Kehityspäällikkö Minna Toivakka kertoo miten ravinteet käännetään sadoksi ja rahaksi nurmenviljelyssä. Toivakka paneutuu esimerkiksi nurmen fosforiluokan vaikutuksiin nurmen sadonmenetyksiin, aikaisen lannoituksen tärkeyteen ja hivenravinteiden merkitykseen.

1. #sadostamittaa
Ravinteet rahaksi
Maito2020-nurmiseminaari
Vuokatti 14.–15.1.2016
Kehityspäällikkö Minna Toivakka
Yara Suomi

2. #sadostamittaa
 Suomessa tuotetaan noin 3 mrd kuiva-ainekiloa
nurmirehua
– 650 000 ha * 4 500 kg ka/ha
 Satotason nosto 2 000 kg ka/ha maidon
tuotantokustannusta 4 senttiä/kg ka
– Koko maa: 180 milj. euroa/vuosi
– Lypsylehmä: 250 euroa/lehmä + 80 euroa/hieho
– Lihasonni: 90 euroa/sonni
Nurmella suuri taloudellinen
merkitys

3. #sadostamittaa
 Sen satopotentiaali viljelykasviemme parhaimmistoa!
– Satopotentiaali vähintään 14 000 – 16 000 kg ka/ha
– Nykyisillä lannoitussuosituksilla keskisato 9 000 – 9 500 kg ka/ha on
mahdollista
 Vaatimaton, viileään ilmastoon sopeutunut, talvenkestävä, satoisa
 Sokeripitoisuus alhaisempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopan nurmissa
 Timotei matala- mutta tiheäjuurinen, natat syväjuurisempia
 Timotei melko lyhytikäinen, mutta satoisin, sulavin ja maittavin
Suomalainen monivuotinen nurmi
on…

4. #sadostamittaa
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
5.4. 19.4. 3.5. 17.5. 31.5. 14.6. 28.6. 12.7. 26.7. 9.8. 23.8. 6.9. 20.9. 4.10.
2014
2015
Nurmen kasvu (kg ka/ha)
Lähde: Yara Kotkaniemi 2014-2015

5. #sadostamittaa
 3000 kg ka/ha:
– Alhainen sato -> Kolminkertaistaminen mahdollista
 5000 kg ka/ha:
– Keskimääräinen sato -> Tuplaaminen mahdollista
 7000 kg ka/ha:
– Hyvä sato -> Vieläkin varaa parantaa
 9000 kg ka/ha:
– Huippusato -> Ympäristötukiehdoilla ei voi oikein enempää
saavuttaa
Satotason tunteminen on avain
nurmenviljelyn kehittämiseen
Sato (kg ka/ha) 3000 5000 7000 9000
Nurmiala, ha/lehmä 2,0 1,2 0,8 0,6
Nurmiala, ha/sonni 0,45 0,30 0,20 0,15

6. #sadostamittaa
Nurmen keskisato
Maito2020 Vuokatin osallistujilla
0
5
10
15
20
25
30
< 4 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 ≥ 9 000
%
Nurmisato (kg ka/ha)

7. #sadostamittaa
 Pellon kasvukunto heikko
 Alilannoitus, myöhäinen levitys
 Vanhat, nurmet (yli 3 vuotta)
 Alhainen pH
 Vanhat tai väärät lajikkeet
 Hivenlannoituksen puute
 Kasvinsuojelun puute
 Myöhäinen korjuuaika
 Epäonnistunut säilöntä
 Sadon määrän ja laadun merkitystä ei osata arvostaa
Syitä nurmisadon heikkoon määrään
ja laatuun

8. #sadostamittaa
Suomen peltojen fosforitaso laskee
Lähde: Eurofins Viljavuuspalvelu
6
8
10
12
14
16
2006-2010 2011-2013
mg/l
Fosforikeskiarvo maalajeittain
Karkeat kivennäismaat
Savimaat
Eloperäiset maat

9. #sadostamittaa
2,6
2,7
2,8
2,9
3,0
3,1
3,2
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Fosforipitoisuus(g/kgka)
Kuiva vuosi
Säilörehun fosforipitoisuus laskenut
(Artturi -säilörehuanalyysit v. 2002 – 2011, 22 545 kpl/v)

10. #sadostamittaa
5 360
6 600
7 160
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
P välttävä P tyydyttävä P hyvä
Nurmisato(kgka/ha)
- 8 %
- 25 %
Nurmisadot eri fosforiluokissa
(TilaArtturi-tiloilla v. 2007-2010)
Satoeron arvo 250 €/ha/vuosi

