SlideShare a Scribd company logo
1 of 22
Geenimuuntelun vaikutus
maatalouteen ja ympäristöön
        Irma Saloniemi
Onko luonnon kannalta kestävä
    maatalous edes tavoitteena?
• Tehotuotannon lajikkeet
  – on jalostettu tuhlaamaan lannoitteita ja vettä
  – ovat alttiita tuholaisille ja huonoja kilpailijoita
• Äärelliset luonnonvarat
  – fosforin loppu häämöttää
  – typpilannoitteiden valmistus vaatii paljon energiaa
• Maatalouden ympäristöongelmat
  – ravinteiden valuminen vesistöihin
  – haitalliset torjunta-aineet
  – biodiversiteetti
GMO-ratkaisuja maatalouden
                ongelmiin
• Tuotantomäärien kasvattaminen GMO-
  lajikkeilla
   – helpompaa kemiallista rikantorjuntaa (erit.
     glyfosaatti): akuutit haitat muita torjunta-
     aineita (herbisidejä) pienempiä
   – täsmälajikkeita pahimpia hyönteistuhoojia
     vastaan (Bt-lajikkeet): vähennys
     hyönteismyrkkyjen käytössä
   – virusresistenttien erikoiskasvien kehittäminen
• Viljelijän työ helpottuu, kun torjunta-aineiden
  levityskerrat vähenevät ja tuleennuttamisen
  voi yhdistää torjuntaan
• (Suorakylvö helppoa herbisideillä)
yhteensä viljelyssä v. 2010 noin 150 miljoonaa hehtaaria




