2. • Puunkäyttö lisääntyy ja puun kuljetussuuntiin tulee
muutoksia
› Kuljetustarpeiden on ennustettu lisääntyvän 16 %
• Valtaosa raakapuun kuljetuksista lähtee yksityisteiltä
• Välivarastointitarve lisääntyy
Pirkanmaan metsälogistiikka-
hankkeen taustaa
3. • Terminaaleista tehoa puuhuoltoon
o Puutavaran puskuri- ja terminaalivarastointi
o Rautateiden lastauspaikat
o Välivarastopaikkakysely
o https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?a
ppid=15bc8dc7b9fa4e268b58ace1595c7d56
1. kehittämiskokonaisuus
4. • Selvittää maakunnan raakapuuvirtojen määrät ja
suuntautuminen metsäteollisuuden investointien jälkeen
• Selvittää maakunnan nykyiset käytössä olevat aines- ja
energiapuun terminaali- ja puskurivarastoalueet, niiden
käyttöaste ja kehittämistarpeet
• Selvittää potentiaaliset uudet terminaali- ja
puskurivarastoalueet, niiden käyttöönottoon tarvittavat
perustamistoimet sekä alueiden maanomistusolot
• Tuottaa tietoa alempiasteisen tiestön kunnostustöiden
priorisointiin
Tavoitteet
5. • Kehittää ympärivuotista puunkorjuuta ja kuljetuksia
• Kehittää ja luoda uusia toimintamalleja terminaalien ja
varastopaikkojen perustamiseen.
• Tuottaa tietoa maakunta- ja kuntatason kaavoitukseen
• Parantaa kuljetuskapasiteetin käyttöastetta.
• Terminaalivarastointiin kehitetään myös uusia
liiketoimintamalleja ja terminaaliyrittämisen erilaisia
muotoja.
Tavoitteet
6. • Logistiikan sähköiset palvelut
oSähköinen yksityistierekisteri
o Sisältää tievälikohtaista ja pistemäistä tietoa, esim. painorajoitetut
sillat
o Yksityistiet kartalla ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot
o Tienhoitopalvelujen tarjoajat
o www.tienhoito.fi
oKehitetään kuntien avustusjärjestelmiä
2. kehittämiskokonaisuus
7. • tavoitteena on luoda uusi digitalisaatioon nojaava
biotalouden tiejärjestelmä. Järjestelmä on
paikkatietopohjainen, ajantasainen ja päivitettävä.
• mahdollisen mobiilijärjestelmän luominen.
• Pirkanmaan metsätieverkon kehittäminen nykynormien
mukaisiksi info –tilaisuuksien avulla ja tiekuntien
vastuuhenkilöiden tietotaidon parantamisella.
• metsätalouden kuljetuksien kehittäminen
• metsä- ja yksityisteiden tienpidon toteutus ja sen
kehittäminen sekä paikallistason yhteistoiminnan ja
tieisännöintipalvelun tukeminen
• yhteistoiminta muiden tietietoja käsittelevien viranomaisten
kanssa
Tavoitteet
8. • edesautetaan teiden käyttöön liittyvien lupa- ja
avustusasioiden käsittelyprosessia
• Kehitetään kuntien avustusjärjestelmää ja sähköistä
tieavustusten hakujärjestelmää.
• kehitetään edelleen Internetiin kattava palveluhakemisto
maakunnan tienhoitoyrittäjistä yhteystietoineen sekä
kuvaus konekannasta ja toiminta-alueesta.
• palveluhakemistoon kerätään myös runsaasti tienhoitoon
liittyvää materiaalia mm. tiekunnan hallinnoinnista ja
käytännön hoitotoimenpiteistä, sekä kattava rekisteri
maakunnan tienhoitoyrittäjistä yhteystietoineen.
Tavoitteet
10. • Kuntokartoitukset
• Tiekuntien välisen yhteistyön lisääminen.
• Työnäytökset
• Tiekuntien yhdistäminen
• Tieyksiköinnin ajan tasalla pitäminen.
• Jatkuvuuden turvaaminen hallinnossa: vaihtoehtoisten
toimintamallien luominen ikääntyvien puheenjohtajien ja
toimitsijoiden luopuessa tehtävistään.