11. #sadostamittaa
Fosforin tarve ja puutosoireet
nurmikasveissa
 Fosfori parantaa kasvua,
nopeuttaa kehitystä, lisää
nurmisatoa
 Nurmen ikääntyessä
fosforilannoituksen merkitys
kasvaa
Puutosoireet nurmella:
 Heikentynyt verson ja juurten
kasvu.
 Versot lyhyitä, pystyjä ja
hentoja, lehdet pieniä, pystyjä
ja kapeita.
 Lehdet tummanvihreitä,
sinivihreitä, sinipunertavia,
punertavia, himmeitä
Nurmisadossa fosforia lähtee
 25–35 kg/ha

12. #sadostamittaa
Säilörehunurmien fosforilannoitus-
rajat ympäristökorvausjärjestelmässä
 Nurmia lannoitetaan alle 1/3 fosforin tarpeesta
 Nurmien fosforitase reilusti miinuksella
Fosfori
(kg/ha)
Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel.
korkea
Yksi- ja monivuotiset
rehunurmet
40 32 24 14 5 - -
Sato ≥7500 kg ka/ha 46 38 30 20 11 - -
Nykytilanne
Ravinnetarve 25-38
Nykyinen käyttö 10 / 5 *
*) Kokonaiskäyttö / karjanlannasta
Lähde: Lohkotietopankki 2010-2012
Yleisimmät
viljavuusluokat nurmilla

13. #sadostamittaa
1) Satotasokorjaus fosforilannoitukselle, kun nurmisato vähintään 7500 kg
ka/ha (saatu lohkolta viimeisen 5 vuoden ajanjaksolla)
2) Lietteen multaustuki sallii pintafosforin käytön
Kannattaa hyödyntää myös fosforintasaus!
Uudistukset
ympäristökorvausjärjestelmässä

14. #sadostamittaa
Sato N P K S Cu Zn Mn Se
kg ka/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha g/ha g/ha g/ha g/ha
10 000 250 32 250 25 70 400 650 2.5
Nurmisadossa poistuvat ravinteet
ja lietelannan täydentäminen
8.3.214
Pelkkä lietelanta ei riitä nurmelle
 Se edellyttäisi jopa yli 200 lietekuution levittämistä hehtaarille
Liete 20 m3/ha 34 10 60 2 50 290 230 0
Erotus -216 -22 -190 -23 -20 -110 -420 -2.5

15. Lannoitusohjelmasta löytyy oikea resepti
Keski- ja
Pohjois-Suomi
www.yara.fi/nurmi

16. #sadostamittaa
Parhaat YaraMilat nurmelle Keski- ja
Pohjois-Suomessa
Liete kesällä
Suurilla lietemäärillä:
 YaraBela Seleenisalpietari
YaraMila:
 YaraMila Y 3
 YaraMila Y 4
 YaraMila Y 6 (eloperäiset maat, vilja)
 YaraMila NK 2

17. #sadostamittaa
Nurmen hivenlannoitus ja
maanparannus

18. Aikaisen lannoituksen vaikutus
nurmen päiväkasvuun
0
20
40
60
80
100
120
140
160
0 5 10 15
Päiväkasvu(kgka/päivä)
Lannoitus korjuun jälkeen (pv)
2. sato
0
10
20
30
40
50
60
70
0 2 4 6 8
Päiväkasvu(kgka/päivä)
Lannoitus korjuun jälkeen (pv)
3. sato
1.
3.
5.
6.
2.
4.
7.
8.
1.
5.
2.
6.
3.
4.
7.
 = Voittaja

19. #sadostamittaa
Suurempi sato
• Rikki parantaa kaikkien ravinteiden ottoa
• Sinkki säätelee kasvurytmiä, solun jakautumista
ja kasvua
• Kupari on välttämätön entsyymitoiminnalle,
vahvistaa kortta, vähentää lakoutumista
• Mangaani aktivoi entsyymejä, jotka toimivat
hiilihydraattien valmistuksessa
Cu
Nurmi tarvitsee myös hiveniä
Tehoa yhteyttämiseen
• Kupari ja mangaani avainroolissa
yhteyttämisessä – pienikin puute
alentaa satoa
Mn
Cu
Terve ja tehokas juuristo
• Mangaani edistää juurten kasvua,
kehitystä ja terveyttä
• Kupari on välttämätön
juurinystyräbakteerin toiminnalle
(palkokasvit)
Mn
S Zn
Zn
Cu
Enemmän valkuaista
• Rikki, sinkki ja kupari osallistuvat valkuaisen
muodostukseen (typen kanssa)
 Aminohapot, entsyymi- ja hormonitoiminta
Cu
S Mn

20. #sadostamittaa
g/ha
YaraVitan oikea levitysajankohta
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0
2
4
6
8
10
12
21.4. 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6.
kg/ha
Nurmen rikin otto ja sato
S kg/ha Sato kg/ha
10
30
50
70
90
110
130
150
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
21.4. 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6.
Nurmen mangaanin ja sinkin otto
Sato kg ka/ha Mn g/ha