muiden osuus alle 1 %




                          HT-maissista
EU tilanne 30.11.2012              GMO luvat        GMO hakemukset
                                     tuonti/ rehu/
                             viljely teoll ruoka viljely      muu
                     YHTEENSÄ 5        32      41     21     63
peruna (tärkkelys)                 1       1      1       2      2
maissi (HT, Bt)                    3      18     28      12     24
         (kuivuus, etanoli)        0       0      0       0      2
puuvilla (HT, Bt)                  0       6      6       2     16
soija (HT, Bt)                     0       2      3       1      6
       (HT,rasvahappo, Bt)         0       0      0       0      5
sokerijuurikas (HT)                0       0      1       2      2
rapsi (HT, Bt, steriilisyys)       0       3      2       2      4
riisi (HT)                         0       0      0       0      1
neilikka (väri)                    1       2      0       0      1
   93 hyväksyttyä tai käsittelyssä olevaa hakemusta
            näistä 8 ei sisällä HT tai Bt geenejä
             ja     5 jotain muuta HT tai Bt lisäksi
Mutta…
• Siirtogeeniset kasvit eivät ole ominaisuuksiltaan
  ylivertaisia muihin tehoviljelyn kasveihin verrattuna
   – vertailukokeissa satoisuus ei ylitä muita lajikkeita
   – kaikki tehotuotannon lajikkeiden ongelmat (esim. huono
      tuholaisten sieto ja kilpailukyky)
• Bt-geenit eivät poista hyönteismyrkkyjen tarvetta
   – pääasialliset tuhohyönteisen eliminoiminen saa muut lajit lisääntymään =>
     Bt lajikkeet yhteydessä täytyy käyttää myös hyönteismyrkkyjä
• Rikantorjunta-aineita sietävien viljelykasvien edut näkyvät vain,
  kun torjunta-ainetta käytetään eli kemikaalien käyttö ei vähene
   – herbisidiä sietävien rikkakantojen nopea kasvu
     aiheuttaa suuria ongelmia maataloudelle
   – rikantorjunta-aineiden aiheuttamat ongelmat
   – suorakylvön haitat tutkimatta
Muuntogeenisten kasvit aiheuttavat uusia
              ongelmia
•   Rinnakkaiselon (perinteinen ja gm-maatalous, luomu) ongelmat
•   Vastustuskyvyn (hyönteiset, rikkakasvit) murtuminen
•   Siirrettyjen geenien siirtyminen rikkakasveihin
•   Siirrettyjen geenien siirtyminen villikasveihin
•   Vaikutukset muille eliöille
•   Vaikutukset biodiversiteettiin
Miten siirtogeenit liikkuvat
• siemenet
   – kuljetukset, työkalut, varastointi
   – karkulaiset pellosta
   – siemenpankki -> risteymät, karkulaiset, siemenpankki
• siitepöly
   – risteytyminen saman pellon rikkakasvien kanssa
   – risteytyminen viljelykasvien kanssa (etäisyys riippuu lajista
• risteymä voi lisääntyä itsepölytteisesti tai risteytymällä
  villikasvien kanssa
   – molemmilla tavoilla geeni voi säilyä ja levitä
   – luonnonvalinta määrää lopulta säilyykö siirtynyt
     geeni, mutta tähän voi kulua hyvin paljon aikaa
Pää kylmänä – mikä on kannattavaa
• Muuntogeeniset kasvit - kuten tavanomaiset
   – tarvitaan jatkuvasti uusia lajikkeita
   – kehittäminen on kallista
   – kapea geneettiseen tausta aiheuttaa ongelmia
• Mistä rahat kokonaan uudenlaisten kasvien jalostamiseen?
   – valoisa pitkä kesä vs. kostea, pimeä ja kolea talvi - muualla ei ole
     saatavana meille sopivia uusia lajikkeita
   – lannoitteiden ja veden rajallisuus – tehokas käyttö ehkäisisi myös
     ympäristöongelmia
   – jalostus uusien tuotantomenetelmien tarpeisiin (luomu)
• Miten kehitysmaissa voidaan tukea ruoantuotantoa niiden
  omista lähtökohdista?
   – köyhyys, ravinnon yksipuolisuus
   – luonnonarvojen kunnioitus, tuotantomenetelmien kehittäminen
   – laittoman GM-ruoan valvonta
Maatalous on kriisissä
• Sadon määrä kasvaa teollistuneissa maissa
  – keskittyvä tehomaatalous aiheuttaa ongelmia
    maatalousmaalle, ympäristölle ja viljelijöille
• Varautumattomuus muutoksiin
  – kuluttajien tarpeet ja ilmastonmuutos
  – viljelykasvien kapea geneettinen perimä
• Globaalit ongelmat
  – ruuan riittävyys, globaalien toimijoiden
    valta, yksipuolinen apu kehittyville maille
Rinnakkaiselo
• EU-säädökset: 0.9% tekee
  erän muuntogeeniseksi
• Sekoittuminen käsittelyn, kuljetusten ja
  varastoinnin yhteydessä
• Leviäminen jääntikasvien ja siemenpankin kautta
• Leviäminen siitepölyn kautta muihin lajikkeisiin,
  naapuriin, ei-gm, luomu
• Kantasiemenen ja siemenviljelysten puhtaus
• Vahinkojen korvaaminen
Suomessa risteytymiskykyisiä lajipareja
        viljelty                               villi
•   rypsi (B. rapa spp. oleifera)    •   peltokaali (B.r. spp sylvestris)
•   rapsi (B. napus spp. oleofera)   •   muut ristikukkaiset
•   kaura (A. sativa)                •   hukkakaura (A. fatua)
•   vehnä (Triticum aestivum)        •   pukinv. (Aegilops cylinrica)
•   sokerijuurikas (Beta)            •   villijuurikas (rantaj.)
•   porkkana                         •   rikkaporkkana
•   omena                            •   metsäomena
•   puut                             •   puut
•   apilat (Trifolium)               •   apilat (Trifolium)
•   nurmikasvit                      •   nurmikasvit (Festuca, Lolium,
    (Festuca, Lolium, Agrostis)          Agrostis)
Escape of transgenic plants

• Crop seeds may get lost to field edges, equipments etc.
• Escapees may survive and spread
• Seeds remain in the seed bank

• The fate of a GM-plant depends on fitness of the plant
    – crop plants are not good competitors
    – transgenes may have effects on fitnes
    – Modifications may have side effects on other traits
• Most resistance and stress characters may be advantageous for their carriers
• Most crop genes lower fitness
Hybridization and introgression of GMOs
• Crop plants regularly cross with plants in near-by fields
• Crop-to-crop gene flow is a serious problem – minimum
  separation distances are needed for producing even pure
  traditional seed

