Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

SeOppi 1/2017

771 views

Published on

SeOppi-lehden numero 1/2017.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

SeOppi 1/2017

  1. 1. Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja 01|2017 Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille Sujuvuutta tiedonhankitataitoihin Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös oppimisanalytiikkaan 12 22 21 Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan? 6
  2. 2. 18 8 SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajankohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin. PAINOSMÄÄRÄ | 5000 kpl ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Niina Kesämaa Suomen eOppimiskeskus ry Viipurintie 4 13200 Hämeenlinna 040 827 6378 info@eoppimiskeskus.fi ULKOASU JA TAITTO  |  Celain Oy PAINO  |  Tampereen Offsetpalvelu Oy KANSIKUVA  | Bigstock SeOPPI-LEHTI 01 | 2017 KUSTANTAJA Suomen eOppimiskeskus ry Viipurintie 4 13200 Hämeenlinna PÄÄTOIMITTAJA Titi Tamminen 040 869 6306 titi.tamminen@ eoppimiskeskus.fi ISSN-NUMERO 1795-3251 Sisällys Pääkirjoitus Neukkarissa kuultua eOppimiskeskus 15 vuotta digioppimisen polulla Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan? Apua sieppareille ruispellossa − oppimisanalytiikka opintojen ja opetuksen tukena Digitystä ylioppilastutkinnossa − tapahtunut tähän mennessä Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille Tavoitteellinen ja keskittynyt yhdessä tekeminen – avaimet digiajan oppimiseen Kuvaaminen auttaa keskittymään Matkalla korkeakoulujen yhteiseen opintotarjontaan – kokemuksia 10 polkua -hankkeesta Multimodaalinen blogi, digitutorit ja ICT-taitojen sparraus - uusia malleja digitaitojen oppimiseen Virtuaalitodellisuutta tulevaisuudessa – mikä on realismia ja mikä fiktiota kouluissa Pintakillan yksilölliset polut Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös oppimisanalytiikkaan Sujuvuutta tiedonhankintataitoihin 3 4 5 6 8 10 12 14 15 16 17 18 20 21 22 2 |   01 | 2017
  3. 3. Ehjä digitaalinen luottamuksen ketju O ppimisanalytiikka antaa oppijoille ja heidän ohjaajilleen uusia, ennennäkemättömiä mahdollisuuksia oppimisen tehostamiseen, yksilöllistämiseen ja joustavoittamiseen. Yksilön moninaisilla oppimisen poluilla kertyy valtava määrä dataa, jota oikein suodatta- malla, analysoimalla, yhdistelemällä ja visualisoimalla pystymme parantamaan oppimisen koke- musta monin tavoin. Hyödyt ovat ilmeisiä myös oppilaitoksille ja muille oppimisen ympäristöille, kun päästään entistä helpommin kiinni oppimisen erilaisiin ongelmiin ja kapeikkoihin. Kun oppimisen erilaisilla poluilla kertyy valtava määrä dataa, nousee esille myös ymmärret- täviä huolia oppimisanalytiikan hyödyntämiseen sisältyvistä eettisistä haasteista ja tietoturvan haasteista. Erilaisten eettisten kysymysten ratkaiseminen on erinomaisen tärkeää oppimisana- lytiikan hyväksyttävyyden kannalta. Vaikka uskommekin, että kaikkia kerättyjä ja analysoituja tietoja käytetäänkin aina vain oppijan hyväksi, niin miten vastaamme niille, jotka näkevät oppimi- sanalytiikassa piirteitä isoveli-yhteiskunnasta? Onko oikein käyttää monista erilaisista lähteistä kerättävää tietoa ja yhdistellä sitä oppimisen tueksi? Saako oppijan oppimisanalytiikan tietoja hyödyntää eri koulutusasteilta toisille siirtyessä? Kuinka kauan tällaisia tietoja säilytetään ja missä? Siirtyvätkö nuoruusvuosien oppimisen analyyttiset raportit tuleville työnantajille? Voin- ko yksilönä jättää taakseni erilaisissa elämäntilanteissa muodostuneen oppimisen profiilini ja aloittaa uskottavasti ”puhtaalta pöydältä”? Useiden oppimisanalytiikan kehittäjien tavoitteena on pystyä tukemaan niin formaalia kuin non-formaaliakin oppimista. Onko oppija enää missään turvassa oppimisen seuraajilta vai pitääkö siirtyä takaisin painettuihin kirjoihin, että voi lukea rennosti ja pinnistelemättä? Siitä lukulaitteestahan kuitenkin seurattaisiin lukunopeuttani, muistiinpanojani ja taukojani…. Kun tietoa kerätään paljon monenlaisista oppimisen ympäristöistä, niin myös tietoturvan haasteet voivat olla moninaisia. Nykyaikainen oppiminen tapahtuu monissa rinnakkaisissa op- pimisen ympäristöissä ja monilla erilaisilla oppimisen alustoilla. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat MOOC-kurssit, joiden opiskelijat tulevat erilaisista taustoista – MOOC-kurssien järjestäjät ha- luavat seurata oppimista ja sen kehittymistä. Miten erilaisissa oppimisen ympäristöissä huoleh- ditaan tietoturvasta? Miten erilaiset oppimisen alustat kerryttävät tietoa? Mitä tietoja oppilai- toksen odotetaan avaavan oppijoistaan, jos hän osallistuu toisen oppilaitoksen kurssille? Miten turvataan eri oppimisen ympäristöjen ja alustojen käyttäjien tietoturva? Meidän täytyy pystyä takaamaan oppijoille ehjä digitaalinen luottamuksen ketju. Oppijal- le kuuluva perusoikeus on luottaa, että hänestä jatkuvasti karttuva tieto on oikein kerättyä, se analysoidaan mielekkäästi ja sen käyttöön ja siirtoihin on selkeät, läpinäkyvät toimintatavat. Oppimisanalytiikan hyödyt ovat ilmeisiä, ja siksi meidän täytyy pystyä ratkomaan siihen liittyvät eettiset ja tietoturvan haasteet. Ari-Matti Auvinen Suomen eOppimiskeskus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Pääkirjoitus Liity nyt jäseneksi! Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Yhdistyksen tavoitteena on luoda monimuotoisia toimintaedellytyksiä ja aktivoida jäseniä korkealaatuisten verkko-opetusratkaisujen kehittämiseen ja käyttöön. Yhdistys toimii verkko- opetusta toteuttavien, käyttävien ja kehittävien yhteisöjen ja henkilöiden yhteistyöfoorumina. Yhdistys ei kilpaile alan muiden toimijoiden kanssa vaan pyrkii saamaan aikaan aitoa yhteistyötoimintaa, toimien samalla puolueettomana ja voittoa tavoittelemattomana eOsaamisen alan edistäjänä. www.eoppimiskeskus.fi 01 | 2017   | 3
