Keinoja tattarisadon kohotukseen, Marjo Keskitalo

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Keinoja tattarisadon kohotukseen
Nostetta tattarin tuotantoon 20.3.2018
Tampereella
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus
marjo.keskitalo@luke.fi
GSM 050 520 2296

© Luonnonvarakeskus2 Keskitalo 2018. Nostetta tattarin tuotantoon 20.3.2018. Tampere
FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja
liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops).
Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014 – 2020).
Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-
Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 2017 ja jatkuu vuoteen
2019.

© Luonnonvarakeskus3
ScenoProt – Novel protein sources for food security
(ww.luke.fi/scenoprot). Tavoitteena on harppaus valkuais-
omavaraisuudessa vuoteen 2030 mennessä.
Keskitalo 2018. Nostetta tattarin tuotantoon 20.3.2018. Tampere

DIVERSIFOOD – Embedding crop diversity and networking for
local high quality food systems (http://www.diversifood.eu/) -
hankkeet. Euroopan Unionin Horisontti 2020 – tutkimus- ja
innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No. 633571
mukaisesti

© Luonnonvarakeskus
Lajikkeiden ja kylvösiemenen alkuperän merkitys
5 Keskitalo 2018. Nostetta tattarin tuotantoon 20.3.2018. Tampere

0,0
200,0
400,0
600,0
800,0
1000,0
1200,0
2012
2011
Sato kg/ha

0
5
10
15
20
25
30
2011
2012
TSP

0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
Disain Digyl Deviatka Keskimäärin
Venäläisten lajikkeiden testaus v. 2016 ilman toistoja, kg/ha. Verranne
’keskimäärin’ on useiden koeruutujen keskiarvo.

2014 sato
2015 Kylvetty: Jokioinen Siuntio Vilppula Ylivieska
2016 Kylvetty: Jokioinen
Käsin
puitu
Käsin
puitu
puitukäsin

0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
Siemenen alkuperän merkitys satoon. ’Siuntion’ ero ’Vilppulaan’ oli lähellä
merkitsevää, selvään merkitsevyyteen olisi tarvittu noin viisi kiloa suurempi
ero.

Lannoituksen merkitys

Kuva 1. Pähkylä- ja varsisadot (kg/ha) lannoituskokeessa vuonna 2011.
Satomääritystä varten ruuduista leikattiin maanpäällinen biomassa 2 x 0,25 m2
suuruiselta alalta, joista pähkylät eroteltiin MTT:ssä.
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
0 32 64
Pähkyläsato kg/ha
Varsisato kg/ha

0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
0 32 64
tyhjät pähkylät pähkylät varret
Lannoituskokeen
pähkylä- ja
varsisadot (kg/ha)
vuonna
2011(yläkuva)
ja 2012 (alakuva)
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
0 32 64
Pähkyläsato kg/ha Varsisato kg/ha
2011
2012

17.4.2018 14
0
0,2
0,4
0 32 64
0
0,2
0,4
0 32 64
Kuva
Satoindeksi (SI =
pähkyläsato/
koko biomassa)
lannoituskokeissa
vuosina 2011
ja 2012
Vuosi 2011
Vuosi 2012
-> Tattarilla SI
0,35 varsin hyvä!
-> Pähkylöiden
osuus
kokonaisbiomas-
sasta väheni v
2011 ja kasvoi
2012

Kuva 5. Pähkylöiden ja varsien keräämät typenmäärän (kg/ha) ja pähkylöihin
sitoutuneen typen osuus (%) kokonaistypestä lannoituskokeessa 2011. Määritykset
tehtiin kuivatusta sadosta.
Typpeä maahan
lannoituksen
yhteydessä
0
10
20
30
40
50
60
70
0 32 64
Typpeä pähkylöissä
kg/ha
Typpeä varsissa
kg/ha
Kg/ha %
60
50
40
30
20
10
Lannoituksen mukana kg N/ha

17.4.2018 16
0
10
20
30
40
50
60
70
0 32 64
Typpeä pähkylöissä kg/ha
Typpeä varsissa kg/ha
Kuva 5 b. Pähkylöiden ja varsien keräämät typenmäärän (kg/ha)
lannoituskokeessa 2012
Typpeä maahan
Lannoituksen
yhteydessä

