Paikkatiedot ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen riistametsänhoidossa. Esitys 3.10.2018 Riistametsänhoidon koulutuksessa (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella, (c) Janne Miettinen, Suomen riistakeskus.

1. Digiriistametsä –hanke:
Laserkeilauspohjaiset riistaympäristöt Metsään.fi –palveluun
ja riistametsänhoidon kustannusvaikutukset
Janne Miettinen, Suomen riistakeskus

2. • Mitä teemme Digiriistametsässä?
1. Viemme parhaat riistakohteet nähtäviksi metsänomistajille
Metsään.fi –järjestelmään
2. Teemme laajan mittakaavan analyysejä (Zonation, nostetaan
parhaiten kytkeytyneiden riistakohteiden arvoa)
3. Teemme riistametsänhoidon oppaan
A. Kannattavuuslaskelmat (erityisesti tehokkaimpien
vaihtoehtojen paikannus: riista ja voitot yht’aikaa
mahdollisia!
B. Hoitovaihtoehdot kaikkiin metsiköihin (vuokaavio)
C. Toteutusesimerkit 0, 2 ja 5 % kustannustasoille
4. Koulutamme metsäammattilaisia ja metsänomistajia
5. Testaamme joukkoistamismenetelmiä
(OmaRiistan elinympäristökentät
ja lintuhavainnot)
2 | 4.10.2018

3. Ketä mukana?
• Vastuunkantajat:
– Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi (RK)
– Elinkeinojohtaja Anssi Niskanen (MK)
• Päätoimisina:
– Janne Miettinen, RK
– Mikko Kesälä, MK
– Thomas Jensen, MK
• Osatyöajalla:
– Marko Svensberg, RK
– Mirja Rantala, RK
– Eljas Heikkinen (MK, kustannuslaskelmat yhdessä
Jannen kanssa)
3 | 4.10.2018

4. 4 | 4.10.2018
Yksinkertaisia asioita – suojaa ja sapuskaa
Riistametsän tärkeät rakennepiirteet:
1) Metsäpeitteisyys (maisema + metsikkö)
2) Suoja maanpinnan lähellä
3) Mustikkavarvikko
Korvet ja vaihettumisvyöhykkeet avainbiotooppeja!
Miten:
• Lisäämällä puuston ja pensaskerroksen koko-, tiheys- ja lajivaihtelua
– Tavoitteena 20 -70 metrin vaakanäkyvyys
– Sopii tavallisen talousmetsään - sekä tasa- että erirakenteiseen
– Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa
• Keskeistä:
– Riistatiheiköt, sekametsät ja hyvät säästöpuuryhmät
– Vähintään 3 puulajin sekametsät (mä,ku,lehtipuu)
– Ennakkoraivauksen keventäminen
– Avainbiotoopeilla suojan ja peitteisyyden säilyttäminen (pitkät kiertoajat,
alikasvoksen hyödyntäminen uudistamisessa ja erirakenteisena kasvatus)

5. Parhaiden riistakohteiden
etsiminen
• Haetaan rakenteellisesti monimuotoisimmat
metsät (usein korpia tai vaihettumisvyöhykkeitä)
• Erityispainona on kehittää
laserkeilausaineistopohjaista riistakohteiden
tulkintaa
5 | 4.10.2018

6. Laserkeilaus kattaa lähes koko Suomen v. 2020
6 | 4.10.2018
Vuonna
2016
Vuonna
2020
Digiriista -sovellus

7. Hankkeen pilottialueen tulokset julkaistiin 6/2018
7 | 4.10.2018
• Pilottialueilla testattiin
aineiston laskentatekniikkaa
• Tarkastelun jälkeen koko
Suomen (>60 %) kattavat
riistalaskennat
• Laskennat käynnistetty 28.9.,
kestää noin 15 vrk
• Riistalaskenta SMK:n
jatkuvaksi toiminnaksi

8. Laskennassa huomioidaan
• Alikasvos
• Lasketaan lasertulkinnan tiheys5 –arvoista
• Metsäisyys
• Latvuspeitto
• Puuston korkeus ja tilavuus
• Metsän monimuotoisuus
• Puuston koko- ja lajivaihtelu
4.10.2018 8

9. Paikkatietoaineistot
• Hilamuotoinen metsävaratieto (16m x 16m pikselit)
– Sisältää suuren joukon metsärakennetta kuvaavaa tietoa
– Laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistot:
• Latvuspeitto ja 0-5 m korkeuden kaiut laserkeilausaineistosta
• Puulajisuhteet ilmakuvilta väritulkintana
• Laserkeilauksen pistepilvi
– Sisältää 3D-muotoisen ns. pistepilviaineiston. Pisteet muodostuvat keilaimen
lähettämän laservalon paluukaiusta.
– Pistepilven käsittelyllä tuotetaan tietoa metsän alikasvoksesta
– Laskenta 16m x 16m hilaan
9 | 4.10.2018

