erikoiskasveja yrittäjämielisille - Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen: millä koneilla ja kustannuksilla

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Erikoiskasveja yrittäjämielisille
Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen – millä koneilla
ja kustannuksilla?
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus
marjo.keskitalo@luke.fi
GSM 050 520 2296

2. © Luonnonvarakeskus
SINILUPIINI

3. © Luonnonvarakeskus
SINILUPIINI
+ -
Typensitoja Viljelytekniikassa haasteita
Melko vahva juuristo Lajikkeet ulkomailta
Ravitsemuksellisesti
kiinnostava, paljon valkuaista
Sadon tuotto epävarmaa

4. © Luonnonvarakeskus
SOIJAPAPU

5. © Luonnonvarakeskus
SOIJAPAPU
+ -
Typensitoja Kasvukausi Suomessa liian lyhyt ja
päivä liian ’pitkä’
Ravitsemuksellisesti kiinnostava,
paljon valkuaista
Lajikkeet ulkomailta
Ilmaston lämpeneminen voi
mahdollistaa soijan viljelyn
lähivuosikymmeninä
Sadon muodostus epävarma

6. © Luonnonvarakeskus
CAMELINA, KITUPELLAVA, RUISTANKIO

7. © Luonnonvarakeskus
CAMELINA, KITUPELLAVA, RUISTANKIO
+ -
Soveltuu Suomessa viljeltäväksi Öljyn käyttöä tulisi edistää, jotta raaka-
aineelle saadaan lisää kysyntää
Öljyn laatu erityisen hyvä, omega 3 ja
6 suhteet edulliset
Myös valkuaisrouheelle tulisi löytää
enemmän käyttöä
Boreal jalostanut kotimaisen lajikkeen Kalkkihome voi haitata kasvustoja

8. © Luonnonvarakeskus8 25.4.2018
ÖLJYHAMPPU

9. © Luonnonvarakeskus9 25.4.2018
ÖLJYHAMPPU
+ -
Kasvista saadaan hyvin erilaisia
raaka-aineita, joille on myös kysyntää
Viljelytekniikassa edelleen kysymyksiä
Mm öljyn laatu erityisen hyvä, omega
3 ja 6 suhteet edulliset
Satovaihtelut suuret, mm herkkä maan
tiivistymiselle
Kotimainen Finola lajike Harmaahome vaivaa kukintoja

10. © Luonnonvarakeskus
HIRSSI

11. © Luonnonvarakeskus
HIRSSI
+ -
Edullisina vuosina satomäärät varsin
suuret
Lajikkeet ulkomailta
Kiinnostus on lisääntynyt viime
vuosina, gluteeniton
C4-kasvi – hyötyy kuumasta ja
kuivasta kasvuoloista, Suomessa
harvemmin
Ilmaston lämpeneminen voi parantaa
hirssin mahdollisuuksia
Siemenet kuorittava, vaatii sadon
jäkeistä teknologiaa

12. © Luonnonvarakeskus
KVINOA

13. © Luonnonvarakeskus
KVINOA
+ -
Edullisina vuosina satomäärät varsin
kohtuulliset
Kotimainen kanta on olemassa, mutta
varsinaisia lajikkeita ei.
Kysyntää on todennäköisesti
tuotantoa enemmän, gluteeniton
Kylmä sää edistää kasvitautien
esiintymistä
Ilmaston lämpeneminen voi parantaa
kvinoan mahdollisuuksia
Siementen saponiinit poistettava,
vaatii sadon jäkeistä teknologiaa

14. © Luonnonvarakeskus14 25.4.2018
HUMALA

15. © Luonnonvarakeskus15 25.4.2018
HUMALA
+ -
Nopeakasvuinen Vaatii erilliset tukirakenteet - kallis
Kysyntää on, mm pienpanimot ovat
kiinnostuneita kotimaisesta raaka-
aineesta
Korjuun koneellistaminen on kallista
Sadon hinta voi olla hyvä Kotimaista taudeista puhdistettua
humalamateriaalia istutukseen ei ole
satavilla

16. © Luonnonvarakeskus
LIPERI/LIPSTIKA, VÄINÖNPUTKI ja muut
sarjakukkaiset yksi - monivuotiset yrttikasvit Bilder B.
Galambosi, MTT

17. © Luonnonvarakeskus
LIPERI/LIPSTIKA, VÄINÖNPUTKI ja muut
sarjakukkaiset yksi - monivuotiset yrttikasvit Bilder B.
Galambosi, MTT
+ -
Erittäin runsasjuurisia ja maata
peittäviä kasveja
Kasvinsuojeluvalmisteet puuttuvat
Ravinteiden tarve vähäinen,
vatimaton
Vaatii koneellistamista, esim juurien
nostokoneen
Sadon hinta epäselvä

18. © Luonnonvarakeskus18 25.4.2018
MORSINKO

19. © Luonnonvarakeskus19 25.4.2018
MORSINKO
+ -
Erittäin runsasjuurisia, sitoo ravinteita
tehokkaasti
Kasvinsuojeluvalmisteet puuttuvat
Sadon/Indigon hinta korkea Lehtien korjuu vaatii koneellistamista
Toisen vuoden kukkivat yksilöt
houkuttelevat pölyttäjiä, kukkii
keväällä/kesällä aikaisin
Indigon erotus vaatii erityislaitteet ja
osaamista

