Kerääjäkasvit eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Webinaari 18.2.2021

1. 1
Kerääjäkasvien hyödyntäminen
eri tuotantosuunnissa
Kerääjäkasvit vihannestilojen viljelykierroissa
Webinaari 18.2.2021
Hannu Känkänen, Luke
17.2.2021

2. 17.2.2021
HK
2
italian-
raiheinä
timotei pelkkä
vilja
Typen kerääjästä onkin moneksi!
Pellon peitto Juuristo koko syksyksi
Maa kuohkeammaksi
Ravinteet kiertävät pellossa,
joutumatta vesiin.
Pellon kasvukunto säilyy,
tuottavuus jopa paranee.
RaHa -hanke
timotei italianraiheinä
Maahan:
Juuria
Muruja
Elävyyttä
Multavuutta
Kantavuutta
Hiiltä

3. 3
Suomessa yleensä
aluskasveina
Varhaisvihannesten
jälkeen ehtii myös
Kuvan öljyretikka on
kylvetty heinäkuun alussa
viherkesannon jälkeen

4. 4
Kerääjäkasvien osuus peltoalasta
Suomessa 2015 - 2020
17.2.2021
0
2
4
6
8
10
12
14
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Tavanomainen Luomu
%
Kerääjäkasvien
ala v. 2020 oli
139 300 ha

5. 5
Kuiva-
ainesato
kg/ha
Italianraiheinä Monivuotiset
heinät
Apilakasvit
Versot
kg/ha
Juuret
kg/ha %
Versot
kg/ha
Juuret
kg/ha %
Versot
kg/ha
Juuret
kg/ha %
Erittäin hyvä 2000 2000 10 1000 1800 10 2000 3000 10
Hyvä 1500 1500 40 700 1300 40 1000 2000 30
Kohtalainen 1000 1000 20 500 1000 20 500 1000 20
Välttävä 500 500 20 300 500 20 300 600 20
Heikko 100 100 10 50 100 10 50 100 20
Keskimäärin 1110 1110 545 1010 670 1240
% alasta 33 17 50
Maaseutuohjelman (2014–2020) ympäristöarviointi
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2019, Luke
Kerääjäkasveista puolet heiniä, puolet apiloita

6. © Luonnonvarakeskus
Perustamistapoja on monia
Aikainen kylvö on luotettavin
ja multaaminen hyväksi

7. 7
Rikkakasviäestyksen yhteydessäkin onnistuu
17.2.2021
Kevätvehnä 14.7. Aluskasvi 14.7. Kasvusto 29.9. Seos 29.9.
Esimerkki Mustialan luomupellolta 2020
Vilja toukokuun alussa, aluskasvi kesäkuun alussa

8. 8
Kerääjäkasvien
jakautuminen eri
pääkasviryhmien
kesken v. 2017
17.2.2021
Kerääjäkasvin viljely
% kerääjä- % pääkasvin
hehtaaria kasvialasta koko alasta
Kevätviljat 106 000 83,3 11,1
Syysviljat 2 900 2,2 4,2
Vihantaviljat 800 0,7 4,2
Seoskasvusto (viljat) 3 800 3,0 17,9
Viljat yhteensä 113 500 89,1 11,1
Kevätöljykasvit 3 500 2,7 5,5
Härkäpapu 3 300 2,6 15,0
Herne 1 000 0,8 8,9
Palkoviljat yhteensä 4 300 3,4 13,0
Seoskasvusto palkoviljavoittoinen 3 800 3,0 17,5
Tattari 500 0,4 22,0
Viljatilan kasvit 98,7
Peruna 500 0,4 2,2
Avomaan vihannekset 660 0,5 4,2
Muut (pellava, auringonk., hamppu...) 500 0,4 10,4
Maksimaalinen
kerääjäkasviala
n. miljoona ha
v. 2020 oli 14 % tästä

9. 9
Kerääjäkasveja on käytetty 80 viljelykasvin yhteydessä
(viiden viime vuoden aikana, tieto luomuviljelystä)
Etelä-Savon luomuvihannestiloilla kerääjäkasveja oli seuraavilla:
- Valko- eli keräkaali 0,5 ha eli 6 % kasvin koko alasta
- Sipulin pikkuistukkaat 0,5 ha eli 100 %
- Parsakaali 1,8 ha eli 56 % kasvin koko alasta
Suomen luomussa lisäksi seuraavien avomaan vihannesten
pinta-alasta yli 10 % kerääjäkasveilla:
- tarhaherne, pensaspapu, kukkakaali, lanttu, nauris sekä puna- ja keltajuurikas
17.2.2021
Tämän perusteella on paljon mahdollisuuksia, mutta:
- Tilastot eivät kerro, miten on toteutettu ja onnistuttu
- Tutkimustuloksia ei monien vihannesten osalta ole
Kannattaa miettiä tarkkaan kerääjä- ja viljelykasvin yhteensopivuus!

10. © Luonnonvarakeskus
Seoksia käytettäessä kasvuston lajisuhde voi riippua
enemmän kasvuoloista kuin siemenmäärien suhteesta

11. © Luonnonvarakeskus
Seokset monipuolistavat mikrobi- ja eläinlajistoa,
mikä todennäköisesti vähentää tautipainetta
Englanninraiheinän
ja puna-apilan
juuret seoksesta

12. © Luonnonvarakeskus
Valkoapila 2 kg/ha, veriapila 2 kg/ha
29.9.2020 Mustiala
Monipuolinen heinien ja apiloiden seos 20 kg/ha
29.9.2020 Mustiala
Pienellä siemenmäärällä on iso riski epäonnistua

13. 13
17.2.2021
Hannu Känkänen
Luken sivuilta:
Känkänen, H., Ketola, J. & Valkama, P. 2020. Uusia tuloksia kerääjäkasveista:
UusiRaHa-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 75 s.
Känkänen, H. Kerääjäkasvitoimenpiteen laadullinen toteutuminen tiloilla. Julkaisussa:
Yli-Viikari, A. (toim.). 2019. Maaseutuohjelman (2014–2020) ympäristöarviointi.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. s. 39–60
Muita julkaisuja:
Känkänen, H., 2017. Kerääjäkasvit. Julkaisussa: Peltojen kunnostus,Tieto tuottamaan 143,
luvussa Pellon hyvän peruskunnon ylläpitäminen.
www.hamk.fi/ravinneresurssi
Lisätietoa:

14. Kiitos!