Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Similar to Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Similar to Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät (20)
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
- 2. • Tervetulosanat - Janne Vuorinen, puheenjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät • Vuosi 2018 Pirkanmaan Yrittäjyys- ja elinvoimakuntana - Jarkko Sorvanto, kaupunginjohtaja, Ylöjärven kaupunki • Yrittäjyyslukion tervehdys - Jarkko Tuomennoro, rehtori, Ylöjärven yrittäjyyslukio • Elinvoima muodostuu osaavasta työvoimasta, pääomasta ja teknologisesta kehityksestä - Mika Kuismanen, pääekonomisti, Suomen Yrittäjät Kahvi- ja jaloittelutauko • Yritysystävällisen kunnan ainekset ja uhat - Satu Grekin, elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät • Näin kuntasi kasvaa ja erottuu markkinoinnilla - Katri Tanni, Digital Customer Journey Strategist, CEO, Differo Oy • Yrittäjät ja kolmet vaalit - Pasi Mäkinen, toimitusjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät • Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2019 –kilpailun satoa: Hyviä käytäntöjä Pirkanmaan kunnista - Maria Virtanen, elinkeinoasioiden päällikkö, Pirkanmaan Yrittäjät • Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2019 –kilpailun palkintojenjako • Yrittäjyyslukion bändin musiikkiesitys Ohjelma
- 5. Ylöjärven lukio • Perustettu 1958 • Koulutuskeskus Valo otettiin käyttöön syksyllä 2012 • Lukio • Tredun toimipiste (metalli, autoasennus, moto-asennus, lähihoitaja, liiketalous sekä aikuiskoulutus) • Tampereen seudun työväenopisto • Ylöjärven kaupungin lisäopetus • Yhteensä n. 1000 opiskelijaa • Yrittäjyyden edistämiseen oma toimipiste Ylötehdas • Tunnetaan laajasti Suomen lukiokentässä • Tiimioppimisen pioneerina (Olemme kouluttaneet kymmeniä lukioita) • Yrittäjyyden erityistehtävästä
- 6. • Opiskelijamäärän kasvaa: • 250 syksyllä 2008 • 460 syksyllä 2018 (7,60 sisäänpääsy ka.)
- 7. Yrittäjyyden erityistehtävän haku 2017-18 • Valtakunnallinen yrittäjyyden erityistehtävä syksystä 2018 alkaen • Kaupungin tahtotila valtuustoa myöden • Sopii hyvin yritysmyönteiseen ja yritysrikkaaseen kaupunkiin • Mainittu kaupunkistrategiassa • Haussa otettiin mukaan laaja vaikuttajajoukko mm. • kansanedustajat (Ylöjärvi ja Pirkanmaa) • Suomen, Pirkanmaan ja Ylöjärven yrittäjäjärjestöt • valtuusto • Pitkä kokemus yrittäjyyden integroinnista lukiokoulutukseen (14 v.)
- 8. YRITTÄJYYSLINJAN LISÄARVO: • saa erinomaiset jatko-opinto– ja työelämävalmiudet • oppii yrittäjyydestä (sisäinen ja ulkoinen) – myynti, markkinointi, kaupallistaminen, talous • kehittää tiimityö- ja vuorovaikutustaitojaan • oppii vastuunottoa, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta • kehittyy esiintymistaidoissaan • oppii tunnistamaan omaa osaamistaan • kasvattaa itseluottamustaan ja uskaltaa tarttua haasteisiin • saa kokemusta itsensä ja muiden johtamisesta • verkostoituu jo opiskeluaikanaan • toimii myös kansainvälisesti ja saa eväitä kulttuurienväliseen toimintaan
- 9. • Peer Haataja,Tampereen kauppakamari, johtaja • Hannu Saarijärvi,Tampereen yliopisto, palvelujen ja kaupan professori • Veijo Hämäläinen, Proakatemia, johtava valmentaja • Anu Meuronen,YlöjärvenYrittäjät ry:n puheenjohtaja, AnMin Group Oy • Timo Isolähteenmäki,Ylöjärven Yrityspalvelu Oy, toimitusjohtaja • Harri Airaksinen, BusinessTampere, toimitusjohtaja • Aku Syrjä, Akun tehdas, toimitusjohtaja • Timo Mäki-Ullakko, Pirkanmaan osuuskauppa, toimitusjohtaja • JaniVilpponen, Osuuspankki Tampere, varatoimitusjohtaja • Risto Käkelä, AvantTecno Oy, toimitusjohtaja • Tommi Peltonen, ST-koneistus Oy, myynti, yrittäjä • Henna-Riika Ruotsalainen, Booming Strategies & Marketing, Design Strategist & Partner • Mikko Kuitunen, Vincit, ohjelmistokehitys • Matti Ristimäki, Tieto, Director of Data-Driven Businesses in Health, Wellbeing and Public YRITTÄJYYSLINJAN OHJAUSRYHMÄ TUKEE TOIMINTAAMME
