Riistametsänhoito - mistä on kyse? Esitetty riistametsänhoidon koulutuspäivässä (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella 3.10.2018, (c) Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Riistametsänhoito - mistä on kyse? Esitetty riistametsänhoidon koulutuspäivässä (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella 3.10.2018, (c) Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Monimetsä - Kevään luonnonhoitowebinaari metsänomistajilleSuomen metsäkeskus
Monimetsä- hankkeen kevään luonnonhoitowebinaari metsänomistajille 2.3.2020. Luennoitsijoina Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat Sanna Kotiharju ja Annikka Selander
Riistametsänhoidon työohjeet. Toimijakoulutus 3.10.2018 Haukivuorella (Suomen metsäkeskus), esitys (c) Janne Miettinen ja Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Paikkatiedot ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen riistametsänhoidossa. Esitys 3.10.2018 Riistametsänhoidon koulutuksessa (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella, (c) Janne Miettinen, Suomen riistakeskus.
Monimetsä - Kevään luonnonhoitowebinaari metsänomistajilleSuomen metsäkeskus
Monimetsä- hankkeen kevään luonnonhoitowebinaari metsänomistajille 2.3.2020. Luennoitsijoina Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat Sanna Kotiharju ja Annikka Selander
Riistametsänhoidon työohjeet. Toimijakoulutus 3.10.2018 Haukivuorella (Suomen metsäkeskus), esitys (c) Janne Miettinen ja Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Paikkatiedot ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen riistametsänhoidossa. Esitys 3.10.2018 Riistametsänhoidon koulutuksessa (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella, (c) Janne Miettinen, Suomen riistakeskus.
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Suomen metsäkeskus
Metsämaisema mieleiseksi - Projektipäällikkö Tarja Hämäläinen, Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Suomen metsäkeskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Uusi inventointiohjelma -webinaari toimijoille 14.2.2020, Suomen metsäkeskus.
Luontotiedon keruun menetelmät - 14.2.2020 Miia Saarimaa
Webinaarissa esiteltiin toimijoille uuden metsävarojen inventointiohjelman periaatteita ja toteutustapaa sekä kerättävän metsävaratietojen sisältöä ja laatua.
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaSuomen metsäkeskus
Maiseman ja vesistöjen huomioiminen metsänkäsittelyssä Puumalan alueella. Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Puumala, 7.10.2019, Tarja Hämäläinen, asiakkuuspäällikkö, Suomen metsäkeskus.
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
5. 20.9.2018 5
Aiemmin vallinnut käsitys:
• Vanhojen metsien laji (luonnontilainen tai uudistuskypsä metsä)
• Soveliaita metsiä vähän, 10-30 % → maiseman konfiguraatio
(eli sopivien elinympäristölaikkujen sijainti) korostuu
Nykykäsitys:
• Talousmetsä metsolle sovelias jo 30-40-vuotiaana
• Myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat
• käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa, karut
metsät
→ Soveliaita metsiä paljon enemmän
Metso: vanhojen metsien laji – vai laji joka tarvitsee
joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä?
6. Metsolle tärkeitä metsän rakennepiirteitä:
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys
• Latvuspeitto
• Suoja maanpinnan läheisyydessä
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus
• Korvet avainbiotooppeja! (siellä edelliset piirteet
yhdistyvät)
Samat piirteet tärkeitä myös teerelle, pyylle,
riekolle, metsäjänikselle, metsähanhelle…
6 | 20.9.2018
7. 20.9.2018 7
Kaksi esimerkkiä korpien merkityksestä
• Metsot Pohjois-Suomessa (800 m säde; Miettinen ym. Silva
Fennica 2010):
- tarjolla 3 %
- poikueettomat naaraat 5,5 %
- kukot 6,3 %
- poikueet 7,5 %
• Metsopoikueet, Venäjän Karjala
(10 m säde; Wegge ym. 2005):
10% vs. 30%
8. Miten tärkeitä rakennepiirteitä lisätään?
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys: Yläharvennus, erirakenteisena
kasvatus
• Latvuspeitto: -
• Suoja maanpinnan läheisyydessä: Riistatiheiköt
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus: Sekametsät,
yläharvennus ja erirakenteisena kasvatus
8 | 20.9.2018
9. Tutkimustulokset: Korkean metsäpeitteisyyden tarve
Kurki ym. 2000, Ecology: Fragmentoituminen ja varttuneiden metsien
väheneminen heikentää metsäkanalintujen pesimämenestystä, paras
selitysaste 100 km2 maisemakoolla
Miettinen ym.2005 : Metson soitimen kukkomäärä korkein siellä missä paljon
kasvatusmetsiä, selkein yhteys 1 km säteellä, mutta merkitsevä vielä 3 km
säteellä (30 km2)
Sirkiä ym. 2009: soitimet säilyvät
siellä missä metsäpeitteisyys on
korkea
9 | 20.9.2018
10. 10 | 20.9.2018
o Metsolle ensisijainen tarve
riittävä metsäpeitteisyys
o Suomessa tämä kunnossa
• 43 % kokonaisalasta
• > 50 % Kainuu, K-S, P-K
• < 40 % Etelär. ja Lounais-S
→ Eristyksissä olevia sopivia
laikkuja vähän → Metsiköiden laatu
pääosin määrittää
Sekä maisemat että metsiköt
tärkeitä
Maisemaekologia:
• Maiseman kompositio (määrät)
ja konfiguraatio (sijainnit)
• Taustalla saarieliömaantiede
(kolonisaatiot ja sukupuutot)
11. Metson elinympäristön käyttö Pohjois-Suomessa notkahtaa taimikon
harvennuksessa. Ensiharvennuksen myötä se vähenee vuosikymmeniksi.