21. #sadostamittaa
YaraVita COPTRAC lisäsi
nurmisatoa + 7 %
Sadonlisän arvo 157 €/ha
• Parantaa yhteyttämistä, alentaa
satoa jo piilevänä
• Välttämätön entsyymitoiminnalle
(valkuaisaineiden ja
hiilihydraattien tuotanto)
Kuparin merkitys eläimille
• Entsyymitoiminta,
rautatasapainon ylläpito,
punasolujen ja keskushermoston
toiminta, rasva- ja
sokeriaineenvaihdunta
• Hedelmällisyys, vastustuskyky,
sidekudokset, luusto ja karva
10 600
10 800
11 000
11 200
11 400
11 600
11 800
12 000
Käsittelemätön YaraVita Coptrac,
0.5 litraa/ha
+ 7 %
Lähde: Yara Kotkaniemi, 2015

22. Nurmen lannoitukseen sijoitettu euro
tuottaa X euroa nurmisatoa?
A. B. C. D. E.
4% 5%
21%
58%
13%
A. -1 €
B. 1 €
C. 2 €
D. 4 €
E. 6 €

23. #sadostamittaa
YaraMila
+ 200 kg/ha
+ 100 €/ha
Nurmen keskisato
+ 2 000 kg ka/ha
+ 400 €/ha
Nurmen lannoitus on tuottava sijoitus
- Yhdellä eurolla neljä euroa säilörehua
- YaraVita-lehtilannoitteilla usein vielä enemmän

24. #sadostamittaa
Nurmen
keskisato
+ 2 000 kg
ka/ha
Säilörehun
tuotantokustannus
- 6 snt/kg ka
Maidon ja lihan
tuotantokustannus
- 4 snt/litra
- 40 snt/teuraskilo
Säilörehun satotason vaikutus
tuotantokustannukseen

25. #sadostamittaa
 Nurmen D-arvoseuranta
 Nurmen satolaskin
 Nurmen tutkimustulokset
 Yara Megalab
 Yara CheckIt
 Tankmix
 Huippusadon avaimet
 Facebook
 Twitter
Muuta mielenkiintoista

26. #sadostamittaa
Laadukkaan nurmisadon
tavoitearvot
Ominaisuus yks. Tavoite
Sato kg ka/ha ≥ 9 000
D-arvo g/kg ka 680 – 700
Raakavalkuainen g/kg ka 150 – 170
NDF-kuitu g/kg ka 500 – 600
Kalsium g/kg ka ≥ 4
Fosfori g/kg ka ≥ 3
Kalium 1. sato g/kg ka 21 – 28
Kalium 2.-3. sato g/kg ka 24 – 28
Magnesium g/kg ka ≥ 2
Natrium g/kg ka ≥ 0.3
Sinkki mg/kg ka ≥ 50
Kupari mg/kg ka ≥ 8
Mangaani mg/kg ka ≥ 60
Seleeni mg/kg ka ≥ 0.2
 Jos säilörehuanalyysin tulos
ei ole tavoitealueella, niin
sadon määrä tai
ruokinnallinen laatu on
heikompi
 Mitä kauempana tulos on
tavoitteesta, sitä suuremmat
ovat määrän ja laadun
menetykset
 Korjausliikkeisiin kannattaa
nopeasti ryhtyä, koska muut
panostukset menevät
hukkaan, jos esimerkiksi
lannoitus ei ole riittävää ja
tasapainoista

27. Typpi Vähämultaiset ja
multavat maat
Runsasmultaiset
maat
Erittäin
runsasmult. maat
Eloperäiset
maat
Kaksi satoa 200 190 180 160
Kolme satoa 240 230 220 190
Vihanta-/kokovilja 120 110 100 80
Ohra, kaura, seosvilja 100 90 80 60
Keskeiset muutokset typpilannoitusrajoissa:
 Typpilannoitus multavuuden mukaan
 Karjanlannan typen hyväksikäyttö aina 100 % (aikaisemmin syyslevityksessä 75 %)
Typpilannoitus 2015
Nurmet, kokoviljasäilörehu

28. Fosforilannoitus
Nurmet, nurmen perustaminen, kokovilja
Fosfori Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel.
korkea
Rehunurmet, kokovilja 40 32 24 14 5 - -
- Sato ≥7500 kg ka/ha 46 38 30 20 11 - -
- Lantapoikkeus* 40* 32* 30* 30* 20* - -
Nurmen perustaminen 52 44 36 26 10 - -
Viljat 34 26 16 10 5 0 -
- Lantapoikkeus* 34* 26* 16* 15* 15* - -
Keskeiset muutokset fosforilannoitusrajoissa:
 Satotasokorjaus nurmelle !!
 Lietteen multaustuki sallii pintafosforin käytön !!
 Karjanlannan fosforin hyväksikäyttö 100 % (aikaisemmin 85 %)
* Vain karjanlannan fosforia

29. #sadostamittaa