellisia rajanvetoja, sillä esimerkiksi tekstiilien käytönkestävyys riippuu valtavasti myös tuotteen käyttäjästä.
Verotuksen avulla voitaisiin vaikuttaa sekä kulutuskäyttäytymiseen että kiertotalouden mukaisten tuotteiden valmistukseen - kierrätyskuidun
käytöstä olisi tärkeää saada kustannustehokas vaihtoehto neitseellisen kuidun käytölle. Verohelpotukset kiertotalouden mukaisille tuotteille ja
korjaus- sekä huoltopalveluille mahdollistaisivat suotuisamman toimintaympäristön alan toimijoille, kun taas korkeampi ALV voitaisiin asettaa
perusteettomalle neitseellisen materiaalin käytölle sekä testausstandardien mukaisia kriteerejä täyttämättömille tuotteille.
106.7.2020

11. Kielelliset ajurit ja esteet
Oikea terminologia ja yhteinen sanasto ovat voimakkaita ajureita tekstiilikierron ekosysteemin
kehittymiselle. On tärkeää korostaa julkisessa keskustelussa kiertotalouden koko kirjoa, painottuen
muuhunkin kuin tekstiilien kierrätykseen. Median rooli onkin todella tärkeä viestin eteenpäin viejänä. On
tärkeää pohtia, miten estetään tärkeän, toistettavan termin (esim. kiertotalous, kestävyys, vastuullisuus)
muuttuminen tehottomaksi ja kuulijaa ärsyttäväksi. Trendisanoja käyttäessä tulisikin pyrkiä myös
avaamaan kuulijalle laajemmin, miten vastuullisuus tai kiertotalouden mukaisuus käytännössä toteutuu
esimerkiksi tuotteessa tai yrityksen toiminnassa, ja mitkä ovat näiden valintojen vaikutukset.
Alan toimijoiden tulisi käyttää yhteneväistä sanastoa tekstiilien kiertotalouteen liittyen, mutta on myös
oleellista tiedostaa, että kuluttajat saattavat ymmärtää kyseiset termejä eri tavalla. Esimerkiksi vaatteiden
kierrätys tarkoittaa alan toimijoille vaatteen muuttamista kierrätyskuiduksi, kun taas suurelle osalle
kuluttajia tämä tarkoittaa vaatteen viemistä keräykseen tai myymistä kirpputorilla. Tiettyjen termien
kriittinen tarkastelu onkin siis välillä aiheellista.
Tekstiilien kiertotaloutta koskevan keskustelun sinnikäs ylläpitäminen julkisten puheenvuorojen,
luentojen ja workshopien kautta on olennainen osa aiheen merkittävyyden korostamista ja pinnalla
pitämistä. Keskustelu tulisi kuitenkin pyrkiä pitämään helposti lähestyttävänä ja ymmärrettävänä, eri
toimijoiden vaihtelevat taustat huomioiden – kaikilla tulee olla mahdollisuus ymmärtää keskustelua ja
tuoda mukaan oma osaamisensa ja panostuksensa.
116.7.2020

12. Visuaaliset ajurit ja esteet
Tekstiilien kiertotalouden prosessien tehokkaalla visualisoinnilla teknisten yksityiskohtien selventäminen muille
toimijoille on selkeämpää, menemättä myöskään liikesalaisuuksien puolelle. Toisaalta, uusia tuote- tai materiaali-
innovaatioita olisi suositeltavaa havainnollistaa laadukkaiden kuvien lisäksi myös käsin kosketeltavilla näytteillä.
Visualisointi on vahva työkalu myös valmistavaan teollisuuteen liittyvien, valtavien resurssimäärien
havainnollistamiselle. Esimerkiksi kiertotalouden mukaisen tuotteen tai palvelun valinnalla saavutettavien
luonnonvarojen säästöä on tehokasta konkretisoida liikekumppaneille ja kuluttajille visuaalisesti joko kuvan tai videon
avulla.
Kuluttajaohjeistusta voitaisiin myös tehostaa visuaalisten ohjesymbolien avulla. Esimerkiksi erilliskeräyksen
uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien sekä materiaalikierrätykseen menevän tekstiilijätteen jaepuhtautta voitaisiin
tukea varustamalla keräyslaatikot sekä kirjallisilla ohjeilla että kuvaavilla symboleilla. Symboleita voitaisiin hyödyntää
myös esimerkiksi tuotteen pesulapussa kierrätettävyyttä ohjeistamaan; alan globaaliuden vuoksi haasteeksi kuitenkin
nousee maiden rajojen ylittävien symbolien ja ohjeiden luominen.
Muodin tärkeyttä läpi historian ei sovi aliarvioida, ja estetiikka onkin erottamaton osa vaatteita ja tekstiilejä sekä
oleellinen kuluttajien valintoja ohjaava tekijä. On tärkeää päästä eroon ”ekomuotiin” herkästi yhdistettävistä
stereotypioista ja korostaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti valmistettujen tekstiilien koko kirjoa, aina
arkivaatteista räväköihin juhlaluomuksiin. Second hand -myymälöiden estetiikka on myös tärkeässä osassa
kumoamassa käytettyihin vaatteisiin liitettäviä ennakkoluuloja. Huolellisella, visuaalisella markkinoinnilla ja vahvasti
kuvanjakamiseen perustuvalla sosiaalisella medialla on suuri rooli kiertotalouden mukaisten valintojen eteenpäin
viejinä.
126.7.2020