Tavoitteet
11. • Tiekuntien sukupolvenvaihdos ja toiminnan
käynnistäminen
• Tiekuntien koulutus, kokousten pito, tieyksiköinti
• Urakoitsijoiden osaamisen kehittäminen
• Ohjausta kuntien tielautakunnille
• Ammattimaista tieisännöintiä
• Tiekuntien yhteistyön parantaminen
• Tiepäivät
Tavoitteet
12. • Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELY –keskus sekä alan
yritykset
• Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia tavoitteita
• Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa Suomen
metsäkeskus
• Toteutusaika 1.9.2017-31.8.2020
Hankkeen rahoitus
15. 1.4.2018 - 28.02.2021 Satakunta ja Varsinais-Suomi EU-hanke
- Yksi päätoiminen asiantuntija
• Kohderyhmänä on tiekunnat ja hyödynsaajina
on kaikki maaseudun toimijat
• Perusparantamisen lisäys metsäteillä
- kuntokartoitukset ja yhteydenotot
• Tiekuntien hallinnon kehittäminen ”uusille haasteille”
- koulutustilaisuudet, kokoukset ja henkilökohtainen neuvonta
• Tieisännöinnin lisääminen yksityisteiden hoidossa
• Yleinen vaikuttaminen: tiedotusvälineet ja rahoittajat
Lounais-Suomen yksityistiet-hanke
16. • Kesäkaudella pääpaino on ollut vanhojen metsäteiden kuntokartoituksissa
• Syksyn ja talven aikana järjestämme Yksityistieillat 14 eri paikkakunnalla
• Tilaisuudet on jo järjestetty: Loimaa, Pöytyä, Huittinen, Jämijärvi ja Kankaanpää
- Tilaisuuksiin on osallistunut hyvin väkeä ( yli 50 osallistujaa /tilaisuus )
• Tilaisuudet on tulossa: Euraan, Mynämäelle, Laitilaan, Koskelle, Saloon,
Kokemäelle, Eurajoelle ja Ulvilaan
• Jatkossa tulemme lisäämään tiekuntiin suunnattua neuvontaa
- huonokuntoiset tiet
- passiiviset tiekunnat
- perusparannettavat tiet
Mitä tapahtuu:
21. Kääntöpaikat
• Säde 13 m (sorastus)
• Ajoradan leveys
huipussa 8 m
• Levitys 30m:ssä 5 m:ä
Silmukkakääntöpaikka
• Haarat 25-30m ja 30 m
• Sorastusleveys 5 m
• Pyöristys n. 30 m:ssä 4
m:iin
Haara-kääntöpaikka
Huom! Myös normien mukainen välikääntöpaikka 1- 2 km:n välein.
31. Hätäkaste ei pitkää lämmitä
Tie
perusparannettu
mok-varoin 2015
Tie perusparannettu
mok-varoin 2015
- Kuivatus puutteellista (runko pannukakku ja
olemattomat ojat)
- Päällysrakennekerros olematon
32. • Metsätiehankkeen kustannusrakenne keskimäärin:
› Suunnittelu + työnvalvonta 25 %
› Runkotyöt 20 %
› Rumpu- ja kangasmateriaali 15 %
› Päällysrakenne 40 %
• Päällysmateriaalin laadun ja määrän arviointi / mitoitus
vaatii ammattitaitoa
Tiehankkeen kustannusrakenne
33. • Kokemukseen perustuva silmävarainen arviointi
• Miespelissä kulkevien painopudotusmittauslaitteiden käyttö
(esim. Loadman)
• ”Auto+peräkärry”-yhdistelmän päällä kulkevan
painopudotuslaitteen käyttö
Kantavuusmittausmenetelmät
36. • Antaa objektiivisen kuvan tien kantavuudesta
• Nostaa kynnystä toimijoilla lähteä hinnalla (= vähäiset
murskemäärät) kilpailemaan
• Lisättävät mursketonnit juuri oikeisiin kohteisiin tiedetään
jo suunnitteluvaiheessa
• Ja ennen kaikkea: metsäteiden perusparantaminen
tehdään kantavuuden parantamisen osalta
kustannustehokkaasti
Kantavuusmittauksen hyödyt
38. • Metsäkeskus mittautti noin 120 kilometriä
päättymisvaiheessa olevia metsäteitä kesä-syksy 2018.