(Miettinen, Helle, Nikula & Niemelä, 2010)
11 | 20.9.2018
Kangasmetsät
Läpimitta (cm)
0.0
2.0
4.5
6.5
8.5
10.5
12.5
14.5
16.5
18.5
20.5
24.0
31.0
Latvuspeitto(SDI)
-100
0
100
200
300
%-osuuksienero,metso/verrokki
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
SDI
%-osuuksien ero metso/verrokki
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Hypoteesi: Miettinen ym. 2010
12. 12 | 20.9.2018
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Testaus&todistus: Melin ym. 2016
Metson, teeren ja pyyn poikueet, yht. 157 kpl
Riistakolmioaineisto
Laserdata, välikaiut keskiössä
Tulokset: 0-5 metrin korkeudelta tulleiden
kaikujen osuuden kasvaessa 1 % kasvaa
poikueen löytymisen todennäköisyys 2 %
Kaikilla lajeilla
Kaikilla tutkimusalueilla
Latvuspeitto oli tärkeä metsolle ja pyylle
13. Mustikka
• Mustikka on kanalintujen tärkein
ravintokasvi
• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä
poikueille
– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää
hyönteisravintoa
– Metson poikaset kasvavat nopeammin siellä
missä on paljon mustikkaa (Sjöberg 1996)
13 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala
15. Mustikka ja metso
15 | 20.9.2018
Storch, Oecologia 1993
Baines et al. J. Appl. Ecol. 2004:
Metson pesintämenestys kasvaa
15-20 % mustikkapeitteisyyteen
saakka
18. 20.9.2018 18
Tulevaisuus?
o Kasvava puunkäyttö: metsäpeitteisyys säilyy ennallaan
tai lähtee laskuun?
o Lyhyemmät kiertoajat vs. vajaakäyttö
o Kuusettuminen etenee (puhtaat kuusikot)
o Sekametsäisyys säilyy jotakuinkin ennallaan
o PEFC + FSC apuna
o Lähinnä kuusi-koivu –sekoitusta (mä-ku-tarve!)
→ Suoja vähenee
→ Pedot verottavat yhä enemmän riekkoja, metsäjäniksiä
ja muuta riistaa
→ Kasvava tarve fiksulle sopeuttamiselle
Myöhemmin puunkorjuun kehittymisen kautta apua?
(ns. ’lisätty todellisuus’)
19. 20.9.2018 19
Mihin meidän kannattaa pyrkiä?
o Vaihtelevarakenteisiin sekametsiin!
o Tietopohja luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta
o Parannus yhdessäkin kohdassa metsän
hoitoketjua auttaa
o Paras tulos saadaan kun riistaa hyödyttäviä pieniä
muutoksia tehdään kiertoajan alusta alkaen
V
S
.
21. Metsälaki, Kemera ja sertifioinnit
• Metsälaki
– Mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen
– Vajaatuottoisilla soilla ei enää uudistamisvelvoitetta
– Uudistamiskypsyyden alaraja poistettu (uhka riistalle)
• Kemera
– Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen
– Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia
tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle
10 prosenttia
• PEFC ja FSC
– Säästöpuut ja lehtipuusekoitus tukevat riistaa
21 | 20.9.2018
23. Riistatiheiköt
• Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua
suojaa
• Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja
monilajista
• Kuusen läsnäolo on tärkeää!
• Sopiva kohta
– kostea painanne
– kuvion reuna
– mustikkavarvikon vierus
• Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen
aariin
23 | 20.9.2018
24. 24 | 20.9.2018
Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä
Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10%
kokonaisalasta
25. Taimikonhoito
• Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen
tulevaisuudessa
• Keinot
– Riistatiheiköt
– Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 %
– Havupuulajien sekoitus
• Sekä taimikon varhaishoidossa että taimikonharvennuksessa
25 | 20.9.2018
Kuva: Juha Siekkinen
27. Ennakkoraivaus
• Usein ratkaiseva toimenpide koko kiertoajan
jatkon kannalta
• Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun
vuosikymmeniksi
• Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito
antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja
harvennushakkuisiin
• Totaaliraivaus vs. näkemäraivaus
27 | 20.9.2018
30. Käytännön vinkit toteutukseen:
taimikonhoito ja ennakkoraivaus
• Jätä yksi tiheikkö jokaista sahattua tankillista
kohti
• Tee erikokoisia tiheikköjä
– Jo muutaman kuusen ryhmä voi olla ihan kelpo
suojapaikka
– Isompiin tiheiköihin myös lehtipuuta
• Pyri säästämään suojaa niin, että keskinäkyvyys
on enintään 40 metriä (harvennuksen jälkeen ei
saisi olla yli 70 metriä)
30 | 20.9.2018
31. 31 | 20.9.2018
Näillä suojan määrä riittävä?
