Kerääjäkasveilla ravinteet talteen – tuloksia tilakokeista, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Koottua tietoa kasviksista –seminaari, 10.2.2015, Hämeenlinna, Aulanko

1. www.helsinki.fi/ruralia
Kerääjäkasveilla ravinteet
talteen
– tuloksia tilakokeista
Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Koottua tietoa kasviksista –seminaari, 10.2.2015,
Hämeenlinna, Aulanko
1

2. www.helsinki.fi/ruralia
 Kerääjäkasvilla tarkoitetaan satokasvin tai
viherlannoituskasvien jälkeen kylvettävää kasvia,
joka ottaa muutoin huuhtoutumiselle alttiina olevia
ravinteita.
 Kerääjäkasvit myös estävät eroosiota, parantavat
juurillaan maan rakennetta, lisäävät orgaanisen
aineksen määrää ja estävät rikkakasvien kasvua.
 Vihannesviljelyssä kerääjäkasvien käyttö olisi
tarpeen erityisesti varhaisvihannesten jälkeen,
jolloin maa on syksyllä pitkään kasvipeitteetön ja
siihen jää suuria määriä sadonkorjuujätteitä.
2
Mikä on kerääjäkasvi?

3. www.helsinki.fi/ruralia 3
Kerääjäkasvin kasvunopeudella ja juuriston
syvyyskasvulla on vaikutusta niiden kykyyn
ottaa ravinteita
Kasvilaji Juuriston
kasvusyvyys (m)
Viite
Italianraiheinä 0,75 Thorup-Kristensen 2006
Englanninraiheinä 0,99
0,75
Sapkota ym. 2012
Thorup-Kristensen 2006
Ohra 0,75 Thorup-Kristensen 2006
Syysvehnä 2,2 Thorup-Kristensen ym. 2009
Kevätvehnä 1,1 Thorup-Kristensen ym. 2009
Syysruis 1,8 Thorup-Kristensen ym. 2009
Kaura 1 Thorup-Kristensen ym. 2009
Rehuöljyretikka 2,1-2,25 Thorup-Kristensen 2006,
Thorup-Kristensen ym.
2009, Sapkota ym. 2012
Sikuri 1,5
2,25
Thorup-Kristensen 2006
Sapkota ym. 2012
Hunajakukka >1 Thorup-Kristensen 2001
Rehuvirna 0,8 Thorup-Kristensen ym. 2009
Ruisvirna 0,5 Thorup-Kristensen ym. 2009
Rehunauris 2,1 Thorup-Kristensen ym. 2009
Morsinko 2 Munkholm & Hansen 2012
Syysrypsi >1 Thorup-Kristensen 2001

4. www.helsinki.fi/ruralia 4
Luomuparsakaalin sadonkorjuun
jälkeen kylvettyjen kerääjäkasvien
biomassoja
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
Italianraiheinä Hunajakukka Valkosinappi Öljyretikka
kgkuiva-ainetta/ha
Kerääjäkasvilajin kuiva-ainesato
Koko näytteen kuiva-ainesato
Testatuista kerääjäkasveista suurimman kuiva-ainesadon syksyllä
(18.8. kylvö ja 9.10. kasvustonäytteen otto) ehti tuottamaan
valkosinappi ja toiseksi paras oli hunajakukka. Italianraiheinän ja
öljyretikan kasvustot kehittyivät hitaammin ja niistä öljyretikan
itävyys oli erittäin heikkoa.