- 11. YRITTÄJYYSLINJAN OPINNOT Opiskelijan opiskellessa vähintään 12 kurssia yrittäjyyttä, hänellä on oikeus jättää 8 kurssia pakollisia lukiokursseja pois opinnoistaan. 1. luokka YL1Yrittäjyys ja megatrendit YL2 Esiintyminen ja vuorovaikutustaidot YL3 Myynti ja asiakaspalvelu YL4 Projektinhallinta ja osuuskuntayrittäjyys I YL5 Johtaminen YL6Työharjoittelu YL7 Muualla suoritettavat opinnot (esim. TAT:n kesälukio) 2. luokka YL8 Projektinhallinta ja osuuskuntayrittäjyys II YL9Tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja tuotesuunnittelu YL10 Markkinointi ja kaupallistaminen YL11 International Business YL12Yhteistyökurssi (esim. Business Camp (TAMK)) 3. luokka YL13 Projektinhallinta ja osuuskuntayrittäjyys II YL14Yrityksen yhteiskuntavastuu YL15 Minustako yrittäjä? YL16Talous, raha ja yrittäjyys
- 15. Kiitos mielenkiinnosta ja miellyttävää seminaaripäivää!
- 16. Alueet kilpailevat keskenään – Osaava työvoima, pääoma ja teknologia avainasemassa Mika Kuismanen, Ph.D Pääekonomisti Elinvoima-seminaari 30.1.2019 Ylöjärvi
- 18. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Suomi Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Saksa Hollanti Suomessa BKT/asukas on 14 kertaistunut -Ruotsissa 12 kertaistunut -Saksassa 7 kertaistunut -Hollannissa 7,3 kertaistunut -Yhdysvalloissa 7,5 kertaistunut -Iso-Britanniassa 5,3 kertaistunut Suomi on yksi harvoista alun perin köyhistä maista, joka on onnistunut kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason 1900-luvulla. Pitkä aikaväli: Suomi on vaurastunut poikkeuksellisen nopeasti BKT/asukas vuoden 1990 ostovoimakorjatuissa dollareissa Lähde: The Maddison-Project, http://www.ggdc.net/maddison/maddison-project/home.htm, 2013 version.
- 19. Miksi Suomi menestyi? 1) Vientivetoinen teollistuminen - Pieni maa hyötyi suurempien markkinoiden kysynnästä - Erikoistuminen ➔ suurtuotannon mittakaavaedut - Vapaakauppa 2) Inhimillinen pääoma - Aiempaa tuottavampien tuotantoteknologioiden käyttöönotto - Uudet teknologiat edellyttää inhimillisen pääoman kasvua - Kopioiminen 3) Ulkomaiset sijoitukset - Suurimmaksi osaksi Ruotsia on kiittäminen (tässäkin asiassa). Saksa, Britit. 4) Vakaa, luotettava ja kansainvälisesti vertailtuna tehokas hallinto
- 20. Ekstensiivistä vai Intensiivistä kasvua Ekstensiivinen (määrällinen) kasvu: perustuu investointeihin, joiden määrä ylittää pääomakannan kulumisen. Intensiivinen (laadullinen) kasvu: perustuu tuottavuuden nousuun. Yhdellä aikayksiköllä enemmän tavaroita ja palveluita. Rajanveto usein vaikeaa: esimerkkinä koulutus - Aina 1970-luvun alkuun asti talouskasvu vaikutti koulutustason paranemiseen. - 1970-luvun alun jälkeen inhimillinen pääoma on vaikuttanut talouskasvua edistävästi. Ks. Kokkinen (2008, 2010, 2011, 2012, 2013) 20
- 21. Kasautumisesta • KOSKA KASAUTUMISEN EDUT YHÄ USEAMMILLE YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE OVAT SUUREMMAT KUIN SEN HAITAT ➔Kun kaupunkialueen väestömäärä 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 – 8 %. ➔Väestötiheyden 2- kertaistuminen lisää tuottavuutta 5 %. ➔Toimialan koon 2- kertaistuminen alueella lisää toimialan yritysten tuottavuutta keskimäärin 4,5 % ko. alueella ➔Yritysten fyysinen, teknologinen ja historiallinen läheisyys lisää tuottavuutta • Vaikutukset ovat enimmäkseen hyvin lokaaleja (Katso esim. Rosenthal & Strange (2004))
- 22. Kasautumisen eduista elinkeinoelämälle Sektorikohtaiset Lokalisaatioedut (erikoistuminen) Erikoistuneet välituotteet ja palvelut Informaatiovirrat Yritykselle sisäiset (skaalaedut) Yritykselle ulkoiset Urbanisaatioedut (monipuolisuus) Yhteiset työmarkkinat ”Kohdentuminen” ”Jakaminen” ”Oppiminen” Kilpailu Yhteistyö Markkinan koko Riskien hallinta
- 23. Mitä edellä esitetyt tekijät tarkoittavat paikallisen päätöksenteon kannalta?
