SlideShare a Scribd company logo
1 of 21
Download to read offline
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
1
Sienijuuri mansikan fosforitaloudessa
Mauritz Vestberg
Maaperätieteen dosentti, eläkeläinen
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
2
Mitä on sienijuuri – mykorritsa?
• Sienijuuri-termillä tarkoitetaan kasvin juuren ja maassa elävien sienten
yhteistä rakennetta. (Mykorritsa: mykos=sieni, riza=juuri)
• Kasvi ja sieni elävät symbioosissa keskenään:
• Kasvi toimittaa yhteyttämistuotteitaan (energiaa) sienelle ja sieni ottaa
ravinteita ja vettä maasta ja antaa kasville
• Symbioosilla on hintansa kasville: Symbioosissa kasvi luovuttaa
mykorritsasienelle yhteyttämistuotteistaan jopa 10 – 15%
• Useimmilla kasvilajeilla ei ole juuri vaan niillä on sienijuuri
Symbioosi = kahden eliölajin läheinen, pysyvä,
tarkoituksellinen yhdyselämä, josta molemmat
osapuolet hyötyvät
Piirros: Dirk Redecker
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
3
• Ihanteellisessa tilanteessa sekä kasvi että sieni hyötyvät toisistaan,
jolloin symbioosista saatava hyöty voi olla:
• Lisääntynyt fosforin, typen ja joidenkin hivenaineiden otto parempi kasvu
ja korkeampi sato
• Lisääntynyt veden otto parempi kuivuuden kestävyys
• Suojaa juuristotauteja ja ankeroisia vastaan
• Sienirihmat ylläpitää maan mururakennetta
• Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee
Sienijuurisymbioosista saatava hyöty viljelykasveille
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
4
Sienijuuren hyödyntäminen kasvinviljelyssä
voi tapahtua kahdella tavalla
✓Viljelyteknisin keinoin
✓Siirtämällä kasvien juuristovyöhykkeelle tehokkaita sienikantoja
sisältävää siirrostetta
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
5
Sienijuuria on monentyyppisiä!
▪ Sienijuurityypeille on äskettäin annettu suomenkieliset nimet (kts. kirjaa ”Sienten biologia”, toim. Sari
Timonen ja Jari Valkonen)
▪ Keräsienijuuri – arbuskelimykorritsa (viljelykasvit, perennat, heinät, monet koristepensaat,
jotkut puut)
▪ Pintasienijuuri - ektomykorritsa (Havupuut, lehtipuut)
▪ Kanervasienijuuri – erikoidimykorritsa (metsämarjat, kanervat, alppiruusut,)
▪ Kämmekkäsienijuuri - kämmekkämykorritsa (kämmekät)
▪ Sekatyypin sienijuuri – ektendomykorritsa (mänty, lehtikuusi)
▪ Puoliloisten sienijuuret – arbutoidi, pyroloidi mykorritsa (laukut, talvikit)
▪ Mäntykukkasienijuuri – monotropoidi mykorritsa (mäntykukka)
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
6
Keräsienijuuri - arbuskelimykorritsa
Keräsiä
Rihmastoa
Itiöt
varastorakkula
Viljelykasvien sienijuurityyppi.
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
7
Sienijuuri kehittää kasvin juuristovyöhykkeelle laajan rihmasto-
verkoston, joka toimii kasvin ” lisäjuuristona”
Sienirihmaston avulla kasvi pystyy ottamaan ravinteita ja vettä
useita kertoja isommasta maatilavuudesta ja pienemmistä
maahuokosista kuin pelkän juuriston kautta.
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
8
Juurisolun sisällä oleva pensasmainen
rihmastorakenne, ”keränen” (arbuskeli), on
tärkein ravinteiden vaihdon paikka.
Kuva: Mark Brundrett
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
9
Voiko mansikka hyötyä sienijuuresta?
Monet tutkimukset ovat osoittaneet että mansikka voi hyöytä elinvoimaisista
maan keräsienipopulaatioista. Myös keräsienten siirrostus mansikantaimien
juuristoon varmistaa ja parantaa taimien kasvuunlähtöä.
Hyöty korostuu alhaisella tai kohtalaisella maan P-tasolla
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
10
Kasvien alttius sienijuurelle vaihtelee.
• Pääsääntönä on se että mitä karkeampi juuristo kasvilla on sitä enemmän se
hyötyy sienijuuresta.