• Nearly all cultivated plants hybridize with wild relatives at
  least in some parts of the world
• New hybrids may have lowered fitness
• Effect of pollination method
   – Hybrids in cross-pollinated plants are more common
   – All self-pollinating species sometimes cross, but self-pollinated next-
     generation hybrids may have higher fitness
Self-pollinated Cross-pollinated
•   wheat, barley, oat, rice   • rye, maize+
                               • sunflower+
•   soya, peas, beans
                               • olive *, palms(*)
•   oilseed rape (B.napus)     • turnip rape (B.rapa)
•   cotton                     • cabbage+
•   tomato                     • potato*, sweet potato*
                               • sugar cane+
•   salad                      • carrot+
•   strawberry                 • melons+
                               • grape*, fruit trees*
                               used as *clone, +hybrid
Introgression to wild plants
• A hybrid may produce viable seeds
   – the progeny may be able to backcross to wild plants
   – self-pollinate
• This may happen for many generations
• In this way the transferred gene may introgress to the wild
  population
• Natural selection and chance determine the frequency of the
  transgene in later generations
• Hybrids between crops and wild plants may have low fitness
  to begin with, but in later generations natural selection may
  produce competitive GM-individuals
Wild relatives for crops
                               in Finland
• turnip rape (B. rapa spp. oleofera,    • several brassicas, esp. B. rapa spp.
   rypsi)                                   campestris (peltokaali)
• rape (B. napus spp. oleofera, rapsi)
• oat (A. sativa)
                                         • wild oat (A. fatua, hukkakaura)
• beets (Beta vulgaris, sokeri- ja
   punajuurikas)                         • Beta vulgaris (villijuurikas)
• carrot (Daucus)                        • Daucus carota spp. carota
                                            (rikkaporkkana)
• clovers (Trifolium)
                                         • clovers (Trifolium)
• grasses (Festuca, Lolium)              • grasses (Festuca, Lolium)
• trees (Betula, Pinus)                  • trees (Betula, Pinus)
Brassica
• Transgenic (3 herbicides) rape seed (B. napus)
  problems in Canada
   – Problems with transgenic weeds (B. rapa) (Warwick et al
     2008, Molecular Ecology 17: 1387-1395)
   – Seed purity: contamination of conventional seed lots
• Different species, different ploidy levels, hybrids
  have low fitness
• B. napus mainly self-pollinated
• Persistence of hybrid individuals has been shown
  for years in the wild without herbicide use
Agrostis

• Several wild Agrostis (rölli) species
• A. stolonifera is widely used
  in golf courses
• Outcrossing, wind-pollinated
• Stolons and seeds, weedy
• Glyphosate resistant A. stolonifera escaped from a GM-field
   study in Oregon to three wild Agrostis species
• Documented persistence for at last 4 years
Amaranthus palmeri   Conyza canadensis

More Related Content

More from Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio

More from Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio (15)

Vihreä historia 2013
Vihreä historia 2013Vihreä historia 2013
Vihreä historia 2013
 
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossaAvoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
 
Elisa Niemi: Muuntogeeninen ruoantuotanto ja luomu
Elisa Niemi: Muuntogeeninen ruoantuotanto ja luomuElisa Niemi: Muuntogeeninen ruoantuotanto ja luomu
Elisa Niemi: Muuntogeeninen ruoantuotanto ja luomu
 
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari ViinanenRatkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
 
Greenest City in the World_Tiina Merikoski
Greenest City in the World_Tiina MerikoskiGreenest City in the World_Tiina Merikoski
Greenest City in the World_Tiina Merikoski
 
Liikenneratkaisuja_Leena Silfverberg
Liikenneratkaisuja_Leena SilfverbergLiikenneratkaisuja_Leena Silfverberg
Liikenneratkaisuja_Leena Silfverberg
 