- 24. Alueen tulee pitää huoli työvoimasta, pääomasta ja teknologisesta kehityksestä
- 25. Työvoima, Pääoma, Teknologinen kehitys • Päätöksenteon ensisijaisena tavoitteena tulee olla väestöpohjan vahvistaminen ➔Ilman osaavaa työvoimaa pääoma ja teknologinen kehitys karttaa aluetta. • Elinkeinopolitiikalla on tärkeä rooli alueen kehittymisessä ➔Ilman määrätietoista ”teollistamispolitiikkaa” yritykset suuntaavat muualle. Alueet kilpailevat keskenään. • Alueellisen koulutuksen laadusta tulee huolehtia
- 27. Yritysystävällisen kunnan ainekset Elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin #Elinvoimaseminaari Pirkanmaan Yrittäjät 30.1.2019
- 28. Vahva vuorovaikutus eri tasojen välillä: Suomen Yrittäjät vaikuttajana • Ainutlaatuinen kansanliike, yrittäjäliike ja elinkeinojärjestö • Yrittävä, tyytyväinen ja osallistuva jäsenistö
- 29. Yrittäjien kotimaan vaikuttamisen kokonaisuus Kunta valtuusto, hallitus, ltk virkamiehetPaikallis- yhdistys Elinkeinopolitiikka Maankäyttö, kaavoitus, infra Varhaiskasvatus, perusopetus, hyte Kuntayhtymät ja -yhtiöt Toisen asteen koulutus, jätehuolto, omistajaohjaus, toiminta markkinoilla Maakunta valtuusto, hallitus, ltk virkamiehet Alue- järjestö & toimiala- järjestöt Maakuntastrategia, aluekehittäminen Sote-palvelut ja valinnanvapaus Kasvupalvelut Maakunnan muut tehtävät Maakunnan liikelaitos Sote-palvelujen tuottaminen Kansallinen taso Eduskunta Ministeriöt Suomen Yrittäjät & toimiala- järjestöt Hallitusohjelma Lainsäädäntö Työmarkkinat Valtakunnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Julkisethankinnat
- 30. Kolme tärppiä kunnalle luottamuksen, yrittäjyyden ja elinvoiman sössimiseen: 1. Suosi järjestämisvastuullasi olevissa palveluissa julkista tuotantoa. Kilpailuttamatta, ja kustannuksiin huomiota kiinnittämättä. 2. Pidä palvelusetelivalikoima suppeana, sen arvo yli- tai alihintaisena, ja jätä kertomatta valinnanvapaudesta käyttäjälle aina kun voit 3. Järjestä raskas julkisen hankinnan kilpailutus. Jätä suurin osa tarjoajista valitsematta, ja jätä valitutkin vaille kauppaa.
- 31. Yrittäjähenkiselle kunnalle ja maakunnalle yhteistyö on strateginen vahvuus, koska yrittäjyys ei tunne hallintorajoja.
- 32. KUNNAT YRITYKSILLE ▪Työtä hankinnoista ▪Osaavaa työvoimaa kuntalaisista ▪Yrityspalveluita ▪Hyvät yrittäjyyden olosuhteet ▪Elinvoimainen kotipaikka yritykselle ja perheelle Yrittäjät kiittää ja kehuu kuntaa, kun on sen aika!