  4. 4. TEKSTI TARMO TOIKKANEN KUVAT BIGSTOCK V uoden 2017 teemaamme mukaillen neukkarissa on puhuttu liikkumisesta ja liikuttumisesta. Molempiahan tar- vitaan, jos mielii oppia. Lienemme samaa mieltä siitä, että kogni- tiivisia toimintoja on turha odottaa, jos aivois- sa ei veri kierrä. Istuminen on tutkitusti tur- miollista, mutta niin on jatkuva seisominen, samoin kuin jatkuva liikkuminenkin. Oikea tapalienee eri asentojen ja liikkumismuotojen monipuolinen vaihtelu päivän mittaan. Yksinkertaisin tapa tehostaa verenkier- toa on nousta siltä tuolilta ylös ja kävellä jon- nekin, siis liikkuminen. Stand-up meetingin tarkoitus on tietty lyhentää kokoukset olen- naiseen, mutta samalla se lisää myös vireysta- soa. Kävelevä kokous toimisi vielä paremmin ajattelun edistäjänä. Lihaskunnon lisäksi myös tahdonvoimaa voi harjoittaa juuri samalla tavalla: Usein harjoitellen tahdonvoima kasvaa, mutta har- joittelun jälkeen se on väsynyt. Siksi moni meistä sortuu mielitekoihin rankan työpäivän jälkeen, jossa kestokyky on ollut koetuksella. Kannattaa siis tiedostaa tahdonvoimansa käyttö ja suhtautua siihen hyvänä harjoituk- sena, mutta kenties välttää treenin jälkeen mahdollisuuksia sortua huonoihin valintoi- hin. Ja jos houkutus iskee, sitä vastustamalla voit mielessäsi riemuita hyvästä treenistä! Itse olen todennut jo vuosikymmen sit- ten, että työmatkoja kävellessä tai körötel- lessä podcastien kuuntelu on erinomainen oppimisen muoto. Kävely pitää aivot vireinä ja kuunnelluista ohjelmista jää yllättävän paljon pitkäaikaiseen muistiin myöhem- min hyödynnettäväksi. Ja jos pitää opetella ulkoa Suomen joet tai jotain muuta yhtä mielenkiinnotonta, käveleminen ja faktojen kytkeminen matkalla näkyviin kohteisiin on erinomaisen toimiva muistamistekniikka, jonka jo Australian aboriginaalit kehittivät 40 tuhatta vuotta sitten. Kun mobiiliteknologia ja mobiilipalvelut voivat tuoda oppimisen aiheet, yhteisöt ja mahdollisuudet jokaisen ulottuville missä ja milloin tahansa, ei ole kovin hyvää syytä is- tuttaa ihmisiä koulun penkillä, ainakaan jos tarkoitus on oppia jotain. Täytyy todeta, että paperiset kirjatkin olivat mobiiliteknologiaa – kulkivat mukana minne vain eikä akkukaan loppunut koskaan kesken! Tässä kirjojen ja kännyköiden välissä oli muutama hassu vuo- sikymmen, jolloin työntekijöitä alistettiin pöytäkoneen operaattoreiksi, mutta ehkä sii- tä päästään hiljaksiin yli. Joissain maissahan koko tämä vaihe on hypätty yli! Mutta avain todelliseen uuden oppimi- seen on liikuttuminen. Ellei jotain tunnereak- tiota synny, ollaan aika pintapuolisen oppimi- sen puolella. Tunnereaktio voi syntyä 1. omasta oivalluksesta; 2. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; tai 3. eläytymällä. Oivaltaminen on erinomaisen tehokasta, mutta vaatii monesti paljon aikaa ja vaivaa op- pijalta, eikä siis sovellu joka tilanteeseen. Sosiaalinen vuorovaikutus edellyttää vain, että oppija löytää muita samasta aihees- ta kiinnostuneita, joiden kanssa hän voi vaih- taa ajatuksia ja mielipiteitä, väitellä, pyytää apua tai auttaa. Sanalla sanoen: oppimisen yhteisön. Tällaiset oppilaitos- ja organisaati- orajat ylittävät mobiilit oppimisen yhteisöt ovat olleet jo pitkään monen ammattilaisen jatkuvat oppimisen taustalla ja niiden voi ennustaa yleistyvät myös formaalissa oppi- misessa. Eläytyminen edellyttää kokemuksellista, kehollista tai tunnetason ymmärrystä josta- kin tilanteesta. Eläytyminen onnistuu tari- nankerronnalla, joko suullisesti tai kirjaa lu- kemalla, mutta hyvä tarina on monesti usean tunnin urakka. Myös roolipelaaminen on hyvä tapa porukalla eläytyä tiettyyn skenaarioon ja ottaa eri rooleja. Mutta VR-lasit päässä voi muutamassa sekunnissa saada omakoh- taisen, kehollisen kokemuksen vaikkapa pa- kolaisleirin arjesta, toisen maailmansodan tapahtumista, Mars-lennosta, elefanttien elä- mästä tai mistä tahansa. Virtuaalitodellisuus tulee mullistamaan monia elämän aloja, kun- han hypestä ja helpoista muka-ratkaisuista päästään yli. Ceterum censeo, Suomen koulutusjär- jestelmä on maailman huippua vain siksi, että meillä on 60-luvulta aloitettu etumatka. Muut maat tulevat nopeammilla autoilla pe- rässä, eivätkä ne ole enää kovin kaukana. n Neukkarissa kuultua Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni 4 |   01 | 2017
  5. 5. TEKSTI KAISA HONKONEN S uomen eOppimiskeskus ry:n toimin- nan 15. juhlavuosi etenee vilkkaan toi- minnan pyörteissä. Erilaiset oppimista tukevat kehityshankkeemme ja verkostomme avaavat jatkuvasti erilaisia näkökulmia orga- nisaatioiden, kouluttajien, opettajien ja oppi- joiden arkeen. eOppiminen – verkko-oppiminen – digi- taalinen oppiminen – kaikki tämä on 15 vuo- den aikana sulautunut oppimiseksi. Tilanteen ja oppijoiden mukaan valitaan menetelmät, aineistot, välineet ja tilat. Tehokkuuden ja kestävän kehityksen nä- kökulmasta verkkovälitteinen opetus/ohjaus tai mentorointi voi olla paras väline, mutta kaikkiin tilanteisiin verkko ei välttämättä tar- joa optimaalista ratkaisua. Ihmiset edelleen tarvitset toisiaan, välitöntä vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Ilmeitä ja eleitä, joista pystyy määrittämään kuka on aikeissa seu- raavaksi puhua, niitä pieniä niiskauksia ja tu- hahduksia, jotka tekevät keskustelusta aidon ja lisäävät ymmärrystä toisen viestistä. Katri Saarikiven artikkelissa “Mitä jos empatia olisi tärkein työ- taito?” pohditaan, mihin ihmistä tarvitaan robottien ja koneiden maailmassa. Mitä ihminen voi tuoda maailmaan, jossa algoritmit määrittä- vät toiminnan? Hänen mukaansa tar- vitaan ymmärrystä ihmisestä. Empatia antaa keinot asettua toisen asemaan ja samaistua toisen tunteeseen. Mitä paremmat empatiataidot meillä on, sitä varmemmin pystymme tulevaisuuden työ- elämässä toimimaan. (Katri Saarikivi puhui työelämäoppimisesta eOppimiskeskuksen neuvottelukunnan avoimessa juhlakokouk- sessa 16.3.2017). Olemme saaneet useissa kansainvälisen huippuosaajan puheenvuorossa kuulla, että tulevaisuuden tärkein taito ei niinkään ole vastata, vaan kysyä. Lontoon BETT-messuilla tänä vuonna neurologian tohtori Beau Lotto esitteli tutkimustaan luovuuden synnystä. Siitä, että luovuus syntyy tilanteissa, joissa katsomme olemassa olevaa asiaa eri näkö- kulmasta, eri ulottuvuudesta. Matka paikasta eOppimiskeskus 15 vuotta digioppimisen polulla A paikkaan B ei ole lineaarinen, emmekä voi tietää kuinka monta askelta matkalla kuluu. eOppimiskeskuksen 15 vuotisen taipa- leen aikana on kohtautettu ihmisiä ja raken- nettu verkostoja, joissa on ollut pakko katsoa asioita eri näkökulmista ja ulottuvuuksista - opettajan, yrityksen ja oppijan näkökulmista, peagogiikan ja tekniikan näkökulmista – tot- tuneen käyttäjän ja aloittelijan näkökulmista. Mikkelissä Ihminen+ -seminaarissa toh- tori Koert van Mensvoort antoi opettajille neuvon, “opettakaa lapset unelmoimaan tule- vaisuus, seuraavaksi he tekevät sen”. eOppimiskeskuksen toiminnan kivijalka- na on aina ollut yhdessä tekeminen, vertais­ oppiminen ja jakamisen kulttuuri erilai- sissa verkostoissa. Tulevaisuudessa ja jo tänään tarvitsemme entistä enemmän toisiamme mahdollistaak- semme asioiden tes- taamisen käytännös- sä ja saatujen oppien jaon uusien kokeilujen pohjaksi. Lasten lisäksi myös aikuisten täytyy unelmoida ja uskaltautua etsimään erilaisia ja uskaltautua etsimään uusia uuden oppimisen tapoja ja tekemään asiat toisin. Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtu- miimme niin tänä juhlavuotenamme kuin tulevina. Tiedotuskanavina verkostojemme lisäksi www.eoppimiskeskus.fi sekä sosiaalisen median kanavat Facebook, LinkedIn, Twitter.  n Linkkejä Koert van Mensvoort: www.mensvoort.com Beau Lotto: http://beaulotto.com Katri Saarikivi: https://medium.com/​@katrisaarikivi Optisia harhoja: www.labofmisfits.com/​articles/​ illusionsoflight.asp 01 | 2017   | 5
  6. 6. TEKSTI ARI-MATTI AUVINEN, TUTKIJA, SUOMEN EOPPIMISKESKUS RY KUVAT BIGSTOCK Mikä luo perustan oppimisanalytiikalle? Oppimisanalytiikka perustuu laajalle määräl- le dataa, joka syntyy oppijoiden toiminnasta erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Tätä valtavaa datamäärää pystytään nykyisin ke- räämään ja analysoimaan entistä tehokkaam- min, ja oppimisanalytiikka onkin paljon velkaa erilaisille business intelligence -sovelluksille sekä jatkuvasti kehittyville muille data-ana- lytiikan muodoille ja toimintatavoille. Kaik- Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan? kea kertyvää dataa ei tarvitse analysoida ja samalla on huolehdittava siitä, että vain sel- laista dataa kerrytetään, jolla on todellista oppimista tukevaa käyttöä. Kun analysoitavaa dataa on huikeita mää- riä, etenkin oppimisanalytiikan haasteena on tuoda analysoinnin perusteella tehtävä raportointi niin oppijoille kuin oppimisen tu- kena toimiville henkilöille ymmärrettävään muotoon. Tässä työssä etenkin visualisointi (esimerkiksi visuaaliset hopsit) ovat avain- asemassa. Erilaiset oppimisen ja toiminnan ympäristöt Monimuotoistuva oppiminen muuttaa tiedon keräämistä oppijoista ja heidän toiminnas- taan. Oppimista tapahtuu sekä suljetuissa (esimerkiksi oppilaitosten omissa) oppimisen ympäristöissä kuin myös avoimissa oppimi- sen ympäristöissä (esimerkiksi MOOC-kurs- seilla). Toinen tärkeä jaottelu on formaalin oppimisen ja non-formaalin oppimisen jako, kun non-formaalin oppimisen merkitys on jat- Oppimisanalytiikka on nopeasti kehittyvä ala. Oppimisanalytiikalla ymmärretään yleisesti oppijoista kertyvien tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia siten, että voidaan ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisen ympäristöjä. Oppimisanalytiikalla on valtavasti mahdollisuuksia oppimisen prosessien tukemisessa ja alalla tehdään monimuotoista tutkimus- ja selvitystyötä, mutta mistä kaikesta oppimisanalytiikan tutkimuksessa tällä hetkellä keskustellaan? 6 |   01 | 2017
  7. 7. kuvasti kasvamassa. Kolmas jaottelu koskee erilaisia oppimisen tapoja, joista jää hyvin eri- laisia digitaalisia jälkiä. Tämä oppimisen moni- naisuus sekä kaiken yhdestä oppijasta erilai- sissa ympäristöissä ja konteksteissa kertyvän datan määrä ja laatu ovat oppimisanalytiikan keskustelun merkittäviä teemoja ja haasteita. Samalla tämä keskustelu on BigData-MyDa- ta-keskustelun aivan ytimessä, kun joudutaan hahmottamaan kaiken eri tavoilla kertyvän datan omistajuutta ja oikeuksia. Erilaiset oppimisanalytiikan keskustelujen teemat Oppimisanalytiikan tänäisestä tutkimuk- sesta voidaan tunnistaa muutamia keskeisiä temaattisia kokonaisuuksia. Käsittelen tässä sellaisia tutkimuksellisia teemoja, jotka liitty- vät etenkin oppijoiden tukemiseen ja heidän oppimisprosesseihinsa. Oppimisanalytiikalla tuotetaan paljon tietoa myös oppilaitosten tarpeisiin ja luodaan mahdollisuuksia esimer- kiksi oppilaitosten keskinäisiin ja oppilaitos- ten sisäisiin vertailuihin, mutta en seuraavas- sa käsittele niitä. Ensimmäinen tutkimuksen tärkeä tee- ma-alue on oppimisanalytiikan tuki oppijoiden itseohjautuvuudelle sekä oppijoiden omien kykyjen ja kehityksen tukemiselle. Tämä teema on myös esillä monissa alan kokeiluissa ja ke- hittämishankkeissa. Toinen teema on oppimi- sanalytiikalla oppimisen erilaisten yksilöllisten vaikeuksien ja pullonkaulojen tunnistaminen. Tämä teema liittyy myös oppimisen keskeyttä- misen hallintaan, joka etenkin oppimisen mo- nimuotoistuessa on entistä suurempi haaste. Kun oppijat toimivat monissa eri oppimisen ympäristöissä ja konteksteissa, ei oppiminen kaikissa ympäristöissä ole yhtä helppoa tai luontevaa. Kolmas teema liittyy edelliseen ja koskee oppimiseen kohdentuvien erilaisten tuki-interventioidentyyliäjaajoitusta–milloin ja millä tavoilla oppijat mahdollisesti tarvitse- vat tukea ja minkälainen tuki toimii. Neljäs teema liittyy oppijoiden verkos- toihin – minkälaisissa verkostoissa oppijat toimivat, mitä tukea oppimisen prosessille voivat vertaiset antaa ja miten (esimerkiksi verkostoanalyysin keinoin) voidaan tukea näitä oppimiselle tärkeitä verkostoja ja niiden kautta syntyviä suhteita. Kun oppiminen on tulevaisuudessa entistä yhteisöllisempää toi- mintaa, niin tämän aiheen merkitys tulee jat- kuvasti kasvamaan. Viides teema liittyy oppi- joiden reitittämiseen erilaisiin vaihtoehtoisiin oppimisen resursseihin eli miten havaittuja oppimisen hankaluuksia tai kapeikkoja – tai liian vaatimatonta ponnistelua vaativia koko- naisuuksia – voitaisiin korvata vaihtoehtoi- silla oppimisen resursseilla. Ja kuudes teema liittyy oppijoille annettavaan ja oppijoiden saamaan palautteeseen – miten oppimisa- nalytiikan avulla luotavaa palautetta voidaan jatkuvasti parantaa ja siten myös oppimisen kokemusta tukevoittaa. Näiden sisällöllisten teemojen ohella eri- tyisen tärkeiksi tutkimuksen ja keskustelun teemoiksi ovat nousseet eettiset ja tieto- turvaan liittyvät kysymykset. Kun oppijoista kerätään jatkuvasti eri ympäristöissä paljon tietoja, niin onko oikein ja hyväksyttävää niitä käyttää ja yhdistellä? Kenellä pitäisi olla oikeu- det niihin ja kenen luvalla tietoja saisi