Tiehankkeisiin on myönnetty Kemera-tukea.
• Nopeat päätelmät (55 km osalta):
› Harva tie täyttää koko tien pituudelta kantavuusvaatimuksia
› Sorastusleveyksissä on puutteita, paljon 3,0 – 3,5 metriä
› Kuivatuksessa on puutteita
Kantavuusmittauspilotti
41. Tilanne tällä hetkellä
• Kemera-rahoitteisin metsäteihin sovelletaan nyt ja jatkossa
Metsätehon metsätieohjeistoa ja työ tulee tehdä aina
metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti
• Käytännön elämässä tiekunnissa on haluttomuutta
lisäsatsauksiin metsätien rakentamisessa ja
perusparantamisessa
• Hankkeen toteutuminen kulminoituu hinta-kysymykseen
• Lopputuloksena on tilanne, jossa osa Kemera-tuella
tehdyistä metsätiehankkeista ei täytä kaikilta osin
Metsätehon metsätieohjeiston vaatimuksia
42. Metsätiessä tärkeintä
• Hyvin toteutettu rungon kuivatus
• Riittävän leveä tien runko, johon mahdollista tehdä riittävän
leveä sorastus
• Tavoiteltu kantavuus löytyy joka kohdassa tietä
• Kääntöpaikkojen ja liitännäisalueiden mitoitukset
ohjeistuksen mukaiset
44. Pohjamaan kantavuusluokitus
• Ei suurta muutosta aikaisempaan
• Nyt kunkin kantavuusluokan kohdalla maalajin kantavuuden vaihteluväli
• Apuja löytyy osoitteesta http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html
• Olemassa olevan tierungon
kantavuuden määritys vaatii
ammattitaitoa (apuja löytyy
myös ”Yksityistien parantaminen”
Esko Hämäläinen, 2010
Sivu 39)
45. Päällysrakenneluokat
• Varsi-, alue- ja runkotietermit poistuvat
• Tilalle tullut neljä päällysrakenneluokkaa
• Mitoituksissa huomioitu kunnossapito myös kantavilla maalajeilla
• Suunnitelman mukaisten kerrosten toteutuminen vaatii
päällysrakennemateriaaleja vähintään 1,7 t/jm.
• Suositeltavaa käyttää uusissa ohjeissa olevaa Kantava-
laskentaohjelmaa päällysrakenteen mitoituksen määrittämiseen
• Kantavuusmittaus myös suositeltavaa päällysrakennemäärien
määrittämisessä
46. Esimerkki päällysrakenteesta
• Tie on 1 000 metriä pitkä, sorastusleveys 4 metriä, suunniteltu
kerrospaksuus 15 cm ja käytetään soramursketta
• Teoreettinen rakennetilavuus (m³rtr) on 1000*4*0,15 = 600 m³rtr
• Jotta m³rtr-määrä saavutetaan, tarvitaan 1,4-1,5 kertainen määrä
todellisia irtokuutioita (m³itd) kuorma-auton lavalla
• Irtokuutio painaa maalajista riippuen 1,5-1,7 tonnia.