13. Psykologiset ajurit ja esteet
Lisääntyvä tietoisuus pikamuodin ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista on vahva ajuri tekstiilikierron ekosysteemin
rakentumiselle. Monet tekstiilialan toimijat saattavatkin lähteä kehittämään toimintojaan kiertotalouden mukaiseen suuntaan
silkasta halusta toimia oikein. Yrityksen vahvat arvot ja näiden viestiminen ovat usein tärkeitä myös työntekijöille, vetäen
puoleensa motivoituneita osaajia. Eräänlaista maailmanparannustahtoa on havaittavissa myös kuluttajien suunnalla, ja
esimerkiksi vaatelahjoitukset suuntautuvat etenkin hyväntekeväisuusjärjestöille.
Ulkoinen paine ja kuluttajien odotukset ovat vahvoja ajureita tekstiilialan toimijoiden kiertotaloustoimille.
Kansalaisjärjestöjen ja -vaikuttajien ylläpitämä keskustelu luo painetta toimijoille, ja vastaavasti, muiden kuluttajien
aikaansaama joukkopaine voi myös vauhdittaa yksittäisen kuluttajan kiertotalousvalintoja. Onkin tärkeää korostaa kuluttajan
omien valintojen merkitystä ja roolia kysynnän luojana, ja näin ollen, muutoksen vauhdittajana. Kuluttajakäyttäytymisessä
onkin huomattavissa selkeää, positiivista muutosta: esimerkiksi second hand –myymälöistä löydetyt vintage-tuotteet ovat
suorastaan ylpeyden aiheita, joita jaetaan sosiaalisessa mediassa muiden kuluttajien tietoisuuteen.
Luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat avainasemassa tekstiilikierron ekosysteemin muodostumisessa: luottamus muihin
toimijoihin, jaettuun tietoon sekä yhteistyöhön ja kuluttajien luottamus tekstiilikierron toimijoihin sekä koko ketjuun aina
tekstiilien keräyksestä alkaen. Toimijoiden välisen luottamuksen ylläpitämiseksi etenkin kasvokkain näkeminen ja yhdessä
tekeminen ovat merkittäviä tekijöitä. Mahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteisen päämäärän valitseminen on myös tärkeää
ekosysteemin toiminnan kannalta, ja päämäärän järkevyyttä onkin hyvä arvioida tasaisin väliajoin ekosysteemin kehittyessä.
Yksittäisen toimijan oman motivaation kannalta on myös tärkeää yrittää hahmottaa oma rooli ja omat tekstiilikierron toimet
osana isompaa toimivaa kokonaisuutta, ekosysteemiä.
136.7.2020

14. Yhteenveto
Vaaditaan valtava kirjo samaan aikaan vaikuttavia ajureita, jotta tekstiiliteollisuuden kaltainen,
perinteinen teollisuudenala alkaa muuntamaan toimintojaan onnistuneesti kiertotalouden
mukaiseksi. Vaikka tietty ajuri olisi yksinäänkin vahva, kiihdyttävä voima, vaaditaan usein sysäys
myös muilta osa-alueilta, jotta muutos kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi. Osa tutkimuksessa
tunnistetuista ajureista ja esteistä on ominaisia juuri tekstiilien kiertotalouden ekosysteemille,
mutta monet käsitellyistä tekijöistä ovat varmasti ajankohtaisia myös muillekin valmistavan
teollisuuden aloille, jotka ovat aloittamassa siirtymiään kohti kiertotaloutta.
Tulokset auttoivat hahmottamaan toimivan ekosysteemin luomiseen vaikuttavien tekijöiden ja
tarvittavien toimijatyyppien suurta määrää. Perusteellisia, regulaation keinoin ohjattavia muutoksia
tarvitaan koko tekstiili- ja vaatetusalan prosesseihin, mutta yksittäisten yritysten ja kuluttajienkin
toimilla on valtava voima muutoksen edistäjinä. Asennemuutoksia kaivataan edelleen sekä
suomalaisen yrityskulttuurin sekä kulutustottumuksien saralla, korostaen entisestään toimijoiden
välisen luottamuksen ja toiminnan läpinäkyvyyden tärkeyttä. Tekstiilikierron ekosysteemi rakentuu
vankalle pohjalle kuluttajien, tekstiilialan yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden
ekosysteemin toimijoiden vuorovaikutteisella kommunikaatiolla ja tiiviillä yhteistyöllä.
146.7.2020

15. cicat2025.fi
Tutkimuksen tulokset ovat löydettävissä kokonaisuudessaan diplomityöstä:
Circular ecosystem of textiles – Drivers and barriers of national textile circulation
(Eeva-Leena Pohls, Tampereen yliopisto, 2020).
156.7.2020