Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
•
0 likes•381 views
Monimetsä-koulutus 13.6.2018 Luumäellä
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (15)
Similar to Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
Similar to Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018 (20)
More from Suomen metsäkeskus
More from Suomen metsäkeskus (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (7)
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
- 1. Monimetsä - Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä Lauri Saaristo, Tapio Oy Monimetsästä onnistumisia metsänomistajien palveluun ja paremmuutta luonnonhoidon ratkaisuihin
- 2. 18.6.2018Tapio Oy 2 Luonnonhoidon laatu on vakiintunut hyvälle tasolle. Monet maanomistajat suhtautuvat myönteisesti luontoarvojen erityiseen huomioon ottamiseen metsien hoidossa. Se antaa toimijoille mahdollisuuksia panostaa luonnonhoitoon yhä useammalla työmaalla.
- 3. Luonnonhoidon tason parantaminen on mahdollista • Kestävyyttä halutaan • Metsänomistaja-asiakkuuksista kilpaillaan • Tilanteita luonnonhoidon suositusten soveltamiseen löytyy kaikissa toimenpiteissä • Toimivat ja kustannustehokkaat keinot on kuvattu metsänhoidon suosituksissa 18.6.2018Tapio Oy 3
- 4. Monimetsä-hankkeen lähtökohtana oli, että metsänkäytön kestävyyden parantamiseksi ei tarvitse keksiä mitään uutta. Keinot löytyvät jo metsänhoidon suosituksista
- 5. Luonnonhoidon pullonkauloja selviteltiin yhdessä käytännön ammattilaisten kanssa • metsänomistajan ja ammattilaisten asenteet • taloudelliset näkökulmat • luonnonhoitokeinojen tuntemuksen tai toimijoiden osaamisen puutteet • maastossa tehtävän suunnittelun puutteet • käsitykset riskeistä • paikkatietoaineistojen puutteet • viestinnälliset haasteet. 18.6.2018Tapio Oy 5
- 6. Ammattilaisten ehdottamia ratkaisuja luonnonhoidon pullonkauloihin • Sopiminen metsänomistajan kanssa keinojen käytöstä ja tiedon välittyminen • Metsänomistajien neuvonnan kehittäminen • Ammattilaisten koulutus • Tiedotuksen lisääminen • Luonnonhoidon toimenpiteiden ennakkosuunnittelu • Luonnonhoitoratkaisujen merkitseminen paikkatietoon • Toteutuksen ohjeistuksen, työnjohdon ja valvonnan kehittäminen 18.6.2018Tapio Oy 6
- 7. Laajavaikutteisia luonnonhoitokeinoja kehitetään monissa hankkeissa • Digiriistametsä • Hydrologia, Freshabit ja Paahde LIFE • Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla • Lisää lahopuuta talousmetsiin • Vierimetsät ja tekopökkelöt • Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla • Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin • Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmasta 18.6.2018Tapio Oy 7
- 8. Tervetuloa Monimetsä- koulutukseen! Twitter: #Monimetsä Instagram: Metsänhoitosuositukset Facebook: Hyvän metsänhoidon suositukset 18.6.2018Tapio Oy 8 https://www.metsakeskus.fi/monimetsa-hanke http://tapio.fi/konsultointi/kaynnissa-olevat-hankkeet/talousmetsien-luonnonhoito/
- 9. Pekka Järvinen 13.6.2018 Luumäki Metsälain 10 §:n kohteiden huomioiminen Monimetsä - Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä
- 10. • Harvinaisia ja uhanalaisia eliölajeja on vaikea tunnistaa • Elinympäristöjen tunnistaminen on helpompaa • Ominaisuuksiltaan ääreviä, esimerkiksi karuja, reheviä, kosteita tai kuivia • Elinympäristöjen turvaaminen on hyvä keino lahopuun lisäämiseen • Lahopuun määrä elinympäristöissä lisääntyy elinympäristöjen merkitys monimuotoisuudelle kasvaa Luontokohteiden säilyttämisen merkitys
- 11. • Suositeltavaa on tunnistaa ja ottaa huomioon kaikki luontokohteet • Luontokohteeseen rajoittuvassa hakkuussa tavanomaista runsaampi säästöpuusto tarkoituksenmukainen, säästöpuut paras keskittää luontokohteen yhteyteen • Luonnonhoitokeinoista sopimisen kannalta on tärkeää, että ammattilaiset tuntevat luontokohteisiin liittyvät säädökset ja tarvittaessa osaavat kertoa, missä kulkee lain vaatimusten ja omaehtoisen panostuksen raja Luontokohteiden säilyttämisen merkitys
- 12. • Lampien välittömät lähiympäristöt › erityisen tärkeitä elinympäristöjä voivat olla ainoastaan enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt • Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot › uudessa säännöksessä ominaispiirteenä mainitaan ainoastaan luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous • Rehevät lehtolaikut › lehtolaikun ominaispiirteisiin kuuluvat aiempien vaatimusten lisäksi lehtomulta ja luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus Muutokset erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritelmissä ja ominaispiirteitä koskevissa säännöksissä (2014) 4