käyttää? Tietoturva on luontevasti myös olennainen aihe. Jos erilaisten rajapintojen avulla voidaan tietoja helposti yhdistellä, niin mitä tietotur- vahaasteita tähän liittyy? Oppimisen erilaiset ympäristöt poikkeavat vahvasti toisistaan tie- toturvan järjestämisen osalta. Oppimisanalytiikan haasteet Oppimisanalytiikan keskusteluissa ja tutki- muksissa nousee esille myös monia haasteita. Ensimmäinen suuri haaste liittyy kerättävän datan heterogeenisyyteen, ja myös siihen seikkaan, että painopiste on ollut vahvasti kvantitatiivisen datan keräämisessä ja analy- soimisessa. Toinen haaste onkin oppijoiden oppimisen kokemuksen ymmärtäminen ja siitä olennaisen tiedon kerääminen ja analy- sointi. Kolmas haaste liittyy datan määrään ja sen liki hallitsemattomaan kasvuun – hukum- meko dataan ymmärtämättä siitä riittävästi? Ja merkittävin haaste on muuntaa saatava ke- rätty data raportoidusta tiedosta toiminnaksi saakka – ei riitä, että tiedämme oppijan olevan opintojen keskeyttämisen vaarassa vaan mei- dän täytyy pystyä tarjoamaan myös ratkaisuja havaittuihin ongelmiin (esimerkiksi reitittä- mällä oppijaa toisenlaisiin oppimisen resurs- seihin tai vaihtoehtoisiin suoritustapoihin). (Kirjoituksessa keskeisenä lähteenä on käytetty Papamitsiou, Z – Economides, A (2014): Learning Analytics and Educational Data Mining in Practice: A Systematic Literature Review of Empirical Evidence. Educational Technology & Society, 17(4), 49-64) n 01 | 2017   | 7
  8. 8. TEKSTI ROLF LINDÉN & MIKKO-JUSSI LAAKSO, TURUN YLIOPISTO KUVAT VILLE TEAM J . D. Salingerin vuoden 1951 klassikko Sieppari ruispellossa kuvailee 16-vuoti- aan Holden Caulfieldin elämää ja ajatus- ten kulkua, kun hänet erotetaan huonojen ar- vosanojensa takia viidennen kerran koulusta. Elämää sävyttävät aiemmat tragediat, vaikea suhde vanhempiin ja eteerinen haaveilu mer- kityksellisyydestä, jota kuvastaa hyvin kirjan nimeksikin valikoitunut haaveammatti siep- parista, joka estää leikkiviä lapsia näkymättö- miltä vaaroilta. Vaikka ajatus viidesti koulusta erotetusta pojasta tuntuu nyky-Suomessa kärjistetyltä, kirja kuvailee hyvin hapuilevaa nuorta, joka ei saa tarvitsemaansa tukea eikä löydä etsi- määnsä suuntaa elämälleen. Holden tekee saman valinnan monen nykyaikaisen vertai- sensa kanssa eikä hae tarvitsemaansa tukea heiltä, jotka voivat häntä auttaa. Nykynuorten etuna Salingerin aikakau- den nuoriin on, että apua on mahdollista saada jo ennen kuin sitä pyytää, ja huonos- ti menestyviä pyritään erottamisten sijaan auttamaan. Sähköiset oppimisjärjestelmät keräävät systemaattisesti tietoa opiskelijan toiminnasta järjestelmässä, ja sisään- ja ulos- Apua sieppareille ruispellossa − oppimisanalytiikka opintojen ja opetuksen tukena kirjautumisten ja tehtäväpalautusten ohella tietoa kertyy muun muassa vastausten oi- keellisuudesta, tehtävien avaamisista ja sul- kemisista sekä eri toimenpiteisiin käytetystä ajasta. Kun tietoa kerätään samanaikaisesti riittävän suurelta määrältä opiskelijoita, ke- rätystä datasta voidaan tiedonlouhinnan ja tilastollisten menetelmien avulla havaita toi- mintaa kuvaavia säännön alaisuuksia. Eräs esimerkki tällaisten säännön alaisuuksien tunnistamisesta on Lasse Seppäsen SeOp- pi-lehden numerossa 02/2016 kuvailema keskeyttämisriskin alaisten opiskelijoiden tunnistaminen opiskelijoiden kirjautumis- käyttäytymisen avulla. Taustalla vaikuttava ajatus on selvä – motivoituneet opiskelijat tekevät tehtäviä ja hyödyntävät tarjottua kurssimateriaalia, ja samalla kirjautuvat sään- nöllisesti kurssijärjestelmään. Silloin, kun oppimisjärjestelmää käyte- tään tehtäväpalautusten ohella myös itse tehtävien tekoon, kertyvästä datasta paljas- tuu tietoa myös opiskelijoiden opiskelutot- tumuksista ja ajanhallinnasta. Osalla opis- kelijoista on taipumuksia tehdä saamiaan tehtäviä öisin, jolloin säännöllinen unirytmi kärsii ja opiskelija menestyy opinnoissaan huonommin. Kun tehtävät tehdään suoraan oppimisjärjestelmään, huono toimintamalli voidaan tunnistaa ja siihen vaikuttavat yl- läpitävät tekijät voidaan selvittää yhdessä opiskelijan kanssa. Ajatus on siis sama kuin Seppäsen esimerkissä, mutta erityyppinen data tarjoaa vaihtoehtoisia käyttötarkoituk- sia. Huonot opiskelutottumukset ja heiken- tynyt motivaatio heijastuvat useille kurs- seille samanaikaisesti, mutta opiskelijalla voi vastaavasti olla ongelmia myös yksittäisten kurssien kanssa. Tarkasteltava ajanjakso on tällöin paljon lyhyempi — olennaista tietoa opiskelijan opintomenestyksestä on yleen- sä tarjolla vain muutamalta viikolta kurssin alusta. Erityisesti suurilla kursseilla opettaja ei ehdi saada riittävän tarkkaa kuvaa yksit- täisten opiskelijoiden taidoista, eikä opiske- lija aina osaa Holdenin tavoin itse arvioida oman osaamisensa riittävyyttä. Toistuvasti luennoitavilla suurilla kursseilla voidaan kui- tenkin hyödyntää aiemmilta vuosikursseilta kertynyttä dataa, jonka avulla voidaan ennus- taa opiskelijan opintomenestystä meneillään olevalla kurssilla. Keskeisenä ajatuksena on, että vaikka yk- sittäiset opiskelijat vaihtuvat- kin vuosittain, eri vuosikurssit ovat silti keskenään melko samanlaisia. Kun opiskelija lähtee kulkemaan kurssilla polkua, jollainen on jo usein aiemmin johtanut huonoon lopputulokseen, hänelle voi- daan tarjota apua kurssin suo- rittamisessa. Tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella kolme neljäsosaa seitsemän- viikkoisen korkeakoulukurssin pudokkaista voidaan tunnistaa pelkästään tehtäväpalautus- Onnistumisen kokemuk- sia ViLLE:n opintopolun parissa alakoulussa. 8 |   01 | 2017