Demokratiatuki ja puolueet_Tiina Kukkamaa-Bah
Demokratiatuki ja puolueet_Tiina Kukkamaa-Bah Demokratiatuki ja puolueet_Tiina Kukkamaa-Bah
Demokratiatuki ja puolueet_Tiina Kukkamaa-Bah
 
Vihreä nuorisoliike globaalisti ii
Vihreä nuorisoliike globaalisti iiVihreä nuorisoliike globaalisti ii
Vihreä nuorisoliike globaalisti ii
 
Maailmanvihreät ja dmeokratia kohtaamisia dakarissa
Maailmanvihreät ja dmeokratia kohtaamisia dakarissaMaailmanvihreät ja dmeokratia kohtaamisia dakarissa
Maailmanvihreät ja dmeokratia kohtaamisia dakarissa
 
Vihreä CAP_Tarja Cronberg
Vihreä CAP_Tarja CronbergVihreä CAP_Tarja Cronberg
Vihreä CAP_Tarja Cronberg
 
Vihreät ja perustulo_Ville Ylikahri
Vihreät ja perustulo_Ville YlikahriVihreät ja perustulo_Ville Ylikahri
Vihreät ja perustulo_Ville Ylikahri
 
Metsät, suot ja monimuotoisuus
Metsät, suot ja monimuotoisuusMetsät, suot ja monimuotoisuus
Metsät, suot ja monimuotoisuus
 
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikkaVihreä ilmasto- ja energiapolitiikka
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka
 
Vihreät puoluekarttapallolla 2012
Vihreät puoluekarttapallolla 2012Vihreät puoluekarttapallolla 2012
Vihreät puoluekarttapallolla 2012
 
Vihreä historia 2012
Vihreä historia 2012Vihreä historia 2012
Vihreä historia 2012
 