- 13. • Rotkot ja kurut › kohteiden on oltava pääosiltaan vähintään 10 metriä syviä • Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät › voimassa olevissa säännöksissä ei enää mainita varjostusta eikä rapautumistuotteiden seurauksena syntynyttä rehevää kasvillisuutta › jyrkänteissä alusmetsä on kuitenkin yleensä ympäröivää rehevämpää ja nimenomaan kalliosta rapautuvien ravinteiden takia › erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat pääosiltaan vähintään 10 metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät › säännöksen sanamuodon perusteella myös paistesuuntaan avautuvat jyrkänteet voivat siis olla erityisen tärkeitä elinympäristöjä Muutokset erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritelmissä ja ominaispiirteitä koskevissa säännöksissä 5
- 14. Metsälain 10 § tulkintasuositus
- 15. • Luonnontilaisen kaltaisuuden ilmentäjiä ovat mm. puuston ikä-, läpimitta- ja pituusvaihtelu sekä lahopuuston esiintyminen • Jos puustoa on käsitelty metsälain 10 a §:n varovaisilla poimintaluonteisilla hakkuilla puusto on toimenpiteistä huolimatta luonnontilaisen kaltaista • Viljelymetsä tai tavanomaisin kasvatushakkuin käsitelty metsä voi aikaa myöten kehittyä luonnontilaisen kaltaiseksi. • Luonnontilaisen kaltaiseksi katsottava metsä on havupuumetsissä vähintään varttunutta kasvatusmetsää. Seka- ja lehtipuumetsissä luonnontilaisen kaltainen puusto voi olla kehitysvaiheeltaan nuorempaa • Sukkession loppuvaiheen kuusikko, jossa ei ole puuston ikä-, läpimitta tai pituusvaihtelua, voidaan katsoa luonnontilaisen kaltaiseksi, jos viimeisestä hakkuusta on kulunut Etelä- ja Keski- Suomessa vähintään 30—40 vuotta Luonnontilaisen kaltaisuuden tulkinta
- 16. • Metsätaloudellisesti vähämerkityksellisinä voidaan pitää kohteita, joiden markkinakelpoisen puuston arvo on alle 3000 euroa • Jos metsätaloudellisesti vähämerkityksellisen kohteen pinta-ala on yli 5 hehtaaria, sitä ei pääsääntöisesti voida pitää ympäröivästä metsäluonnosta selvästi erottuvana erityisen tärkeänä elinympäristönä, vaikka muut laissa säädetyt erityisen tärkeän elinympäristön edellytykset täyttyisivätkin • Pienialaisina voidaan pääsääntöisesti pitää kohteita, joiden pinta-ala on enintään 2 hehtaaria • Samaa pinta-alarajaa sovelletaan myös ojittamattomilla ja muuten vesitaloudeltaan pääosin muuttumattomilla soilla sijaitseviin kangasmetsäsaarekkeisiin • Pienialaisten kohteidenkin on oltava ympäröivästä metsäluonnosta selvästi erottuvia, että kohde ylipäätään on metsälain mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi tulkittava kohde • Kohteiden pienialaisuutta ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisyyttä arvioidaan metsäkiinteistöittäin ja elinympäristötyypeittäin Erityisen tärkeiden elinympäristöjen selvästi erottuvuus sekä pienialaisuus tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisyys
- 17. • Ympäröivästä metsäluonnosta erottuvuudella tarkoitetaan kohteesta riippuen mm. kasvillisuuden, vesitalouden, puuston ja maastopiirteiden erottuvuutta ympäristöstään • Metsälaissa säädetyn ympäristöstään selvästi erottuvuuden edellytyksen on katsottava tarkoittavan erityisen tärkeää elinympäristöä sinänsä. Kohteen rajojen ei sitä vastoin tarvitse olla selvästi maastossa havaittavissa (KHO ennakkopäätös) › esim. pienvesikohteen välittömän lähiympäristön ulkorajojen ei tarvitse erottua selvästi ympäröivästä metsästä -> uoman kylläkin Kohteiden erottuvuus ja rajaaminen
- 18. • Välittömän lähiympäristön leveys voi vaihdella kasvupaikasta, ilmansuunnasta, maastonpiirteistä ja puustosta riippuen • Rajaus perustuu pääsääntöisesti siihen, miten puusto ja pensaskerros ylläpitävät varjostuksellaan kosteaa pienilmastoa ja kasvillisuutta • Rajauksessa huolehditaan, että pienilmasto säilyy luontaisesti varjoisissa ja kosteissa kohteissa • Välittömältä lähiympäristöltä edellytetään vähintään luonnontilaisuuden kaltaisuutta Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt
- 19. • Rajataan riittävän levyinen välitön lähiympäristö valon (etelä-, lounas- ja länsi-) puolelle • Valon puolelle rajattava välitön lähiympäristö on vähintään puuston keskipituuden levyinen • Pienvesielinympäristön varjon (luode-, pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkois-) puolella välitön lähiympäristö voi olla kapeampi kuin valon puolella riittävän varjostuksen ja kostean pienilmaston säilyttämiseksi • Puuston rakenne ja kerroksellisuus huomioidaan välitöntä lähiympäristöä rajattaessa. Välittömän lähiympäristön leveys ratkaistaan tapauskohtaisesti Pienvesikohteiden rajaaminen: Kyse on tasaisessa maastossa tai valon puoleisella rinteellä sijaitsevasta pienvesielinympäristöstä
- 20. • Kurumaisessa laaksossa ja varjorinteen ollessa tasaista maastoa pienvesien välitön lähiympäristö on yleensä kapeampi kuin tasaisessa maastossa valon puoleisella rinteellä • Rajaus tehdään pienveden molemmin puolin (puro ja noro) tai sen ympäri (lampi ja lähde) riittävän varjostuksen ja kostean pienilmaston säilyttämiseksi • Kurumaisissa kohteissa välitön lähiympäristö rajautuu yleensä kurun / rinteen yläosaan Pienvesikohteiden rajaaminen: Kyse on kurumaisessa laaksossa tai varjorinteellä sijaitsevasta pienvesielinympäristöstä