- 33. Kuntayhtiöistä
- 34. 1. Kunta saa yleensä investointeihinsa rahoituksen yritystä edullisemmin 2. Kunta on taipuvainen hinnoittelemaan alihintaan, mikä vie asiakkaat liiketaloudelliselta pohjalta toimivalta kilpailijalta. Alihintaisuus indikoi, että toimintaa subventoidaan kunnan muista varoista 3. Ristinsubventointi on paitsi kuntalaissa kiellettyä, myös vastuutonta verovarojen käyttöä 4. Kuntaliiketoiminta ei kerrytä tuloveroja, eikä sille yleensä ole asetettu tuottotavoitetta tai edes palvelutavoitetta. Tällöin toiminta jää kehittymättä, yrittäjyyttä jää syntymättä, ja tuottoja kunnalle kertymättä 5. Jos kunta omistaa luonnollisen monopolin infraa (=sellaista, johon muiden ei kannata investoida), elinvoimaa lisäävä ratkaisu on avata se kilpailulle Miksi Yrittäjät ovat takamatkalla kilpaillessaan kunnan kanssa?
- 35. Kilpaileeko julkisomisteinen toimija yrityksen kanssa 35Yrittäjägallup, kierros 4/2018 joulukuu Kyllä En osaa sanoa Ei 28 5 67 Kilpaileeko julkisomisteinen toimija yrityksesi kanssa? % Total joulukuu/2018 (n=1009) 28 24 31 33 16 19 27 33 30 28 30 30 27 27 28 34 28 29 26 5 6 5 1 2 6 9 4 4 5 4 6 6 5 3 3 5 5 6 67 70 64 66 82 75 64 63 66 67 66 64 67 68 68 63 67 67 68 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Total joulukuu/2018 (n=1009) TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ: 1 hlö (n=445) 2-9 hlöä (n=397) 10 hlöä tai enemmän (n=165) YRITYKSEN TOIMIALA: Teollisuus (n=96) Kauppa (n=157) Rakentaminen (n=135) Palvelut (n=592) ASEMA YRITYKSESSÄ: TJ tai johdon jäsen (n=290) Muu yrittäjä/omistaja (n=719) ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN): Pääkaupunkiseutu (n=221) Uusimaa (n=104) Etelä-Suomi (n=205) Länsi-Suomi (n=263) Pohjois- ja Itä-Suomi (n=215) TYÖNANTAJALIITTO: Kyllä järjestäytynyt (n=169) Ei järjestäytynyt (n=821) YRITTÄJYYS: Päätoiminen yrittäjä (n=815) Sivutoiminen yrittäjä (n=99) Kyllä En osaa sanoa Ei Kilpaileeko julkisomisteinen toimija yrityksesi kanssa? Total joulukuu/2018 (n=1009)
- 36. Onko kilpailu reilua 36Yrittäjägallup, kierros 4/2018 joulukuu Kyllä En osaa sanoa Ei 10 9 81 Onko kilpailu julkisesti omistetun toimijan kanssa reilua? % (jos kilpailua) Total joulukuu/2018 (n=285) 10 15 8 4 7 7 12 10 10 14 13 13 10 2 4 12 10 12 9 10 8 9 7 11 10 7 10 6 3 7 16 10 5 10 11 4 81 75 84 87 93 87 89 78 83 80 80 84 80 74 89 91 79 79 85 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Total joulukuu/2018 (n=285) TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ: 1 hlö (n=106) 2-9 hlöä (n=124) 10 hlöä tai enemmän (n=54) YRITYKSEN TOIMIALA: Teollisuus (n=15) Kauppa (n=30) Rakentaminen (n=37) Palvelut (n=196) ASEMA YRITYKSESSÄ: TJ tai johdon jäsen (n=87) Muu yrittäjä/omistaja (n=198) ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN): Pääkaupunkiseutu (n=66) Uusimaa (n=31) Etelä-Suomi (n=56) Länsi-Suomi (n=70) Pohjois- ja Itä-Suomi (n=61) TYÖNANTAJALIITTO: Kyllä järjestäytynyt (n=57) Ei järjestäytynyt (n=226) YRITTÄJYYS: Päätoiminen yrittäjä (n=235) Sivutoiminen yrittäjä (n=26) Kyllä En osaa sanoa Ei Onko kilpailu julkisesti omistetun toimijan kanssa reilua? (jos kilpailua) Total joulukuu/2018 (n=285)
