Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa
•Download as PPT, PDF•
0 likes•424 views
![Tietoyhteiskunta ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]]()
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (9)
Viewers also liked
Similar to Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa
Similar to Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa (20)
More from Learning and Educational Technology Research Unit
More from Learning and Educational Technology Research Unit (20)
Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa
- 1. Koulutusteknologian merkitys oppivassa yhteiskunnassa 2.9.2011 Venla Vallivaara Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Editor's Notes
- Alkuun hieman johdantoa aiheeseen: mikä on luennon sisältö ja miksi koulutusteknologiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta tässä vaiheessa opintoja? Ennen seuraavaan kalvoon siirtymistä – mitä teille tulee mieleen sanasta tietoyhteiskunta?
- Tälle kalvolle jotain siitä, mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan ja mitä lähikäsitteitä siihen liittyy… Myös krittisempää näkökulmaa… Tietoyhteiskunta vs. informaatioyhteiskunta (käsitteiden synty & Essin kalvoilta hyvä käsite-erottelu) kehityksen siemen on tietotekniikan sijasta inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa, ihmisissä, jotka tekevät näitä laitteita ja järjestelmiä, ja jotka käyttävät niitä haluamallaan tavalla - Ensin oli maailmanlaajuinen organisaatio tai sosiaalinen verkosto, ja sen tarpeisiin kehitettiin internet eikä toisin päin
- Tähän jotain esim. Anttiroikon ym. Artikkelista ja Himasen kriittistä arviota nykytilasta…. - Joka tapauksessa tietoyhteiskunnan käsite aktiivisessa käytössä suomalaisissa strategioissa
- - Elinikäinen oppiminen, avoin oppiminen
- Tähän Finnsightista tarkemmin ja ryhmätehtävään johdatellen… ja samalla johdatellen strategia-asiaan jotenkin…
- Strategian käsitteestä: Alun perin sodankäyntiin liittynyt termi, jolla ei yksiselitteistä määritelmää. Keskeisinä kysymyksinä: Missä olemme nyt? Mihin haluamme päästä? Miten pääsemme sinne? 1) Missio (toiminta-ajatus, olemassaolon tarkoitus), 2) Visio (kuva halutusta tulevaisuudesta), 3) Päämäärät ja tavoitteet, 4) Keskeiset toimintalinjat ja –suunnitelmat Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015: määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Laadittu tukemaan Suomi-ilmiön syntymistä, eli suomen uudistumista kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi. Visiona ”Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa” Finnsight 2015: Suomen Akatemian (tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatio) ja Tekesin (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) ennakointihankkeen raportti, jonka tarkoitus tukea näiden toimijoiden strategiatyötä. Hankkeen tavoitteena luodata tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita. Yksi kymmenestä teemasta ”Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta”, josta kohta tarkemmin. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiää. tähän palataan myöhemmin. Osaavan ja luova Suomi: Katsauksessa otettu kantaa viestinnän ja viestintäteknologian kehitykseen, erityisesti digitalisoitumiseen. Katsauksen mukaan oppiminen ja osallistuminen tapahtuvat tulevaisuudessa yhtä enemmän tietoverkoissa tai teknologiaa muutoin hyödyntäen. Tulevaisuuden koulu on ”älykoulu”, jossa oppiminen tapahtuu sekä lähiopetuksena että virtuaalisesti uudenlaisia opetus- ja oppimistapoja soveltaen sekä monipuolisia oppimisympäristöjä kehittämällä. Mediakasvatuksen merkitys korostuu. Teknologisia mahdollisuuksia hyödynnettäessä muistutetaan tärkeydestä huolehtia myös koulun yhteisöllisen tehtävän säilyttämisestä ja vahvistumisesta. Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020: Visiossa vuodelle 2020 ihmiset käyttävät, kehittävät ja tuottavat digitaalista tietoa, sisältöä ja palveluja luontevasti arjessaan. Digitaalisten palvelujen suunnittelussa lähtökohtina käytettävyys, joustavuus, tuvallisuus ja esteettömyys. Myös EU:lla oma digitaalinen agendansa vuoteen 2020, joka yksi seitsemästä ns. lippulaivahankkeesta EU:n strategiassa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma : Tuloksena Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa –hankkeesta. Hanke liittyy läheisesti eilen esiteltyyn OPTEK-hankkeeseen ja näillä on yhteinen blogi (jonka osoitteen Pirkko jakoi eilen kalvoissaan). Suunnitelma, joka astetta lähempänä käytäntöä. Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämisen edellytys on, että suomalainen perusopetus tuottaa maailman parasta oppimista. Parhaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi meidän tulee kehittää, ottaa käyttöön ja soveltaa uusimpia teknologioita jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen.
- Onko joku jo kerennyt tutustua FinnSightiin (linkki jaettu edellisenä päivänä)? Kuvio jaetaan jokaiselle A4-kokoisena ja annetaan hetki (noin 10-15 min) aikaa keskustella annetuista kysymyksistä ryhmänä (ryhmä voi tehdä merkintöjä paperiin) lopuksi avataan yhdessä, mitä keskusteluissa on tullut eteen. Miten tämä puretaan, ettei kalvoilta pämähä kaikki ”oikeet vastaukset” kerralla?
- …
- …
- Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys: Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta Ihan samaa asiaa, mistä Pirkko puhui eilisen luennolla…
- On hyvä pitää koko koulutusteknologian opintojen ajan mielessä, että tämän tyyppisiä visioita kohti meillä ollaan kansallisella tasolla pyrkimässä. Ja vaikka asioiden tarkastelunäkökulma on välillä yksilön oppimisessa, ryhmän toiminnassa, luokkahuoneessa, yksittäisessä oppimistilanteessa tai –ympäristössä tms., on hyvä hahmottaa, että asioita voi tarkastella myös kansallinen tai kansainvälisen tason näkövinkkelistä ja että myös tästä näkökulmasta koulutusteknologia ja sen opiskelu löytää oikeutuksensa
- …