- 21. • Jos puron tai noron toinen puoli on peltoa, taimikkoa tai vastaavaa tai ei muutoin täytä erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä, ei kyseessä ole yleensä toisenkaan puolen osalta erityisen tärkeä pienvesielinympäristö • Muulla perusteella (rehevä korpi, rehevä lehtolaikku, jyrkänteen alusmetsä) kohde voi luonnollisesti olla erityisen tärkeä elinympäristö Pienvesikohteiden rajaaminen: Puron tai noron toisella puolella oleva puusto ei ole luonnontilaista tai sen kaltaista
- 22. • Metsälain mukaan lehtolaikkujen ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. Kohteiden rajaaminen perustuu näihin ominaispiirteisiin Rajausohje • Kyseessä on kostea, tuore tai kuiva rehevä lehtolaikku • Tärkein ominaispiirre kohteen rajaamiselle on lehtomulta, sekä vaatelias kasvillisuus. Siksi rajaus on yleensä tehtävä lumettomana aikana • Lehtomaiset piirteet kasvillisuudessa eivät riitä, vaan lehtolajistoa on oltava kohteella kauttaaltaan • Lajit, niiden määrä ja peittävyys vaihtelevat alueellisesti eri puolilla maata Rehevät lehtolaikut
- 23. • Käsittelymahdollisuudet melko vähäisiä, ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan • Kohteet, joihin kohdistuu lakisääteisiä käytönrajoituksia suositellaan rajaamaan pääsääntöisesti käsittelyn ulkopuolelle luontaisten rajojensa mukaisesti Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely
- 24. Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet • Ominaispiirteitä säilyttäviä toimenpiteitä: › varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut (ei kaikissa kohteissa!) › yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen › luontaisten puulajien viljely • Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä: › suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet › luonnontilan ennallistamistoimet • Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä • Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 §) Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely 16
- 25. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Metsälaki 10 b § 17 Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut aina puuston rakenne säilyttäen, ei raivausta Yksittäiset kuokka- laikut Luontaisten puulajien viljely Suunnitel- mallinen luonnonhoito Luonnon- tilan ennal- listaminen Pienvedet puusto luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta Suoelin- ympäristöt puusto luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta, vain kun maa jäässä Rehevät lehtolaikut puuston rakenne säilyttäen, vain kun maa jäässä Kangasmetsä- saarekkeet ei erityisvaatimuksia Rotkot ja kurut ei erityisvaatimuksia Jyrkänteet ja niiden alusmetsät ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut
- 26. Pienvesien välittömät lähiympäristöt • Pienvesien välittömissä lähiympäristöissä voidaan varsinkin varjon puolella tehdä varovaista poimintaluonteista hakkuuta, joka on aina suositusten mukaista kasvatushakkuuta (tasaikäisharvennusta) lievempää. Se on tehtävä siten, että puuston kerroksellisuus, varjostus-, eikä suojavaikutus muutu oleellisesti • Yleensä puiden poistaminen voi kohdistua vain välittömän lähiympäristön reunaosiin. Poistettaviksi puiksi valintaan vaikuttaa varjostuksen säilyttäminen, koska käsittelyssä puuston rakenne pitää säilyttää, poistettavia puita tulee valita kaikista kokoluokista alkuperäisen puuston suhteessa • Isoilla koneilla ei saa mennä välittömälle lähiympäristölle. Mikäli välittömän lähiympäristön ulkopuolelta käsin ei saada kaikkia korjattavia puita otettua, mennään välittömälle lähiympäristölle vain kevyillä korjuuvälineillä, joita varten ei tarvita ajouria • Jos pienveden välitön lähiympäristö on myös metsälaissa tarkoitettu suoelinympäristö tai lehtolaikku, toimenpiteet voidaan toteuttaa vain maan ollessa jäässä Sallittuja ja kiellettyjä toimenpiteitä koskevia tulkintoja
- 27. Rehevien lehtolaikkujen käsittely • Käsittelytoimenpiteet saa toteuttaa vain maan ollessa jäässä • Kosteiden lehtojen käsittely on rinnastettavissa pienvesi-elinympäristöjen lähiympäristöjen käsittelyyn • Tuoreissa lehtolaikuissa voidaan tehdä valikoivaa ja varovaista hakkuuta, joka edistää lehdon lehtipuuvaltaisuuden säilymistä • Kuivien lehtolaikkujen vaatelias lehtokasvillisuus vaatii valoa, minkä takia puustoa voidaan käsitellä riittävän avoimuuden säilyttämiseksi • Uudistuskypsissä kuivan lehdon kohteissa voidaan tehdä myös männyn ja rauduskoivun luontaiseen uudistamiseen tähtääviä siemenpuu- tai suojuspuuhakkuita Sallittuja ja kiellettyjä toimenpiteitä koskevia tulkintoja