- 37. Miksi kilpailu ei ole reilua 37Yrittäjägallup, kierros 4/2018 joulukuu 64 47 35 33 26 2 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Julkinen toimija hinnoittelee alle kustannustason Julkinen toimija saa asiakkaita ilman kilpailutuksia Julkinen toimija saa asiakkaita yksinoikeudella Julkinen toimija ottaa asiakkaita volyymiedulla Julkinen toimija ostaa toiselta julkiselta toimijalta En osaa sanoa Jos kilpailu ei ole reilua, miksi se ei ole? (Voit valita useita.) (jos kilpailu ei ole reilua) Total joulukuu/2018 (n=231)
- 38. Onko jättänyt tekemättä investointeja kilpailutilanteen vuoksi 38Yrittäjägallup, kierros 4/2018 joulukuu Kyllä En osaa sanoa Ei 15 6 79 Oletko jättänyt tekemättä investointeja ja/tai rekrytointeja julkisen toimijan aiheuttaman kilpailutilanteen vuoksi? % Total joulukuu/2018 (n=1009) 15 11 18 18 8 10 18 16 18 14 16 14 14 13 17 19 14 14 14 6 7 7 4 5 6 8 6 4 7 5 7 7 7 6 8 6 7 4 79 82 75 79 86 85 74 78 78 79 78 79 79 81 77 73 80 79 82 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Total joulukuu/2018 (n=1009) TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ: 1 hlö (n=445) 2-9 hlöä (n=397) 10 hlöä tai enemmän (n=165) YRITYKSEN TOIMIALA: Teollisuus (n=96) Kauppa (n=157) Rakentaminen (n=135) Palvelut (n=592) ASEMA YRITYKSESSÄ: TJ tai johdon jäsen (n=290) Muu yrittäjä/omistaja (n=719) ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN): Pääkaupunkiseutu (n=221) Uusimaa (n=104) Etelä-Suomi (n=205) Länsi-Suomi (n=263) Pohjois- ja Itä-Suomi (n=215) TYÖNANTAJALIITTO: Kyllä järjestäytynyt (n=169) Ei järjestäytynyt (n=821) YRITTÄJYYS: Päätoiminen yrittäjä (n=815) Sivutoiminen yrittäjä (n=99) Kyllä En osaa sanoa Ei Oletko jättänyt tekemättä investointeja ja/tai rekrytointeja julkisen toimijan aiheuttaman kilpailutilanteen vuoksi? Total joulukuu/2018 (n=1009)
- 39. 1. Kunnan tehtävä ja markkinoilla on tuotantoa 2. Kunnan tehtävä, eikä markkinoilla ole tuotantoa 3. Kunnalla strateginen intressi Kunnan omistukset kolmeen koriin: Tuotetaan vain kuntalaisille, markkinapuute selvitetään säännöllisesti Kunta järjestää ja antaa yrittäjien yrittää Kunta varmistaa kilpailuneutraliteetin, keskittyy omistamaan
- 41. Tunnistat sen näistä: • Kunta arvioi päätösten konkreettiset yritysvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä → YRVA käytössä • Kunta tietää, mistä se tekee ostoja • Kunta tietää, paljonko se tekee pienhankintoja → Ostolaskudata on avattu Tekeekö kunta yrittäjämyönteisiä päätöksiä?
- 42. Tunnistat sen näistä: • Kunnalla on hankintaohje. Sen valmistelussa on kuultu Yrittäjiä. • Kunta jakaa hankinnat osiin (ja valitsee useamman toimittajan). • Kunta tiedottaa hankinnoista avoimesti ja ajoissa. • Kunta tietää, missä tuotteissa on paikallista tarjontaa, ja tekee tällaiset hankinnat itse. Huomioiko kunnan hankintapolitiikka pk-yritykset?
- 44. Kuntien infraa ovat liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto, tietoliikenneverkot sekä viher- ja vesialueet. Tunnistat sen näistä: • Kunta tietää, paljonko sen oma palvelutuotanto maksaa ja osaa verrata tuotantokustannuksia markkinahintoihin. • Kunta järjestää palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. • Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet ja huolehtii yritysten tila- ja tonttitarpeista. Vastaavatko kunnan tarjoamat palvelut ja infra yritysten tarpeisiin?
- 45. Tunnistat sen näistä: • Yrittäjyyskasvatus sisältyy opetussuunnitelmaan. • Koulutustarjonta vastaa siihen, että yritykset saavat käyttöönsä osaavaa työvoimaa. Tekevätkö oppilaitokset ja yrittäjät/yritykset riittävästi yhteistyötä?
