SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan esitys SAK:n luottamusmieskonferenssissa 11.–12.10.2014

1. Tuottavuus ja ay -liike
Juha Antila / SAK

2. Miksi tuottavuudesta puhutaan nykyisin niin paljon?

3. Seuraavat sata vuotta/kuvio 3.5/2.3.2007
0
5
10
15
20
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Indeksi, 1900 = 1
BKT:n määrä
työtuntia kohden
BKT:n määrä
asukasta
kohden
Työtunnit asukasta
kohden
Lähteet: Hjerppe (1988), Tilastokeskus, ETLA. Ks. Ylä-Anttila (2010).
Tuottavuus määrää
elintasomme

4. Tuottavuuden vaikutus käytännössä
Suomen väestö v. 1950 oli 4,01 miljoonaa
Suomen väestö v. 2008 oli 5,24 miljoonaa
→Väestö kasvoi 31 %, työllisten määrä kasvoi 22 %
keskimäärin jokainen työllinen teki 15 % vähemmän työtunteja v. 2008 kuin 1950, jonka takia työtuntien kokonaismäärä oli vain 3 % suurempi v. 2008 kuin 1950
BKT henkeä kohden on kuusinkertaistunut aikavälillä 1950 –2008, tämä johtuu tuottavuuden kasvusta
Vuonna 1950 Suomen ostovoimakorjattu BKT henkeä kohden oli suunnilleen samalla tasolla kuin nyt on Albaniassa ja hieman korkeampi kuin nyt on Egyptissä

5. 8.2.2008 SAK/Juha
Antila/TaK
Palkankorotukset voivat perustua neljään asiaan:
Tuottavuuden kasvu
Työnantajien ja –tekijöiden välisen tulosuhteen muutos (ns. funktionaalinen tulonjako. Nykyisin palkat n. 55% kansantulosta)
Työntekijöiden keskinäisen tulonjaon muutos (esim. kokoaika -osa-aikatyöntekijät, vuokratyöntekijät, määräaikaiset). Tulonjako ydin-ja reunatyövoiman välillä
Monopolistinen asema (hintojen nosto)

6. Tuottavuuden osatuottavuudet ovat
•työn tuottavuus
•raaka-aineiden tuottavuus
•energian ja pääoman tehokas käyttö

7. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksen ja panoksen välistä suhdetta. Tuottavuus paranee, jos…
saadaan sama jalostusarvo pienemmillä panoksilla
saadaan samoilla panoksilla enemmän jalostusarvoa
parannetaan tuotteen/palvelun laatua tai ominaisuuksia, jolloin saadaan parempi hinta lisäämättä panoksia samassa suhteessa

8. Tuottavuuden käsite, ja näin myös tuottavuuden kehittäminen, voidaan ymmärtää eri tavoin. Pritchard(1995) esittää kolme erilaista tapaa käsittää tuottavuus
1.Teknis-taloudellinen lähestymistapa: Tuottavuudessa on kysymys tuotosten ja panosten suhteesta, eli tuottavuutta voidaan pitää tehokkuuden mittarina.
2.Tuottavuus tehokkuuden ja vaikuttavuuden yhdistelmänä: Tuottavuudessa on kyse tuotosten ja panosten suhteesta, mutta myös siitä, miten tuotokset asemoituvat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
3.Laaja näkökulma: Tuottavuus pitää sisällään kaiken, mikä saa organisaation toimimaan paremmin.

9. Tuottavuuden parantaminen voidaan tiivistää kahteen asiaan:
1.tehdään oikeita asioita
2.tehdään asioita oikein
Kyse ei ole hiostamisesta ja kiirehtimisestä. Huonosti tehty työ on usein yhtä rasittavaa kuin hyvin tehty työ.

10. Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miten sitä parannetaan?
Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus, laatu ja julkisissa organisaatioissa myös vaikuttavuus
Samanaikaisesti on kehitettävä työelämän laatua
Tuottavuudesta ja työelämän laadusta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yrityksen menestys, työpaikkojen säilyminen, uusien syntyminen sekä julkisen sektorin kyky palvella

11. TUOTOT
Tuotteiden ja
palvelujen
määrä kerrotaan
myyntihinnalla
TUOTOS
Tuotteiden ja
palvelujen
määrä ja laatu
MYYNTI-
HINTA
Tuotteiden ja
palvelujen
myyntihinta
KANNAT-
TAVUUS
Tuotoista
vähennetään
kustannukset
TUOTTA-
VUUS
Tuotos jaetaan
panoksella
HINTA-
SUHDE
Myynti-ja
ostohintojen
suhde
KUSTAN-
NUKSET
Panosten määrä
kerrotaan
ostohinnalla
PANOS
Panosten
määrä ja laatu
OSTO-
HINTA
Panosten
ostohinta
Lähde: Mika
Hannula (2000)
Tuottavuuden
parantaminen
on omissa
käsissämme

12. Tuottavuustyön osa-alueet
1.Toiminnan ja prosessien suunnittelu
2.Enemmän arvoa asiakkaalle
3.Esimiestyö ja johtaminen
4.Verkostomainen toiminta
5.Osaaminen
6.Innovaatiot ja teknologia
7.Työ ja menetelmät
8.Joustavat ja monipuoliset työajat
9.Kannustava palkkaus ja palkitseminen
10.Turvallisuus ja ympäristö
11.Tuottavuusyhteistyö ja luottamus
12.Tuottavuuden ja laadun mittaaminen
www.tuottavuustyo.fi

13. 20.10.2014 SAK/EVO/JA/ef
TUOTTAVUUSTYÖNKOLMIO
HENKILÖSTÖ
-Työhyvinvointi
ASIAKAS/MAKSAJA
-Optimaalinen laatu
YRITYS
Tuotos/panos
TUOTTAVUUSTYÖ

14. Miksi työhyvinvointi on kestoaihe?
Hyvinvointi työssä –työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi moraalinen, myös juridinen kysymys
Työntekijöiden hyvinvoinnilla on liiketaloudellista merkitystä
Työntekijöiden hyvinvoinnilla tai sen puutteella on kansantaloudellista merkitystä

15. 8.2.2008 SAK/Juha
Antila/TaK
Hyvän työelämän ulottuvuudet(Erik Allardtia mukaillen)
Having (työsuhteen turvallisuus, palkkaus, terveelliset & turvalliset työolosuhteet jne.)
Loving (mukavat työtoverit, hyvä esimiestyö, asiallinen & riittävä palaute jne.)
Being (mielekäs työ, itsensä toteuttamisen mahdollisuus, onnistumisen elämykset jne.)
Hyvä työelämä lisää hyvinvointia. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava

16. Lääkärin toteamien sairauslomien (pituus yli 3 päivää) ikävakioitu
todennäköisyys kahden vuoden seurannassa verrattuna niihin, joilla
riskitekijää ei esiinny (vertailuarvo 1,00) (lähde: Kunta8-tutkimus,
julkaisematon tulos)
riskitekijämiehet, n = 1 490naiset, n = 4 952
elämäntapatekijät
ylipaino (BMI 25-30)1,271,39
lihavuus (BBMI > 30)1,791,75
entinen tupakoija1,131,19
nykyinen tupakoija1,611,45
runsas alkoholinkäyttö1,471,02
liikunnan puute1,481,18
työelämän laatutekijät
työ yksipuolista1,791,61
huonot vaikutusmahdollisuudet2,081,57
huonot osallistumismahdollisuudet2,501,65
huono työtoverituki2,011,52
ristiriitoja esimiehen kanssa1,821,30
Lähde: Vahtera 1999