  9. 9. ten ja saavutettujen pistemäärien perusteel- la luotettavasti jo muutaman viikon jälkeen, vaikka iso osa kurssin sisällöstä on edelleen opettamatta. Ennakoivia tekijöitä täydentä- mällä tunnistus voidaan tehdä vielä tätäkin aikaisemmin. Yhdistämällä erilaisia analytiikalla avus- tettuja tukitoimia arvioimme saavuttavamme keskimääräiselle opiskelijalle noin kymme- nen opintopisteen parannuksen vuositasolla. Holdenin kaltaisille nuorille on siis mahdollis- ta saada apua ajoissa, mutta miten pidetään huolta siitä, että kiireellisesti apua tarvitsevia nuoria on alun alkujaankin mahdollisimman vähän? Oppimisjärjestelmän päätehtävä on hel- pottaa opettajan arkea ja vapauttaa hänet rutiininomaisista tehtävistä oppilaiden tuek- si. Turun yliopistossa kehittämämme ViLLE -oppimisjärjestelmä on rakennettu tämän ajatuksen pohjalta. Valtaosa sen tehtävistä on satunnaisesti generoituja ja automaatti- sesti arvioituja eli oppilas voi harjoitella ope- teltavaa asiaa saman tehtävän avulla useita kertoja ilman, että tehtävä toistaa itseään. Satunnaisuus ja automaattinen arviointi mahdollistavat myös välittömän palautteen, jolloin oppilas näkee tehtävän malliratkaisun sekä tehdyn ratkaisun kannalta hyödyllistä tietoa. Alakoulussa sähköisiä tehtäviä voidaan hyödyntää monipuolistamaan opetusta ja opettamaan lapsille huomaamattomasti lait- teiden käyttöä. Parhaimmillaan sähköiset tehtävät helpottavat eriyttämistä ja tarjoavat monipuolista tietoa oppilaiden osaamisesta. ViLLE:nmatematiikanjaohjelmoinninsähköi- sen opintopolun avulla opettajalla on monta tapaa eriyttää oppilaitaan. Oppilaalle asetet- tua vaatimustasoa voidaan eriyttää ylöspäin, tarjota alaspäin mukautettuja perustehtäviä, tai luoda oppilaalle kokonaan yksilöllistetty matematiikan oppimateriaali, joka tukee hä- nen erityistarpeitaan. Toisto ja järjestelmän tarjoama palautesykli vahvistavat oppilaan osaamista ja tarjoavat mahdollisuuden kerra- ta yhdessä opittua sisältöä. Oppimisjärjestelmän tarjoaman auto- maattisen palautesyklin ohella on tärkeää, että tieto oppilaan osaamisesta kulkee myös opettajan kautta. Analytiikan ansiosta opet- tajalle jää tarkka tieto oikeista ja vääristä vastauksista ja jopa tieto kotitehtäviin käy- tetystä ajasta. Oppilaiden laskemista mate- matiikan tehtävistä analysoidaan ViLLE:ssä tyypillisimmät solmukohdat, eli haastavim- mat aihealueet matematiikan oppimisessa. Oppilaiden laskiessa tehtäviä opettaja nä- kee, ketkä oppilaista tarvitsevat lisää tukea, ja millä osa-alueilla tuen tarpeet ilmenevät. Näin oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää kohdentamaan opettajan niukkoja resurs- seja paremmin sinne, missä niistä on eniten apua. Automaattisesti arvioidut ja välitöntä palautetta antavat tehtävät auttavat vapaut- tamaan opettajan resursseja myös muilla tavoilla, sillä iso osa oppilaista pystyy etene- mään välittömän palautteen avulla itsenäi- sesti, jolloin tarve opettajan antamalle avulle pienenee. Opettaja pystyy tällöin keskitty- mään sellaisten oppilaiden auttamiseen, jotka eivät selviä tehtävistä itsenäisesti. Oppimisanalytiikka ja oppimisjärjestelmät tarjoavat yhdessä opettajalle työkalut pudok- kaiden tunnistamiseen ja oppimisvaikeuksien synnyn ennaltaeh- käisyyn, ja omalta osaltaan auttavat ennaltaehkäise- mään Holdenin kaltaisten tapaus- ten syntyä nykyi- sessä koulutusjär- jestelmässä. On vaikeaa kuvitella tulevaisuutta, jos- sa nykyinen koulu- tusjärjestelmäm- me olisi kehittynyt yhtä paljon nykyi- sestä, kuin nyky- järjestelmämme on kehittynyt Sa- lingerin aikaisesta verrokistaan ilman oppimisanalytiikan ja oppimisjärjes- telmien tarjoamaa yhteistä ja johdon- mukaista tukea. Turun yliopisto on pioneeri oppimisa- nalytiikan ja sähköisen arvioinnin tutki- muksen saralla ja yliopistoon perustettiin syksyllä 2016 Oppimisanalytiikan keskus (sivut: oppimisanalytiikka.fi). Keskuksen tavoitteena on luoda tutkimuspohjainen ja oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opetuksen kehittämisen malli taaperosta tohtoriin. Tätä varten keskus on mukana luomassa oppimisanalytiikan verkostoa, johon tarvi- taan mukaan kaikki opetuskentän toimijat. Tämä verkosto kokoontuu seuraavan ker- ran ITK-päivillä huhtikuussa 2017 – Terve- tuloa mukaan! n Esimerkki eräältä Turun yliopiston kurssilta, kun kurssin alkami- sesta on kulunut pari viikkoa. Kurssilta myöhemmin putoavat opiskelijat (0) alkavat erottua muista opiskelijoista. Opettaja näkee luokkansa tuen tarpeen aihealueittain yhdellä silmäyksellä ja voi kohdentaa aikansa eniten apua tarvitseviin oppilaisiin. 01 | 2017   | 9
  10. 10. TEKSTI KAISA VÄHÄHYYPPÄ, YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA KUVAT KAISA VÄHÄHYYPPÄ Y lioppilastutkinnon digitalisointi on ol- lut puheissa pitkin 2000-lukua ja sitä ennenkin se oli haavekuvissa ja juh- lapuheissa esillä. Ajan myötä pelkät toiveet eivät enää riittäneet – opetus- ja kulttuuri- ministeriön työryhmämietinnössä vuodelta 2010 oltiin lähes radikaaleja ja ehdotettiin ylioppilastutkinnon digitalisoinnin aikatau- luksi vuotta 2014. Hallitusohjelmaan työ- ryhmän tavoite rantautui vuonna 2012, jol- loin ylioppilastutkinnon digitalisointiprojekti varsinaisesti pääsi vauhtiin. Ensin tehtiin esi- selvitys ja sitten hihat käärittiin toden teolla projektiryhmän ryhdyttyä hommiin keväällä 2013. Työryhmän tavoiteaikatauluun ei yri- tettykään päästä, vaan päädyttiin etenemään askel askeleelta ja aine aineelta. Aikataulun päättäminen heti projektin alkuvaiheessa oli tärkeää, jotta jokainen opettaja ja kokelas osaisi ennakoida ja valmistautua. Tosin varsin harva ilmeisesti uskoi aikataulun pitävyyteen. Me uskoimme. Alusta alkaen oli tiedossa, että työtä teh- dään yhdessä lukioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Alkuvaiheessa mainos- timme innolla lukioille ja opetukseen liitty- vien tapahtumien järjestäjille ”Kutsu Digabi kylään”. Ja kyllä digabilaiset kyläilivätkin pit- kin ja poikin Suomea ensimmäiset puolitoista vuotta projektista. Nyt projektin kehittämis- työ on pala palalta siirtynyt osaksi Ylioppilas- tutkintolautakunnan kanslian normaaliarkea, johon osallistuu koko kanslian väki. Digikokeet edellyttävät tietokoneita kaikille tutkinnon ajaksi. Olisi ollut taloudel- lisesti kohtuutonta vaatia, että koulutuksen järjestäjät hankkisivat kaikille lukiolaisille tie- tokoneet ja tarvittavan määrän varakoneita. Toki koulutuksen järjestäjät olisivat voineet hankkia erikseen tutkintoa varten edulliset tietokoneet, jotka olisivat käytössä vain kaksi kertaa vuodessa. Tällöin opiskelua ja opetus- suunnitelman toteuttamista varten koneet olisi pitänyt hankkia muuta kautta, esimer- kiksi käyttää opiskelijoiden omia koneita tai hankkia lukioille lisää laitteita. Päädyimme ratkaisuun, jossa opiskelijat saavat käyttää omia koneitaan ja lukioiden on huolehdittava siitä, että heillä on tarjota riittävä määrä varakoneita mahdollisia ongel- matapauksia varten. Näin jokaisella on mah- dollisimman tuttu laite käytössään tutkinnon kokeissa. Tiedossa oli, että pelkästään koejärjes- telmä uusiminen ei riittäisi ylioppilastutkin- non digitalisoimiseen. Käytössä oleva yliop- pilastutkintorekisteri oli tullut elinkaarensa päähän ja myös se jouduttaisiin uusimaan. Koejärjestelmän osalta olimme optimisteja ja arvelimme, että sellaisiahan voisi löytyä jos ei nyt aivan kaupan hyllyltä, niin kuiten- kin jostakin moinen olisi ostettavissa. Pitkän selvitystyön jälkeen tulimme tulokseen, että suomalaiseen ylioppilastutkintoon soveltu- vaa koejärjestelmää ei ollut olemassa, vaan se oli tehtävä itse. Digitystä ylioppilastutkinnossa – tapahtunut tähän mennessä 10 |   01 | 2017