Irma Saloniemi: Geenimuuntelun vaikutus maatalouteen ja ympäristöön

  • 1. Geenimuuntelun vaikutus maatalouteen ja ympäristöön Irma Saloniemi
  • 2. Onko luonnon kannalta kestävä maatalous edes tavoitteena? • Tehotuotannon lajikkeet – on jalostettu tuhlaamaan lannoitteita ja vettä – ovat alttiita tuholaisille ja huonoja kilpailijoita • Äärelliset luonnonvarat – fosforin loppu häämöttää – typpilannoitteiden valmistus vaatii paljon energiaa • Maatalouden ympäristöongelmat – ravinteiden valuminen vesistöihin – haitalliset torjunta-aineet – biodiversiteetti
  • 3. GMO-ratkaisuja maatalouden ongelmiin • Tuotantomäärien kasvattaminen GMO- lajikkeilla – helpompaa kemiallista rikantorjuntaa (erit. glyfosaatti): akuutit haitat muita torjunta- aineita (herbisidejä) pienempiä – täsmälajikkeita pahimpia hyönteistuhoojia vastaan (Bt-lajikkeet): vähennys hyönteismyrkkyjen käytössä – virusresistenttien erikoiskasvien kehittäminen • Viljelijän työ helpottuu, kun torjunta-aineiden levityskerrat vähenevät ja tuleennuttamisen voi yhdistää torjuntaan • (Suorakylvö helppoa herbisideillä)
  • 4. yhteensä viljelyssä v. 2010 noin 150 miljoonaa hehtaaria muiden osuus alle 1 % HT-maissista
  • 5. EU tilanne 30.11.2012 GMO luvat GMO hakemukset tuonti/ rehu/ viljely teoll ruoka viljely muu YHTEENSÄ 5 32 41 21 63 peruna (tärkkelys) 1 1 1 2 2 maissi (HT, Bt) 3 18 28 12 24 (kuivuus, etanoli) 0 0 0 0 2 puuvilla (HT, Bt) 0 6 6 2 16 soija (HT, Bt) 0 2 3 1 6 (HT,rasvahappo, Bt) 0 0 0 0 5 sokerijuurikas (HT) 0 0 1 2 2 rapsi (HT, Bt, steriilisyys) 0 3 2 2 4 riisi (HT) 0 0 0 0 1 neilikka (väri) 1 2 0 0 1 93 hyväksyttyä tai käsittelyssä olevaa hakemusta näistä 8 ei sisällä HT tai Bt geenejä ja 5 jotain muuta HT tai Bt lisäksi
  • 6. Mutta… • Siirtogeeniset kasvit eivät ole ominaisuuksiltaan ylivertaisia muihin tehoviljelyn kasveihin verrattuna – vertailukokeissa satoisuus ei ylitä muita lajikkeita – kaikki tehotuotannon lajikkeiden ongelmat (esim. huono tuholaisten sieto ja kilpailukyky) • Bt-geenit eivät poista hyönteismyrkkyjen tarvetta – pääasialliset tuhohyönteisen eliminoiminen saa muut lajit lisääntymään => Bt lajikkeet yhteydessä täytyy käyttää myös hyönteismyrkkyjä • Rikantorjunta-aineita sietävien viljelykasvien edut näkyvät vain, kun torjunta-ainetta käytetään eli kemikaalien käyttö ei vähene – herbisidiä sietävien rikkakantojen nopea kasvu aiheuttaa suuria ongelmia maataloudelle – rikantorjunta-aineiden aiheuttamat ongelmat – suorakylvön haitat tutkimatta
  • 7. Muuntogeenisten kasvit aiheuttavat uusia ongelmia • Rinnakkaiselon (perinteinen ja gm-maatalous, luomu) ongelmat • Vastustuskyvyn (hyönteiset, rikkakasvit) murtuminen • Siirrettyjen geenien siirtyminen rikkakasveihin • Siirrettyjen geenien siirtyminen villikasveihin • Vaikutukset muille eliöille • Vaikutukset biodiversiteettiin
  • 8. Miten siirtogeenit liikkuvat • siemenet – kuljetukset, työkalut, varastointi – karkulaiset pellosta – siemenpankki -> risteymät, karkulaiset, siemenpankki • siitepöly – risteytyminen saman pellon rikkakasvien kanssa – risteytyminen viljelykasvien kanssa (etäisyys riippuu lajista • risteymä voi lisääntyä itsepölytteisesti tai risteytymällä villikasvien kanssa – molemmilla tavoilla geeni voi säilyä ja levitä – luonnonvalinta määrää lopulta säilyykö siirtynyt geeni, mutta tähän voi kulua hyvin paljon aikaa
  • 9. Pää kylmänä – mikä on kannattavaa • Muuntogeeniset kasvit - kuten tavanomaiset – tarvitaan jatkuvasti uusia lajikkeita – kehittäminen on kallista – kapea geneettiseen tausta aiheuttaa ongelmia • Mistä rahat kokonaan uudenlaisten kasvien jalostamiseen? – valoisa pitkä kesä vs. kostea, pimeä ja kolea talvi - muualla ei ole saatavana meille sopivia uusia lajikkeita – lannoitteiden ja veden rajallisuus – tehokas käyttö ehkäisisi myös ympäristöongelmia – jalostus uusien tuotantomenetelmien tarpeisiin (luomu) • Miten kehitysmaissa voidaan tukea ruoantuotantoa niiden omista lähtökohdista? – köyhyys, ravinnon yksipuolisuus – luonnonarvojen kunnioitus, tuotantomenetelmien kehittäminen – laittoman GM-ruoan valvonta
  • 10.
  • 11. Maatalous on kriisissä • Sadon määrä kasvaa teollistuneissa maissa – keskittyvä tehomaatalous aiheuttaa ongelmia maatalousmaalle, ympäristölle ja viljelijöille • Varautumattomuus muutoksiin – kuluttajien tarpeet ja ilmastonmuutos – viljelykasvien kapea geneettinen perimä • Globaalit ongelmat – ruuan riittävyys, globaalien toimijoiden valta, yksipuolinen apu kehittyville maille