• Meillä kasvavista kasveista sienijuurta suosivia ovat esim:
o Purjo valkosipuli, kukkasipulit
o Mansikka, mesimarja, vadelma, muut marjat, hedelmäpuut
o Porkkana, auringonkukka, apilat, maissi
• Vähemmän riippuvaisia sienijuuresta ovat esim.
o Heinät, viljat
• Sienijuurettomia ovat esim.
o Kaalikasvit, sokerijuurikas, punajuuri, pinaatti, tattari, lupiini ja luonnonkasveista sarat,
vihviläkasvit ja suurin osa vesikasveista,
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
11
Mansikan sienijuuritutkimukset MTT:ssä (Lukessa)
Laukaassa.
Mansikka on ollut mukana monessa sienijuuritutkimuksessa 1980 –luvulta
2010-luvulle; on ollut suorastaan sienijuuritutkimuksen mallikasvina.
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
12
Smith et al. 2011
Mansikan (ja muidenkin kasvien) fosforin otto:
• Suoraan (Direct Pathway), parin millin alueelta juuren läheltä
• Sienijuuren rihmaston kautta (Mycorrhizal Pathway), jopa 10 – 15 cm:n
alueelta juuren ympäriltä
P:n otto, epidermis,
juurikarva
P:n otto, sienirihma, kuorisolu,
keränen
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
13
Mansikan taimikasvatus hyötyi sienijuuriymppäyksestä,
mutta sienikantojen välillä oli suuria eroja
0
1
2
3
4
5
Control
AM_6
AM_108a
AM_17
AM_81b
AM_76a
AM_51a
AM_106
AM_121
AM_126a
AM_29
AM_99
AM_10b
AM_122b
AM_111a
AM_126b
AM53
AM_117a
AM_1
AM_93
AM_70
AM62
AM_95a
AM_8
AM_18
AM_127
AM_116
AM_102
AM_101
AM_120
AM_14b
AM_100
AM_96
AM_54
AM_97
AM_112a
AM_43a
AM_103
AM_GE
AM_55a
AM_72
AM_57
AM_5
AM_117b
AM_73
AM_GC
AM_64a
AM_35
AM_58
AM_92
AM_105
AM_91
AM_GM
AM_104
AM_107
AM_118
AM_98
AM_128
Kasvu,g
Sienijuureton Claroideoglomus claroideum
Glomus hoi Muut sienilajit
Funneliformis mosseae
Verranne
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
14
Mikrolisätty mansikka hyötyi sienijuuren siirrostuksesta
fosforiköyhässä (luujauholannoitus) kasvualustassa
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
15
Sienijuuri ja hallitusti liukeneva lannoitus
‘Jonsok’-taimien esikasvatus
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
0 0.5 1 2
Osmocote (g/l) –lannoitusta kasvualustassa
Versonkuivapaino,g
Sienijuurellinen Verranne
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
16
Keräsienikantojen välillä tehokkuuseroja. Kasvualustaa
lannoiatettu hallitusti liukenevalla lannoitteella
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
1717 10.4.2017Taimipäivä 27.8.2016
Yhteenveto: Sienijuurisymbioosin toimivuus eri P-
lannoitussysteemeissä
▪ Viljelytekniikkaa joudutaan usein hiukan muuttamaan jotta saadaan
maksimaalinen hyöty sienijuurisymbioosista
▪ Symbioosi toimii optimaalisesti alhaisella tai keskinkertaisella
fosforitasolla, mutta sopivan tason määritys riippuu kasvista; esim. 20
– 30 mg/l maata P purjon viljelyssä, mutta <5 mg P heinän viljelyssä.
▪ Lannoitusainetyypillä on väliä:
Liuoslannoitus Kiinteä
kivennäislan-
noitus
Hallitusti
liukeneva
kivennäislan-
noitus
Hitaasti
liukeneva
eloperäinen
lannoitus
Sienijuuren vaikutus kasvin kasvuun
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
18
-80
-60
-40
-20
0
20
40
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
Mansikkapelto
Sienijuurenvaikutuskasvuun,%
0
20
40
60
80
100
120
P,g/litraamaata
Mykorritsallinen tehokkuus Fosfori
Kohtuullinen fosforilannoitus sienijuurisymbioosi toimi positiivisesti
(vihreät pylväät) suonenjokilaisissa mansikkamaissa, mutta korkealla P-
tasolla sienijuuri vähensi (punaiset pylväät) kasvua. Biotesti pellavalla.
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
19
0
10
20
30
40
50
Korkea Kohtalainen Alhainen
Juurikolonisaatio,%
Lannoituksen taso
Verranne Cl. claroideum Fu. geosporum
Sienijuurisiirrostuksen vaikutus ’Senga Sengana’
mansikan juurten kolonisaatioon korkealla,
keskinkertaisella ja alhaisella lannoitustasolla
kenttäkokeessa keskimäärin vuosina 1992 – 1994.
