Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus - Jarkko Koskela, Mhy Keskipohja
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsäomistamisen erityiskysymykset - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Kuolinpesä metsänomistajana - Jaakko Liinamaa, Suomen metsäkeskus
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus - Jarkko Koskela, Mhy Keskipohja
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsäomistamisen erityiskysymykset - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Kuolinpesä metsänomistajana - Jaakko Liinamaa, Suomen metsäkeskus
Naisenergiaa metsiin -hankkeen Metsätuhot-verkkoluennon esitys 13.3.2018. Aiheena metsätuhot ja niiden torjunta, alueellisena painopisteenä Etelä-Savo. Esityksen laatinut metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus
Miten mehiläiset pitäisi talveuttaa, jotta ne parhaiten selviäisivät talvesta? Millaiset tekijät vaikuttavat mehiläisten talvehtimiseen? Miten voi selvitellä syytä pesän talvikuolemaan? Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälän laatima opas (2013) ohjeistaa mehiläisten talveuttamisen eri puoliin.
Swedbank viis 2021. a kevadel läbi igaaastase tööstusettevõtete uuringu.
Töötlev tööstus on suurim majandusektor Eestis, kus töötab 120 tuhat inimest, mis annab 14,4% kogu Eesti SKPst ja teeb 10,2 miljardi eest eksporti.
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositusTHL
Aikuisten jäykkäkouristusrokotukset - uusi suositus. THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Tuija Leinon esitys verkkokoulutuksessa 15.3.2018.
This document summarizes the sustainable traditional indigenous forest resource management systems and practices (STIFRMSP) of the Northern Kankana-ey/Applai ethnic group in Tadian, Mountain Province, Philippines.
It describes the different types of forests they manage, including communally owned "komunal" forests and privately claimed "lakon" and "taban" forests. It also outlines their traditional "batangan" land use system and the various zones like farm grounds, pasture lands, burial grounds, etc.
The document then explains aspects of adopting and implementing their systems, which includes free "galatis" labor for community works and strict taboos against unauthorized forest destruction. It provides details
Naisenergiaa metsiin -hankkeen Asiantuntija vastaa -webinaarin luentomateriaali. Aiheina metsätuhot, metsänhoito ja kevään ajankohtaisasiat. (c) Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus
Metsätuhot ja niihin varautuminen -koulutustilaisuuden materiaali Kouvolasta 16.10.2018. (c) Pekka Kuitunen, metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Naisenergiaa metsiin -hankkeen Metsätuhot-verkkoluennon esitys 13.3.2018. Aiheena metsätuhot ja niiden torjunta, alueellisena painopisteenä Etelä-Savo. Esityksen laatinut metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus
Miten mehiläiset pitäisi talveuttaa, jotta ne parhaiten selviäisivät talvesta? Millaiset tekijät vaikuttavat mehiläisten talvehtimiseen? Miten voi selvitellä syytä pesän talvikuolemaan? Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälän laatima opas (2013) ohjeistaa mehiläisten talveuttamisen eri puoliin.
Swedbank viis 2021. a kevadel läbi igaaastase tööstusettevõtete uuringu.
Töötlev tööstus on suurim majandusektor Eestis, kus töötab 120 tuhat inimest, mis annab 14,4% kogu Eesti SKPst ja teeb 10,2 miljardi eest eksporti.
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositusTHL
Aikuisten jäykkäkouristusrokotukset - uusi suositus. THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Tuija Leinon esitys verkkokoulutuksessa 15.3.2018.
This document summarizes the sustainable traditional indigenous forest resource management systems and practices (STIFRMSP) of the Northern Kankana-ey/Applai ethnic group in Tadian, Mountain Province, Philippines.
It describes the different types of forests they manage, including communally owned "komunal" forests and privately claimed "lakon" and "taban" forests. It also outlines their traditional "batangan" land use system and the various zones like farm grounds, pasture lands, burial grounds, etc.
