Esitetty Energiapuun kasvava kysyntä Kymenlaaksossa -webinaarissa 15.12.2021. (c) Arto Pulkkinen / Suomen metsäkeskus.

1. Hoitorästit ja hiilensidonta
Kaakkois-Suomessa
Energiapuun kasvava kysyntä Kymenlaaksossa –
webinaari 15.12.2020
Arto Pulkkinen
Suomen metsäkeskus

2. Webinaarin ohjelma 12.00 - 13.30
Aika Esiintyjä Organisaatio Otsikko
12-12:20 Arto Pulkkinen Metsäkeskus Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
12:20 -12:40 Jari Ursin MHY Kymenlaakso Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
12:40-12:45 Tauko 5 min
12:45-13:05 Anssi Korrström Hakevuori Hakevuoren energiapuun hankinta
13:05-13:25 Tuukka Suomalainen Metsäenergia Meter Energiapuun korjuun työmenetelmät
13:25-13:30 Loppupuheenvuoro/Kysymykset

3. Poliittista tukea metsäenergialle
•Pääministeri Marinin hallitus: Suomi hiilineutraali vuonna
2035
› Keinoina on lueteltu laaja kirjo toimenpiteitä -> käytännössä
metsäenergialla merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden ja
turpeen korvaamisessa
› Energiapuun käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa 2030 mennessä
(Valtioneuvosto, Energiateollisuus ry)
› Energiateollisuus ry:n korostaa puuhuollon turvaamista ja pienpuun
”mobilisointia”, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa

4. Metsäenergian käyttö kasvussa
•Kunnallisissa energiayhtiöissä fossiilisista polttoaineista
luovutaan kiihtyvällä tahdilla
•Uusia metsäenergiaa hyödyntäviä laitoksia Kaakkois-
Suomeen:
› Taipalsaari (Saimaanharju): 2,5 MW laitos valmistui kesällä 2020
› Taipalsaari (Kuivaketvele): 0,7 MW 2021?
› Kymenlaakson Jäte/KSS Energia (Keltakangas): 2 x 4 MW (1.1.2021)
› Käyttää pääosin jätepuuta, päästövähennys 9 000 tonnia CO²-ekv./v.
•Suurin metsäenergian käytön kasvu ruuhka-Suomessa
› Kymijärvi 3 (2020, Lahti), Vuosaari (2022, Helsinki)…

5. Hakkuu- ja hoitotyömäärät Kaakkois-
Suomessa •Ensiharvennusmäärissä
laskeva trendi
› Metsäneuvosto: määrät tulisi
kaksinkertaistaa
•Päätehakkuumäärät olivat
useita vuosia yli kestävän
tason
› Syklisyys on normaalia
puumarkkinoilla, mutta
kestävyys pitäisi turvata
hoitotöillä

6. Energiapuuhakkuilla kannattavuutta
metsänhoitotöihin
•Taimikonhoito- ja ensiharvennuskohteita rästissä yli
30 000 ha Kymenlaaksossa ja yli 40 000 ha Etelä-
Karjalassa
› Rästikohteiden pienpuusta saatava hake soveltuu erinomaisesti
lämpölaitoskäyttöön
•Nykyisillä hoitotyömäärillä rästejä kertyy lisää
› Energiapuuta on reilusti saatavilla Kaakkois-Suomen metsistä
› Energiapuuhakkuilla tuetaan alueen metsätalouden kestävyyttä

7. Kemera-laille jatkoaikaa 2023 loppuun
• Nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on saatavilla tukea
230 € + 200 €/ha (yht. 430 €/ha)
› https://www.metsakeskus.fi/tuki-nuoren-metsan-hoitoon
• Esitys Kemera-lain voimassaolon jatkumista kolmella vuodella vuoden
2023 loppuun saakka hyväksyttiin 11.12.2020
› Jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen
uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa
• Puuntuotannon Kemera-varoja oli käytetty marraskuun 2020 loppuun
mennessä 43,7 milj. Tukivaroista 81 prosenttia käytettiin nuorten
metsien hoitotöihin
› Koko vuodelle puuntuotannon Kemera-varoja on käytettävissä saman verran kuin
viime vuonna, noin 56 miljoonaa euroa

8. Tukea joutoalueiden metsitykseen
• Hallitus on antanut lakiesityksen metsityksen tukemisesta
› https://mmm.fi/-/lakiesitys-metsityksen-tukemisesta-etenee-eduskuntaan
• Metsitystukea myönnettäisiin ns. joutoalueiden, kuten
maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä
poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen
› Pelto, joka ei ole saanut maatalouden tukia 2019 jälkeen, soveltuu
• Tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta ja olla voimassa vuoden
2023 loppuun
• Metsitykseen sopivia joutoalueita on noin 99 000 hehtaaria
• Metsityskorvaus 1000-2000 euroa hehtaarille.
• Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille (2 erässä)

9. Metsien hiilitase
•Hiilitaseella tarkoitetaan sitoutuvan ja vapautuvan hiilen
erotusta
•Elävän puuston lisäksi hiiltä on varastoitunut metsämaahan ja
puun jalostuksen myötä valmistuneisiin tuotteisiin
•Eniten hiiltä metsässä on sitoutunut maahan, kuten suometsien
turpeeseen
•1 kiintokuutio ainespuuta = 0,8 tonnia CO² = 220 kg hiiltä
› Riippuu puulajista, puutavaran laadusta ym.
•Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuodessa noin 8 tonnia
CO²-päästöjä

10. Energiapuun rooli hiilensidonnassa
• Puun käyttö fossiilisten
polttoaineiden korvaajana
vähentää ilmakehään kertyviä
kasvihuonekaasuja, kun asiaa
tarkastellaan pitkällä aikavälillä
• Puun poltosta vapautunut hiili
sitoutuu takaisin kasvavaan
puustoon
• Esimerkiksi kivihiiltä
poltettaessa kiertoon tuodaan
puolestaan uutta hiiltä

11. Metsät hiilinieluna
•Vuosittainen hakkuiden syklisyys vaikuttaa merkittävästi
hiilinielun määrään
•Suomen metsien nettohiilinielu oli 25,6 miljoonaa tonnia
hiilidioksidiekvivalenttia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2019, kun
2018 se oli 9,8 milj. t CO2-ekv.
•Metsien hiilinielu on 2010-luvulla vastannut keskimäärin noin
puolta Suomen päästöistä (MMM 2020, Tilastokeskus 2020)

12. Esimerkkinä energiapuuhakkuu Luumäellä
• Työ toteutettiin Risupeto-energiapuupoimurilla
ilman ennakkoraivausta
› Ajanmenekki tiheässä (10 000 r/ha / 8 m) männyntaimikossa
oli noin 9 tuntia/ha
› Metsänomistaja säästi ennakkoraivuukuluissa n. 800 €/ha
• Puuta korjattiin 85 kiintokuutiota 2,3 hehtaarilta (n.
37 k-m³/ha)
• Tällä puumäärällä lämmittäisi keskimääräistä
omakotitaloa noin 8 vuotta (170 MWh)
• Korjattu puumäärä vastaa energiasisällöltään 17
000 litraa polttoöljyä
• Esimerkkivideo energiapuuhakkuusta

13. Hiilensidonta ja metsät
•Katso esitys Hiilensidonnan mallikohteet Kaakkois-Suomessa –
viisi metsäistä esimerkkiä hiilensidonnasta

14. • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Ensiharvennuksista energiaa
biotalouteen -hanke 8/2019-12/2021