• Jotta 600 m³rtr saavutetaan, pitää irtokuutiomäärä kertoa
kertoimella 1,5-1,7
• Soramurskeen todellinen menekki selville t/m³rtr-kertoimen
avulla 2,4
• Tässä esimerkissä tonnit selville: 600 m³rtr *2,4 = 1 440 tonnia
48. Poikkileikkauspiirustukset
• Tavoitteena neljän metrin sorastusleveys (metsätien
perusparannuksessa minimileveys 3,6 metriä)
• Tiealueen leveys 16 metriä (tämä on ohjeellista)
• Tiehankkeella tulee aina varmistaa olemassa oleva
virallinen tiealueen leveys
51. Kustannustaso tällä hetkellä
• Tällä hetkellä metsätien perusparannushankkeiden km-
kustannus on 14 000 € (alv 0 %) kantavilla maalajeilla
• Hinta koostuu keskeisten työvaiheiden osalta seuraavasti:
› Runkotyö 2 000 €/km
› Päällysrakennetyö 6 500 €/km (0,9 t/jm)
› Suodatinkankaat ja rummut 2 000 €/km
› Suunnittelu ja toteutuksen valvonta 3 500 €/km
52. Kustannustaso nykyisillä ohjeilla
• Nyt voimassa olevilla metsätienormeilla
metsätienperusparannushankkeiden km-kustannus on
luokkaa 17 000 € (alv 0 %) kantavilla maalajeilla
• Hinta koostuu keskeisten työvaiheiden osalta seuraavasti:
› Runkotyö 2 500 €/km
› Päällysrakennetyö 8 500 €/km
› Suodatinkankaat ja rummut 2 500 €/km (1,2 t/jm)
› Suunnittelu ja toteutuksen valvonta 3 500 €/km
• Kustannusnousu nykymenoon nähden 21 %
53. Kustannustaso uusilla ohjeilla
• Uusilla metsätieohjeilla metsätien
perusparannushankkeiden km-kustannus on keskimäärin
20 000 € (alv 0 %) kantavilla maalajeilla
• Hinta koostuu keskeisten työvaiheiden osalta seuraavasti:
› Runkotyö 3 500 €/km
› Päällysrakennetyö 10 000 €/km (1,4 t/jm)
› Suodatinkankaat ja rummut 3 000 €/km
› Suunnittelu ja toteutuksen valvonta 3 500 €/km
• Kustannusnousu nykymenoon nähden 43 %
54. Miksi hintalappu kallistuu?
• Havaittu tierunkojen kapeneminen
perusparannushankkeilla korjaantuu vain runkotöiden
oikealla työmenetelmällä eli kapeissa kohdissa runkotyö
on kuin uuden tierungon tekoa
• Päällysrakennetöissä on painetta määrien lisäämiselle
vähintään 500 tonnia/km
• Aina pitää muistaa, että jokainen tie on oman
tapauksensa ja km-hintalappu on se, mitä tien
rakentaminen tai perusparannus raskaan kaluston
liikennöintiin vaatii
62. • Tietiheydestä yksityistien vaikutusalueella ei ole
säännöksiä silloin, kun hankkeeseen sisältyy pelkästään
perusparannusta. Tien perusparannusta on kuitenkin
voitava pitää alemmanasteisen tieverkon kokonaisuuden
kannalta tarkoituksenmukaisena (16 §). Metsäkeskus
soveltaa perusparannettavilla teillä uuden tien
tiheysnormeja. Tietiheys voi vuotuisesta hakkuumäärästä
riippuen olla enintään 8 tai 15 metriä/vaikutusalueen
hehtaari. Tästä voidaan poiketa ylöspäin enintään 3
metriä/ha metsäkuljetuksen estävän maastovaikeuden
poistamiseksi.
Metsäkeskuksen linjauksia / Tiet
63. • Siltaa vastaava rumpu, jonka asentamiseen voidaan
myöntää tukea erillisenä hankkeena, on Metsätehon
metsätieohjeiston mukainen ns. putkisilta
› halkaisija vähintään 2 metriä
› useampiputkisessa rakenteessa rumpujen yhteenlaskettu
poikkipinta-ala yli 3,14 m2
• Tiealueen minimileveys on pääsääntöisesti 12 m
(metsämaalla). Mikäli toimituksessa vahvistettu tiealueen leveys on
tätä pienempi, voidaan sopimusteitse sopia vähintään 12 m:n
tiealueesta, mikäli siihen kaikki tiealuetta luovuttavat kiinteistön
omistajat yhtyvät. Tällöin ei edellytetä tietoimitusta.