- 28. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus Mikko Kallioinen, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija mikko.kallioinen(at)metsakeskus.fi, puh. 029 432 4310
- 29. Monimetsä – luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä Lauri Saaristo, Tapio Oy Kuolleen puun säilyttämisen keinot ja merkitys monimuotoisuudelle
- 30. Metsä on elävien ja kuolleiden puiden muodostama luonnollinen ekosysteemi. Kuollut puu on yhtä itsestään selvä osa luonnollista metsää, kuin elävä puu. Usein puhutaan, että tarvitsemme metsiin lisää kuollutta puuta, koska kuolleet puut ovat välttämättömyys tuhansille eliölajeille. Todellinen tarve jää näiden sanojen taakse: metsä tarvitsee lahopuueliöstön säilyäkseen metsänä. Eliöstö ylläpitää ekosysteemin tuottokykyä vaikuttamalla muun muassa hajotukseen, ravinteiden kiertoon ja orgaanisen maaperän kertymiseen. Kuolleen puun varaan rakentuvien ravintoverkkojen lajisto on avainasemassa metsäekosysteemin puuntuotantopalvelun jatkumisessa. Metsätaloudella on keinot ja tahto huolehtia lahopuueliöstön monimuotoisuudesta samalla, kun hyödynnämme valtaosan luonnossa puustoon kertyneistä resursseista tuotantolaitoksilla. Lahopuueliöstö turvaa metsän elinvoimaisuutta
- 31. ”Elämää ei pidä jättää naskalien ja vedenpitävän repun varaan” HARRI LAURIKKA toimitusjohtaja, Bioenergia ry JARI KOSTAMA johtaja, Energiateollisuus ry JUHA HAKKARAINEN metsäjohtaja, MTK ry TUOMO TURUNEN puheenjohtaja, METO Metsäalan Yrittäjät ry JUSSI KUMPULA toimitusjohtaja, Metsähallitus Metsätalous Oy TOMI SALO metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry KAI MERIVUORI toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry ”Me käytännön toimijoita edustavat tahot haluamme vaikuttaa omalla toiminnallamme siihen, että lahopuun määrä jatkossa kasvaa talousmetsissä koko valtakunnan tasolla kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä.” ”Metsänomistajalle yksinkertaisin tapa lisätä lahopuuta on säästää ne olemassa olevat kuolleet puut, jotka eivät tuoreutensa tai määränsä puolesta aiheuta hyönteistuhoriskiä.” ”Toimijoiden osalta tavoitteena on jättää lahot puut keräämättä energiakäyttöön ja minimoida olemassa olevan lahopuun murskaantuminen koneilla liikuttaessa.” Maaseudun tulevaisuus 16.3.2018 https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/
- 32. Metsänkäsittelyssä suositellaan säästämään lahopuut, erityisesti järeät rungot • Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä. • Maassa makaavien lahopuurunkojen yli ei ajeta, vaan rungot kierretään tai siirretään kohtiin, joissa ne eivät haittaa koneilla liikkumista. Uudistusalan kantojen korjuussa otetaan huomioon myös kantolahopuun säilyttäminen. • Lahopuita voi siirtää hakkuu- tai ajokoneen kouralla tai maanmuokkausta tehtäessä kaivinkoneella silloin, kun puut ovat ilmeisessä riskissä joutua yliajetuiksi. 18.6.2018Tapio Oy 4
- 33. Tekopökkelöt ilmestyvät harvennusmetsiin ja sähkölinjojen reunoille • Järeiden maalahopuiden lisäksi tarvitaan huomiota myös pystylahopuun • Metsätiaisten (hömö- ja töyhtötiainen) pitkään jatkuneen taantumisen yhdeksi syyksi on arveltu, että metsissä on liian harvakseltaan sellaisia lehtipuupökkelöitä, johon tiaiset pystyvät kovertamaan pienellä nokallaan pesäkolon. • Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta, jota etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti. • Katkaistuissa latvuksissa on myös lahottajille kelpaava resurssi Kuva ©: MTK / Kari Romppanen
- 34. Tuulenkaadoista lisää monimuotoisuutta metsään • Lahopuun määrää voidaan kasvattaa hallitusti myrskytuhojen yhteydessä. • Poistovelvoite ei esimerkiksi lainkaan koske lehtipuita eikä ylivuotisia kuolleita havupuita, koska niistä ei leviä tuhohyönteisiä. • Taimikoihin kaatuneet säästöpuut saavat jäädä paikoilleen. • Vahingoittuneita kuusia saa jättää korjaamatta 10 kuutiometriä ja mäntyjä 20 kuutiometriä jokaiselle hehtaarille • Natura-alueilla ja metsälain mukaisissa elinympäristöissä puita voi jättää enemmän, jos ilmoittaa asiasta Suomen metsäkeskukseen 18.6.2018Tapio Oy 6
- 36. Timo Vesanto Luumäki 13.6.2018 Monimetsä-toimintamallin käyttö: miten luonnonhoidosta kannattaa sopia metsänomistajan kanssa
- 37. Luonnonhoidosta sopiminen hakkuita ja hoitotöitä suunniteltaessa • Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen. • Luonnonhoitotoimenpiteiden keinovalikoima joita puuntuotannon rinnalla voi käyttää on monipuolinen. • Miltei jokaisella metsikkökuviolla voidaan soveltaa jotain keinoa. • Vastuu keinovalikoiman esittelystä on toimijalla. • Lain ja sertifiointivaatimusten yli menevä vapaaehtoisuus luonnonhoidossa vaatii toimihenkilön ja metsänomistajan välisen keskustelun • Ratkaiseva hetki on silloin, kun sovitaan hakkuista tai metsänhoitomenetelmistä.