20. © Luonnonvarakeskus20 25.4.2018Keskitalo M 2018
0,00
2000,00
4000,00
6000,00
8000,00
10000,00
12000,00
Kg juurimassaa/ha
Eri viljelykasvien juurimassat (kg ka/ha), arvioitu Luonnonvarakeskuksessa
tehdystä astiakokeesta.
HUOM: koejärjestelystä johtuen monivuotisten kasvien juurimassan
määrä korostui todellisuutta todennäköisesti suuremmaksi

21. © Luonnonvarakeskus21 25.4.2018

22. © Luonnonvarakeskus
VILJLYKIERTOJEN IDEOINTI
• 1) Vienti Suomesta Kiinaan vetää. Eläintuotteiden sijaan kasvisruoka
kiinnostaa myös kiinalaisia yhä enemmän. Mitä Suomesta voisi
Kiinaan viedä ja minkälaisessa viljelykierrossa kasveja tulisi viljellä,
jotta tuotanto olisi kokonaisvaltaisesti kestävää?
• 2) Ennen kokematon kriisitilanne Suomessa jatkuu. Laivayhteydet ovat
olleet poikki koko talven ja kevätkylvöille on lähdettävä ilman
lannoitustäydennystä. Myös kasvinsuojeluaineiden saanti takkuaa,
glyfosaattia saattaa löytyä enää viljelijöiden omistavarastoista. Mitä
ryhdytään viljelemään ja minkälaisissa kierroissa, sillä on
odotettavissa että kriisin vaikutukset jatkuvat yhteensä kolme vuotta.
• 3) Turku on kunnostautunut varsinaiseksi kulinaristien keitaaksi.
Lisäksi maailmankuulu kokkikilpailu pidetään tänä vuonna
kaupungissa. Tuorlan opiskelijoita pyydetään suunnittelemaan
ruokajärjestelmä, jossa yhdistyvät pohjoisuus, kestävyys ja
automaatio. Mitä kasvilajeja ja miten ryhdytään viljelemään?
22 25.4.2018

23. © Luonnonvarakeskus
Pohdittavia asioista
• Kasvilajit - mistä siemenet, lannoitteet, viljelyyn ja kuivatukseen
tarvittava energia, kasvinsuojeluaineet
• Miten eri kasvilajit saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin
toistensa kanssa, miten niiden viljelykierroista tiedetään, voidaanko
kylvää samaan aikaan.
• Miten tuotanto voidaan koneellistaa tai automatisoida
• Mitä yhteiskunnallisia hyvää tai lisäarvoa viljelyjärjestelmä aikaansaa
• Onko viljelyjärjestelmää mahdollista brändätä ja miten
• Miksi nimenomaan Suomessa viljelykasveja tulisi viljellä, mikä on
kilpailuetu vai onko?
• Millä alueella tuotantoa harjoitetaan?
• Miten viljelijät saadaan innostumaan asiasta, minkälaista
’myyntikampanjaa’ tarvitaan
23 25.4.2018

24. © Luonnonvarakeskus24 25.4.2018

25. © Luonnonvarakeskus
175 - 185
Tehoisan lämpötilan summa
(°Cvrk)
1100 - 1200
1200 - 1300
1300 - 1400
> 1400
Sadesumma, mm
340 - 360
360-380
> 350
320 - 340
300 - 320
LÄHDE: http://ilmatieteenlaitos.fi/

26. © Luonnonvarakeskus
AURINGONKUKKA

27. © Luonnonvarakeskus
HÄRKÄPAPU

28. © Luonnonvarakeskus
• Kasviksilla tarkoitetaan myös palkokasveja, eri kasvilajien
siemeniä ja niiden monipuolista käyttöä
• Nyt 300 g/pv -> voisi olla 500 g/pv
• Lisäyssuositus 200 – 300 g/pv
• Asukasta kohti + 73 kg/v
• Koko Suomi 393,2 milj kg
• Jos vaje katettaisiin pavuilla (sato 3000 kg/ha)
– –> tarve 130 000 ha
Kasvisten syönnin lisääminen
Keskitalo M 201828

29. © Luonnonvarakeskus29 Keskitalo M 2018
Keliakia on yleistyvä kansantauti, jota sairastaa tutkimusten mukaan kaksi
prosenttia väestöstä. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin 36 000.
Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain lähes 2 000.
Hoitamattomaan tai huonosti hoidettuun keliakiaan liittyy kasvanut riski
sairastua vakaviin sairauksiin, joita ovat osteoporoosi, hedelmättömyys ja
ohutsuolilymfooma. (Keliakialiitto 2015)
Gluteeniton ruokavalio
Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini, gluteeni
aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion.
Suolinukan vaurio johtaa häiriintyneeseen ravintoaineiden imeytymiseen.
Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio

30. © Luonnonvarakeskus
• Lihassa on proteiinia noin 20 %:
• Viljelykasveissa proteiinia on vaihtelevasti (% kuiva-aineesta)
– Härkäpapu 31,3 %
– Herne 19,4
– Sinilupiini 34,3 %
– Soija 41,3 %
– Öljyhamppu 24,7 %
– Öljypellava 17,2 %
– Viljat 12 %
– Kvinoa 12,6 %
– Tattari 12,2 %
Kasviperäisten raaka-aineiden valkuaispitoisuuksia
Keskitalo M 201830
X 32 %
X 21 %
X 12 %
Lähteet: ScenoProt hanke ja Finelli
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet
X 22 %