Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä, v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Webinaari 18.2.2021

1. 1
Tuloksia kerääjäkasvikokeista
Luke Piikkiössä v. 2020
17.2.2021
Terhi Suojala-Ahlfors
Webinaari 18.2.2021
terhi.suojala-ahlfors@luke.fi

2. 2
Missä tilanteissa kerääjäkasveja kannattaa hyödyntää
vihannestiloilla?
17.2.2021
- Varhaisvihannesten ja -perunan sadonkorjuun jälkeen
- Keskikesällä korjattavien vihannesten jälkeen
- Viherlannoituskasvustojen maahan muokkaamisen jälkeen keski-
/syyskesällä
Hyötyjä:
➢ Liukoisen typen kerääminen talteen
➢ Eroosion väheneminen
➢ Rikkakasvien (ja muiden tuhoojien) vähentäminen
➢ Maan kasvukunnon ylläpito ja kohentaminen
✓ Mihin aikaan kesästä
kerääjäkasvuston
perustaminen vielä järkevää?
✓ Mitkä lajit sopivat eri
tilanteisiin?

3. 3
Kerääjäkasvikokeet Luke Piikkiössä v. 2020
17.2.2021
• Tavoitteena selvittää eri kerääjäkasvien
menestymistä, kun kylvö tapahtuu
melko myöhään eli elokuun lopulla
• 2 koetta lantun jälkeen (savi ja hieta), 1
koe sipulin jälkeen (hieta)
• Kylvö 26.8. koeruutukylvökoneella n. 140
cm leveisiin kaistoihin

4. 4
Käytetyt kerääjäkasvit ja siemenmäärät
Lantun jälkeen
- Ruis (hybridiruis), 100 kg/ha
- Italianraiheinä ’Merona’, 30 kg/ha
- Muokkausretiisi ’Structurator’, 15 kg/ha
- Seoskasvusto, 30 kg/ha
▪ Rehuvirna ’Ebena’ 50 %
▪ Persianapila DS Magic 10 %
▪ Puna-apila ’Formica’ 10 %
▪ Hunajakukka ’Boratus’ 10 %
▪ Rehusikuri 10 %
▪ Westerwoldinraiheinä Bendix 10 %
Sipulin jälkeen
- Ruis (hybridiruis), 100 kg/ha
- Italianraiheinä ’Merona’, 30 kg/ha
- Öljyretikka ’Melody’, 15 kg/ha
- Seoskasvusto, 30 kg/ha
Ylhäällä
muokkausretiisi ja
raiheinä, alhaalla
seos ja
öljyretikka.

5. 5
Vaihtelua mm. kerääjäkasvien juuristosyvyydessä
17.2.2021
Esimerkki: eri kerääjäkasvien juuristosyvyys Tanskassa. Lähde: Kivijärvi ym. 2019.
Katso myös juuristotietopaketti:
https://www.doria.fi/bitstream/han
dle/10024/103454/ely%20juuristo
tieto_LR.PDF

6. 6
Havaintoja 2020: jokainen
koeala erilainen
• Savimaa lantun jälkeen: kaikki
kasvoivat melko tasaisesti, mutta ei
rehevästi, muokkausretiisiä vioittivat
tuholaiset
• Hietamaa lantun jälkeen: seos ja
muokkausretiisi ok, ruis ja raiheinä eivät
kasvaneet
• Hietamaa sipulin jälkeen: seos ja
öljyretikka ok (tosin aukkoisempi kuin
edellinen), ruis ja raiheinä eivät
kasvaneet
Kuvat 15.10.

7. 7
Onnistumisia ja ongelmia kasvustoissa
17.2.2021
• Ristikukkaiset nopeakasvuisia ja
peittäviä
• Seoskasvustossa hunajakukka kasvoi
nopeasti ja oli vallitseva laji
• Hietamaalla kasvustot aukkoisempia
• Ruis kasvoi heikosti, etenkin hiedalla,
todennäköisesti syynä kahukärpäset
• Raiheinä kasvoi heikosti hietamaalla –
mahdollisesti liian syvä kylvö
• Savimaan muokkausretiisissä
tuholaisvioituksia

8. 8
Syksy lämmin, kasvua marraskuulle asti
Ylhäällä savimaan kasvustot
30.10., alhaalla hietamaan
muokkausretiisi.

9. 9
Elämää myös maan alla!
17.2.2021
Kuvat 30.10.

10. 10
Biomassatuloksia kerääjäkasvikokeista
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
Öljyretikka Seos Ruis M.retiisi Seos Raiheinä M.retiisi Seos
Hieta/sipuli Savi/lanttu Hieta/lanttu
Kerääjäkasvien kuivamassa (kg/ha)
14.10.
5.11.