- 38. Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista • Monimetsä –hankkeessa on kehitetty toimintatapaa, jossa talousmetsien luonnonhoidon tärkeimmät keinot otetaan systemaattisesti metsäammattilaisen toimesta keskusteluun silloin, kun metsänomistajan kanssa sovitaan hakkuiden tai metsänhoitopalvelun toteutuksesta. Toimintatapa ratkaisee ongelman, jossa hakkuun toteuttaja ei voi sopivalla kohteella metsänhoidon suositusten mukaisesti panostaa luonnonhoitoon, esimerkiksi jättämällä tavanomaista enemmän säästöpuita, jos hänellä ei ole tiedossa maanomistajan halukkuutta asiaan. Luonnonhoidon tarkistuslistassa maanomistajan tahto tulee selväksi ja se välittyy hakkuun toteuttajalle. Annetaan metsänomistajalle aidosti mahdollisuus valita luonnonhoidon taso.
- 41. Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista ja neuvontatyökalu • https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden- tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
- 42. Säästetään riistatiheikköjä • Suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille • Riistatiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa. › Kuusi on tiheikön tärkein puulaji. • 4-5 riistatiheikköä hehtaarilla tarjoaa jo suojaa. • Sijoita tiheiköt runsasvarpuisten paikkojen tai kosteiden painanteiden lähelle. • Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10% kokonaisalasta.
- 44. Jätetään soiden reunoille vaihettumisvyöhykkeet • Vaihettumisvyöhykkeillä säästettäviä/lisättäviä piirteitä ovat monilajinen ja kerroksellinen puusto, elinvoimainen mustikkavarvikko, varpukasvillisuus ja maaperän kosteus -> suojaa kanalintujen poikueille. • Jätä vaihettumisvyöhykkeeksi vähintään 15 metriä vaikka muutos olisi jyrkkä ja alue kapea. • Vältä ennakkoraivausta ja säästä riistatiheikköjä. • Mitään puulajia ei poisteta vyöhykkeeltä kokonaan. • Reunimmainen ajoura jätetään kovalle maalle. • Reunimmainen oja jätetään kunnostamatta tai jos mahdollista tukitaan
- 46. Jätetään säästöpuuryhmiä • Säästöpuilla ylläpidetään talousmetsissä vanhoja eläviä puita ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puulajeja. • Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään. • Säästöpuiden hyöty monimuotoisuudelle kasvaa suhteessa säästettävän puuston monipuolisuuteen, järeyteen ja määrään. • Kun säästöpuuryhmät valitaan jo taimikonhoitovaiheessa ja kasvatushakkuissa, vältytään isoilta tuotonmenetyksiltä ja säästetään kustannuksissa.
- 48. Tehdään tekopökkelöitä • Tekopökkelöt ovat n. 2-5- metrinkorkeudelta katkaistavien puiden kantoja. • Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta, jota etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti. • Tekopökkelöiden valinnassa suositaan lehtipuita, jotka lahoavat nopeasti, jolloin tikat ja tiaiset voivat tehdä niihin pesäkoloja. • Tuoton menetys metsänomistajalle on pökkelön puulajista ja koosta riippuen muutamasta kymmenestä sentistä euroon.
- 50. Jätetään vesien varsille suojavyöhykkeet • Suojavyöhyke ylläpitää lajistollista monimuotoisuutta, sillä ranta poikkeaa usein puulajisuhteiltaan muusta metsästä. • Vesien varret ovat metsiköiden tulevissa hakkuissa todennäköisesti ensisijaisia säästöpuualueita. • Suojavyöhykkeille jätetään kasvamaan taloudellisesti vähäarvoisia puita ja pensaita, taloudellisesti arvokkaita puita voidaan hakata. Puita ei kaadeta vesistöön. • Koneilla liikkumista suojavyöhykkeellä vältetään. • Suojavyöhykkeet pidättävät ravinteita ja vähentävät eroosiota.
- 52. Edistetään luontoarvoja peltojen reunavyöhykkeillä • Reunavyöhykkeet ja saarekkeet voivat olla avoimen niittymäisiä, puoliavoimen hakamaisia tai suljettuja ja monikerroksisia. Usein entisiä laitumia. • Reunavyöhykkeet ja pellon metsäsaarekkeet tarjoavat ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja riistaeläimille, viljelysten ja niiden reuna-alueiden linnuille, pölyttäville hyönteisille ja hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille. • Puuston kerroksellisuutta voidaan lisätä suosimalla pellon reunassa matalakasvuisia lajeja. Puuston ja pensaiston lajirikkaus, erityisesti jalojen lehtipuiden, haavan, pihlajan, tuomen, paatsaman sekä muiden marjovien puiden ja pensaiden esiintyminen lisää reunavyöhykkeen monimuotoisuutta.