17. Constanteffect(C-ja E-vitamiinit)
Tasainen vaikutus
•palkka
•turvallisuus
•arvostus
•esimiehen tuki
hyvinvointi
Työhyvinvoinnintekijöiden vitamiinimalli 1/2
Lähde: Warr (1987)

18. Työhyvinvoinnintekijöiden vitamiinimalli 2/2
Lähde: Warr (1987)
Additionaldecrement(A-ja D-vitamiinit)
Yliannostus
•työn itsenäisyys
•työn vaatimukset
•sosiaalinen tuki
•taitojen käyttö
•työtehtävien monipuolisuus
•palaute työstä
hyvinvointi

19. Lakisääteisiä minimipalkkoja Euroopassa 2012 (euroina)
Luxemburg 9,08
Irlanti8,65
Ranska8,44
Belgia8,19
Iso-Britannia7,39
Portugali2,55
Unkari1,51
Viro1,38
Romania0,80
Lähde: Kari Kinnunen: Pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta –Saksan työelämän kehityssuuntia 30.8.2012

20. Esimerkki 1: Vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin: Hydro Aluminium Salko Oy
Alumiiniprofiilien jatkojalostusta Forssassa, henkilöstöä 44
Lähtötilanne: Toiminta ei ollut riittävän kannattavaa, työtyytyväisyydessä oli parantamisen varaa ja kaikkea johdettiin kulmahuoneesta
Mitä tehtiin: Määriteltiin yhdessä mitattavat asiat, niille tavoitteet ja vastuuhenkilöt.
Tuloksena kokonaistuottavuus nousi kahdessa vuodessa 47%, turvallisuusauditoinnissaparannusta 49 %
Nykytilanne:
◦Henkilöstö on nyt mukana vaikuttamassa ja kehittämässä, sen mielipiteitä kuunnellaan.
◦Ongelmat tuodaan esille ja pyritään ratkaisemaan yhteistyössä.
◦Palkkaus on kannustavampi ja oikeudenmukaisempi.
◦Sairauslomat ovat vähentyneet merkittävästi.
(Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

21. Kilpailuvalttina osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö
Autojen kysynnän muutokset ja valmistussopimusten saumakohdat heijastuvat voimakkaasti työllisyyteen
◦Päivätuotanto 50 –230 autoa
◦Vuosituotanto 10000 –47000 autoa
◦Henkilöstömäärä 500 -2600
Tavoitteena vakaus muutostilanteissa
◦Avoin ja luottamuksellinen viestintä luottamushenkilöiden kanssa
◦Pelisääntöjä ja ratkaisuja: työaikajärjestelyt, työvoimapoliittinen koulutus, vuorolomautukset (tasapuolisuus), edellytykset uuteen nousuun
◦Alhaiset poissaolot ja pieni vaihtuvuus
Jatkuva parantaminen: Esimerkiksi vuonna 2008 tehtiin 1683 parannusehdotusta / 100 henkilöä (eniten Suomessa)
Kaikille yhteinen tulospalkkio (laatu, toimitusvarmuus, tuottavuus)
(Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)
Esimerkki 2: Maailman vaativimpia asiakkaita palvelemassa Valmet Automotive Oy

22. Innovaatiot /uudistukset
Uusia / parempia / laadukkaampia tuotteita
Uusia / parempia / laadukkaampia palveluita
Uusia / parempia / tuloksellisempia tuotteiden tai palveluiden tuotantotapoja

23. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan suomalaisten vahvuus on luottamus toisiin ihmisiin ja luotettavuus.
Se on hyvä lähtökohta yhdessä kehittämiselle.
Nykyisin organisaation vahvin ja vaikeimmin kopioitava kilpailuetu on henkilöstön vahva ja intohimoinen sitoutuminen työhönsä ja sen kehittämiseen.

