Kuusen kerkkainfo 8.5.2020

1. Kuusenkerkkää metsästä ?
Metsästä monituotebisnestä
https://www.metsakeskus.fi/metsasta-monituotebisnesta

2. • Turvallisuushakuisuus
› Meillä on maailman puhtain pohjavesi, maaperä, ilma
› Meillä ruokaturvallisuuden taso erinomainen ja tunnettu
› Raaka-aineiden jäljitettävyys koko ketjussa
• Terveellisyyden tavoittelu, luonnonmukaisuus ja
ekologisuus
› Luonnontuotteet ja luomu-markkinat kasvavat
› Kasviperäiset suosio, kasvisproteiinit
› Luomu-laatu, sertifiointi luomukeruualueeksi tärkeä
› Suomalaiset villimarjat on superfoodia!
› Pohjoismaisuus, arktisuus kiinnostaa
Kansainvälinen kysyntä ja trendit

3. Ajankohta: Touko-kesäkuu; vaihtelee vuosittain, alueittain ja puittain. Paras keruuaika kestää 2-3
viikkoa.
Saanto: Varttuneesta kuusentaimikosta voidaan kerätä n. 500-800 kg/ha. 4-6 metrinen raivattu
kuusentaimikko (1800 runkoa/ha) on optimaalinen keruukohde.
Keruunopeus: 0,5-4 kg/tunti.
Keruupalkkio: 4-6 €/kg (huom. kerääjälle).
Keruualueen vuokra: 0,5 - 1 €/kg metsänomistajalle.
Esimerkkilaskelma: Kymmenen keruupäivän keruupalkkio (tehollinen työpäivä 7 tuntia): 7 h/pv x 10 pv
x 2 kg/h x 5 €/kg = 700 € verovapaana keruupalkkiona.
Kestävyys
• Tutkimusten mukaan kerkänkeruu hieman hidastaa kuusentaimen sädekasvua. Kasvutappio
minimoidaan keräämällä korkeintaan 2/3 kerkistä, jättäen ylimmän latvuksen sekä oksien päät
keräämättä. Useana vuonna samoista puista toistettu keruu lisää kasvutappioita, mutta vaikutusta
voidaan vähentää pitämällä keruussa välivuosia. Älä katkaise kuusen latvakasvainta!
Kuusenkerkän keruusta metsässä

4. • Miina J., Niemistö P., Potila H., Savonen E.-M. (2018).
Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuusen kasvuun.
Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018. Linkki artikkeliin
• Ikaalisissa ja Joensuussa sijaitsevien keruukokeiden avulla 3–4-
metristen kuusten kerkkäsatoa ja kerkkien keruuseen kuluvaa
aikaa.
› Vain Ikaalisissa mitattiin kasvu 13 vuoden ajalta keruun jälkeen, koepuut
kairattiin
› Vain Joensuussa mitattiin kerkkien keruuseen kuluva aika
Tutkimustietoa Lukelta

5. • Kahden vuoren peräkkäinen keruu vaikutti sädekasvuun (tilastollisesti
merkittävästi) enemmän kun kertakeruu
› Kerran kerätyissä 5 vuoden keskimääräinen sädekasvu oli 95 % kontrollipuiden
kasvusta, Kaksi kertaa kerätyissä 80 %
› Keruu koko latvuksen alueelta alensi kasvua enemmän kuin osittain keruu, mutta ero ei
ollut tilastollisesti merkitsevä
• Tulokset alustavia, koska mittaukset puutasolla, ei koealoilla
• Kerkkien keruu muokkasi kuusen latvuksen muotoa, kun versojen keruu esti
oksien pituuskasvun. Keruun johdosta oksankärkiin syntyi silmurykelmiä ja
kuusen latvukset tuuheutuivat
• Pituuskasvua seurattiin Ikaalisen keruukokeella vain keruuvuosina 2003 ja 2004,
jolloin keruun ei havaittu vaikuttavan pituuskasvuun, kun latvakasvaimiin ei
koskettu (Potila ym. 2005).
• Keruuvuosien aikana keruu ei myöskään alentanut neulasten ravinnepitoisuuksia
ja kuivapainoja, eikä heikentänyt puiden terveydentilaa
Kuusenkerkän keruun vaikutus