5. www.helsinki.fi/ruralia 5
Muokkausretikka tuotti korkeita
biomassoja
Muokkausretikalla on saavutettu luomutiloilla hyvin korkeita
biomassoja. Heinä-elokuun vaihteessa kylvetyt muokkausretikat
tuottivat maanpäällistä kuivamassaa 2700-5000 kg/ha ja
juuristomassaa (laskettu vain paalujuuri) 630-1022 kg/ha.
Kuvat: Pirjo Kivijärvi

6. www.helsinki.fi/ruralia 6
Kerääjäkasvien ravinnesisältö
9
33
57
15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Italianraiheinä Hunajakukka Valkosinappi Öljyretikka
Kerääjäkasvuston ravinnesisältö 9.10.2014, kg/ha
N sisältö
P sisältö
K sisältö
Ca sisältö

7. www.helsinki.fi/ruralia 7Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Rikin ottamisen osalta ristikukkainen
valkosinappi oli poikkeuksellisen
tehokas
0
2
4
6
8
10
12
14
Italianraiheinä Hunajakukka Valkosinappi Öljyretikka
Kerääjäkasvuston ravinnesisältö 9.10.2014, kg/ha
Mg sisältö
S sisältö
Fe sisältö

8. www.helsinki.fi/ruralia 8
Liukoisen typen määrät maassa
luomutilan kerääjäkasvikokeella
0
20
40
60
80
100
120
140
Kontrolli
Kontrolli
Kontrolli
Hunajakukka
Hunajakukka
Hunajakukka
Italianraiheinä
Italianraiheinä
Italianraiheinä
Sinappi
Sinappi
Sinappi
Öljyretikka
Öljyretikka
Öljyretikka
6.8. 12.9. 9.10. 6.8. 12.9. 9.10. 6.8. 12.9. 9.10. 6.8. 12.9. 9.10. 6.8. 12.9. 9.10.
LiukoinenN,kg/ha
0-10 cm
10-25 cm
25-50 cm

9. www.helsinki.fi/ruralia 9
Maan liukoisen typen pitoisuus eri
kerääjäkasvikokeessa tavanomaisella
salaattitilalla
Kaura tuotti 3200 kg k-a/ha, syysrypsi 5200 kg/ha, syysrapsi 6500 kg/ha ja
rapsi-sinappi-öljyretikkaseos 7000 kg/ha heinäkuun lopusta lokakuuhun.

10. www.helsinki.fi/ruralia 10
Kerääjäkasvin valintakriteerejä
luomuvihannestiloilla
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %
Siemenen hinta
Tukikelpoisuus
Taloudellinen hyödynnettävyys
Viljelyn kannattavuus
Nopea taimettuminen ja rikkakasvien varjostus
Typensidonta
Vapaan liukoisen typen kerääminen
Maanparannusvaikutus
Viljelyvarmuus
Kasvinsuojelullinen näkökulma
Esikasviarvo
Eri tekijöiden merkitys kerääjäkasvin valinnassa
Ei lainkaan tärkeä
Melko tärkeä
Tärkeä
Erittäin tärkeä

11. www.helsinki.fi/ruralia
 Kerääjäkasvusto voidaan muokata maahan myöhään
syksyllä tai keväällä. Mitä aikaisemmin kasvusto muokataan
maahan, sitä enemmän on aikaa typen mineralisoitumiselle.
 Typen vapautumisnopeuteen vaikuttavat lähinnä kasvuston
hiili/typpi-suhde, kasvuston murskaus- ja maahan
muokkaustapa, maan lämpötila ja maan rakenne.
 Typen vapautuminen kasvibiomassasta voi olla matalan
C/N-suhteen biomassasta noin kaksi kertaa nopeampaa
kuin korkean C/N-suhteen biomassasta. Palkokasveilla on
tyypillisesti matala C/N-suhde, sinapilla ja retikalla
keskinkertainen ja viljoilla ja raiheinällä korkea.
 Satokasvi vaikuttaa kerääjäkasveilla saavutettavaan
hyötyyn: kerääjäkasvien hyöty on suurin matalajuurisilla
vihanneksilla.
11
Kerääjäkasvien esikasvivaikutus

12. www.helsinki.fi/ruralia 12
Kiitokset mielenkiinnosta!
Kerääjäkasvitutkimusta on tehty EKOkas- ja Luomupuutarha-hankkeiden yhteistyönä.
EKOkas-hanketta rahoittavat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen
ELY-keskukset ja yritykset. Luomupuutarha-hanketta rahoittaa MMM Makera. Kiitämme
rahoittajia ja tilakokeissa mukana olleita vihannesviljelijöitä!