Puutarhatilojen maan kasvukunto -teemapäivät, maaliskuu 2017. Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke)

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi ja
Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke)
Puutarhatilojen maan kasvukunto
teemapäivät,
maaliskuu 2017
Tautipaineen merkitys
viherlannoitus- ja
kerääjäkasvivalintoihin

2. © Luonnonvarakeskus
Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja
kerääjäkasvivalintoihin
2
Kasvilajit, joiden tauteja on viime
vuosina tutkittu
Ristikukkaiset kasvit, ja niiden
tautiriskit vihanneskierroissa
1- ja monivuotiset palkokasvit
tautiriskinä
Viljat ja heinäkasvit
vihanneskierroissa
Johtopäätelmiä kokemuksista
Caliente sinappiseoksen
murskaus peltoon

3. © Luonnonvarakeskus3
Hyödyt ja mahdolliset riskit riippuvat
suuresti siitä, miten ”välikasvi”
viljellään ja miten kasvusto onnistuu
• Kylvöaika
• Lannoitus
• Korjuuaika ja -tapa
Vaikutukset
• Biomassa (humuspitoisuus)
• Lannoitusvaikutus (palkokasvit)
• Maanparannusvaikutus
• Kasvinsuojeluvaikutus
• Ympäristökorvaukset
Lähtökohtaisesti viherlannoitus- ja kerääjäkasveilla
on enimmäkseen myönteisiä vaikutuksia
vihannesviljelyssä

4. © Luonnonvarakeskus
Kasvilajit, joiden tauteja on viime vuosina
tutkittu vihannestiloilta otetuista näytteissä
4
Ristikukkaiset kasvit
• Valko- ja keltasinappi
• Rehu- ja öljyretikat
• Muokkausretiisi
Palkokasvit
• Herne ja härkäpapu
• Apilat
• Muut 1- ja monivuotiset
nurmipalkokasvit
Erikoisemmat kasvit (Hunajakukka,
samettikukka)
Rikkakasveja
Ohra ja kaura

5. © Luonnonvarakeskus
Eri viherlannoituskasvien juurinäytteet
vihannestiloilta tautipaineen selvittämiseksi
5 4.4.2017
• Näytteiden tyviosa juurineen lähetettiin Luke Jokioisten
kasvinsuojeluun
• Juuret pestiin ja näytteiden tautisuus arvioitiin silmävaraisesti
• Sienimäärityksiä varten näytteet siirrostettiin PCNB-agar
ravintoalustalle, (inkubointi pimeässä huoneenlämmössä 5-7 vrk)
• Tarkat lajimääritykset PDA-agar alustoilla ja lajispesifisillä PCR-
alukkeilla

6. © Luonnonvarakeskus6
Näytteet muutamalta
lohkolta – otanta ei ole
edustava
• Palkokasveissa tyvi-
ja juuristovioituksia
• Ristikukkaiset melko
terveitä
• Sinapissa ja
retikassa vähän
möhöjuurta
• Rikkakasvit olivat
hyvin terveitä!
0
20
40
60
80
%tutkituistakasveista
Tyvilaikut Juuristo-vioitukset Möhöjuuri
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien tautisuus

7. © Luonnonvarakeskus7
Fusarium-sieniä oli eniten
palkokasvien juurissa
• F. oxysporum ja F. solani
yleisimmät lajit
• Osa F. oxysporum-
kannoista todettu
patogeenisiksi sipulille
• Fusarium-sieniä oli myös
rikkakasveissa
• F. proliferatum oli
harvinainen
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien Fusarium-sienet – sipulia vioittavat lajit
0
20
40
60
80
100
Muut lajit
F. proliferatum
F. oxysporum

8. © Luonnonvarakeskus8
Fusarium-sienet pilaavat sipuleita
pellossa ja varastossa
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien Fusarium-sienet – sipulia vioittavat lajit

9. © Luonnonvarakeskus9
Muita Fusarium-sieniä
löytyi useimmilta
kasvilajeilta
• F. avenaceum oli yleisin
laji
• Todetut lajit ovat
heikkoja patogeenejä
monille erilaisille
viljelykasveille
• Käytännön merkitys?
• Elävät myös
satojätteissä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Herne
Härkäpapu
Valkomesikkä
Puna-apila
Rehumailanen
Rehuvirna
Keltasinappi
Muokkausretiisi
Rehuöljyretikka
Ohra
Tattari
Jauhosavikka
Peltovalvatti
F. sambucinum
F. equiseti
F. sporotrichioides
F. avenaceum
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien Fusarium-sienet – monia eri kasveja
vioittavat lajit

