Riistametsänhoidon tutkimustaustaa, periaatteita ja työohjeita -esitys Luumäen riistametsänhoidon koulutuspäivästä 20.9.2018.

1. Riistametsänhoito
Marko Svensberg

2. Koulutuksen sisältö
• Riistametsänhoidon tutkimustaustaa
– Yleinen metsäpeitteisyys
– Latvuspeitto
– Suoja maanpinnan läheisyydessä
– Mustikka
• Lainsäädäntö ja sertifioinnit
• Riistametsänhoidon työohjeet
2 | 20.9.2018

3. Riistametsänhoidon
tutkimustaustaa
3 | 20.9.2018

4. 4 | 20.9.2018
Kuva: Janne Miettinen

5. 20.9.2018 5
Aiemmin vallinnut käsitys:
• Vanhojen metsien laji (luonnontilainen tai uudistuskypsä metsä)
• Soveliaita metsiä vähän, 10-30 % → maiseman konfiguraatio
(eli sopivien elinympäristölaikkujen sijainti) korostuu
Nykykäsitys:
• Talousmetsä metsolle sovelias jo 30-40-vuotiaana
• Myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat
• käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa, karut
metsät
→ Soveliaita metsiä paljon enemmän
Metso: vanhojen metsien laji – vai laji joka tarvitsee
joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä?

6. Metsolle tärkeitä metsän rakennepiirteitä:
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys
• Latvuspeitto
• Suoja maanpinnan läheisyydessä
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus
• Korvet avainbiotooppeja! (siellä edelliset piirteet
yhdistyvät)
Samat piirteet tärkeitä myös teerelle, pyylle,
riekolle, metsäjänikselle, metsähanhelle…
6 | 20.9.2018

7. 20.9.2018 7
Kaksi esimerkkiä korpien merkityksestä
• Metsot Pohjois-Suomessa (800 m säde; Miettinen ym. Silva
Fennica 2010):
- tarjolla 3 %
- poikueettomat naaraat 5,5 %
- kukot 6,3 %
- poikueet 7,5 %
• Metsopoikueet, Venäjän Karjala
(10 m säde; Wegge ym. 2005):
10% vs. 30%

8. Miten tärkeitä rakennepiirteitä lisätään?
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys: Yläharvennus, erirakenteisena
kasvatus
• Latvuspeitto: -
• Suoja maanpinnan läheisyydessä: Riistatiheiköt
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus: Sekametsät,
yläharvennus ja erirakenteisena kasvatus
8 | 20.9.2018

9. Tutkimustulokset: Korkean metsäpeitteisyyden tarve
Kurki ym. 2000, Ecology: Fragmentoituminen ja varttuneiden metsien
väheneminen heikentää metsäkanalintujen pesimämenestystä, paras
selitysaste 100 km2 maisemakoolla
Miettinen ym.2005 : Metson soitimen kukkomäärä korkein siellä missä paljon
kasvatusmetsiä, selkein yhteys 1 km säteellä, mutta merkitsevä vielä 3 km
säteellä (30 km2)
Sirkiä ym. 2009: soitimet säilyvät
siellä missä metsäpeitteisyys on
korkea
9 | 20.9.2018

10. 10 | 20.9.2018
o Metsolle ensisijainen tarve
riittävä metsäpeitteisyys
o Suomessa tämä kunnossa
• 43 % kokonaisalasta
• > 50 % Kainuu, K-S, P-K
• < 40 % Etelär. ja Lounais-S
→ Eristyksissä olevia sopivia
laikkuja vähän → Metsiköiden laatu
pääosin määrittää
Sekä maisemat että metsiköt
tärkeitä
Maisemaekologia:
• Maiseman kompositio (määrät)
ja konfiguraatio (sijainnit)
• Taustalla saarieliömaantiede
(kolonisaatiot ja sukupuutot)

11. Metson elinympäristön käyttö Pohjois-Suomessa notkahtaa taimikon
harvennuksessa. Ensiharvennuksen myötä se vähenee vuosikymmeniksi.
(Miettinen, Helle, Nikula & Niemelä, 2010)
11 | 20.9.2018
Kangasmetsät
Läpimitta (cm)
0.0
2.0
4.5
6.5
8.5
10.5
12.5
14.5
16.5
18.5
20.5
24.0
31.0
Latvuspeitto(SDI)
-100
0
100
200
300
%-osuuksienero,metso/verrokki
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
SDI
%-osuuksien ero metso/verrokki
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Hypoteesi: Miettinen ym. 2010