The document then explains aspects of adopting and implementing their systems, which includes free "galatis" labor for community works and strict taboos against unauthorized forest destruction. It provides details
Naisenergiaa metsiin -hankkeen Asiantuntija vastaa -webinaarin luentomateriaali. Aiheina metsätuhot, metsänhoito ja kevään ajankohtaisasiat. (c) Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus
Metsätuhot ja niihin varautuminen -koulutustilaisuuden materiaali Kouvolasta 16.10.2018. (c) Pekka Kuitunen, metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. • Hirvituhot ja niiden estäminen
• Juurikääpä
• Myyrä
• Tuuli- ja lumituhot
• Hyönteistuhot: kirjanpainaja
• Muut sienitaudit: versosurma, kuusen tuomiruoste
Tilaisuuden aiheet
3. • Taimikoiden laatua alentavia tuhoja yli 500 000 hehtaarin alalla
(VMI 11)
• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri ristiriita
› Vuonna 2018 ilmoitetuista hirvituhoista korvattiin metsänomistajille alle
kaksi miljoonaa euroa reilun 4000 hehtaarin alalta
› Keski-Suomi 357 ha ja 243 308 euroa
• Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvet aiheuttavat
metsänomistajille 30-50 miljoonan euron vahingot vuosittain
(vaihtelu melko suuri)
• Tuhokorvaukset ovat pieniä, koska
› Vain 60 % metsien pinta-alasta korvauksen piirissä (yksityiset omistajat)
› Huomattava osa metsänomistajista ei ilmoita vahinkoja
Hirvituhot
5. Tuhot varttuneissa puissa
• Korvaus on haettava kolmen vuoden
kuluessa tuhon syntymisestä
Kuvat: Heikki Kraft
6. • Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästämällä
kohtuullisena
› Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet talvikannalle (76 000 hirveä)
› Metsästysseurat hakevat luvat huhtikuun aikana
› Metsästyksen ajoittaminen loppusyksyyn vaikuttaa talvehtimisalueen tuhoihin
• Tiheä ja hyvin hoidettu taimikko kestää parhaiten hirviä; ylitiheä
etukasvuinen lehtipuuvesakko lisää riskiä
• Varhaisperkaus on hirvivahinkoriskin välttämiseksi tärkeä toimenpide
• Ongelma-alueilla kasvatettava taimikko kannattaa pitää mahdollisimman
tiheänä noin 5 metrin pituusvaiheeseen asti (tämä perusteltua myös
laadun kannalta, vrt. MH-suositukset)
• Karkotteet ja hajusteet eivät tehoa Tricoa lukuun ottamatta (lampaan
teurasjätteen rasvasta tehty haju- ja makuvaikutukseen perustuva
karkote)
• Ohjaaminen nuolukivien avulla muualle taimikoista
Hirvituhojen estäminen
7. Kokemuksia karkotteista
Koejärjestelyt: 4 koealaa
Kuusamolainen 12-13-vuotias männikkö, taimimäärät 2830-4670 kpl/ha
Koivulla: 2009 istutettu 1800 kpl/ha, pit. 40 cm: käsittelyt 2009, 2010 ja 2011
pituudet mittauksen päättyessä 187 cm (kesäkuu), 178 cm (syyskuu) ja 187 cm
(käsittelemätön)
9. • Latvakasvainten syönti männiköissä:
› Ei käsittelyä 12-20 % syötyjä
› Koivutisle 12-14 %
› Trico 0-2 %
• Latvakiehkurassa olevien oksien syönti:
› Ei käsittelyä 32-49 %
› Koivutisle 24-31 %
› Trico 0-2 %
• Oksasyönti:
› Ei käsittelyä 53-72 % syötyjä
› Koivutisle 46-52 %
› Trico 3-10 %
Yhteenveto
Trico-käsittely antoi hyvän suojan latvakasvaimelle
Koivutisleen teho oli heikko
10. • Aiheuttaa vuosittain 50 miljoonan euron tappiot
metsänomistajille kuusikoissa ja männiköissä
• Kesäaikaisten kasvatushakkuiden välttäminen
havupuuvaltaisissa metsissä (ei enää mahdollista)
• Kantokäsittely torjunta-aineella
› Ureavalmisteet
› Harmaaorvakkasienivalmisteet
Juurikäävän torjunta
12. • Viimeisin todella runsas myyrätuho talvella
2008-2009, jolloin tuhoutui täydellisesti yli
20 000 ha nuoria taimikoita
• Tappiot tuolloin yli 20 milj. euroa
• Suomessa 11 myyrälajia, joista kaksi
(kolme) aiheuttaa metsätuhoja
• Myyräkannat lisääntyvät 3-4 vuoden
välein niin voimakkaasti, että myyrät
syövät muun ravinnon vähentyessä
myös puuntaimia
Myyrätuhot
Peltomyyrän syöntijälki
13. • Peltomyyrä syö yleensä taimen tyviosan kuorta
• Metsämyyrän tuhot usein taimen latvassa
• Vesimyyrä katkoo turve- ja multamaalla kasvavien puiden
juuria, jolloin puut kaatuvat
• Tuhoja voidaan vähentää:
› Taimille asetettavat tyvisuojat
› Lumen polkeminen taimen ympäriltä
› Taimien ympärysten heinääminen
› Syötit, loukutus
› Luonnossa olevien petojen elinolojen kehittäminen
Myyrätuhojen torjunta
14. • Kirjanpainajatuhoja on esiintynyt viime vuosina 1500-
3000 hehtaaria vuodessa
• Kirjanpainajatuhot eivät asetu nykytietämyksen mukaan
enää vuosituhannen vaihteen alhaiselle tasolle
› Hyönteisten määrä lisääntyi metsissämme vuonna 2010
sattuneiden Asta- ja Veera-myrskyjen seurauksena
› Tuulituhoja on esiintynyt vuosittain lisääntymispaikkoja
runsaasti (kuorellinen havupuu)
• Tuhot voivat olla jopa yli 10 000 €/ha. Metsänomistajien
menetykset miljoonia euroja vuosittain.