  11. 11. Ylioppilastutkinto digitalisoituu asteittain Saksa Maantiede Filosofia Ranska Yhteiskunta- oppi Psykologia Toinen kotimainen (suomi/ruotsi) Uskonto(evl./ort.) Elämän- katsomustieto Terveystieto Historia Englanti Espanja Italia Portugali Latina Biologia Äidinkieli Suomi/ruotsi toisena kielenä Venäjä Fysiikka Kemia Saame Matematiikka KEVÄT 2017 SYKSY 2016 KEVÄT 2018 SYKSY 2017 KEVÄT 2019 SYKSY 2018 Julkisuudessa julkisilla IT-projekteilla ei ole kummoinen maine. Niitä syytetään usein budjetin ylittymisestä, aikataulun pitkittymi- sestä ja lopputuloksen epäkäytännöllisyydes- tä. Näitä karikoita välttääksemme päätimme alusta asti, että digitaalinen ylioppilastutkinto toteutettaisiin ketterän kehityksen ohjelmis- totuotantomenetelmillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ei tilattu valmiiksi määri- teltyä koejärjestelmää, vaan kehitystiimi joka työskentelisi lautakunnan kanssa jatkuvasti määrittäen ja priorisoiden tulevia kehitysas- kelia. Tiedossa oli, että ketterien menetelmi- en käyttö vaatisi suurta panostusta meiltä. Emme voi vain istua ja odottaa että koejärjes- telmä valmistuu ajallaan ja on sellainen kuin halutaan. Meidät on haastettu päivittäin poh- timaan, mitä tarvitaan ja miten se tehtäisiin, kannattaako sitä ja tätä toiminnallisuutta yli- päätään tehdä, ja ehkä haastavimpana: onko tämän toiminnallisuuden toteuttaminen ai- van välttämätöntä tehdä juuri nyt. Lukiolaiset, tulevat ylioppilaskokelaat, tarvitsevat harjoittelua ja mahdollisuutta kokeilla ennen varsinaista koetta. Digitaali- nen koe tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia paperikokeeseen verrattuna, eikä pelkkä Ylioppilastutkintolautakunta päätti yleiskokouksessaan 3.5.2013 ylioppilastutkinnon sähköistämisen aikataulusta. kuivaharjoittelu esimerkiksi videoiden tai demoalustan avulla riitä siihen tutustumi- seen. Digitaalinen ylioppilaskoe ei saisi olla kenellekään ensimmäinen digitaalinen koe. Päädyimme siihen, että tarvitaan digitaalista ylioppilaskoetta muistuttava kurssikoejärjes- telmä, jota jokainen kokelas voisi käydä kokei- lemassa ja jopa käyttää jonkin oikean kokeen tekemisessäkin. Näin syntyi Abitti, ylioppilastutkintolau- takunnan kurssikoejärjestelmä, jonka tehtä- vä on helpottaa opiskelijoiden ja opettajien valmistautumista digitaalisiin ylioppilaskir- joituksiin. Tätä kirjoittaessani helmikuussa 2017, Abitilla on tehty jo yli puoli miljoonaa koesuoritusta. Määrä ei ole itsetarkoitus, mutta se antaa vahvistusta käsitykselle, että harjoittelumahdollisuutta on käytetty ja käy- töstä saamamme palaute on ollut ensiarvoi- sen tärkeää kehitystyössä. Syksyllä 2016 elettiin jännittäviä aiko- ja ensimmäisten digitaalisten ylioppilasko- keiden myötä. Kokonaisuutena kaikki meni hyvin, vaikka pieniä teknisiä ongelmia rat- kottiinkin. Kaikki koesuoritukset saapuivat ajallaan arvosteltavaksi lautakuntaan ja tu- loksetkin saatiin ajoissa lukioihin. Meille tul- leiden puheluiden määrä oli paljon odotettua pienempi, mikä vahvistaa käsitystämme, että lukioissa oli harjoiteltu hyvin uudenmuotoi- sen kokeen järjestämistä. Nyt jännitetään jo kevään tutkintoa. Sil- loin digikokeisiin osallistuvia on selvästi syk- syä enemmän ja järjestelmäkin on taas hiuk- kasen muuttunut. Paljon on vielä kehitettävää, mutta pal- jon on jo tehty. Koejärjestelmä, erilaisia tehtävätyyppejä, arvostelujärjestelmä moni- vaiheisine arvosteluineen, ylioppilastutkin- torekisteri, koepöytäkirjoja, optiset lomak- keet, tietojen siirto, tietoturvallisuudesta huolehtiminen, sähköinen asiointipalvelu, lukematon määrä kokouksia ainejaoksien kanssa, kokeita ja varakokeita, muistitikkulo- gistiikan kehittäminen jne. Lista on lähes lo- puton, isoja ja pieniä asioita. Voidaan todeta, että valitsemamme ketterän kehittämisen malli on toiminut. Kehitys jatkuu askel askeleelta. Koejär- jestelmä ei valmistu, se elää joustavasti uu- sien tarpeiden, toiveiden ja tutkintoon mah- dollisesti tulevien muutosten myötä. Uusia tehtävätyyppejä pohditaan ja matemaattista kirjoittamista kehitetään, tikuttomasta tu- levaisuudesta haaveillaan. Tekemistä riittää. Pysy kanavalla. n 01 | 2017   | 11
  12. 12. TEKSTI ANNE RONGAS KUVAT BIGSTOCK & ANNE RONGAS Y leissivistävän koulutuksen opetus- suunnitelmauudistusten myötä arvi- ointi on ollut viime aikoina suurennus- lasin alla. Arviointi ja palautteen antaminen ovat keskeinen keino ohjata oppimista kohti tavoitteita. Toisaalta arviointi on työlästä ja sähköisiä apuvälineitä on tullut tarjolle vasta viime vuosina. Arviointi koskettaa tunneta- solla ja siihen liittyy väistämättä vallan ulot- tuvuus. Yhä useammalla suunnalla kuuluukin nyt puhetta arviointikulttuurin uudistamises- ta – eikä pelkkää puhetta vaan myös askelei- ta kohti käytäntöä. Näitä askelia on etsitty muiden joukossa kuuden lukion voimin Viisa- ri-hankkeessa. “Monipuolinen arviointi huomioi mah- dollisimman monipuolisesti erilaisia taito- ja sekä niiden kehittymistä. Hyvä arviointi osallistaa myös opiskelijaa ja pyrkii kehit- tämään hänen itsearviointitaitojaan sekä osoittamaan, miten hyvin oma arvio ja konk- reettinen taitotaso kohtaavat.” Näin vastasi opettaja lukioväelle kohdennettuun kyse- lyyn. Yhdessä luotu arviointikulttuuri Millaisista osasista sitten hyvä arviointi- kulttuuri muodostuu? Sen keskiössä ovat ihmiset, heidän roolinsa ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutus onnistuu, kun puolin ja toisin ymmärretään arvioin- nin merkitys ja sanat, joilla arvioinnista pu- hutaan. Arviointikulttuuriin kuuluvat myös menetelmät, työkalut ja toimintatavat. Erityistä painoa on annettu viime aikojen keskustelussa annettu arvioinnin läpinä- kyvyydelle. Arvioinnin