Metsätaimitarhapäivien 15.-16.1.2019 esitykset

1. © Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutos ja vieraslajit
lisäävät metsäpuiden
taimituotannon tautiriskejä
Metsätaimitarhapäivät 15.-16.1.2019
Anne Uimari

2. © Luonnonvarakeskus
Sisältö
• Metsätaimitarhojen patogeenit ja taudit
• Vieraslajit
• Kasvintuhoojien luokittelu ja sääntely
• Ilmastonmuutoksen vaikutus metsäpuutauteihin
• Yhteenveto
16.1.20192

3. © Luonnonvarakeskus16.1.2019
Metsätaimitarhojen patogeenit ja taudit
• Sienien ja sientenkaltaisten mikrobien
(oomykeetit) aiheuttamat “tutut” taudit
(harmaahome, versosurma, levälaikku,
jne.)
– vaihtelevat taloudelliset tappiot riippuen
patogeenin esiintyvyydestä (sää, muut
mikrobit, väli-isäntäkasvit, jne.)
– pyritään ehkäisemään
kasvinsuojeluaineilla ja viljelytekniikoilla
(IPM)
• Vieraslajit ja ”paljastuvat” lajit
Phytophthora cactorum
Botrytis cinerea
Gremeniella abietina
3

4. © Luonnonvarakeskus
Terminologiaa
• Tulokaslaji (newcomer) = levinnyt alueelle omin voimin parin
viimeisen vuosisadan aikana
• Vieraslaji (introduced species) = levinnyt luontaiselta
levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko
tahattomasti tai tarkoituksella
• Haitallinen vieraslaji (invasive alien species) = selkeitä haittoja
aiheuttava vieraslaji
• ”paljastuva” laji (emerging species) = tunnettu tai uusi laji (ml.
vieraslajit), jonka esiintymisen runsaus tai maantieteellinen laajuus
on huomattavasti kohonnut
• Alkuperäinen laji (native) = historiallisesti esiintynyt ja kehittynyt
alueella
• Ei-alkuperäinen laji (non-native) = ”vieraslaji”
16.1.20194

5. © Luonnonvarakeskus
Vieraslajit
• Vieraslajien leviämiseen on eniten vaikuttanut kansainvälinen
kauppa ja lisääntynyt liikkuvuus (matkailu, liikenne)
– Viimeisen sadan vuoden aikana uusille alueille asettuvien vieraslajisten
sienien määrä on nelinkertaistunut
• Metsien ja metsäpuutaimitarhojen suurin terveydellinen uhka tällä
hetkellä ovat vieraslajiset metsäpatogeenit
– Vieraslajit aiheuttavat noin 10 mrd € vuosittaiset tuhot Euroopassa
• Vieraslajeista aiheutuvia riskejä ja mahdollisten tuhojen laajuutta on
vaikea ennakoida
16.1.20195

6. © Luonnonvarakeskus
Vieraslajisten kasvipatogeenien leviämisreittejä
• Kansainvälinen kasvikauppa:
tuontikasvit ja istutusalusta,
siemenet
• Matkailu: ihmiset (vaatteet,
kengänpohjat, kasvit, jne.) ja
liikennevälineet
• Tuonti: käsittelemätön
raakapuu, pakkausmateriaalit
16.1.20196

7. © Luonnonvarakeskus
Vieraslajit
• Valvonnasta huolimatta vaarallisia ja haitallisia kasvintuhoojia
pääse uusille alueille
– tuhoojia vaikea havaita tuontikasveista
• kasvit ilman näkyviä oireita
• tuhoojille ja niiden aiheuttamille taudeille ei ole tehokkaita
tunnistusmenetelmiä
• Monet kasvintuhoojat ovat ”tuntemattomia” ennen maahan
asettumistaan
– Organismi on harmiton alkuperäisessä ympäristössään, mutta uudessa
ympäristössä haitallinen kasvintuhooja
• Ei luonnollisia vihollisia
• Yhteiselon puuttuessa kasvit eivät ole pystyneet kehittämään
vastustuskykyä tuhoojalle
16.1.20197