- 47. Yrittäjyysmyönteisimmät palvelun järjestämistavat 47 Valinnanvapaus Kilpailutus osina Julkinen tuotanto
- 48. Osiin jakaminen on myyjän monopolin hajottamista • Kun valitaan useita toimittajia, intressi riitauttaa on pienempi • Saadaan kokemusta useita toimittajista, jonka voi ottaa kriteeriksi hankintaa seuraavan kerran kilpailutettaessa • Tilaajan koordinointi- ja hallinnointikyky kehittyy • Jos yksi ei pysty toimittamaan, voidaan joustavammin ostaa muilta ilman että ollaan pian laittomassa suorahankinnassa • Saadaan enemmän ja parempia tarjouksia • Edistetään tarjoajien välistä luottamusta, ja madalletaan kynnystä yhteistarjoukselle • Osa laadunvalvonnasta toteutuu muiden toimittajien reaktioiden ansioista
- 49. • Konserniohje • Kuka käyttää valtaa laatimisessa (viranhaltija/luottamushenkilö) • Hallituksen jäsenen nimittäminen • Hallitus edistää yhtiön etua • Hyvä hallintotapa: hallitus on strateginen, ei operatiivinen elin • Yhtiöjärjestys ja osakassopimus • Tehokas, mutta muistettava jo perustettaessa • Mahdoton muuttaa, jos osakkaat erimielisiä Omistajaohjauksen välineitä
- 50. • Luovutaan omistuksesta, jollei strategista intressiä • Pysyviä sidosyksikköjä ei perusteta • Sidosyksiköt myydään tai avataan hallitusti markkinoille • Maakunnan ja kuntien yhteisiin in house- yhtiöihin ei mennä mukaan • Omistuksesta irtauduttaessa 1) myydään osina, jottei markkina monopolisoidu, tai 2) rahastetaan kunnolla Yrittäjyysmyönteisiä omistajapoliittisia linjauksia kuntayhtiöille
- 51. Yrittäjien vaatimukset Julkissektori pois markkinoilta. • Ne tehtävät voidaan poistaa kuntien järjestämisvastuista, joissa tuotanto toimii jo yksityisesti. Esimerkkejä nuohous, pieneläinlääkintäpalvelut • Kunnan toimiala back to basics: Yleishyödyllisyys, paikallisuus, yksityisen tukemisen kielto, hallinnon toissijaisuus, työnjako muiden viranomaisten kanssa, sekä puhtaasti teollisen tai kaupallisen toiminnan kielto • Strateginen infraomaisuus tulee avata kaikkien toimijoiden käyttöön tasapuolisesti ja kohtuulliseen hintaan. • Hankintalain sidosyksikkömääritelmää tulee tiukentaa • Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tehokas puuttuminen. • Hankinnat jaettava osiin kansallisiinkin hankintoihin • On otettava käyttöön yhteinen kustannuslaskennan malli, jota kuntien ja maakuntien täytyy noudattaa. Siten saavutetaan vertailtavuutta ja kilpailuneutraalisuutta sekä tuodaan avoimuutta julkisen tuotannon kustannuksiin.
- 52. Yrittäjä 1. Tuote kuntoon – mieti, minkä asiakkaan tarpeen tai ongelman tuotteesi ratkaisee 2. Kerro, miten voit auttaa kuntaa 3. Pysy kuulolla, mitä tarpeita on tulossa 4. Verkostoidu ajoissa 5. Tarjoa kaikkea mitä pyydetään ja vain sitä mitä pyydetään 6. Pidä sopimukset Kunta 1. Hyödynnä markkinoilla oleva tieto markkinavuoropuhelulla 2. Älä varasta yritysten ideoita, ja toteuta niitä muualla 3. Lopeta kunnallisen tuotannon suosiminen 4. Avaa kilpailulle kaikki mahdollinen. Kilpailuttamaan oppii kilpailuttamalla 5. Pidä sopimukset Yrittäjä, tee edes tämä Kaupunki: tee edes tämä
- 54. Näin kuntasi kasvaa ja erottuu markkinoinnilla Katri Tanni
- 56. Hyvä markkinointi on hyvää palvelua!
- 57. Tehokkaaseen markkinointiin päästään kun ymmärretään kohderyhmää riittävästi!