- 53. . • .
- 54. Säästetään lahopuut • Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä. • Lahoilla puilla elää tuhansia eliölajeja, jotka turvaavat metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. • Harvinaistuneet lajit ovat usein erikoistuneet hyödyntämään vain tiettyjä puulajeja (usein lehtipuita), tiettyjä lahoamisvaiheita tai lahopuulaatuja, kuten järeitä maapuita. • Lahonneen puun puute on tärkein yksittäinen syy metsälajien vähentymiseen. Noin 500 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia on riippuvaisia lahopuusta.
- 56. Ylläpidetään puulajimäärä • Metsikön puulajimäärän ylläpitäminen tarkoittaa, että käsittelyn jälkeen metsikköön jää kasvamaan yhtä monta puulajia, kuin siellä oli ennen hoidon aloitusta. • Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puulajia. Näistä 4 on havupuita ja loput 27 lehtipuita. Puulajiston monimuotoisuuden ylläpitäminen metsässä rikastuttaa luontoa, sillä jokaisen puulajin mukana tulee suuri joukko seuralaislajeja. Suomen suurperhosista lähes 190 lajin on todettu käyttävän raitaa ravinnokseen. • Tavoitteena on, että metsässä ylläpidetään myös niitä puulajeja, joita ei aiota hyödyntää taloudellisesti.
- 58. Lisää haapoja talousmetsiin, järeät haavat ovat erityisen arvokkaita lajistolle • Luonnon monimuotoisuutta luovana puuna metsissämme haapa on yksi tärkeimmistä. • Haavan seuralaiseliöstön lajirunsaus on lähes uskomaton: noin tuhat eliölajia, joista noin 120 on haavasta riippuvaisia. • Pelkästään uhanalaisia lajeja on Suomessa haavalta löydetty noin 50. • Näistä muutamat tulevat toimeen vain haapapuissa.
- 59. • .
- 60. Luonnonhoitotoimien vaikuttavuus • Metsä monimuotoistuu itsekseen, jos sille annetaan mahdollisuus eikä kaikkea siivota pois. • Talousmetsien luonnonhoito on monimuotoisuuden kehittymisen kannalta kaikkein laajavaikutteisin työkalu. • Se pitää sisällään vuosittain noin miljoonalla hehtaarilla käytössä olevia keinoja, joilla huolehditaan monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteista. • Mahdollisuudet monimuotoisuuden edistämiseen metsänomistajien haluamalla tavalla ovat valtavat.
- 61. • Voimme metsänomistajan haluamalla tavalla kustannustehokkaasti säilyttää ja lisätä luontoarvoja talousmetsissä. › Kun keskustelemme ja sovimme asiasta metsänomistajan kanssa. › Annetaan metsänomistajille aidosti mahdollisuus valita monimuotoista metsänhoitoa! Lopuksi
- 62. Monimetsän koulutuksia hankeyhteistyönä 2018 Teemakoulutukset hankeyhteistyönä : Riistametsänhoito, Digiriistametsä 14.5. Iittala Vesistöjen suojavyöhykkeet, Kustannusteh. JYU 30.8. Jämsä Vesiensuojelu, Freshabit LIFE IP 13.9. Eno Turvemaiden metsien käsittelyn vaihtoehdot, Luke 25.9. Parkano Webinaarit Riistakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä Webinaari riistanhoidosta 7.5.2018. Pohjois-Savon maakunnan koulutusta edeltävällä viikolla parin tunnin alustava webinaari. Tulossa Webinaari Freshabit LIFE IP hankkeen kanssa.
- 63. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
- 64. Monimetsä - Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä - koulutus Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Luonnonhoidon paikkatietoaineistot
- 65. • Miksi? • Mistä aineistot? • Miten käyttöön? • Millaisia aineistoja? • Miten hyödynnetään? Esityksen tavoite
- 66. • Suunnittelussa hyödynnettävät paikkatietoaineistot on pyritty kokoamaan kattavasti samaan paikkaa • Päivitetään jatkossa uusilla aineistoilla • Aineistot on koottu kahteen karttapalveluun, joista toisessa esitellään aineisto. Toista voidaan hyödyntää enemmän myös suunnittelun tukena. Luonnonhoidon paikkatietoaineistot
- 68. • Omassa järjestelmässä › WMS-rajapinta › ArcGIS server • Avoimessa paikkatieto-ohjelmassa › QGIS (WMS / WPS) • Selaimessa tai mobiililaitteessa karttapalveluna Hankkeessa tuotetun tarinakartan avulla tietoja aineistoista kootaan samaan paikkaan ja sitä päivitetään jatkossa uusien aineistojen osalta. Aineistojen käyttö
- 69. • Ratkaisujen taustatietoa › Erityisalueet › Suojelu, pohjavesi, maisema, muinaismuistot jne. › Maaston muodoista › Pintavesien virtaus- ja kerääntymispaikoista › Puuston ja kasvillisuuden ominaisuuksista › Vesiensuojelullista riskipaikosta › Vesiensuojelurakenteiden valinta ja mitoitus Paikkatieto suunnittelun tukena
- 70. Luonnonhoidon paikkatietoaineistot - tarinakartta http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=9fff2da9d8ed48deb2f28e4ae629bba0 Luonnonhoidon paikkatietoaineistot - karttapalvelu http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=645cb868e3b545beb9a9a27a0bfcc731 • http://metsakeskus.fi/vesiensuojelukartat • https://www.metsakeskus.fi/vesiensuojelutyokalut • http://metsakeskus.fi/tausta-aineistot https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden- tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu Aineistoja ja työkaluja 18.6.2018Suomen metsäkeskus7
- 71. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland Markku Saarinen Luonnonvarakeskus (Luke) Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus
- 72. © Luonnonvarakeskus Suometsät Suomessa --> n. 1/4 vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta (24 milj. m3 (VMI11)) --> Kokonaispuuvaranto n. 550 milj. m3 (VMI 11) --> kuivatus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun. • Suometsät tällä hetkellä vajaakäytöllä: - Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3 toteutuma 5-7 milj. m3/v - Hoitorästejä koko toimenpideketjussa
- 73. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland4
- 74. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland5 18.6.2018
- 75. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland6 18.6.2018 Kuivatettujen soiden turpeen heterotrofinen hengitys eli turpeen hajoamisen tuottama hiilidioksidi pienentää LULUCF-sektorin nettohiilinielua noin 25 % LULUCF ”land use, land-use change, forestry” LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta syntyvät päästöt ja nielut.