10. © Luonnonvarakeskus10
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien Fusarium-sienet – monia eri kasveja
vioittavat lajit
Punahome, tyvi- ja juuristotaudit
Juuresten ja perunan varastomädät

11. © Luonnonvarakeskus11
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Sipulimätä Varastomädät Näivete Tyviatudit Punahomeet
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja
tyvien Fusarium-lajistoon liittyviä tautiriskejä

12. © Luonnonvarakeskus12
Moni-isäntäiset
maasta leviävät
patogeenit olivat
yleisiä viherlannoitus-
ja kerääjäkasveissa
• Käytännön merkitys
viljelykierron
kasveille?
• Elävät myös
satojätteissä
0
20
40
60
Pythium
R.solani
Botrytis
Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurissa esiintyi
melko paljon Rhizoctonia- ja Pythium-lajeja

13. © Luonnonvarakeskus13
Rypsi ja rapsi ovat arkoja
Rhizoctonia solani – tyvi- ja
juuristotaudeille
• R. solani aiheuttaa perunalla
versolaikkua, seittirupea ja
monia muita vioituksia eri
vihanneksilla
Ristikukkaisissa kasveissa esiintyy
AG-21 ja AG-22 tyyppejä
• Ristikukkaiset kasvit eivät
lisää ainakaan merkittävästi
perunaseitin riskiä
Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi)
vihannesviljelyssä - seittimädät

14. © Luonnonvarakeskus14
Rhizoctonia solani- aiheuttaa hyvin monenlaisia
vioituksia eri kasveissa

15. © Luonnonvarakeskus15
Pythium-lajit aiheuttavat hyvin monenlaisia
vioituksia eri kasveissa

16. © Luonnonvarakeskus16
Rypsi, rapsi ja sinappi lisäävät
möhöjuuririskiä
• Möhöjuurta esiintyy hyvin
yleisesti Etelä-Suomen pelloilla
• Riski, jos samoilla lohkoilla
viljellään rypsiä, rapsia tai
ristikukkaisia vihanneskasveja,
kuten kaalilajeja, lanttua yms.
• Kerääjäkasvi viljelykierrossa =
möhöjuurelle arka tuotantokasvi
• Suositeltava viljelyväli
möhöjuuritartunnan tasosta
riippuen vähintään 4–8 vuotta
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
0
10
20
30
1984–1986 1987–1989 2007–2009
alle 10 % 10–50% yli50 % Öljykasvien viljelyala
%tutktuistapelloista viljelyalaha
Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit,
retikat) vihannesviljelyssä - möhöjuuri

17. © Luonnonvarakeskus
Retikka- ja sinappilajikkeiden möhöjuurialttiutta
testattiin Jokioisten tautikentällä
17 4.4.2017
• Rypsi, sinappi, muokkausretiisi, useita retikkalajikkeita
• Juuret pestiin ja näytteiden tautisuus arvioitiin silmävaraisesti
• Lisäksi on tutkittu multanäytteistä eri kasvien vaikutusta
möhöjuuren määrään maassa

18. © Luonnonvarakeskus18
Retikat eivät yleensä lisää möhöjuuren
määrää – suuria lajike-eroja
0
20
40
60
80
Kevääntautitaso
Rypsi
Sinappi-Caliente
Muokkausretiisi
Retikka-Farmer
Retikka-Ikarus
Kevääntautitaso
Rypsi
Sinappi-Caliente
Muokkausretiisi
Retikka-Farmer
Retikka-Ikarus
Pahasti möhöjuurinen pelto Lievästi möhöjuurinen pelto
Möhöjuuri%
Ristikukkaiset kasvit (retikat) vihannesviljelyssä -
möhöjuuri

19. © Luonnonvarakeskus19
Erityisesti rypsi ja rapsi ovat sadekesinä
arkoja pahkahomeelle
• Siemensadoksi viljeltävät
ristikukkaiset kasvit lisäävät
pahkahomeriskiä vihanneksille
• Pahkahome iskeytyy rypsiin ja
rapsiin vasta kukinnan jälkeen
Saneerauskasveiksi viljellyt ristikukkaiset
murskataan maahan viimeistään
kukintavaiheessa
• Pahkahomeen riski on erittäin pieni
Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit,
retikat) vihannesviljelyssä - pahkahome