Cl = Claroideoglomus , Fu = Funneliformis.
Lannoitustaso Esikasvatusvaihe Pellolla
Korkea Peruslannoitettu ja –kalkittu B2-turve +
hiekka + vermikuliitti (8:1:1) + 1
lannoituskastelu esikasvatuksen lopussa 0.05
%:lla Puutarhan Täyslannoituksella (14N-5P-
21K)
300 kg/ha Puutarhan Y2
(7N-5P-15K) + 700 kg/ha
PK-lannos (2N-7P-17K)
Keskinkertainen Lannoittamaton ja kalkitsematon B0-turve +
hiekka + vermikuliitti (8:1:1), jolle annettu 10
g/litraa turvetta dolomiittikalkkia ja 1.5
g/litraa seosta hallitusti liukenevaa
Osmocote Plus-lannoitetta (9 kk kesto, 16N-
3P- 10K)
219 kg/ha Osmocote Plus
(9 kk kesto, 16N-3P- 10K)
Alhainen kuten ed. Osmocote Plus mutta 0.5 g/li 110 kg/ha Osmocote Plus
(9 kk kesto, 16N-3P- 10K)
Sienijuuren siirrostus mansikan esikasvatusvaiheessa näkyy pellolla vielä 2
vuotta myöhemmin juuriston korkeampana sienijuurikolonisaationa
alhaisella ja keskinkertaisella lannoitustasolla, mutta ei korkealla
lannoitustasolla
10.4.2017
Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen
6.4.2017
20
▪ Suurimmat marjasadot saatiin ensimmäisenä satovuonna (1993) koeruuduista, joilla
lannoitus oli vähennetty 50 %.
▪ Toisena satovuonna (1994) oli enää pieniä eroja satoisuudessa eri lannoitustasoilla.
▪ Funneliformis geosporum (GG) ja Claroideoglomus claroideum (GC) lisäsivät satoa kaikkia
lannoitustasoja mukaan lukien 18 ja 61 % ensimmäisenä satovuonna ja 21 ja 26 % toisena
satovuonna.
▪ Kahden vuoden keskiarvona, erityisesti Claroideoglomus claroideum lisäsi mansikan satoa
keskivahvalla lannoitustasolla.
10.4.2017
Viherpäivät 11. - 12.2. 2014, Tampere

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Mauritz vestberg 6.4.2017 2

  • 1. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 1 Sienijuuri mansikan fosforitaloudessa Mauritz Vestberg Maaperätieteen dosentti, eläkeläinen
  • 2. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 2 Mitä on sienijuuri – mykorritsa? • Sienijuuri-termillä tarkoitetaan kasvin juuren ja maassa elävien sienten yhteistä rakennetta. (Mykorritsa: mykos=sieni, riza=juuri) • Kasvi ja sieni elävät symbioosissa keskenään: • Kasvi toimittaa yhteyttämistuotteitaan (energiaa) sienelle ja sieni ottaa ravinteita ja vettä maasta ja antaa kasville • Symbioosilla on hintansa kasville: Symbioosissa kasvi luovuttaa mykorritsasienelle yhteyttämistuotteistaan jopa 10 – 15% • Useimmilla kasvilajeilla ei ole juuri vaan niillä on sienijuuri Symbioosi = kahden eliölajin läheinen, pysyvä, tarkoituksellinen yhdyselämä, josta molemmat osapuolet hyötyvät Piirros: Dirk Redecker
  • 3. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 3 • Ihanteellisessa tilanteessa sekä kasvi että sieni hyötyvät toisistaan, jolloin symbioosista saatava hyöty voi olla: • Lisääntynyt fosforin, typen ja joidenkin hivenaineiden otto parempi kasvu ja korkeampi sato • Lisääntynyt veden otto parempi kuivuuden kestävyys • Suojaa juuristotauteja ja ankeroisia vastaan • Sienirihmat ylläpitää maan mururakennetta • Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Sienijuurisymbioosista saatava hyöty viljelykasveille
  • 4. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 4 Sienijuuren hyödyntäminen kasvinviljelyssä voi tapahtua kahdella tavalla ✓Viljelyteknisin keinoin ✓Siirtämällä kasvien juuristovyöhykkeelle tehokkaita sienikantoja sisältävää siirrostetta
  • 5. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 5 Sienijuuria on monentyyppisiä! ▪ Sienijuurityypeille on äskettäin annettu suomenkieliset nimet (kts. kirjaa ”Sienten biologia”, toim. Sari Timonen ja Jari Valkonen) ▪ Keräsienijuuri – arbuskelimykorritsa (viljelykasvit, perennat, heinät, monet koristepensaat, jotkut puut) ▪ Pintasienijuuri - ektomykorritsa (Havupuut, lehtipuut) ▪ Kanervasienijuuri – erikoidimykorritsa (metsämarjat, kanervat, alppiruusut,) ▪ Kämmekkäsienijuuri - kämmekkämykorritsa (kämmekät) ▪ Sekatyypin sienijuuri – ektendomykorritsa (mänty, lehtikuusi) ▪ Puoliloisten sienijuuret – arbutoidi, pyroloidi mykorritsa (laukut, talvikit) ▪ Mäntykukkasienijuuri – monotropoidi mykorritsa (mäntykukka)
  • 6. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 6 Keräsienijuuri - arbuskelimykorritsa Keräsiä Rihmastoa Itiöt varastorakkula Viljelykasvien sienijuurityyppi.