Linjauksia, jatkuu
64. Rahoitettavan toimenpiteen toteuttamisesta metsätaloudesta
syntyviksi tuloiksi katsotaan tielinjan puuston hakkuusta
saatavat tulot
› ilmoitetaan tuensaajittain ja vähennetään kunkin tuensaajan
kustannuksista
• puomin (liikenteenohjauslaitteen) rakentamista ei voida
kieltää, tukea sen rakentamiseen ei myönnetä
Linjauksia, jatkuu
66. Eräitä laissa olevia tiemääritelmiä
Yksityistie = ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palveleva
tieliikenteen väylä, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden
kiinteistön hyväksi tieoikeus
Ennestään oleva tie = lain nojalla perustettu, rakennettu
yksityistie tai rakentamaton alue, johon perustettu tieoikeus
YksTL 3 §
67. Eräitä laissa olevia tiemääritelmiä
Tieosakas = tieoikeuden omaavan kiinteistön omistaja ja muu
tieoikeuden saanut
Omistajan veroinen on haltija, jolla on pysyvä oikeus hallita
kiinteistöä
Tiekunta = yhtä tai useampaa tietä koskeva, perustettu
tieosakkaiden yhteisö
YksTL 3 §
68. Tieoikeus = kulkuyhteys kiinteistölle
Oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta pysyvästi kulkuyhteyttä varten =
tehdä, kunnossapitää, käyttää
Ei omistus-, vaan hallintaoikeus, ohittaa maanomistajan omistusoikeuden,
korvaukset maksetaan
Tieoikeuden perustamisessa tarkoituksenmukaisuus; oltava tärkeä ko.
kiinteistön käytölle, edullisesti, haitattomuus, liikenneturvallisuus, luonnon
turmeltuminen, ympäristön kulttuuriarvot, yleinen etu, asemakaava
YksTL 3 §, 4 §, 18 §
69. Perus- ja lisätieoikeus
Perustieoikeus on alkuperäinen tieoikeus
Tie (tieoikeus) on perustettu kiinteistöjen käyttöä varten toimituksessa
(MML)
Lisätieoikeus on uusi tieoikeus ennestään olevalle tielle
◦ myös elinkeinonharjoittajan tienkäyttöoikeus
Lisätieoikeus tiekunnan omalla päätöksellä tai yksityistietoimituksessa.
Tiekunta voi myös lakkauttaa perustamansa tieoikeuden.
70. Tieoikeus muulle kuin kiinteistölle
Elinkeinonharjoittajalle:
• jos tie tärkeä ko. elinkeinonharjoittamisen kannalta
• jos tie on ko. tarkoitukseen soveltuva
Valtiolle ja kunnalle yleistä liikennettä varten:
• Voidaan perustaa vain toimituksessa
• Tiellä oltava tiekunta
• Tieoikeus valtiolle myös vastoin valtion tahtoa
YksTL 6 §, 7 §
71. Tiealue
Alue, johon tieoikeus kohdistuu
Tienpitäjä voi tieoikeuden perusteella poistaa
tiealueella tienpitoa ja kulkemista haittaava kasvillisuus yms.
YksTL 3 §
72. Tiealue
Tiealueella tietä varten tarvittavia alueita, rakenteita ja laitteita, kuten:
ajorata, jalkakäytävä ja pyörätie, piennar, luiska, pengermä, oja, väli- ja
rajakaista, kohtaamis- ja kääntymispaikka, varastoimispaikka, valaistuslaitteet ja
liikenteen ohjauslaitteet, silta, rumpu, melueste, lautta laitureineen ja väylineen,
kaide ja tiemerkki
Alue muuttuu tiealueeksi myös, jos
- kyseessä ennestään oleva tie ja jos ollaan
- rasitetun kiinteistön kohdalla ja kyseessä
- tien oikaisu, leventäminen tai muu parantaminen ja jos
- kiinteistön omistaja on antanut suostumuksen tällaiseen toimenpiteeseen.
Samalla tarpeeton alue lakkaa olemasta tiealue. Kyseessä ns. hiljainen
suostumus. Kannattaa tehdä kirjallinen sopimus tai kirjata tiekunnan
kokouksen pöytäkirjaan.
YksTL 3 §, 18 §
73. Suoja- ja näkemäalueet
Liikenneturvallisuuden perusteella – jos ei aiheudu millekään
kiinteistölle haittaa - voidaan toimituksessa määrätä
Näkemäalue; maantien/yksityistien, tai kahden
yksityistien liittymässä
Suoja-alue; enintään 12 m keskilinjasta
Suoja- ja näkemäalueilla voi tienpitäjä poistaa näkemää
haittaava luonnontilainen kasvillisuus, ei kuitenkaan piha-
alueelta.