8. © Luonnonvarakeskus
Kasvintuhoojien sääntely (tuhoojien luokittelu)
• Haitallisia kasvintuhoojia säännellään EU:n direktiivissä 2000/29/EC
– Liite I A I ja II (Haitalliset organismit, joiden kulkeutuminen ja leviäminen on kiellettävä
kaikissa jäsenvaltioissa) ja B (Haitalliset organismit, joiden kulkeutumine ja leviäminen on
kiellettävä tietyillä suojelluilla alueilla)
– Liite II A I ja II (Haitalliset organismit, joiden kulkeutuminen ja leviäminen on kiellettävä
kaikissa jäsenvaltioissa, jos niitä on tietyissä kasveissa tai kasvituotteissa) ja B (Haitalliset
organismit, joiden kulkeutuminen ja leviäminen on kiellettävä tietyillä suojelluilla alueilla, jos
ne esiintyvät tietyillä kasveilla tai kasvituotteilla)
• Asetus (EU) 2016/2031 astuu voimaan 14.12.2019 ja korvaa direktiivin
2000/29/EC
– Unionikaranteenituhoojat, suoja-aluekaranteenituhoojat, prioriteettituhoojat ja säännellyt
muut kuin unionikaranteenituhoojat
• Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön (EPPO) listaukset
haitallisista organismeista:
– A1 ja A2 listat: karanteenituhoojina säänneltävät tuhoojat
– ”Alert” lista: mahdollisen riskin omaavat tuhoojat
• Kansalliset listat vaarallisista ja haitallisista tuhoojista
16.1.20198

9. © Luonnonvarakeskus
Kasvintuhoojakategoriat (EPPO:n mukaan)
16.1.2019
Kasvintuhoojat
(Pests)
Säännellyt (Regulated) Ei-säännellyt (not regulated)
Karanteenilajit
(Quarantine)
Säännellyt ei-karanteenilajit
(RNQP)
Poissa (Absent)
Ei levinnyt laajalle
(Not widely distributed)
9

10. © Luonnonvarakeskus16.1.2019
Endocronartium harknessii
(läntinen pahkaruoste)
Männyt (Pinus spp.)
EPPO A1, EU I/A1 (Endocronartium spp.,
non-European)
Mycosphaerella dearnessii (männyn
ruskoneulaskariste, ruskovyökariste)
Männyt (Pinus spp.), EPPO A2, EU II/A1
(Scirrhia acicola)
https://www.invasive.org/browse/detail.cfm?imgnum=4212093
Vaaralliset ja haitalliset kasvintuhoojat
Kuva: Alan Rockefeller, Mushroom Observer, Alan Rockefeller, CC-BY-SA-3.0
10

11. © Luonnonvarakeskus
Vaaralliset ja haitalliset kasvintuhoojat
16.1.2019
https://slideplayer.com/slide/8729752/
Fusarium circinatum (pihkakoro)
Männyt (Pinus spp.), EPPO A2
Phytophthora ramorum (tammen
äkkikuolema, versopolte)
Lehti- ja havupuut (Quercus spp., Larix
kaempferi, Picea sitchensis, Abies
magnifica, A. grandis), puuvartiset kasvit
(Rhododendron, Viburnum, jne.), EPPO
A2
https://www.researchgate.net/figure/Pitch-canker-symptoms-on-mature-pine-trees-
a-plantation-of-infected-trees-showing_fig1_235444883
Neonectria neomacrospora (pihdan
korotauti / jalokuusensurma)
Pihdat ja lehtikuuset (Abies spp., Larix spp.)
EPPO “Alert” lista
Kuva Anne Uimari
Kuva Marja poteri, Luke
https://www.hortweek.com/devastation-phytophthora-ramorum-leads-rebirth-welsh-
forest/arboriculture/article/1335398
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Da%C3%B1os_en_ac%C3%ADculas_por_Fusarium_c
ircinatum..jpg
11

12. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojelusopimukset ja -järjestöt
16.1.2019
Maailman kauppajärjestön
(WTO) sopimus terveys- ja
kasvinsuojelutoimista (SPS)
Kansalliset
kasvinsuojelujärjestöt
Kansainvälinen kasvinsuojeluyleissopimus IPPC
EPPO Activities on Potential Invasive Pests, Anne‐Sophie Roy, Potential Invasive
Pests Workshop, Coconut Grove, Florida (2010‐10‐10/14)
Alueelliset kasvinsuojelujärjestöt
12