24. Ihmisten eri ominaisuuksien merkityksestä yrityksen arvonluonnin kannalta (Hamel2007)
•Intohimoinen sitoutuminen (passion) 35 %
•Luovuus (creativity) 25 %
•Aloitteellisuus (initiative) 20 %
•Älykkyys (intellect) 15 %
•Ahkeruus (diligence) 5 %
•Kuuliaisuus (obedience) 0 %

25. 21.9.2009/JA SAK tänään
25 ja huomenna
Johtamishaaste
•Jopa 80 % ihmisten tuottamasta potentiaalisesta arvonlisäyksestä syntyy intohimoisen sitoutumisen (passion), luovuuden ja aloitteellisuuden kautta ja vain 20 % älykkyydestä, tottelevaisuudesta ja uutteruudesta. (Hamel, 2007).
•Johtamisopeissa ja –käytännöissä huomio on yleensä kiinnittynyt jälkimmäiseen 20 %:iin ja se tunnetaan paremmin.
•Jatkossa tarvitaan sellaisia johtamisen alueen innovaatioita, joilla työorganisaatiot voivat saada ihmisten intohimoisesta sitoutumisesta, luovuudesta ja aloitteellisuudesta aikaan kestäviä kilpailuedun lähteitä.

26. Johtamishaaste (jatkuu)
Euroopan työ-ja elinolojen kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan toiseksi vahvin luottamusyhteiskunta Tanskan jälkeen.
Korkean luottamuksen yhteiskunnissa on suotuisammat edellytykset vastata johtamisen haasteisiin kuin matalan luottamuksen yhteiskunnissa. 21.9.2009/JA SAK tänään
26 ja huomenna

27. 21.10.2006 SAK/Juha
Antila/TaK
Hyvä työntekijä
Suostuu yhteistyöhön työpaikalla
On inhimillinen: joustava, suvaitseva, huomaavainen, rehellinen ja oikeudenmukainen
Pitää huolta omasta ammattitaidostaan
Antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti
Kehittää omia ja työyhteisön toimintatapoja
(prof. Soili Keskinen)

29. Unelmatyöpaikka
Olen jo jokusen vuoden ollut töissä paikassa, jota unelmatyöpaikaksikin voisi nimittää. Unelmatyöpaikan tästä tekee monipuolinen, vaativa työ, joka kuitenkin antaa paljon vapauksia kehittää itseään ja suunnitella omat työpäivät ja niiden sisältö. Lisäksi yhteishenki on loistava, harrastus-ja virkistystoimintaa on yllin kyllin ja kaikilla tuntuu olevan kivaa. Enää ei töihin lähtö ole pakkopullaa! -Maija
Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta
http://www.liityammattiliittoon.fi/kerrotarina.shtml

30. Ikävä työpaikka
Kaikkein ikävin ja hirvittävin työpaikka, jossa olen elämäni aikana ollut, oli vaatetehdas. Olin siellä töissä tasan kymmenen kuukautta ja se todellakin riitti minulle! Tein nimittäin sen koko kymmenen kuukautta lähes joka päivä samaa hommaa, kahdeksan tuntia päivässä housujen ja hameiden vyölenkkien trenssausta! Eli lyhykäisyydessään homma meni siten, että minä istuin niska jäykkänä, korvatulpat korvissa (karsean metelin takia) koneen ääressä ja housut ja hameet tulivat liukuhihnaa pitkin joskus hieman rauhallisempaa, mutta useimmiten kylläkin jopa liian nopeaa tahtia ja sitten vyölenkit käsiin ja "trrr", joka vyölenkki kiinni ja tuote eteenpäin. Olen koulutukseltani pukuompelija. Minut on siis koulutettu valmistamaan vaate alusta loppuun asti. Mielestäni liukuhihnatyö ei vastaa koulutustani. Tuo em. vaatetehdas onkin ollut ainoa, edes hivenen koulutustani vastaava työpaikka, mutta tuonnepa en ainakaan enää koskaan aio palata! -Lettu
Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta
http://www.liityammattiliittoon.fi/kerrotarina.shtml