YksTL 5 §, 18 §
74. Suoja- ja näkemäalueet
Liikenneturvallisuuden välttämättä vaatiessa, voi yksityistietoimitus tai
rakennusvalvontaviranomainen
kieltää uusien rakennusten rakentamisen näkemä- ja suoja-
alueelle (rakentamisrajoitus)
tiealueen ulkopuolella antaa tienpitäjälle luvan poistaa muu kuin
asuinkäytössä oleva rakennus, rakennelma tai kasvillisuus
YksTL 5 §, 18 §
75. Tienpitäjän oikeuksista käytännössä
Oikeus poistaa tie-, suoja- ja näkemäalueilta tienpitoa,
kulkemista ja näkemää haittaava luonnonvarainen
kasvillisuus.
Tarkoittaa käytännössä
oikeus karsia tiealueelle ulottuvat oksat
maanomistajaan hyvä ottaa ensin yhteys
puutavara ja ojamaat lähtökohtaisesti maanomistajalle
76.
77. 13
Tiekunta ja sen perustaminen
Tiekunta
Tiekunnan perustaminen kannattaa tehdä, jos osakasmäärän,
tienpidon tms. syyn takia tarpeen
Perustaminen
o yksityistietoimituksessa tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä
o perustamiskokouksessa, johon kaikki tieosakkaat on osakkaan
toimesta kutsuttu
Perustamisesta ilmoitus MML:een = tiekunta syntyy vasta, kun
perustamisesta tehty merkintä MML:n kiinteistötietojärjestelmään
YksTL 3 §, 48 §, 49 §, 61 §, 71 §
78. 14
Tiekunnan kokous
Vuosikokous vuosittain, tai vähintään joka 4. vuosi
Ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan tai jos vähintään 25
% osakkaista vaatii
Ajankohdasta voidaan päättää tai mainita säännöissä
YksTL 60 §
79. 15
Kokouksen koolle kutsuminen
Kutsu
• kutsujana toimielin tai säännöissä määritelty taho
• kirjallinen, postitse (joiden osoite tiedossa) tai
sähköpostitse tai muulla tietoliikenneyhteydellä (joka
ilmoittanut osoitteensa)
• säännöissä voidaan määrätä täydentävistä kutsutavoista
• kutsu 2vk – 2 kk ennen kokousta
Jos koollekutsuja laiminlyö kutsumisen, osakkaan hakemuksesta
- voidaan kokous pitää yksityistietoimituksen yhteydessä
- voi ELY-keskus oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle
YksTL 61 §
80. Tiekunnan kokouskutsu
Vuosikokouksen kokouskutsussa mainittava
aika, paikka (myös kunta), kokous yms.
päätettävät, tienpitoa koskevat merkittävät asiat
ehdotuksesta maksuunpanoluetteloksi (kutsun liite tai nähtävillä 14 pv
ajan ennen kokousta)
liitteenä säännöt (kun niitä tarkoitus käsitellä)
YksTL 61§
81. Tiekunnan kokouskutsu
Ylimääräisen kokouksen kutsussa mainittava kaikki asiat, joista
tarkoitus päättää
Osakkaille järjestettävä mahdollisuus tutustua toimielimen
kokous- ja päätöspöytäkirjoihin 14 pv ennen kokousta. Paikka
ilmoitettava kokouskutussa.