10. Paikkatiedon käsittely
• Hilasta otetaan riistan kannalta tärkeät tiedot erilleen
• Lasketaan pistepilven karttalehdeltä (n. 9 000 0000 pisteestä) 0,5 – 5 metrin
korkeudella olevat kaiut sekä latvuspeittävyys hiloittain
• Yhdistetään aineistot
• Tehdään riistalaskenta
– Riistametsän raja-arvot: latvuspeitto > 50%, alakaiku*latvuspeitto > 800, tilavuus > 50 m3
– Riistametsän indeksilaskenta (edellisten lisäksi myös: puulajien lkm, pääpuulajin osuus
(käänteinen), tilavuus, läpimittavaihtelu)
10 | 4.10.2018

11. Laserkeilauksen pistepilven laskenta
• Latvuspeitto %
• Alakaikujen (tiheys5) %
11 | 4.10.2018
16 m
0,5-5m
Tiheys5 = 1,6 %
5–max(h)m
Latvuspeittävyy
s = 84,6 %
Tiheys5 = 12,1 %
Latvuspeittävyys = 83,3 %

12. Riistakohteiden sijainti ja määrä
• Valtaosa sijoittuu loogisesti paikkoihin, joissa puustorakenne
tiedetään keskimääräistä monipuolisemmaksi:
– Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeelle
– Jokien ja järvien rannoille
– Suometsiin
• Lapissa n. 5 % kokonaisalasta, Kuopiossa ja Porissa > 20 %
• Balansoitiin lieventämällä valikoinnin alarajaa (lämpösumma)
– Valikoituu helpommin siellä, missä alhainen lämpösumma
– Ilman sitä Lapissa valikoituisi ~ 1 % kokonaisalasta
– Emme etsi absoluuttisesti parhaita kohteita, vaan halutaan
nostaa näkyville alueellisesti potentiaalisimmat kohteet
12 | 4.10.2018

13. 13 | 4.10.2018

14. 14 | 4.10.2018

15. Tulokset ja niiden hyödyntäminen
• Lopputuloksena riistakohteet (=”mahdolliset riistakohteet”)
• Niillä vaihtoehtoina:
1. Tasarakenteisena kasvatus + riistatiheiköt (hajapikselit)
2. Joissain tapauksissa erirakenteisena kasvatus (pikseliryhmät) tai
3. Alikasvoksen hyödyntäminen uudistamismateriaalina (pikseliryhmät)
4. ’Status Quo’
1. Raivauksesta ei aina haittaa riistalle (turvemaan hieskoivualikasvos)
2. Säästöt (tehokas suunnittelu ja kohdentaminen)
• Tärkeintä, että mahdollistetaan aito valinnanvapaus (omien arvojen ja
tavoitteiden mukaisia valintoja)
• Riistametsänhoidolle potentiaalista alaa valtavasti → jos 10 % reagoi,
tuloksena satoja tuhansia hehtaareja!
15 | 4.10.2018

16. Riistametsänhoidon opas
• Tavoitteena tarjota kokonaiskuva, toivon mukaan
auttaa lukijoita hoksaamaan riistametsänhoidon
mittavat mahdollisuudet!
• Esitellään
– Riistalajit
– Riistametsänhoidon menetelmät
– Metsänomistajat ja heidän tavoitteensa
– Riistapainotteinen metsäsuunnittelu
– Kohteeseen kuin kohteeseen sopivat menetelmät
– Kustannuslaskelmat perusteineen
– Esimerkkilaskelmia
16 | 4.10.2018

17. Kustannustehokkuus korkea
1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen:
rakenteellista monimuotoisuutta – edullisesti
2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta –
edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot,
havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle)
3. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä
4. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää
metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta
ja mustikkaa –tärkeimmät poikueympäristöt
17 | 4.10.2018
Kuva: Janne Miettinen

18. Riistametsänhoidon kannattavuuden suuntaviivoja
1. Riistatiheiköt jopa kustannuksettomia
2. Tasarakenteisen metsän yläharvennus kannattavaa
3. Sekametsäisyys tiedetään kasvun kannalta hyväksi:
sekametsäefekti (pääpuulaji < 80 % puustosta: las)
4. Kerroksellisissa metsissä avohakkuu voi jäädä
taloudellisestikin hännille (ks. Seuraavat diat)
18 | 4.10.2018

19. Pienipiirteisyys ja riistametsänhoidolle erityisen
hyvin sopivien kohteiden tunnistaminen tarjoavat
hienoja mahdollisuuksia!
19 | 4.10.2018
Erirakenteisena kasvatukseen
parhaiten soveltuvien kohteiden
paikantaminen
Optimaalisten riistatiheikköjen
sijaintien paikantaminen
(kerroksellisuus + tukiksi
kelpaamattomien puiden ryhmät)
Muiden monimuotoisuuden
kannalta tärkeiden
rakennepiirteiden tunnistaminen +
integrointi metsätalouden
järjestelmiin
Alikasvoksen hyödyntäminen
metsän uudistamisessa