  • 7. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 7 Sienijuuri kehittää kasvin juuristovyöhykkeelle laajan rihmasto- verkoston, joka toimii kasvin ” lisäjuuristona” Sienirihmaston avulla kasvi pystyy ottamaan ravinteita ja vettä useita kertoja isommasta maatilavuudesta ja pienemmistä maahuokosista kuin pelkän juuriston kautta.
  • 8. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 8 Juurisolun sisällä oleva pensasmainen rihmastorakenne, ”keränen” (arbuskeli), on tärkein ravinteiden vaihdon paikka. Kuva: Mark Brundrett
  • 9. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 9 Voiko mansikka hyötyä sienijuuresta? Monet tutkimukset ovat osoittaneet että mansikka voi hyöytä elinvoimaisista maan keräsienipopulaatioista. Myös keräsienten siirrostus mansikantaimien juuristoon varmistaa ja parantaa taimien kasvuunlähtöä. Hyöty korostuu alhaisella tai kohtalaisella maan P-tasolla
  • 10. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 10 Kasvien alttius sienijuurelle vaihtelee. • Pääsääntönä on se että mitä karkeampi juuristo kasvilla on sitä enemmän se hyötyy sienijuuresta. • Meillä kasvavista kasveista sienijuurta suosivia ovat esim: o Purjo valkosipuli, kukkasipulit o Mansikka, mesimarja, vadelma, muut marjat, hedelmäpuut o Porkkana, auringonkukka, apilat, maissi • Vähemmän riippuvaisia sienijuuresta ovat esim. o Heinät, viljat • Sienijuurettomia ovat esim. o Kaalikasvit, sokerijuurikas, punajuuri, pinaatti, tattari, lupiini ja luonnonkasveista sarat, vihviläkasvit ja suurin osa vesikasveista,
  • 11. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 11 Mansikan sienijuuritutkimukset MTT:ssä (Lukessa) Laukaassa. Mansikka on ollut mukana monessa sienijuuritutkimuksessa 1980 –luvulta 2010-luvulle; on ollut suorastaan sienijuuritutkimuksen mallikasvina.
  • 12. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 12 Smith et al. 2011 Mansikan (ja muidenkin kasvien) fosforin otto: • Suoraan (Direct Pathway), parin millin alueelta juuren läheltä • Sienijuuren rihmaston kautta (Mycorrhizal Pathway), jopa 10 – 15 cm:n alueelta juuren ympäriltä P:n otto, epidermis, juurikarva P:n otto, sienirihma, kuorisolu, keränen
  • 13. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 13 Mansikan taimikasvatus hyötyi sienijuuriymppäyksestä, mutta sienikantojen välillä oli suuria eroja 0 1 2 3 4 5 Control AM_6 AM_108a AM_17 AM_81b AM_76a AM_51a AM_106 AM_121 AM_126a AM_29 AM_99 AM_10b AM_122b AM_111a AM_126b AM53 AM_117a AM_1 AM_93 AM_70 AM62 AM_95a AM_8 AM_18 AM_127 AM_116 AM_102 AM_101 AM_120 AM_14b AM_100 AM_96 AM_54 AM_97 AM_112a AM_43a AM_103 AM_GE AM_55a AM_72 AM_57 AM_5 AM_117b AM_73 AM_GC AM_64a AM_35 AM_58 AM_92 AM_105 AM_91 AM_GM AM_104 AM_107 AM_118 AM_98 AM_128 Kasvu,g Sienijuureton Claroideoglomus claroideum Glomus hoi Muut sienilajit Funneliformis mosseae Verranne
  • 14. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 14 Mikrolisätty mansikka hyötyi sienijuuren siirrostuksesta fosforiköyhässä (luujauholannoitus) kasvualustassa
  • 15. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 15 Sienijuuri ja hallitusti liukeneva lannoitus ‘Jonsok’-taimien esikasvatus 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 0 0.5 1 2 Osmocote (g/l) –lannoitusta kasvualustassa Versonkuivapaino,g Sienijuurellinen Verranne