- 76. © Natural Resources Institute Finland Avohakkuu nostaa vedenpinnan tasoa 7 18.6.2018 Avohakkuu Vedenpinnan taso kahdessa suometsikössä Keski-Suomessa. Vedenpinnan nousu avohakkuun jälkeen keskimäärin n. 18 cm kun puuta poistettu n. 150 m3/ha
- 77. © Natural Resources Institute Finland Vedenpinnan nousu lisää huuhtoumaa 8 18.6.2018 -> P-kuorman lisä: n. 1,5 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen) - Orgaanisen hiilen lisä: 200-400 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen) Fosforikuormag/ha/v Vedenpinnan syvyys, cm
- 78. © Natural Resources Institute Finland Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella vähentää ympäristökuormitusta ojitetuissa turvemaametsissä? 9
- 79. © Luonnonvarakeskus Puuston tilavuus, m3 ha-1 0 100 200 300 400 Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm -100 -90 -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 Mittaushavainto Malliennuste Ennustettu havaintojen yläraja Puuston merkitys jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa 10 18.6.2018 Tasarakenteinen puusto Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
- 80. © Luonnonvarakeskus 11 18.6.2018 Puuston tilavuus, m3 ha-1 0 100 200 300 400 Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm -100 -90 -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 Mittaushavainto Malliennuste Ennustettu havaintojen yläraja ? Eri-ikäisrakenteinen puusto - Oleellista riittävän puustopääoman jättäminen kuviolle hakkuissa Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
- 81. © Luonnonvarakeskus12 18.6.2018 Avohakkuu Aika Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu Aika Tärkeää, että ei pohjaveden pinnan ääreviä muutoksia!
- 82. © Natural Resources Institute Finland 13 18.6.2018 Vedenpinnan nousu 0-10 cm riippuen sadannasta ja haihduntaoloista Vedenpinnan nousu 5-15 cm riippuen sadannasta ja haihduntaoloista Hakkuu Kontrolli 27 m2 Hakkuu 30 m2 13 m2 (57%) 95% luottamusväli 13 Alustavia mittaushavaintoja
- 83. © Luonnonvarakeskus Paroninkorpi 18.5.17 29.5.17 14.6.17 5.7.17 13.7.17 24.7.17 3.8.17 16.8.17 30.8.17 13.9.17 Heterotrofinenhengitys(gCO2m -2 h -1 ) 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 Kontrolli Väljennyshakattu Poimintahakkuu ei lisännyt hiilidioksidipäästöjä
- 84. © Luonnonvarakeskus15 18.6.2018 Hakkuiden vaikutukset valumaveden ainepitoisuuksiin, Tammela Clearcut = avohakkuu Control = hakkaamaton vertailu Weir = ylispuuhakkuualueelta tuleva vesi Kokonaistyppi Kokonaisfosfori
- 85. © Luonnonvarakeskus16 Metsätalouden ulkopuolelle jääviä vanhoja ojitusalueita ovat ainakin: - Kaikki jäkäläturvekankaat - Kaikki varputurvekankaat alle 1000 dd lämpösumma-alueilla - Puolukkaturvekankaat alle 830 dd lämpösumma-alueilla - Kaikki ojitusalueet alle 750 dd lämpösumma-alueilla - Lämpösummasta ja kasvupaikasta riippumatta puustot alle 45 m3/ha Kaikkiaan yhteensä 830 000 ha eli 17% ojitetusta pinta-alasta (Kojola ym. 2013. Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen suometsien tunnistaminen ja jatkokäytön arvioimisperusteet) © Ilmatieteen laitos Tapio 1000 dd 830 dd 750 dd Kannattaako vielä toinenkin puusukupolvi ? 16
- 86. © Luonnonvarakeskus17 Kitumaan ojitusalueet (keskikasvu alle 1m3/ha/v) → ei uudistamisvelvoitetta - Ei enää jatkotoimenpiteitä
- 87. © Luonnonvarakeskus18 Kolmannes (290 000 ha) metsätaloudellisesti kannattamattomista ojitusalueista on metsämaaksi luokiteltavaa (kasvu >1m3/ha/v) → uudistamisvelvoite - Mikäli leimikko taloudellisesti korjuukelpoinen, tehdään siemenpuuhakkuu ilman muokkausta - Ei enää jatkotoimenpiteitä - Ei kunnostusojituksia eikä muokkauksia Lyhytkorsiräme Varputurvekangas II Keidasräme, rahkaräme Jäkäläturvekangas
- 88. © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus19 18.6.2018 Varputurvekankaat Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus Tuusula
- 91. © Luonnonvarakeskus22 Korpiräme Puolukkaturvekangas I
- 92. © Luonnonvarakeskus23 Korpiräme Puolukkaturvekangas I Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu - kuusi puolukkaturvekankaalla - onko kannattavaa ?