20. • Kuva. Lehtomainen kangas, soistunut, Kuopio. Kuusi-koivu-mänty –
sekametsä, jossa vahva kuusialikasvos, jonka puut pääosin
pituudeltaan 3-10 metriä. Riippumatta korkotasosta, uudistaminen
alikasvosta hyödyntäen oli kannattavin vaihtoehto (1). Eri-ikäisenä
kasvattaminen oli joko kannattavampi tai yhtä kannattava vaihtoehto
kuin avohakkuu ja tasarakenteisena kasvatus (2)
20 | 4.10.2018
2
31
1
2
3

21. Webinaari 19.9.2018
Eljas Heikkinen
Suomen metsäkeskus
Riistametsänhoito
Riistatiheikköjen vaikutus puuntuotokseen ja
talouteen

22. • Riistatiheiköt pitäisi ottaa huomioon jo
metsänuudistamisen vaiheessa
• Riistatiheiköiksi suunnitellut alueet jätetään
raivaamatta, muokkaamatta ja viljelemättä.
Muu osa uudistusalueesta uudistetaan
metsänhoitosuositusten mukaisesti
• Tuoreen kankaan uudistaminen (laskennat
Motti-ohjelmalla)
– Keski-Suomi, Viitasaari, lämpösumma 1106
dd
– Kääntömätästys, kuusen istutus, taimikon
Esimerkkilaskelma 1: riistatiheiköt
perustetaan uudistamisen yhteydessä

23. Riistatiheikköjen vaikutus puuntuotantoon
kiertoajalla (uudistamisen yhteydessä)
Alaharv. Mh-suos Riistatih 2% Riistatih 5% Riistatih 10%
Tukki 100 99 97 94
Kuitu 100 100 100 100
Yht. 100 99 98 96
Ainespuun suhteellinen tuotos

24. Riistatiheikköjen vaikutus talouteen
(uudistamisen yhteydessä)
2 % 3 %
Alaharv. Mh-suos 100 100
Riistatih 2% 99 100
Riistatih 5% 98 100
Riistatih 10% 97 100
Nettotulojen
nykyarvon
suhteellinen
määrä

25. • Teoreettisen laskelman mukaan
puuntuotokseen enimmillään 4 %:n
vähennys (riistatiheikköjä 10 % pinta-alasta)
verrattuna tilanteeseen, jossa riistatiheikköjä
ei ole
• Taloudelliseen tulokseen vaikutus on
vähäisempi, 3 %:n korolla laskettuna eroa ei
ole eri vaihtoehtojen välillä
– Riistatiheiköistä ei tule metsänuudistamisen
ja taimikonhoitojen kustannuksia, jotka
painottuvat laskennan alkupäähän. Paremmat
Johtopäätöksiä

26. • Riistatiheiköiksi suunnitellut alueet jätetään
hoitamatta (istutuskuusien elossaolo 40 %)
eikä tehdä harvennushakkuita. Muu osa
taimikosta harvennetaan (istutustaimien
elossaolo 90 %) ja hoidetaan
metsänhoitosuositusten mukaisesti.
Uudistamisen kustannuksia ei oteta
huomioon, molemmilla sama
• Tuoreen kankaan 12 v kuusen
istutustaimikko (laskennat Motti-ohjelmalla)
Esimerkkilaskelma 2: riistatiheiköt
perustetaan taimikonhoidon yhteydessä

27. Riistatiheikköjen vaikutus puuntuotantoon
(taimikonhoidon yhteydessä)
Ainespuun suhteellinen tuotos
Alaharv. Mh-suos Riistatih 2% Riistatih 5% Riistatih 10%
Tukki 100 99 98 95
Kuitu 100 100 100 101
Yht. 100 99 99 97

28. Riistatiheikköjen vaikutus talouteen
(taimikonhoidon yhteydessä)
Nettotulojen
nykyarvon
suhteellinen
määrä
2 % 3 % 4 %
Alaharv. Mh-suos 100 100 100
Riistatih 2% 99 99 99
Riistatih 5% 98 99 98
Riistatih 10% 96 96 96

29. • Puuntuotokseen enimmillään 3 %:n
vähennys (riistatiheikköjä 10 % pinta-alasta)
verrattuna tilanteeseen, jossa riistatiheikköjä
ei ole
• Pinta-alaltaan 10 %:n riistatiheiköt aiheuttivat
4 %:n taloudellisen tappion. 2 ja 5 %:n
tiheiköillä ei käytännön vaikutusta
• Olivatpa riistatiheiköt perustettu
uudistamisen tai taimikonhoidon yhteydessä,
käytännössä niiden vaikutus puuntuotokseen
ja talouteen on hyvin vähäinen. Varsinkin kun
Johtopäätöksiä

30. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus

31. 31 | 4.10.2018

32. 32 | 4.10.2018
Pienillä muutoksilla voi saada aikaan merkittävän eron riistan ja muun
monimuotoisuuden kannalta

33. 33 | 4.10.2018
Alikasvoksen hyödyntäminen tarjoaa loistavat mahdollisuudet, uudistamisen
kulut noin1500 eur/ha!

34. KYSE ON PITKÄLTI MAHDOLLISUUKSIEN HOKSAAMISESTA!

35. Esimerkki riistametsästä
35 | 4.10.2018
Kiitos!
Metsotiheys n. 70 yks./km2!