© Luonnonvarakeskus17 17.4.2018
0
10
20
30
40
0
10
20
30
40
Tattarin astiakoe, sato g/astia
Yläkuva, espanjalainen kanta
Alakuva, suomalainen kanta
Käsittely
1 Kontrolli
2.Tattarin kuori
3.Kuori + hivenravinne vk 27
4. Hivenravinne vk27
5. Hivenravinne vk27+29
6.Hivenravinne vk27+31
7.Hivenravinne vk 29
8 Hivenravinne vk31
Hivenlehtilannoite viljat &
nurmet; Mn 330 g/l, Cu 110 g/l,
Zn 84 g/l, Mg 84 g/l); 1 l/ha +
200 l vettä.

Pölyttäjien merkitys

19
0
50
100
150
200
250
Suljettu,
suuri teltta
Avoin Suljettu,
suuri teltta &
mehiläispesä
Pähkyläsato(g/m2)
0
50
100
150
200
250
Suljettu,
suuri
teltta
Avoin Suljettu,
pieni
teltta
Avoin Suljettu,
häkki
Avoin
Pähkyläsato(g/m2)
Kuva 12 ja 13. Pölyttäjäkokeen tulokset vuonna 2005 (a) ja 2006 (b), sekä käytetyt teltat.
(a) (b)

20
Kuva 10. Eri lajikkeilla tavattujen mehiläisten määrä/m2/havaintokerta.
Mehiläisiä
kpl/m2
Alkukukinta
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
ANTTILA
ANITA
DEVIATKA
DYKUL
KARMEN
KORA
PANDA
Loppukukinta ?
Satoisimmat
lajikkeet

Siemenmäärä – taimimäärän merkitys

0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
TAV.KYLVÖ
PÄHKYLÄT
SUORAKYLVÖ
PÄHKYLÄT
TAV. KYLVÖ
VARRET
SUORAKYLVÖ
VARRET
35
55
75
Kuva 7. Siemenmäärän/kylvötiheyden merkitys pähkylä- ja varsisatoon (kg/ha)
tavanomaisessa ja suorakylvössä vuonna 2011. Satomääritystä varten ruuduista
leikattiin maanpäällinen Biomassa 2 x 0,25 m2 suuruiselta alalta, joista pähkylät
eroteltiin.
Kg/ha

0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
35 55 75
TAV. KYLVÖ TAIMIA
kpl/m2
SUORAKYLVÖ TAIMIA
kpl/m2
Kuva 6. Siemenmääräkokeen taimimäärät (kpl/m2) tavanomaisessa ja
suorakylvössä vuonna 2011.
Kpl/m2

17.4.2018 24
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
Tyhjät pähkylät Pähkylät Varret
Sarja1
Sarja2
Sarja3
Kuva 7b. Siemenmääräkokeen sadot kg/ha vuonna 2012.
Siemenmäärät: sarja 1 = 35 kg/ha, sarja 2= 55 kg/ha, sarja 3=75 kg/ha
Kg/ha

Johtopäätökset – miten tattarisadot saadaan
koholle
• Uudet lajikkeet – nopein keino lisätä satoa jopa 1,5 – 2 x
• Ulkomailta tuoduissa lajikkeissa on suuri ero
• Typpilannoitus tulee olla maltillinen. Typpeä kasvi kuitenkin
tarvitsee noin 60 kg/ha.
• Sadon muodostus on parempi, kun pölyttäjiä esiintyy kasvustossa.
Mehiläiset on tärkeitä, loppukukintavaiheessa esiintyvien muiden
hyönteisten merkitys on epäselvä. Satoisat lajikkeet saattavat
houkutella pölyttäjiä paremmin kuin heikommat
• Kylvösiemenmääränä 55 kg/ha oli paras, jolloin taimimäärä oli noin
125 – 145 kpl/m2.
• Suorakylvö on mahdollista vain pehmeillä maalajeilla ja siitä on
hyötyä kuivina satovuosina, kuten esimerkiksi 2011.

Keinoja tattarisadon kohotukseen, Marjo Keskitalo

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (18)

Similar to Keinoja tattarisadon kohotukseen, Marjo Keskitalo

Similar to Keinoja tattarisadon kohotukseen, Marjo Keskitalo (20)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Keinoja tattarisadon kohotukseen, Marjo Keskitalo