- 95. Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Kuusialikasvokset
- 96. Alikasvoksen vapauttaminen vai… …erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen niiden vuosikymmenten aikana, jolloin pintakasvillisuus on vielä ollut rahkasammalval- tainen. Nykyisessä turvekangasvaiheessa ei uuden Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä runsasta Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Kuusialikasvokset
- 99. Metsäkortekorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua
- 100. Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu Taimiryhmien vapautus ja voimakkaat yläharvennukset Metsäkortekorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua
- 101. Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu Taimiryhmien vapautus ja voimakkaat yläharvennukset Metsäkortekorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua
- 102. Esimerkki pienaukkouudistamisesta Pohjapinta-ala 30 m2 Pohjapinta-alan pudotus 12 neliöön eli poistetaan 18 m2 Poistetaan 9 m2 kuudesta 25 m:n läpimittaisesta pienaukosta ja… …9 m2 välimetsän yläharvennuksesta (välimetsään jää 17 neliön puustotiheys) 33 Mustikka- ja kangaskorpi Mustikkaturvekangas I Lehtokorpi ja ruohokangaskorpi Ruohoturvekangas I ”leveä runkolukujakauma” mutta ei alikasvoksia
- 103. Tavoitteena pienaukkojen taimettuminen ja välimetsään syntyvä taimiaines Taimettumisen jälkeen välimetsä poistetaan tai tehdään voimakas yläharvennus 34 34
- 104. Ruohoturvekangas II
- 105. © Luonnonvarakeskus36 Varsinainen sarakorpi Mustikkaturvekangas II Ruohoinen sarakorpi Ruohoturvekangas II Eniten metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua sekä runkolukujakauman, puulajijakauman että ryhmittäisyyden osalta
- 106. © Luonnonvarakeskus37 Yksi voimakas yläharvennus saattaa olla riittävä
- 107. © Natural Resources Institute Finland38 0 10 20 30 40 50 60 0 10 20 30 40 50 Rungon läpimitta, cm Runkoluku,kpl Jäävä puusto Laskennallinen runkolukujakauma säännöllisen eri-ikäisrakenteiselle puustolle tavoitellulla pohjapinta-alalla Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen Eri-ikäisrakenteen ”ainekset” valmiina olemassa Lähtöpuusto Korpilähtöiset kohteet Markku Saarinen
- 108. © Luonnonvarakeskus Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen Esimerkkinä Multian Havusuon hakkuut 39
- 109. © Natural Resources Institute Finland Koekohteet 40
- 110. Heinävesi; ppa 22 12 m2
- 111. Heinävesi; ppa 22 12 m2
- 112. Heinävesi; ppa 24 17 m2
- 113. Heinävesi; ppa 21 17 m2
- 114. © Natural Resources Institute Finland Multia 3 4 1 21 2 3 4 5 6 9 87 1 2 3 4 5 6 9 87 1 2 3 4 5 6 987 1 2 3 4 5 6 987 Kontrolli ruutu 1 ppa 25 m2 ruutu 4 ppa 28 m2 Hakkuu (21.3.2016) ruutu 2 ppa 29 m2 13 m2 ruutu 3 ppa 31 m2 13 m2
- 115. © Natural Resources Institute Finland46 Multian kokeen hakkuu maaliskuussa 2016
- 116. © Natural Resources Institute Finland47Kuva: Markku Saarinen
- 117. © Natural Resources Institute Finland Tavoitteena suometsien kasvatusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen tarkastelu Pääkysymykset: • Miten vedenpinnan taso vaihtelee erilaisten poimintahakkuu-kiertojen aikana tai vapautetun kuusialikasvoksen kehityksen eri vaiheissa (ilman kunnostusojituksia) ? • Miten puusto kasvaa ja uudistuu erilaisten poimintahakkuiden jälkeen? • Miten paljon jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää turvemaiden metsätalouden kasvihuonekaasu- ja vesistökuormitusta ? 48 18.6.2018
- 118. © Natural Resources Institute Finland Tutkimusryhmä • Luke: Raija Laiho, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Meeri Pearson, Timo Penttilä, Markku Saarinen, Sakari Sarkkola, Sauli Valkonen • Helsingin yliopisto: Kari Minkkinen, Paavo Ojanen, Markku Koskinen • Ilmatieteen laitos: Annalea Lohila, Mika Korkiakoski, Mari Pihlatie 49
- 119. © Natural Resources Institute Finland