  • 16. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 16 Keräsienikantojen välillä tehokkuuseroja. Kasvualustaa lannoiatettu hallitusti liukenevalla lannoitteella
  • 17. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 1717 10.4.2017Taimipäivä 27.8.2016 Yhteenveto: Sienijuurisymbioosin toimivuus eri P- lannoitussysteemeissä ▪ Viljelytekniikkaa joudutaan usein hiukan muuttamaan jotta saadaan maksimaalinen hyöty sienijuurisymbioosista ▪ Symbioosi toimii optimaalisesti alhaisella tai keskinkertaisella fosforitasolla, mutta sopivan tason määritys riippuu kasvista; esim. 20 – 30 mg/l maata P purjon viljelyssä, mutta <5 mg P heinän viljelyssä. ▪ Lannoitusainetyypillä on väliä: Liuoslannoitus Kiinteä kivennäislan- noitus Hallitusti liukeneva kivennäislan- noitus Hitaasti liukeneva eloperäinen lannoitus Sienijuuren vaikutus kasvin kasvuun
  • 18. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 18 -80 -60 -40 -20 0 20 40 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Mansikkapelto Sienijuurenvaikutuskasvuun,% 0 20 40 60 80 100 120 P,g/litraamaata Mykorritsallinen tehokkuus Fosfori Kohtuullinen fosforilannoitus sienijuurisymbioosi toimi positiivisesti (vihreät pylväät) suonenjokilaisissa mansikkamaissa, mutta korkealla P- tasolla sienijuuri vähensi (punaiset pylväät) kasvua. Biotesti pellavalla.
  • 19. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 19 0 10 20 30 40 50 Korkea Kohtalainen Alhainen Juurikolonisaatio,% Lannoituksen taso Verranne Cl. claroideum Fu. geosporum Sienijuurisiirrostuksen vaikutus ’Senga Sengana’ mansikan juurten kolonisaatioon korkealla, keskinkertaisella ja alhaisella lannoitustasolla kenttäkokeessa keskimäärin vuosina 1992 – 1994. Cl = Claroideoglomus , Fu = Funneliformis. Lannoitustaso Esikasvatusvaihe Pellolla Korkea Peruslannoitettu ja –kalkittu B2-turve + hiekka + vermikuliitti (8:1:1) + 1 lannoituskastelu esikasvatuksen lopussa 0.05 %:lla Puutarhan Täyslannoituksella (14N-5P- 21K) 300 kg/ha Puutarhan Y2 (7N-5P-15K) + 700 kg/ha PK-lannos (2N-7P-17K) Keskinkertainen Lannoittamaton ja kalkitsematon B0-turve + hiekka + vermikuliitti (8:1:1), jolle annettu 10 g/litraa turvetta dolomiittikalkkia ja 1.5 g/litraa seosta hallitusti liukenevaa Osmocote Plus-lannoitetta (9 kk kesto, 16N- 3P- 10K) 219 kg/ha Osmocote Plus (9 kk kesto, 16N-3P- 10K) Alhainen kuten ed. Osmocote Plus mutta 0.5 g/li 110 kg/ha Osmocote Plus (9 kk kesto, 16N-3P- 10K) Sienijuuren siirrostus mansikan esikasvatusvaiheessa näkyy pellolla vielä 2 vuotta myöhemmin juuriston korkeampana sienijuurikolonisaationa alhaisella ja keskinkertaisella lannoitustasolla, mutta ei korkealla lannoitustasolla
  • 20. 10.4.2017 Fosforilannoitus avomaan puutarhatuotannossa - Jokioinen 6.4.2017 20 ▪ Suurimmat marjasadot saatiin ensimmäisenä satovuonna (1993) koeruuduista, joilla lannoitus oli vähennetty 50 %. ▪ Toisena satovuonna (1994) oli enää pieniä eroja satoisuudessa eri lannoitustasoilla. ▪ Funneliformis geosporum (GG) ja Claroideoglomus claroideum (GC) lisäsivät satoa kaikkia lannoitustasoja mukaan lukien 18 ja 61 % ensimmäisenä satovuonna ja 21 ja 26 % toisena satovuonna. ▪ Kahden vuoden keskiarvona, erityisesti Claroideoglomus claroideum lisäsi mansikan satoa keskivahvalla lannoitustasolla.
  • 21. 10.4.2017 Viherpäivät 11. - 12.2. 2014, Tampere