11. 11
Seoskasvuston lajikoostumus savimaan kokeessa
17.2.2021
Hunajakukka vallitseva, osuus kasvoi vielä loppusyksyllä
• Savimaalla hunajakukkaa n. 70 % tuoremassasta
• Hietamaalla hunajakukka vielä dominoivampi, osuus yli 90 %
Pajupelto 14.10. Pajupelto 5.11.
Apilat
Rehuvirna
Hunajakukka
Rehusikuri
Raiheinä

12. 12
Kasvustojen typpisisältö 14.10.
17.2.2021
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Öljyretikka Seos Ruis M.retiisi Seos Raiheinä M.retiisi Seos
Hieta/sipuli Savi/lanttu Hieta/lanttu
Kerääjäkasvustojen N-sisältö (kg/ha)

13. 13
Maan liukoinen typpi (kg/ha) 19.8. ja 15.10.
0
10
20
30
40
50
60
Pajupelto,
19.8.
Raiheinä Ruis M.retiisi Seos Paljas maa
Savi, lantun jälkeen
0
10
20
30
40
50
60
Prof.pelto,
19.8.
öljyretikka,
15.10.
seos, 15.10. paljas maa,
15.10.
Hieta, sipulin jälkeen
25-50 cm
0-25 cm
0
10
20
30
40
50
60
Saarnipelto, 19.8. Muokkausretiisi,
15.10.
Seos, 15.10. Paljas maa,
15.10.
Hieta, lantun jälkeen

14. 14
Joulukuussa
(7.12.) yhä
vihreää
17.2.2021

15. 15
Kokeiden antia
17.2.2021
- Kerääjäkasvustot ehtivät Lounais-Suomessa yleensä kasvaa riittävästi,
jos ne kylvetään elokuun lopussa – syyskuun alussa
- Ristikukkaiset ja hunajakukka nopeakasvuisia lajeja loppukesän
kylvöihin
- Ristikukkaisia ei kuitenkaan suositella kaalikasvien viljelykiertoihin tauti-
ja kaalikärpäsriskien takia
- Seoskasvusto mielenkiintoinen vaihtoehto: todennäköisesti ainakin osa
kasveista menestyy
- Oikea kylvösyvyys tärkeä etenkin pienisiemenisille lajeille
- Riskejäkin on: mm. tuholaisten aiheuttamat ongelmat, kuivuus kylvön
jälkeen

16. 16
Kerääjäkasveja kannattaa kokeilla omilla pelloilla!
17.2.2021
• Maan muokkaus ja kerääjäkasvin kylvö vie aikaa, mutta tuottaa
hyötyä maan kasvukunnolle
• Ympäristökorvauksen kerääjäkasvi-toimenpide (nykymuodossaan)
tarjoaa varsin kapeat mahdollisuudet, mutta kerääjäkasveja voi
hyödyntää omaehtoisesti ilman tukea
• Kerääjäkasvin vaikutus seuraavaan viljelykasviin vaihtelee – voi
joissain tapauksissa alentaa hieman satoa (jos kasvuston hiili-
typpisuhde korkea, se sitoo hajotessaan maasta typpeä)
• Kerääjäkasveja kannattaa hyödyntää myös välikasveilla, mm. viljan
aluskasveina

17. 17
Lisätietoa kerääjäkasveista vihannesviljelyssä
17.2.2021
• Kivijärvi, Pirjo, Iivonen, Sari, Hannukkala, Asko & Suojala-Ahlfors, Terhi 2019.
Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa. Luke Tietokortti 16 s.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903
• Iivonen, S., Kivijärvi, P. & Suojala-Ahlfors, T. 2017. Characteristics of various catch crops in
the organic vegetable production in northern climate conditions – Results from and on-
farm study. University of Helsinki Ruralia Institute. Reports 165. 25 s.
http://hdl.handle.net/10138/229443

18. 18
Yleisiä kerääjäkasvioppaita
17.2.2021
• Känkänen, H., Ketola, J. & Valkama, P. 2020. Uusia tuloksia kerääjäkasveista:
UusiRaHa-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2020.
Luonnonvarakeskus. Helsinki. 75 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-932-3
• Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien
hyödyntämiseen Suomessa. https://carbonaction.org/wp-
content/uploads/2020/06/Keraajakasviopas2020.pdf
• Känkänen, H. Kerääjäkasvilajin valinnalla on merkitystä.
https://luomutietopankki.fi/wp-content/uploads/sites/4/2020/05/peltopaivan-
keraajakasvit_vastankvarn-2017.pdf
• Mattila, T. 2020. Kerääjäkasviratkaisin. Ladattavissa sivulta:
https://carbonaction.org/materials/keraajakasviratkaisin-ja-keraajakasviopas/
• https://luomu.fi/tietopankki/uusiraha-hankkeen-aluskasviaineistoja/

19. Kiitos!