- 58. Tavoittelemanne kohderyhmät käyttävät verkon eri kanavia ja sisältöjä tutustumis- ja päätöksenteon kaikissa kohdissa! Tiedonhaku Kiinnostuminen Vakuuttuminen Harkinta Aktivointi Päätös
- 59. Älä luota kampanjaan! Luo koukuttavia palvelupolkuja kohderyhmille joita haluat viedä päätöksentekoon saakka!
- 61. Vastaamalla omakotitalorakentajan kysymyksiin johdatat heitä luoksenne! Ostanko vai rakennanko? Mitkä ovat kustannukset ja erot ostamisella ja rakentamisella? Miksi muuttaisin Tampereelta esim. vieruskuntaan? Mihin voin ylipäätään rakentaa ja millaisia talovaihtoehtoja? Kaavoitettu vai haja- asutusalue: mitä eroa? Minkälaisia tontteja on tarjolla? Miten luvat ja käytännöt tässä kunnassa hoituvat? Mitä tontit maksavat? Mikä sijainti tarjolla olevilla tonteilla on? Entä jos myöhemmin päätän myydä – kannattaako ostaa vai vuokrata? Minkälaista ympäristöä toivon? Saako alueelle maalämmön? Saako tontille rakentaa unelmieni talon? Mitä määräyksiä ja suosituksia on? Ovatko kuntalaiset tyytyväisiä? Miten hankinta tapahtuu? Milloin haetaan, mitä kuuluu tehdä, pisteytetäänkö vai arvotaanko?
- 62. Tiedonhaku Kiinnostuminen Vakuuttuminen Harkinta Aktivointi Päätös
- 63. TILANNE JA TARVE HALUT ENNAKKO- LUULOT MOTIIVI T Nämä teidän tulee tietää kaikista kohderyhmistä joita haluatte tavoittaa, johdattaa aktivointiin saakka!
- 65. Suomesta maailman paras maa yrittää Elinvoimaseminaari 30.1.2019 Ylöjärvi Pasi Mäkinen
- 66. Huoltosuhteen eli lasten ja eläkeläisten suhde työikäiseen väestöön nähden kehitys Pohjoismaissa
- 67. #KASVASUOMI • Kannustava verojärjestelmä • Rohkeita rakenneuudistuksia • Tukea yrittäjän hyvinvointiin • Vähemmän yrityssääntelyä • Enemmän kansainvälisyyttä • Osaavaa työvoimaa • Yrittäjälle uusi mahdollisuus • Ilmastonmuutoksen torjunta • Enemmän maahanmuuttajayrittäjyyttä 67
- 68. #KASVAPIRKANMAA • Päärata • Tampere-Pirkkala lentokenttä • Osaava työvoima • Tampereen yliopisto • 3- ja 9-teiden perusparannus 68
- 69. #KASVAPIRKANMAA • Kuntakeskusten elinvoimaisuuden vahvistaminen • Ministeri Pirkanmaalta 69
- 70. Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2019 –kilpailun satoa ja hyviä käytäntöjä Pirkanmaan kunnista Elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen, Pirkanmaan Yrittäjät 30.1.2019 www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria #Elinvoimaseminaari #sanoistateoiksi
- 71. Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2019 –kilpailu • Kaikki 22 Pirkanmaan kuntaa osallistuivat kilpailuun. • Palautteen mukaan arviointikeskusteluissa moniammatillisuus tuotti parhaimmillaan kehityspöydälle uusia näkökulmia ja asioita, joita ei ehkä muutoin olisi koskaan käsitelty. ”Opittiin uutta puolin ja toisin.” ”Huomattiin, että yrittäjät, yrityksen työntekijät ja yrityksen asiakkaat käyttävät itse asiassa paljon muitakin kuntien palveluita kuin pelkkiä elinkeinopalveluita.” ”Huomattiin myös, ettei kaikista palveluista edes tiedetä.” ”On hyödyllistä, että kokoonnutaan pohtimaan, missä asioissa on menty eteenpäin viime vuoteen verrattuna, missä on tapahtunut kehitystä ja missä asioissa vuorostaan voidaan kehittyä”. www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 72. Selvää myönteistä kehitystä jokaisessa Pirkanmaan kunnassa • Miten hyvin kunnan yritysmyönteiset tavoitteet ovat konkretisoituneet sanoista teoiksi viimeisen vuoden aikana? Pirkanmaan kuntien keskiarvo 8,6 • 20 kuntaa tekee yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä yrittäjien kanssa. (2017: 15) • Yritysvaikutusten arviointi on käytössä jo 19 Pirkanmaan kunnassa ja niistä yhdeksässä yritysvaikutusten arviointia tehdään yhdessä yrittäjien kanssa. (2017: 10 ja 8) • Vuoropuhelu lisääntynyt: 15 kuntaa kokoontuu yrittäjäyhdistyksen/- yhdistysten