12. 12 | 20.9.2018
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Testaus&todistus: Melin ym. 2016
Metson, teeren ja pyyn poikueet, yht. 157 kpl
Riistakolmioaineisto
Laserdata, välikaiut keskiössä
Tulokset: 0-5 metrin korkeudelta tulleiden
kaikujen osuuden kasvaessa 1 % kasvaa
poikueen löytymisen todennäköisyys 2 %
Kaikilla lajeilla
Kaikilla tutkimusalueilla
Latvuspeitto oli tärkeä metsolle ja pyylle

13. Mustikka
• Mustikka on kanalintujen tärkein
ravintokasvi
• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä
poikueille
– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää
hyönteisravintoa
– Metson poikaset kasvavat nopeammin siellä
missä on paljon mustikkaa (Sjöberg 1996)
13 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala

14. 14 | 20.9.2018
Metso
Mustikka
Levinneisyydet

15. Mustikka ja metso
15 | 20.9.2018
Storch, Oecologia 1993
Baines et al. J. Appl. Ecol. 2004:
Metson pesintämenestys kasvaa
15-20 % mustikkapeitteisyyteen
saakka

16. Mustikan peittävyys
16 | 20.9.2018

17. 17 | 20.9.2018
Metsän kehitysvaihe ja mustikan peitteisyys
Miina et al. 2009

18. 20.9.2018 18
Tulevaisuus?
o Kasvava puunkäyttö: metsäpeitteisyys säilyy ennallaan
tai lähtee laskuun?
o Lyhyemmät kiertoajat vs. vajaakäyttö
o Kuusettuminen etenee (puhtaat kuusikot)
o Sekametsäisyys säilyy jotakuinkin ennallaan
o PEFC + FSC apuna
o Lähinnä kuusi-koivu –sekoitusta (mä-ku-tarve!)
→ Suoja vähenee
→ Pedot verottavat yhä enemmän riekkoja, metsäjäniksiä
ja muuta riistaa
→ Kasvava tarve fiksulle sopeuttamiselle
Myöhemmin puunkorjuun kehittymisen kautta apua?
(ns. ’lisätty todellisuus’)

19. 20.9.2018 19
Mihin meidän kannattaa pyrkiä?
o Vaihtelevarakenteisiin sekametsiin!
o Tietopohja luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta
o Parannus yhdessäkin kohdassa metsän
hoitoketjua auttaa
o Paras tulos saadaan kun riistaa hyödyttäviä pieniä
muutoksia tehdään kiertoajan alusta alkaen
V
S
.

20. Lainsäädäntö ja sertifioinnit
20 | 20.9.2018

21. Metsälaki, Kemera ja sertifioinnit
• Metsälaki
– Mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen
– Vajaatuottoisilla soilla ei enää uudistamisvelvoitetta
– Uudistamiskypsyyden alaraja poistettu (uhka riistalle)
• Kemera
– Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen
– Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia
tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle
10 prosenttia
• PEFC ja FSC
– Säästöpuut ja lehtipuusekoitus tukevat riistaa
21 | 20.9.2018

22. Työohjeet
• Riistatiheiköt
• Taimikonhoito
• Harvennushakkuut
• Ennakkoraivaus
• Uudistaminen
• Tasaikäis-/eri-ikäisrakenteinen
metsänkasvatus
• Poikueympäristöt
• Kustannukset
22 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala

23. Riistatiheiköt
• Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua
 suojaa
• Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja
monilajista
• Kuusen läsnäolo on tärkeää!
• Sopiva kohta
– kostea painanne
– kuvion reuna
– mustikkavarvikon vierus
• Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen
aariin
23 | 20.9.2018

24. 24 | 20.9.2018
Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä
Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10%
kokonaisalasta

25. Taimikonhoito
• Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen
tulevaisuudessa
• Keinot
– Riistatiheiköt
– Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 %
– Havupuulajien sekoitus
• Sekä taimikon varhaishoidossa että taimikonharvennuksessa
25 | 20.9.2018
Kuva: Juha Siekkinen

26. Sekametsäisyys, riistatiheiköt
26 | 20.9.2018

27. Ennakkoraivaus
• Usein ratkaiseva toimenpide koko kiertoajan
jatkon kannalta
• Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun
vuosikymmeniksi
• Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito
antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja
harvennushakkuisiin
• Totaaliraivaus vs. näkemäraivaus
27 | 20.9.2018