Hyönteistuhot
15. • Kirjanpainaja talvehtii aikuisena saastuneen kuusimetsän
karikkeessa maassa
• Kuoriaiset aloittavat parveilun, kun ilman lämpötila ylittää 18ºC tai
maan lämpötila ylittää noin 9ºC
• Koiraat iskeytyvät kuusen (joskus myös männyn) kuoren läpi
nilakerrokseen
• Naaraat tulevat perässä
• Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuu toukat
› Toukat ovat muutaman millimetrin mittaisia ja valkeita
› Toukat syövät toisistaan erilleen käytävät nilakerrokseen
› Toukat koteloituvat ja koteloista kuoriutuu aikuinen
› Kehitysvaihe toukasta aikuisuuteen kestää kaksi kuukautta
• Mahdollinen toinen sukupolvi saman vuoden elokuussa, jos
kesäkuun loppuun mennessä riittävä lämpösumma
Kirjanpainajan lisääntyminen
16. • Ensioire kirjanpainajista on yleensä noin yhden millimetrin
kokoiset reiät kuoressa eri puolilla runkoa pihkavuotoa
Ensioireet kirjanpainajatuhoissa
21. • Taimien käsittely torjunta-aineella
• Tehokas maanmuokkaus
› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja:
1. Täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi
2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein kivennäismaalla
syönti vaikeutuu
• Kantojen nosto
• Viljelyn viivästyttäminen
› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme vuotta, jolloin
heinittyminen lähtenyt käyntiin
Tukkimiehentäin torjuminen
22. • Pääosa tuhoista syntyy tuoreiden aukkojen reunametsiin
tai hiljattain harvennettuihin kasvatusmetsiin
› Aukot pyritään rajaamaan siten, että vallitsevat tuulet
vaikuttavat mahdollisimman vähän
› Vältetään voimakkaita harvennuksia, erityisesti pitkään liian
tiheinä olleissa metsissä
› Vältetään kapeiden metsäkaistaleiden jättämistä tuulille herkille
alueille
Tuulituhojen estäminen
23. • Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin antamalla puille
riittävästi kasvutilaa jo taimikkovaiheesta saakka
riukuuntuneet puut kestävät huonosti lumikuormaa
• Kahtena perättäisenä talvena
ollut poikkeuksellisia säitä:
lumi kertynyt pitkän aikaa
puustoon
• Tykkylumialueilla
tuhoja esiintyy jossakin
määrin aina
(korkeus 250 mpy)
Lumituhot
24. • Vuosina 2016-2018 esiintyi runsaasti versosurmaa
Keski- ja Itä-Suomessa
Sienitaudit
25. • Kasvupaikalle sopiva puulaji kestää parhaiten vaihtelevien
säiden stressitekijöitä
› Seurannaistuhot vähenevät
• Hirvituhoja ei voi hallita, kun hirvikanta liian suuri
• Lumi-, tuuli- ja sienituhoja voi vähentää harventamalla
taimikot ja kasvatusmetsät oikeaan aikaan
• Hyönteistuhot lisääntyvät voimakkaasti, jos metsissä on
vaurioitunutta kuorellista havupuuta
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoriskejä voidaan
vähentää välttämällä yhden puulajin laajoja viljelyalueita
Yhteenveto