YksTL 61§
83. 19
Tiekunnan kokouksesta
o voidaan pitää myös sähköisessä toimintaympäristössä
o valtakirjoja voi käyttää, on syytä tarkastaa
o yksinkin voi pitää laillisen kokouksen
o tiekunnan kokous ei ole julkinen
84. 20
Äänestysmenettely
Tiekunnan kokouksessa kaikki päätökset enemmistöpäätöksiä
Osakkaiden äänimäärät tieyksiköiden perusteella
Äänileikkuri = kellään ei voi olla yli 30 % läsnäolevista tieyksiköistä
◦ voi saada äänienemmistön valtakirjojen avulla ja jos yksiköitä yli
70 %
Kiinteistön äänimäärää ei voi jakaa
Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide
YksTL 59§
85. 21
Äänestys tiekunnan kokouksessa
Läsnä Yksiköt Äänet
(osakas)
A 20 20
B 50 50
C 80 80
D 200 180
E 250 180
Yhteensä 600 510
Max äänimäärä 30 % 600:sta = 180
Äänestyksessä enemmistö lasketaan (leikattujen) äänien määrästä (510)
86. 22
Tiekunnan toimielin
Tiekunnassa joko hoitokunta tai toimitsijamies (hänelle voidaan
valita sijainen)
Hoitokunta
3-5 jäsentä
jos 3 jäsentä 3, ainakin 1 varajäsen
varsinaisista jäsenistä pj ja vpj, jos tiekunta ei valinnut
toimikausi enintään 4 v, voidaan vapauttaa kesken kauden
Valittavilta oltava suostumus, ulkopuolinenkin voidaan valita.
Oikeus kohtuullisen palkkioon ja kulukorvaukseen (tiekunnan
kokous määrää).
YksTL 53§, 55§
87. 23
Toimielimen tehtävistä (56§)
Erityisesti on mm.
määrättävä sillan, lautan tai muun tienosan suurin sallittu kuormitus
saatettava liikenteen kielto- ja rajoitustiedot ja painorajoitustiedot
kansalliseen tie- ja katutietojärjestelmään (Digiroad)
saatettava tiekunnan yhteystiedot ja säännöt MML:n yksityistiereksiteriin
antaa luvan tien tilapäiseen käyttämiseen ja painorajoituksen
rikkomiseen tai erityiskuljetukseen
pidettävä pöytäkirjaa kokouksistaan ja päätöksistään
ratkaista itseään koskeva oikaisuvaatimus
88. 24
Tiekunnan säännöt
Tiekunnalla voi olla hallintoaan ja muuta toimintaansa koskevat
säännöt.
Säännöissä voidaan poiketa yksityistielain säännöksistä, jos se on
erikseen sallittu. Tältä osin tiekunnan on hyväksyttävä säännöt
yksimielisesti. Muussa tapauksessa riittää enemmistöpäätös.
Säännöt eivät saa loukata osakkaiden oikeuksia tai
yhdenvertaisuutta.
YksTL 51 § ja 61 §
89. 25
Tiekunnan säännöt
Säännöissä oltava ainakin ainakin tiekunnan nimi, kotipaikka ja
toimielin. Lisäksi säännöissä voidaan päättää:
- Hoitokunnan jäsenmäärä
- Nimenkirjoitusoikeus
- Kokouksen pitäminen sähköisessä toimintaympäristössä
- Kokousajankohta
- Kokouspöytäkirjan pitäminen
- Varainhoitokauden pituus
- Kokouksen koollekutsuja
- Kokouksen kutsuaika
- Täydentävistä kutsutavoista
- Muiden palvelujen tarjoaminen osakkaille
YksTL 51 § ja 61 §
90. 26
Tiekunnan säännöt
Säännöt päätettävä tiekunnan kokouksessa. Tulevat voimaan,
kun on merkitty MML:n yksityistiereksiteriin
Laitetaan tiekunnan kokouskutsun liitteenä (kun niitä käsitellään).
osakkaalla oikeus saada jäljennös säännöistä
osakkaalla oikeus saattaa säännöt tiekunnan käsiteltäväksi
ja tarkastettavaksi
YksTL 51 § ja 61 §
91. 27
Oikaisuvaatimus
Osakas tai muu asianosainen, saa vaatia tiekunnan kokouksen tai
toimielimen päätöksen oikaisemista tiekunnan kokoukselta, jos;
- päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä,
- on lain vastainen tai tiekunnan sääntöjen vastainen
- loukkaa hänen oikeuttaan
• Vaatimus esitettävä 30 pv kuluessa päätöksen tekemisestä.
• Toimielin voi ratkaista oikaisuvaatimuksen tekemästään
päätöksestä
• Toimielimellä aikaa 30 pv kutsua tiekunnan kokous
käsittelemään asiaa.