asema opintokoko- naisuudessa, kuten lukiokurssilla, pitää olla selkeä ja ymmärrettävä heti alusta alkaen. Opetussuunnitelmatekstin matka opiske- lijoiden itsearviointilomakkeelle tai -kaa- vioon ei kuitenkaan ole helppo. Arviointi on kiinni asiantuntijuudessa. Se vaatii perspek- tiiviä ja yleisnäkemystä. Silti arvioinnin on syytä olla myös dialogia, jossa arvioitava on itse osallisena. Lukion 1-luokkalainen kuvaili koke- muksiaan ryhmäarvioinnista: “Arvioinnissa oppii antamaan palautetta toisille ja toisin- päin eli oppii ottamaan palautetta toisilta vastaan.” Arviointi on kuin katse, jonka kohteeksi oppija asettuu. Arviointi tekee näkyväksi ja siksi myös koskettaa arvioinnin kohdetta. Siirtämällä osittain arviointivastuuta opis- kelijoille, opettaja vahvistaa heidän kykyään ohjata omaa opiskeluaan. Arvioinnin antami- nen ja vastaanottaminen on taitolaji, johon voi vähitellen kasvaa. Arvioidessaan itseään tai vertaisiaan opiskelija voi myös oivaltaa, että loppujen lopuksi hän opiskelee uusia Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille 12 |   01 | 2017
  13. 13. asioita itseään varten, ei ulkopuolista arvioi- jaa varten. Arviointi on kiva juttu Arviointikeskustelun huolenaiheena on ol- lut vaara toteuttaa arviointia vain arvioinnin vuoksi. Lukiolainen kertoi kokemuksestaan, kuinka itsearviointilomake täytettiin, mutta siihen ei sitten palattu millään lailla. Arvioin- nin tutkija Najat Ouakrim-Soivio opastaakin toteuttamaan arviointia tarkoituksenmukai- sella tavalla ja oikea-aikaisesti niin, että se palvelee sekä arvioijaa että arvioitsijaa. Ilman arviointia oppimisprosessia ei voi ohjata, eikä opettaja voi kohdentaa opettamistaan oikein, Ouakrim-Soivio painottaa. Lukiolainen on kokenut, miten arviointi auttaa myös suuntaamaan omaa opiskelua: “Arviointi auttaa sinua mahdollisesti kehitty- mään ja parantamaan osaamistasi ja huomaa- maan asioita työssäsi tai työskentelyssäsi joi- hin et itse välttämättä kiinnittäisi huomiota.” Arvioinnin kokeminen oppimista tukeva- na ja myönteisenä asiana on jo sinällään tär- keä tavoite. Ajatus siitä, että “arviointi auttaa sinua”, on merkittävä siirtyminen kohti myön- teistä arviointikulttuuria. Suurten ryhmien kanssa uusia oivalluksia arviointiin Arvioinnin merkitys oppijaminäkuvan muok- kaajana on merkittävä. Kun lukion ryhmäkoot kasvavat, yksilöt katoavat helposti massaan ja arviointi muuttuu liukuhihnatyöksi. Tarvitaan oivalluksia ja menetelmällistä kehittämistä, jotta myös suurten ryhmien kanssa olisi mah- dollisuus kohtaamiseen. Martinlaakson lukion matematiikan opettaja Pekka Peura ja äidinkielen opettaja Meri-Maaria Kivekäs opettivat yhdessä syys- lukukaudella 2016 yhtä aikaa samaa opiskeli- jaryhmää yhdistämättä oppiaineita keskenään. Heidän oivalluksensa oli organisoida opiskeli- jat tiimeihin ja tarjota tiimeille kahden kurssin ajallinen liikkumatila edetä molempien ainei- den opiskelussa. Opiskelu eteni tehtäväpol- kuja pitkin. Toteutus oli rakennettu niin, että opettajalle tuleva arviointityö ei paisunut. Kivekäs kuvailee: “Vaikka arvioitavat työt olivat hyvinkin perinteisiä, kahden opettajan kurssimuoto antoi normaalia enemmän liik- kumatilaa kokeilla erilaisia arviointiin liittyviä menetelmiä.” Opiskelijoilla oli mahdollisuus vaiheittaisen palautteen perusteella paran- nella töitään. Kivekäs kertoo, että hänellä oli aikaa an- taa useaan kertaan palautetta, sillä toteutus- malli ei paisuttanut hänen arviointitaakkaan- sa kolmesta syystä: “Ensinnäkin, työtapamme mahdollisti sen, että pystyin arvioimaan re- feraatteja opiskelijoiden työskennellessä. Toiseksi, ryhmäkirjoittamisen menetelmän ansiosta luettavia tekstejä oli määrällisesti normaalia vähemmän. Ja kolmanneksi, sanoin opiskelijoille etukäteen, että referaateissa en korjaa kieltä vaan annan siitä ainoastaan ylei- sen arvion. Keskityimme kielellisiin asioihin tarkemmin vasta esseissä. (Lisää kokeilusta 10.10.2016 julkaistussa bloggauksessa viisa- rihanke.wordpress.com). Pienillä oivalluksilla eteenpäin Opiskelija pohti: “Kurssiarviointiin olisi mu- kava saada muutakin kuin pelkkä numero. Se toki vaatisi opettajilta paljon aikaa ja vaivaa. Jos Wilmassa olisi mahdollista valita, haluaa- ko kirjallista palautetta ja sitä toivoneet voi- sivat mahdollisesti saada tarkempaa tietoa kurssin kulusta.” Näin yksinkertaisella keinol- la opettaja voisi kohdistaa kirjallisen tarkan palautteen halukkaille ja miettiä toisenlaisia keinoja niiden opiskelijoiden ohjaamiseen, jotka eivät lue kirjallista palautetta. Vastuuta ja otetta omaan opiskeluun eräs kieltenopettaja tarjoaa yksinkertaisella kei- nolla: “Opiskelija päättää itse, milloin osoittaa sanaston tai kieliopin osaamisensa.” Vaikka tällainen järjestely näyttää pieneltä, se on henkisesti suuri askel opiskelijan omaehtoi- sen otteen suuntaan. Arviointikulttuuri on ennen kaikkea ih- misten tekoja ja toimintaa. Ensimmäiset as- keleet otetaan, kun kysytään ja kuunnellaan. Hyvä idea voi tulla yllättävältä suunnalta. Monipuolisuus vaatii kohdentamista ja jonkin vanhan karsimista. Hyviä ideoita toivotaan myös kiertoon, joten välillä kannattaa jakaa ideoita. n Viisari – lukion arviointikulttuurin kehittämishanke, rahoittaja OPH, koordinoijana Otavan Opisto. Viisari-hankkeen toteuttajina Hämeenlinnan Lyseon lukio, Kaurialan lukio, Lauttasaaren yhteiskoulun lukio, Martinlaakson lukio, Otavan Opiston aikuislukio ja Ristiinan lukio. Yhteistyössä mukana myös Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Lisätietoja viisarihanke.wordpress.com. 01 | 2017   | 13