13. © Luonnonvarakeskus
Vaarallisten ja haitallisten kasvintuhoojien riskien pienentäminen
(sopimukset, kansainväliset ja kansalliset lait ja asetukset)
• Varhainen varoittaminen
– ennakoidaan tulevaa
• Tuhoojien maahan saapumisen estäminen
– IPPC:n kasvinsuojelustandardit (ISPM)
• Säännökset pakkausmateriaaleista
• Riskinarviointi
– Valvonta, suojatoimet, kasvipassi (EU), jne.
• Varhainen havaitseminen
– Valvonta, tarkkailu, viranomaistarkastukset, jne.
• Raportointi ja hallinta
– Hävittäminen ja leviämisen estäminen
16.1.201913

14. © Luonnonvarakeskus
• Kansalaisten aktiivisuus
– tuhoojien aikainen havaitseminen
– tuhoojien esiintyminen
• Suuren yleisön valinnat (piha- ja puutarhaviljely) vaikuttavat ja
ohjaavat kasvikauppaa ja samalla tuhoojien ”liikkumista”
• Ammattiviljelijät
– Vaarallisten ja haitallisten kasvintuhoojien tarkkailu ja havaitseminen
taimituotannossa
– Kotimaisen taimimateriaalin tuottaminen
– Kasvinsuojelumenetelmien testaus
16.1.2019
Vaarallisten ja haitallisten kasvintuhoojien riskien pienentäminen
(kansalaiset / suuri yleisö / kasvialan ammattilaiset)
14

15. © Luonnonvarakeskus
• Tuhoojiin kohdistuva tutkimus
– Tunnistusmenetelmien kehittäminen, leviämisreittien kartoittaminen,
sopeutumisen ja leviämisen mallintaminen, torjuntakeinojen
kehittäminen, jne.
• Mahdollisten vieraslajien kartoittaminen
– Sentinel-istutukset = ei-alkuperäiset kasvit tuontimaassa (arboretumit,
kasvitieteelliset puutarhat)
• Uudet tuhooja-isäntä suhteet, kontrollimenetelmät
– Sentinel-taimitarhat = alkuperäiset kasvit viljeltynä tuontimassa ilman
kasvinsuojelua
• Tuontikasvien mukana levien vieraslajien kartoittaminen
16.1.2019
Vaarallisten ja haitallisten kasvintuhoojien riskien
pienentäminen (tutkimus)
15

16. © Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutos ja kasvintuhoojat
Ilmastonmuutos vaikuttaa ensisijaisesti lämpötilaan ja sademääriin
• Uusien vieraslajien sopeutuminen
– Asettumisen, kasvun ja levinnän sallivat olosuhteet
– Isäntäkasvien ja/tai vektoriorganismien asettuminen ja levintä
• Tunnettujen tuhoojien laantuminen tai vahvistuminen sekä
harmittomien organismien esiintyminen tuhoojina
– Taudinaiheuttamiskyvyn muuttuminen
– Isäntäkasvien valikoiman ja/tai ominaisuuksien muuttuminen
– Organismien väliset muuttuneet vuorovaikutukset
16.1.201916

17. © Luonnonvarakeskus16.1.2019
Ilmastonmuutos ja kasvintuhoojat
Mustakoro (Neonectria fuckeliana) ja
ruskokiiltokääriäinen (Cydia pactolana)
ovat hyötyneet ilmastonmuutoksesta?
”Paljastuvia” lajeja
17

18. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Globalisaatio ja kansainvälinen kasvikauppa voimakkaasti lisäävät
vieraslajisten kasvintuhoojien leviämistä
• Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä alkuperäisten että vieraslajisten
kasvintuhoojien elinmahdollisuuksiin
• Kansainväliset ja kansalliset sopimukset, lait, tutkimus ja
kansalaisaktiivisuus tukevat ”taistelua” kasvintuhoojia vastaan
• Kotimainen terve taimituotanto on merkittävä tekijä kasvintuhoojien
maahan saapumisen, asettumisen ja levinnän estämisessä
16.1.201918

19. Kiitos!