YksTL 64§
92. 28
Moitekanne (=valitus)
Osakas tai muu asianosainen, voi nostaa kanteen tiekunta vastaan
käräjäoikeudessa, jos;
- asian käsittelyssä toimittu vastoin yksityistielakia tai sääntöjä,
- päätös on yksityistielain tai sääntöjen vastainen
- loukkaa hänen oikeuttaan tai osakkaiden yhdenvertaisuutta
• Osakkaan on nostettava kanne 3 kk kuluessa päätöksen tekemisestä
ja muiden 3 kk tiedoksisaannista
• Oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä nostettava kanne 30 pv
kuluessa tiedoksisaannista
• Toimivaltainen on se käräjäoikeus, jonka yhteydessä toimii maaoikeus
YksTL 65§
93. 29
Ulkopuolinen toimija
Tiekunnan kokous (tai tieosakkaat keskenään sopien) voi valtuuttaa
ulkopuolisien toimijan huolehtimaan tien hallinnoinnista ja tienpidosta;
• päätös tehdään yksimielisesti
• valtuutus tehdään sopimuksella
• korkeintaan 4 vuodeksi
• päätös yksimielisesti
• valtuutus raukeaa, jos sitä ei 4 v jälkeen jatketa
• ulkopuolisella toimijalla on tienpitäjän päätösvalta ja vastuu
Huom: Tavanomainen tieisännöinti ei ole em. toimintaa, siinä mm. ei
siirry tienpitäjän päätösvalta tai vastuu tiekunnalta
YksTL 68§
94. Yhdyskuntatekniset laitteet (30§)
Tiekäyttöön otetulla tiealueella kiinteistöä tai yhdyskuntaa
palvelevan johdon maahan sijoittamisessa luvan antaa tiekunta
(= ei tarvita maanomistajan lupaa)
Tiealueena pidetään tosiasiassa tiekäyttöön otettua aluetta, jos
tien sijainti poikkeaa tieoikeuden sijainnista.
Suostumuksen antaa toimielin ilmoitettuaan asiasta
tieosakkaille (menettely kuin tiekunnan kokouskutsu). Jos
osakas vastustaa 21 pv kuluessa ilmoituksen antamisesta, on
asia päätettävä tiekunnan kokouksessa. Jos ei tiekuntaa,
osakkaat yhdessä päättävät.
95. Tienkäytön lupa ulkopuoliselle
Tiekunnan (tieosakkaat) lupa tarvitaan ei-osakkaan
•säännöllisiin ja tilapäisiin kuljetuksiin
•säännölliseen kulkemiseen
•toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia
Pysyvän luvan myöntää vuosikokous, tilapäisen luvan vuosikokous tai
toimielin.
Luvan voi myöntää myös yksityistietoimitus, jos tiekunta ei sitä tee ja
jos käyttötarve on välttämätön.
YksTL 28 §
96. Tienkäytön lupa ulkopuoliselle
Lupa voidaan antaa myös toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikainen
lupa voidaan peruuttaa, jos käyttömaksua ei makseta tai lupaehtoja
ei noudateta.
Lupaa ei tarvita
-kulkemiseen jokamiehenoikeuden nojalla
-välttämättömiin viranomaistehtäviin
-postilain mukaiseen yleispalvelun edellyttämään tienkäyttöön
97. Ulkopuolisen käyttömaksu
Tien käytöstä voi vaatia käyttömaksua kuljetuksen tai toiminnan
järjestäjältä
• Kohtuullinen, kuten vastaavanlaisesta tien käytöstä osakkaalle määrättävä tiemaksu +
kunnossapitokustannusten lisäys
• Käyttömaksussa voi olla myös perusmaksu ja osuus rakentamisen kustannuksista
• Maksu (tai perusteet) oltava maksuunpanoluettelossa, tai maksumääräys muutoin tiekunnan
tai toimielimen vahvistama
• Toimielin soveltaa tiekunnan päättämiä perusteita (lain perusteet)
• Maksut peritään (hoitokunta, toimitsijamies) tien käytön yhteydessä tai jälkikäteen
• Erimielisyys saatettava tiekunnan kokouksen ratkaistavaksi, sen jälkeen ulosottokelpoinen
YksTL 28 §, 38 §, 42 §