28. Ennakkoraivaus – vältä turhaa raivausta ja
kustannuksia
28 | 20.9.2018

29. EI puistometsiä – ei suojaa
29 | 20.9.2018

30. Käytännön vinkit toteutukseen:
taimikonhoito ja ennakkoraivaus
• Jätä yksi tiheikkö jokaista sahattua tankillista
kohti
• Tee erikokoisia tiheikköjä
– Jo muutaman kuusen ryhmä voi olla ihan kelpo
suojapaikka
– Isompiin tiheiköihin myös lehtipuuta
• Pyri säästämään suojaa niin, että keskinäkyvyys
on enintään 40 metriä (harvennuksen jälkeen ei
saisi olla yli 70 metriä)
30 | 20.9.2018

31. 31 | 20.9.2018
Näillä suojan määrä riittävä?
Yläkuva: tiheikkö auttaa
Alakuva: kuusisekoitus
Aika aukeaksi menee kun
harvennus on tehty…
Janne Miettinen, Posio
Juha Siekkinen, Utajärvi

32. Harvennushakkuut
• Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon
turvaaminen sekä metsäpeitteisyys
• Ennakkoraivaus vain ainespuuston
tyville
• alikasvospuiden ja pensaiden
säästäminen aukkopaikoissa
• tavoitteena 20-70 metrin
vaakanäkyvyys
• Vähintään kolmen puulajin sekametsä
• mänty, kuusi, lehtipuu
• kutakin > 5 % ja valtapuuta < 80 %
32 | 20.9.2018
Kuva: Mikko Alhainen

33. Suojaa ja sekapuustoisuutta
33 | 20.9.2018

34. Kuusisekoitus tarpeen
34 | 20.9.2018

35. Uudistaminen
Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen
kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen
mahdollisuuksien turvaaminen
Vaihtoehdot:
• Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät
• Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen
(kustannussäästöt!)
• Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen)
• Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä
maanmuokkaustapoja  Kääntömätästys
• Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto
on riittävän hyvälaatuista
35 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala

36. 36 | 20.9.2018
Uudistusalan raivauksessa säästetty ojanvarsien alikasvos

37. Uudistusalan käsittely
• Luontaisesti syntyneen
taimiaineksen hyödyntäminen
• Maanmuokkaus vain taimettomille
alueille
• Kääntömätästys minimoi
maanpinnan rikkoutumisen ja
säästää varvustoa
• Muokkauksen ja hakkuutähteiden
korjuun välttäminen kanalintujen
haudonta-aikana (touko-kesäkuu)
37 | 20.9.2018
Kuva: Hannu Huttu

38. 38 | 20.9.2018
Hyödynnä luontainen taimiaines, säästä
kannot

39. 39 | 20.9.2018
Mahdollisimman kevyt maanmuokkaus-
kääntömätästys

40. Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen
kasvatus
• Riistan voi ottaa huomioon tasaikäis- ja eri-
ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa.
• Kumpikaan tapa ei itsessään takaa
metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten
täyttymistä.
40 | 20.9.2018

41. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus
• Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän
peitteisenä ja luovat vaihtelua
• Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää
• On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta
• Sopivia kohteita
– korpi
– kostea painanne
– vaihettumisvyöhyke
– puronvarsi
41 | 20.9.2018

42. Eri-ikäisrakenteinen ennen hakkuuta
42 | 20.9.2018

43. Eri-ikäisrakenteinen hakkuun jälkeen
43 | 20.9.2018

44. Pienaukkohakkuut
• Pieniä (0,05 – 0,3 ha) luontaisesti uudistuvia
uudistusaloja
• Kasvatuskelpoisen taimiaineksen hyödyntäminen
 sinne missä tai taimettumiselle parhaat edellytykset
• Pienaukkohakkuiden toteuttaminen siten, että metsä
säilyy peitteisenä
44 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala

45. Poimintahakkuut
• Poimintahakkuilla
alikasvokselle kasvutilaa ja
valoa
 sopii alueille joissa
olemassa olevaa alikasvosta
45 | 20.9.2018

46. Poikue-elinympäristöt
• Poikueympäristöt avainbiotooppeja, siis
riistametsänhoidon erityiskohteita
– Vaihettumisvyöhykkeet
– Korvet
• Tärkeintä avohakkuiden, alaharvennusten ja
tarpeettomien kunnostusojitusten välttäminen
46 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala

47. Vaihettumisvyöhykkeet
• Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden ekosysteemin
välisiä vyöhykkeitä
• Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä
vaihettumisvyöhykkeillä
• puusto monilajista ja kerroksellista
• varvusto elinvoimaista
• maaperässä kosteutta hyönteisille
• Tärkeää peitteisyyden ja
luontaisen vesitalouden säilyttäminen!
47 | 20.9.2018

48. Metsopoikueen liikkeet
• koppelolle GPS-lähetin
poikasten ollessa viikon ikäisiä
(Wegge ym. 2007)

49. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito
• Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana
• Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä
maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa
• Vältetään ennakkoraivausta
• Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä
tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä
• Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai
poimintahakkuu
• Korkeintaan pistouria
49 | 20.9.2018