6. • Taimikosta, jossa kasvaa 1800 kuusta/ha ja kerkkäsato on keskimäärin
0,4 kg/puu, saadaan kerkkiä yhteensä 720 kg/ha.
• Hehtaarin alalta kerkkien keruu vie aikaa (ilman siirtymiä ja taukoja)
yhteensä 490 tuntia. Kun työaikaan lisätään 5% siirtymisiin ja taukoihin,
niin hehtaarin keräämiseen kuluu aikaa 515 tuntia.
• Jotta keruu saadaan tehtyä yhden viikon aikana 8-tuntisina työpäivinä,
hehtaarin alan (720 kg:n) keräämiseksi tarvitaan 13 henkilöä.
• Jos kerkistä maksetaan kerääjille 6 euroa/kg, niin kerkkien arvo on 4320
euroa/ha ja kerääjien tuntipalkaksi muodostuu 8,4 euroa/h.
 Koko hehtaaria ei siis ihan helposti kerätä yhtenä vuotena
Laskelmia taloudellisuudesta

7. • Yhden vuoden viiveen arvo oli noin 180 euroa/ha, kun viiveen pituus on yhdestä viiteen vuoteen.
• Maanomistajan saaman keruuoikeuden vuokratulon tulisi siis olla vähintään kasvun hidastumisesta
aiheutuvan taloudellisen menetyksen suuruinen.
• Keruuoikeuden vuokrakäytännöllä, joka on ollut 1 €/kg, kerran tehdystä keruusta saatava vuokratulo
(720 €/ha) kattaa kasvutappion aiheuttaman tulonmenetyksen, jos hakkuutulot viivästyvät enimmillään
neljällä vuodella.
Laskelmia taloudellisuudesta
• Tutkimus osoitti, että kerkkien keruu ei aiheuta suurta riskiä kuusikon
kehitykselle, vaikka keruu hidastikin puiden paksuuskasvua.
• Kasvutappion seurauksena kuusikon hakkuiden laskettiin viivästyvän enintään
muutamalla vuodella.
• Keruun kasvuvaikutuksia varttuneissa taimikoissa voidaan lieventää, kun osa
kerkistä jätetään keräämättä (latvan yläosan pääteversot) ja keruu tehdään
vain yhtenä vuotena.

8. • Siivonen Juhani (2019) Kuusenkerkän (Picea abies (L.) Karst.) käyttö
helsinkiläisissä ravintoloissa ja kuusenkerkän keräämiseen kuluva aika
Linkki
• Pienempää kuusenkerkkää (15-30 mm) keräsi keskimäärin noin 820
g/h ja isompaa (yli 30 mm) 1440 g/h.
› Hehtaarikohtainen sato vaihtelisi 1800 kpl/ha tiheydellä 971-1301 kg/ha
• Käytöstä ravintoloissa:
› ravintolat ovat kiinnostuneita 15-30 mm pitkästä kuusenkerkästä, koska maku
ja koostumus ovat silloin parhaimmillaan.
Tutkimusta Helsingin yliopistolla

9. • Video Kuusenkerkän keruu, Metsäkeskus youtube
› https://www.youtube.com/watch?v=6OFGIL5yGpo
› Sääsket saattaa haitata – suojautumiseen ei hyönteismyrkkyjä
› Metsässä isompi saalis, laajemmat alueet
› Keruuastiat, poiminnan sujuvuus
› Maasta käsin kerätään, ei liian tiheä metsä – alaoksat
› Punnitus, 10 kilon saalis hyvä päiväsaalis!
› Laatu tärkeä
› Lopputuote maailmalle, tarvitaan isoja määriä – kertyy useista
pienistä puroista
› Videolla ArcticWarriors – Katja Misikangas
› Lapin alueelta kerätty kerkkä
› Kuivattu kuusenkerkkäjauhe
Kuusenkerkän keruusta

10. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus