Luomuvihannestuotanto vaihtoehtona

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Terhi Suojala-Ahlfors
(Luomu)
Vihannes-
tuotanto
vaihtoehtona
Kuva: Pirjo
Kivijärvi / Luke

2. © Luonnonvarakeskus
Miksi vihanneksia viljelyyn?
• Kasvisten kysyntä kasvaa
• Tuotannon taloudellinen arvo hehtaaria kohti suuri
• Lounais-Suomi otollista aluetta vihannestuotannolle
• Lajivaihtoehtoja paljon, mahdollisuuksia löytyy
uudenlaisia haasteita kaipaaville
MUTTA
• Selvitä markkinat ennen viljelyyn ryhtymistä!
• Mieti tarvittava koneistus ja sadon käsittely-
/varastointitilat
• Luomuviljely yksi vaihtoehto, jossa voi lähteä
kokeilemaan vihannesviljelyä pienemmässäkin
mittakaavassa
2 3.4.2018
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry

3. © Luonnonvarakeskus
Luomuvihannesten kysyntä vahvaa
• Luomuvihannesten myynti kasvoi vuonna 2017 yli 35 %
(Lähde: ProLuomu), luomukuluttajabarometri ennakoi
kuluttajien lisäävän entisestään vihannesten ostoa luomuna
• Kotimainen luomuvihannestuotanto vähäistä verrattuna
kysyntään: v. 2016 luomuvihanneksia viljeltiin 164 yrityksessä
282 hehtaarilla
– Luomuvihannestiloista osa suuria ja erikoistuneita; suurin
osa pieniä ja monialaisia
• Luomuvihannesten sopimustuotanto teollisuudelle on jälleen
viriämässä
• Koulutusta ja tukea saatavilla (mm. Luomuliiton mentor-
toiminta)
3 3.4.2018

4. © Luonnonvarakeskus
Vihannesviljely Suomessa v. 2017
Laji Viljelyala (ha) Yritysten määrä (kpl)
Kaikki yhteensä 11 803 1 695
Tarhaherne 4 037 756
Porkkana 1 762 312
Ruokasipuli 1 191 341
Valkokaali 557 166
Lanttu 420 145
Punajuurikas 420 166
4 3.4.2018
Lähde: http://stat.luke.fi/puutarhatilastot

5. © Luonnonvarakeskus
Vihannekset viljelykierron osana
• Vihanneksia viljeltäessä viljelykierto suunnitellaan
vihanneslajin ehdoilla
– muut kasvit sellaisia, jotka varmistavat vihannesten viljelyn
onnistumisen
• Rikkakasvien hallinta
• Kasvitautien hallinta
• Maan kasvukunto
• Pääosa vihanneslajeista ”maata kuluttavia”
– Maanpinta paljaana ison osan vuotta
– Maan muokkaus intensiivistä
– Sadonkorjuukoneet raskaita
– Osa lajeista vaateliaita ravinteisuuden suhteen (esim.
kaalikasvit), osa selviää vähemmällä
5 3.4.2018

6. © Luonnonvarakeskus
Tarhaherne
• Tarhaherne tarkoittaa tuoreena korjattavaa hernettä, josta
korjataan joko kypsymättömät siemenet (yleensä
pakastettuna) tai tuoreet palot
• Typensitojakasvi
• Aikaisuudeltaan ja biomassan tuotoltaan vaihtelevia lajikkeita
• Ei sovellu sipulin esikasviksi kasvitautien takia
6 3.4.2018
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry

7. © Luonnonvarakeskus
Juurekset laajimmin viljelty ryhmä
• Porkkana, palsternakka, selleri sarjakukkaisia kasveja
• Lanttu ja nauris ovat ristikukkaisia
• Punajuurikas kuuluu revonhäntäkasvien heimoon
• Kaksivuotisia kasveja, ensimmäisenä vuonna kehittyy syötävä
mukula
• Porkkanan viljelystä:
– Varhais-, kesä-, syys- ja varastolajikkeita
– Porkkana melko syväjuurinen ja kerää tehokkaasti maasta
ravinteita
– Viihtyy parhaiten kevyillä kivennäismailla tai multamailla
– Viljely hyvin koneellistettu
7 3.4.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Ristikukkaiset (kaalit, lanttu, nauris) vaativia
kasvinsuojelun ja ravinnehuollon kannalta
• Viljelyn suunnittelussa otettava huomioon kasvitaudit
(möhöjuuri, pahkahome jne.) ja tuholaiset (kaalikärpänen,
kaalikoi)
• Tuottavat ison biomassan, josta vain osa korjataan pellolta
pois
– Vaatii runsaan lannoituksen
– Kasvijätteissä jää runsaasti typpeä peltoon, joka vapautuu
seuraaville kasveille
• Viihtyvät monenlaisilla maalajeilla
• Syväjuurisia kasveja
8 3.4.2018
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry

9. © Luonnonvarakeskus
Sipulit suosittuja
• Kepasipuli (kelta- tai punasipuli) tärkein viljelty laji, lisäksi
Suomessa viljellään mm. purjoa ja salottisipulia
• Sipuleilla on matala, niukasti haarautuva juuristo
• Suomessa sipuli viljellään pääasiassa ulkomailla viljellyistä
pikkuistukkaista, jotka ovat usein tautien saastuttamia
• Terveempää sipulia saa kasvattamalla sipuli taimista, joka on
kuitenkin menetelmänä kalliimpi
9 3.4.2018

10. © Luonnonvarakeskus
Lämpöä vaativia lajeja: avomaankurkku,
kesäkurpitsa, kurpitsat, melonit, sokerimaissi…
• Viljelymahdollisuudet kasvavat ilmaston lämmetessä
• Harsot, kasvutunnelit, maanpinnan katteet apuna
• Lämmin kasvupaikka tarpeen, hallanarkoja
• Useimmat lajit istutetaan taimista peltoon
• Satokausi yleensä lyhyt
10 3.4.2018

11. © Luonnonvarakeskus
Väliviljelykasveja vihannestiloille
• Viljat yleisin välikasviryhmä
• Nurmet sopivat, mutta mieluiten melko lyhytikäiset
• Muut erikoiskasvit? Soveltuvuus riippuu lajeista
• Viherlannoituskasvit kiinnostavat ja luomutiloilla vakiona
mukana viljelykierroissa
• Kerääjäkasvit hyvä lisä viljelykierroissa ravinteiden
talteenoton ja kasvipeitteisyyden kannalta
– Varhais- ja kesävihannesten jälkeen
11 3.4.2018
5.7. kylvetty samettikukka kerääjäkasvina 14.9.2016
7.8. kylvetty öljyretikka-
kasvusto 6.10.2016

12. © Luonnonvarakeskus
Viherlannoituskasvien aiheuttama tautipaine
vihanneksille
12 3.4.2018
Lähde: Kivijärvi ym. 2017, arvio tehty vuosien 2013–2016 näytteiden perusteella
Tietokortti: ”Viherlannoitus ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa”
(Kivijärvi ym. 2017) (löytyy sivustolta: www.luke.fi/revi )

13. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
3.4.201813