50. Kustannustehokkuus
1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen:
rakenteellista monimuotoisuutta – edullisesti
2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta –
edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot,
havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle)
3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää
metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta
ja mustikkaa –tärkeimmät poikueympäristöt
4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä
50 | 20.9.2018
Kuva: Janne Miettinen

51. Kustannusvaikutukset
• Riistatiheiköt: vaikutus nettonykyarvoon puolet pinta-alan osuudesta
(1% ja 0,5%, 2% ja 1%...)
– 4 kpl 0,5 aarin tiheikköjä vie 2 % pinta-alasta, tällöin kustannus 0-1
%
– Huomioimatta seuraavat:
• Järeytyminen hidastuu lähinnä vain tiheikön keskellä
• Hoitotyö nopeutuu
• Tiheiköt usein metsänhoidollisesti hankalia kohtia, joten
kasvutappio pienempi(?)
Riistatiheikön kustannus
1-3 euroa (0,5 aaria)

52. 52 | 20.9.2018
Alikasvoksen hyödyntäminen tarjoaa loistavat mahdollisuudet, uudistamisen
kulut noin1500 eur/ha!

53. Kustannusvaikutukset
• Sekametsäisyys: 0 (tai +-10 %)
– Tuoreilla kankailla 80%/20% sekapuusto tuottaa saman kuin kuusi 100%
– Lievissä sekoituksissa sekametsäefekti, tuotto jopa +
– Fiksua varautumista tuhoihin (usein lajispesifejä), puunhinnan muutoksiin ym.
– Kuivahkoilla kankailla tappiota tulee jonkin verran, tappiota voi lieventää 2.
harvennuksessa pienentämällä sekapuuston osuutta (näin valtaosa kiertoajasta
runsaammin sekapuustoista)
• Laadukkaat, kerroksellisrakenteiset säästöpuuryhmät: +- 0
• Yläharvennus: + 2 % (riippuu korkokannasta)
– Oleellista arvokasvukynnyksen hyödyntäminen ja sopivien kohteiden valinta

54. Kustannusvaikutukset
• Erirakenteisena kasvatus: jopa + 5%
– Oikea kohdennus tarpeen: jos taimiainesta on, tuotto +, ilman sitä –
– Kilpailukyky paras rehevillä turvemaillla
– Korvissa tuotto voi olla + 1-5 % (ojitusmätästys, heinäämiset ja
taimikonhoidot syövät tasarakenteisen suhteellisen kannattavuuden)
• Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: tilatasolla - 2 %
– Jos näitä pinta-alasta noin 10 % ja tuotto-oletus 20 %
alempi
• Jos haluaa ohjata vaikka 1-5 % metsän tuotosta
riistan hyväksi, niin voi lisäksi
– Ennallistaa riekkosoita
– Käyttää runsaampia sekapuustoja
– Jättää enemmän tiheikköjä

55. KERTAUS: NÄIN SUOSIT RIISTAAHuomio varvustoon –
mustikka tärkein monille lajeille
© Suomen riistakeskus
Säästöpuuryhmät, kevyt maanmuokkaus ja
uudistamisessa hyödynnettävät alikasvosryhmät
Taimikossa –säästä riistatiheikköjä ja 3 puulajiaRunsas kenttäkerros, 3 puulajia,
puuston tiheys- ja kokovaihtelua
Puusto kasvaa vaiheittain
metsään siirryttäessä
Soiden laidoilla kohti
luonnontilaista, jatkuvasti
puustoista tilaa
Matalakasvuista suojaa
aluskasvillisuuden ja
pensaiden suosimisella
Ennakkoraivaus –säästä
suojaa

56. RIISTAMETSÄNHOITO ON YKSINKERTAISTA
SINÄ PÄÄTÄT
56 | 20.9.2018
Kiitos!

57. Hirvivahinkojen vähentäminen
• Ajattelutavan muutos –
ennakkoraivauksen tarve
• Ravinnon tasainen saatavuus
• Hakkuutähteiden tarjonta varsinkin
talvella
• Kasvatusmetsien alikasvos
• Taimikoiden tiheys riittävä -
särkymävara
• Kuusikossa alikasvosvesakon
hyödynnys ravintona
• Luontainen uudistaminen –
viljelytaimien maittavuus
(ravinnepommi)
• Hyöty lehtipuuvesakon
kurissapitämisessä
• Voimalinjat, tiet, peltojen reunat yms
hyötykäyttöön