Yläkuva: tiheikkö auttaa
Alakuva: kuusisekoitus
Aika aukeaksi menee kun
harvennus on tehty…
Janne Miettinen, Posio
Juha Siekkinen, Utajärvi
32. Harvennushakkuut
• Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon
turvaaminen sekä metsäpeitteisyys
• Ennakkoraivaus vain ainespuuston
tyville
• alikasvospuiden ja pensaiden
säästäminen aukkopaikoissa
• tavoitteena 20-70 metrin
vaakanäkyvyys
• Vähintään kolmen puulajin sekametsä
• mänty, kuusi, lehtipuu
• kutakin > 5 % ja valtapuuta < 80 %
32 | 20.9.2018
Kuva: Mikko Alhainen
35. Uudistaminen
Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen
kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen
mahdollisuuksien turvaaminen
Vaihtoehdot:
• Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät
• Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen
(kustannussäästöt!)
• Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen)
• Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä
maanmuokkaustapoja Kääntömätästys
• Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto
on riittävän hyvälaatuista
35 | 20.9.2018
Kuva: Mirja Rantala
40. Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen
kasvatus
• Riistan voi ottaa huomioon tasaikäis- ja eri-
ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa.
• Kumpikaan tapa ei itsessään takaa
metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten
täyttymistä.
40 | 20.9.2018
41. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus
• Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän
peitteisenä ja luovat vaihtelua
• Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää
• On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta
• Sopivia kohteita
– korpi
– kostea painanne
– vaihettumisvyöhyke
– puronvarsi
41 | 20.9.2018
47. Vaihettumisvyöhykkeet
• Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden ekosysteemin
välisiä vyöhykkeitä
• Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä
vaihettumisvyöhykkeillä
• puusto monilajista ja kerroksellista
• varvusto elinvoimaista
• maaperässä kosteutta hyönteisille
• Tärkeää peitteisyyden ja
luontaisen vesitalouden säilyttäminen!
47 | 20.9.2018
49. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito
• Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana
• Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä
maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa
• Vältetään ennakkoraivausta
• Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä
tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä
• Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai
poimintahakkuu
• Korkeintaan pistouria
49 | 20.9.2018
50. Kustannustehokkuus
1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen:
rakenteellista monimuotoisuutta – edullisesti
2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta –
edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot,
havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle)
3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää
metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta
ja mustikkaa –tärkeimmät poikueympäristöt
4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä
50 | 20.9.2018
Kuva: Janne Miettinen
51. Kustannusvaikutukset
• Riistatiheiköt: vaikutus nettonykyarvoon puolet pinta-alan osuudesta
(1% ja 0,5%, 2% ja 1%...)
– 4 kpl 0,5 aarin tiheikköjä vie 2 % pinta-alasta, tällöin kustannus 0-1
%
– Huomioimatta seuraavat:
• Järeytyminen hidastuu lähinnä vain tiheikön keskellä
• Hoitotyö nopeutuu
• Tiheiköt usein metsänhoidollisesti hankalia kohtia, joten
kasvutappio pienempi(?)
Riistatiheikön kustannus
1-3 euroa (0,5 aaria)
53. Kustannusvaikutukset
• Sekametsäisyys: 0 (tai +-10 %)
– Tuoreilla kankailla 80%/20% sekapuusto tuottaa saman kuin kuusi 100%
– Lievissä sekoituksissa sekametsäefekti, tuotto jopa +
– Fiksua varautumista tuhoihin (usein lajispesifejä), puunhinnan muutoksiin ym.
– Kuivahkoilla kankailla tappiota tulee jonkin verran, tappiota voi lieventää 2.
harvennuksessa pienentämällä sekapuuston osuutta (näin valtaosa kiertoajasta
runsaammin sekapuustoista)
• Laadukkaat, kerroksellisrakenteiset säästöpuuryhmät: +- 0
• Yläharvennus: + 2 % (riippuu korkokannasta)
– Oleellista arvokasvukynnyksen hyödyntäminen ja sopivien kohteiden valinta
54. Kustannusvaikutukset
• Erirakenteisena kasvatus: jopa + 5%
– Oikea kohdennus tarpeen: jos taimiainesta on, tuotto +, ilman sitä –
– Kilpailukyky paras rehevillä turvemaillla
– Korvissa tuotto voi olla + 1-5 % (ojitusmätästys, heinäämiset ja
taimikonhoidot syövät tasarakenteisen suhteellisen kannattavuuden)
• Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: tilatasolla - 2 %
– Jos näitä pinta-alasta noin 10 % ja tuotto-oletus 20 %
alempi
• Jos haluaa ohjata vaikka 1-5 % metsän tuotosta
riistan hyväksi, niin voi lisäksi
– Ennallistaa riekkosoita
– Käyttää runsaampia sekapuustoja
– Jättää enemmän tiheikköjä