  • 12. Rinnakkaiselo • EU-säädökset: 0.9% tekee erän muuntogeeniseksi • Sekoittuminen käsittelyn, kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä • Leviäminen jääntikasvien ja siemenpankin kautta • Leviäminen siitepölyn kautta muihin lajikkeisiin, naapuriin, ei-gm, luomu • Kantasiemenen ja siemenviljelysten puhtaus • Vahinkojen korvaaminen
  • 13. Suomessa risteytymiskykyisiä lajipareja viljelty villi • rypsi (B. rapa spp. oleifera) • peltokaali (B.r. spp sylvestris) • rapsi (B. napus spp. oleofera) • muut ristikukkaiset • kaura (A. sativa) • hukkakaura (A. fatua) • vehnä (Triticum aestivum) • pukinv. (Aegilops cylinrica) • sokerijuurikas (Beta) • villijuurikas (rantaj.) • porkkana • rikkaporkkana • omena • metsäomena • puut • puut • apilat (Trifolium) • apilat (Trifolium) • nurmikasvit • nurmikasvit (Festuca, Lolium, (Festuca, Lolium, Agrostis) Agrostis)
  • 14. Escape of transgenic plants • Crop seeds may get lost to field edges, equipments etc. • Escapees may survive and spread • Seeds remain in the seed bank • The fate of a GM-plant depends on fitness of the plant – crop plants are not good competitors – transgenes may have effects on fitnes – Modifications may have side effects on other traits • Most resistance and stress characters may be advantageous for their carriers • Most crop genes lower fitness
  • 15. Hybridization and introgression of GMOs • Crop plants regularly cross with plants in near-by fields • Crop-to-crop gene flow is a serious problem – minimum separation distances are needed for producing even pure traditional seed • Nearly all cultivated plants hybridize with wild relatives at least in some parts of the world • New hybrids may have lowered fitness • Effect of pollination method – Hybrids in cross-pollinated plants are more common – All self-pollinating species sometimes cross, but self-pollinated next- generation hybrids may have higher fitness
  • 16. Self-pollinated Cross-pollinated • wheat, barley, oat, rice • rye, maize+ • sunflower+ • soya, peas, beans • olive *, palms(*) • oilseed rape (B.napus) • turnip rape (B.rapa) • cotton • cabbage+ • tomato • potato*, sweet potato* • sugar cane+ • salad • carrot+ • strawberry • melons+ • grape*, fruit trees* used as *clone, +hybrid
  • 17. Introgression to wild plants • A hybrid may produce viable seeds – the progeny may be able to backcross to wild plants – self-pollinate • This may happen for many generations • In this way the transferred gene may introgress to the wild population • Natural selection and chance determine the frequency of the transgene in later generations • Hybrids between crops and wild plants may have low fitness to begin with, but in later generations natural selection may produce competitive GM-individuals
  • 18. Wild relatives for crops in Finland • turnip rape (B. rapa spp. oleofera, • several brassicas, esp. B. rapa spp. rypsi) campestris (peltokaali) • rape (B. napus spp. oleofera, rapsi) • oat (A. sativa) • wild oat (A. fatua, hukkakaura) • beets (Beta vulgaris, sokeri- ja punajuurikas) • Beta vulgaris (villijuurikas) • carrot (Daucus) • Daucus carota spp. carota (rikkaporkkana) • clovers (Trifolium) • clovers (Trifolium) • grasses (Festuca, Lolium) • grasses (Festuca, Lolium) • trees (Betula, Pinus) • trees (Betula, Pinus)
  • 19. Brassica • Transgenic (3 herbicides) rape seed (B. napus) problems in Canada – Problems with transgenic weeds (B. rapa) (Warwick et al 2008, Molecular Ecology 17: 1387-1395) – Seed purity: contamination of conventional seed lots • Different species, different ploidy levels, hybrids have low fitness • B. napus mainly self-pollinated • Persistence of hybrid individuals has been shown for years in the wild without herbicide use
  • 20. Agrostis • Several wild Agrostis (rölli) species • A. stolonifera is widely used in golf courses • Outcrossing, wind-pollinated • Stolons and seeds, weedy • Glyphosate resistant A. stolonifera escaped from a GM-field study in Oregon to three wild Agrostis species • Documented persistence for at last 4 years
  • 21.
  • 22. Amaranthus palmeri Conyza canadensis