kanssa yli 10 kertaa vuodessa. • 16 kuntaa on viimeisen vuoden aikana järjestänyt yli 10 koulutus-, tiedotus-, verkostoitumis- tai muuta tilaisuutta kohdennetusti alueensa yrittäjille. www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 73. Yhteiset ponnistukset ovat kaikille pirkanmaalaisille eduksi • Kuntien ja yrittäjien yhteistyössä on viimeisen vuoden aikana toteutettu monenlaisia tapahtumia ja tempauksia ja tavoiteltu ja saatu näkyvyyttä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. • Yhteiset ponnistukset elävöittävät osaltaan koko Pirkanmaata, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja houkuttavat myös muualta tulijoita. • Edunvalvonnan saralla yhteisillä ponnistuksilla on parannettu merkittävästi esimerkiksi liikenneyhteyksiä, saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. • Yhteistyöllä on selätetty myös työttömyyttä ja keksitty uusia ratkaisuja pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. • Yhdessä on suunniteltu ja toteutettu monenlaista muutakin hyvää oman alueen ja sen asukkaiden parhaaksi. www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 74. Julkiset hankinnat • 14 kunnassa hankintapolitiikka on ajantasalla. (2017: 17) • 17 kunnassa hankintalain kynnysarvot alittavat hankinnat eli pienhankinnat on sekä huomioitu hankintapolitiikassa että ne myös kilpailutetaan avoimesti. (2017: 13) • 14 kuntaa seuraa hankintojen toteutumista • 12 kuntaa järjestää hankintoja toteuttavalle henkilöstölleen koulutusta 2 kertaa vuodessa tai useammin www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 75. Muita poimintoja tuloksista • Kunnan asiakaspalvelun ja neuvonnan taso elinkeinoasioissa: Pirkanmaan keskiarvo 8,8 • Kunnan järjestämä, yrittäjien käytettävissä oleva muu palvelutarjonta: Pirkanmaan keskiarvo 9,0 • Miten sujuvasti yritysten tarvitsemien lupahakemusten käsittely kunnassa hoituu? Pirkanmaan keskiarvo 8,5 • Palvelulupaus kuntapalveluissa ei ole vielä kovin yleisesti käytössä • 16 kuntaa arvioi lisäävänsä palvelusetelien käyttöä seuraavan kahden vuoden aikana. • Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yrittäjyysasenne kunnissa vaihtelee. www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 76. Hyviä käytäntöjä Pirkanmaan kunnista vuodelta 2018 • Säännölliset tapaamiset ja vierailut puolin ja toisin • Yrittäjän ”hätäpuhelin” tai yksi luukku • Yhteistyö osaavan työvoiman varmistamiseksi, työvoimapulaan reagoiminen yhdessä, työllisyyden edistäminen yhdessä • Kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden parantaminen • Paikkakunnan omat messut, tapahtumat ja tempaukset • Yhteiset messuedustukset ja näkyvyys toisten järjestämillä messuilla ja tapahtumissa • Yhteinen näkyvyys somessa ja esim. vaatetuksessa • Brändiuudistus ja markkinointi yhdessä (kunta, oppilaitos tms.) • Osallistava kaavoitus ja yritysvaikutusten arviointi yhdessä • Kuntakeskuksen ja kampusten kehittäminen yhdessä • Tyhjät tilat pop-up –käyttöön • Osta paikallista –kampanjat ja -näkyvyys • Voimien yhdistäminen messujen ja isojen kulttuuri- ja liikuntatapahtumien järjestämisessä • Yhteiset retket, matkat, ulkoilma-aktiviteetit, tempaukset, koulutukset… • Yrittäjyyskasvatus yhdessä, kuntahenkilöstön kouluttaminen yhdessä • Yhteiset hankkeet ja voimien yhdistäminen myös muiden kuntien kanssa Lähde: Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2019 –kilpailun vastaukset www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria
- 77. Suomen perustuslaissa piilee viisaus: 121 § 1 mom.: Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kun muistaa, että kuntalaisia ovat sekä asukkaat että yritykset, pärjää. www.pirkanmaanyrittajat.fi | maria.virtanen@yrittajat.fi | twitter.com/Tre_Maria