20. © Luonnonvarakeskus20
• Kaikki edellä mainitut palkokasvit ovat
ainakin teoriassa pahkahomeen
(Sclerotinia sclerotiorum) isäntäkasveja
• Riski otettava lukuun öljykasveja,
varastokaalia ja –porkkanaa viljeltäessä
• Riski riippuu siitä, missä vaiheessa
palkokasvit muokataan maahan
• Useimmiten pahkahome ei ehdi
iskeytyä 1-vuotisiin palkokasveihin,
joten riskiä voidaan pitää pienenä
• Monivuotiset voivat olla riski
Palkokasvit (1- ja monivuotiset) vihannesviljelyssä –
pahkahome

21. © Luonnonvarakeskus21
Maanparannusvaikutus
• Etenkin retikat tuottavat
voimakkaan juuriston
• Rypsi ja rapsi eivät tuota
kunnollista juuristoa, jos maa
on pahasti tiivistynyt
Kasvinsuojeluvaikutukset
• Ristikukkaisilla ja
vihanneksilla on yhteisiä
kasvintuhoojia
• Glukosinolaatit voivat
vähentää kasvintuhoojia
• Ei tiloille, joilla tuotannossa
ristikukkaisia
vihanneskasveja
Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit,
retikat) vihannesviljelyssä

22. © Luonnonvarakeskus22
Laboratoriokokeissa puhtaat
glukosinolaatit ja ristikukkaisista
kasveista tehdyt uutteet tuhoavat tai
estävät tauteja ja tuholaisia
• Tappavat peruna-ankeroisten kystia
• Pysäyttävät monien
maalevintäisten taudinaiheuttajien
kasvun
• Kuorirokko ja perunarupi
• Harmaahilse ja mustapiste
• Perunaseitti
• Punamätä ja sydänmätä
• Lakastumistaudit (Verticillium,
Fusarium)
Ristikukkaisten kasvien tuottamat glukosinolaatit
ovat hyvin myrkyllisiä monille kasvintuhoojille

23. © Luonnonvarakeskus
Viljakasvit, 1- ja monivuotiset heinänurmet
vihanneskierroissa
23
Maanparannusvaikutus
• Erityisesti useampivuotiset
nurmet parantavat
tehokkaasti maan rakennetta
• Runsaasti biomassaa
Kasvinsuojeluvaikutukset
• Heinäkasveilla ja
vihanneksilla ei ole
merkittäviä yhteisiä
kasvitauteja
• Sepän toukat voivat lisääntyä
monivuotisissa nurmissa ja
aiheuttaa juureksille haittoja

24. © Luonnonvarakeskus24
Viherlannoitus- ja kerääjäkasvien aiheuttama
tautipaine eri vihanneskasveille - arvio

25. © Luonnonvarakeskus25 4.4.2017
• 1-2 vuotiset nurmi-palkokasviseokset
• Pitkäikäisiä nurmia ei suositella
(sepäntoukat, juurihaava-ankeroiset)
• 1-vuotiset palkoviljat/seokset: herne,
härkäpapu, herne-kaura
• Ristikukkaisilta kasveilta puuttuu
mykorritsa -> ei suositella mansikan
esikasviksi
• Valkomesikän jälkeen on todettu
mansikan heikkoa kasvua
• Apilat voivat lisätä juurilahoa
aiheuttavia sieniä pellossa
Viherlannoituskasvit marjanviljelyssä

26. © Luonnonvarakeskus26
Lajivalinnassa on punnittava tarkoin hyödyt
ja haitat
• Ristikukkaisia kerääjäkasveja ei kannata
suosia, jos viljellään ristikukkaisia
tuotantokasveja
• Ristikukkaisilta kasveilta puuttuu
mykorritsa –> ei suositella mansikan
esikasviksi
• Herne ei ole hyvä vaihtoehto
vihannestiloille, marjanviljelytilojen
viljelykiertoon kuitenkin sopiva
• Palkokasvit voivat lisätä varastotauteja
ja taimipoltteita
• Apilat voivat lisätä tauti- ja tuholaisriskiä
mansikalla(juurilaho, lanka-ankeroiset)
• Rhizoctonia ehkä ongelmallinen
Maanparannus- ja viherlannoituskasvit
kasvitautien isäntinä - johtopäätöksiä

27. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
27