  14. 14. TEKSTI MATTI AARNIO, ITSLEARNING KUVAT ITSLEARNING M aailma on nykyään monimutkaisem- pi paikka kuin muutama vuosikym- men sitten. Monimutkaistuminen on pitkälti seurausta teknologian kehittymi- sestä ja tietomäärien valtavasta kasvusta. Nämä ovat avanneet uusia mahdollisuuksia oppia entistä enemmän, yhä monipuolisem- pia työvälineitä ja tietolähteitä käyttäen. Sa- maan aikaan digimaailman nopeatempoisuus, jatkuvat keskeytykset sekä viihdehömppä ja valheellinen tieto uhkaavat tehdä syväl- lisestä ajattelusta katoavan luonnonvaran. Maailmanmenoa seuraamalla merkkejä tästä on nähtävissä. Teknologiaa pitäisi kuitenkin käyttää opetuksessa, koska muukin yhteis- kunta teknologisoituu, mutta miten tekno- logian tarjoamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä lankeamatta siihen liittyviin sudenkuoppiin. Tavoitteellinen ja keskittynyt yhdessä tekeminen – avaimet digiajan oppimiseen Ratkaisu ei voi olla teknologian hylkäämi- nen, koska silloin mahdollisuudet jäävät hyö- dyntämättä ja opetus jää yhteiskunnan kehi- tyksestä jälkeen. Kriittisyys digiteknologian suhteen on paikallaan, mutta muutoshalutto- muutta ei pidä naamioida digikriittisyydeksi. Miten teknologia sitten saadaan palvelemaan oppimista pedagogisesti mielekkäästi? Vas- tausta tähän kannattaa lähteä etsimään op- pimisen tavoitteista. Niiden pitäisi olla kirk- kaana sekä oppijan että opettajan mielessä. Parhaimmillaan tavoitteet ovat näkyviä ja osana kaikkea toimintaa. Teknologian avulla opiskelun tavoitteet kulkevat mukana mobii- lilaitteessa ja toimintaa voidaan arvioida suh- teessa tavoitteisiin milloin ja missä vain. Tavoitteiden avulla tekeminen voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Oppimista sää- telee tunnetusti se, mitä oppija tekee. Ja te- kemisen pitäisi olla keskittynyttä. Keskittymi- nen onkin yksi digimaailman haasteista, sillä viriketulva johtaa helposti tarkkaavaisuuden poukkoiluun.Keskittymistävoidaankuitenkin edistää erilaisilla harjoituksilla sekä teknisillä sovelluksilla. Lisäksi verraten helppo ratkaisu keskittymisen parantamiseksi on oppijoiden välinen yhdessä tekeminen. Sosiaaliset ti- lanteet nostavat luonnostaan ihmisen vire- ystilaa ja tarkkaavaisuutta. Digiteknologiaa pyritään usein puskemaan väkisin luokkahuo- neeseen tai lähiopetukseen. Teknologian roo- lin korostuessa jo muutenkin yhteiskunnassa, kasvokkaiset tilanteet pitäisi nähdä arvok- kaina hetkinä, joissa oppijat oppivat kohtaa- maan toisiaan ja työskentelemään yhdessä. Teknologia ei välttämättä edistä yhteistyötä näissä tilanteissa, vaan se voi vain heikentää osallistujien keskittymistä. Teknologian avul- la yhteistyötä voidaan kuitenkin jatkaa fyysisen opetustilan ulkopuolella ja kasvokkaiseen yhdes- sä tekemiseen jäävää aikaa voidaan jopa lisätä ”flippaamalla” opetuk- sen järjestystä. Lisäksi teknologia avaa lukuisia uusia mahdollisuuksia dokumentoida yhdessä tekemisen prosessia ja tuotoksia. Parhaimmil- laan teknologia onkin juuri silloin, kun se mah- dollistaa jotain, mikä ei muuten onnistuisi. Opetuksen ja oppimisen kannalta lisäarvo voi tul- la yllättävän arkipäiväi- sistäkin asioista, kuten tavoitteiden näkyväksi tekemisestä ja yhteis- työmahdollisuuksien li- sääntymisestä. n 14 |   01 | 2017
  15. 15. TEKSTI ISMO KIESILÄINEN, MEDIAPEDAGOGI KUVAT ISMO KIESILÄINEN T unnin aikana oppilaat lähettelevät viestejä, seuraavat somea, katsovat videoita ja pelaavat pelejä. Kännykkä häiritsee keskittymistä opetukseen. Kuulos- taako tutulta? Miten oppilaiden tarkkaavai- suuden saisi suunnattua oppitunnin aihee- seen, kun käden ulottuvilla on väline, jonka kyky vangita huomio tuntuu ylivertaiselta? Toimivaksi tavaksi aktivoida oppilas ajat- telemaan älylaitteen avulla on osoittautunut kamerakynä-työskentely, tavoitteellinen vi- deokuvaaminen, jossa kameralla ratkotaan erilaisia ongelmia. Kännykän kameraa käy- tetään kuin kynää, yksinkertaisena ajattelun apuvälineenä. Kuvaaminen toiminnallistaa abstraktinkin ajattelun ja auttaa oppilaita keskittymään työskentelyyn yksin ja ryhmäs- sä. Vaivaton työtapa soveltuu monipuoliseen työskentelyyn kaikissa oppiaineissa eri luok- ka-asteilla. Kamerakynätyöskentely on yksinkertaista ja nopeaa Elokuvakasvatuksen traditio tuntee elokuvan tarinankerronnan taiteena. Vähemmälle huo- miolle on jäänyt elokuvateorian vaikutusval- tainen suuntaus, jossa elokuva ymmärretään ajattelun ja sen representoimisen välineenä. Tämä näkökulma tarjoaa aivan uusia välineitä ymmärtää kuvaamisen mahdollisuuksia oppi- misessa. Kamerakynätehtävät voivat olla hyvin yksinkertaisia. Sen sijaan, että valmisteltaisiin viimeisteltyjä elokuvateoksia, kuvataankin pieniä havaintoja, todisteita, muistiinpanoja ja viestejä. Täsmällisillä kuvaustehtävillä oppilas haastetaan ajattelemaan, toimimaan ja vuo- rovaikuttamaan tavoitteellisesti. Editointia ei tarvita, sillä yhden otoksen videot voidaan katsoa heti kuvaamisen jälkeen suoraan mo- biililaitteen ruudulta pareittain tai pienissä ryhmissä. Katsomista ohjataan katseluteh- tävällä, jossa kuvattuja otoksia tutkitaan ja tulkitaan. Lyhyen tehtävän suorittamiseen tarvitaan viikkojen sijaan yksi oppitunti. Sanaluokkia kuvaamalla Kielioppi saa käytännöllisen merkityksen tehtävässä, jossa todellisuutta ja sen esitystä Kuvaaminen auttaa keskittymään jäsennetään sanaluokkien avulla. Tehtävä on leikillinen, ja sitä on helppo myös pelillistää esimerkiksi pisteenlaskulla. Samaa ideaa voi soveltaa yksinkertaisempiin ja vaativampiin kielioppitehtäviin. Kuvaustehtävä: Keksikää parin kanssa yk- sinkertaista tapahtumaa kuvaileva lause, jonka rakenne on adjektiivi + substantiivi + verbi. (Esi- merkiksi: “Terävä neula pistää.”) Kuvatkaa ta- pahtuma yhdellä video-otoksella niin, että kat- soja ymmärtää lauseen vain katsomalla kuvaa. Videossa ei ole puhetta tai kirjoitusta. Katselutehtävä: Näyttäkää video ryhmän muille oppilaille. Katsojat tulkitsevat näkemän- sä tilanteen lauseeksi, jonka rakenne on adjektii- vi + substantiivi + verbi. Menikö oikein? Voitte tarvittaessa auttaa vihjeillä. Kuvaaminen edellyttää ja tuottaa vuorovaikutusta Kännykkä on sukujuuriaan myöten vuorovai- kutuksen väline. Myös älylaitteen uudemmat ominaisuudet houkuttelevat juuri vuoro- vaikutukseen – joko ihmisen tai ohjelmiston kanssa. Se vangitsee oppilaan tarkkaavaisuu- den laitteen ruudulle varsinkin silloin, kun oppitunnilla ei ole mahdollisuutta muuhun vuorovaikutukseen. Kuvaustehtävässä ajatus tuotetaan kuvaksi vuorovaikutuksessa aineellisen to- dellisuuden kanssa. Kameran avulla oppilas keskustelee maailman kanssa siitä, miltä valmis ajatus voisi näyttää. Jotta ryhmä on- nistuu yhteisen ajatuksensa kuvaamisessa, tarvitaan paljon neuvottelua, toiminnan koordinointia ja yhteisen tarkkaavaisuuden kohdentamista. Se tuottaa myös vaivatonta keskittymistä. Ideoita opetukseen Kamerakynä-sivut tarjoavat kaiken tarpeelli- sen pedagogiikan haltuunottoon. Linkkilistas- ta löytyy mm. tehtäväideoita, menetelmäopas ja ilmainen verkkokurssi. www.kamerakyna.fi n Kamerakynätyöskentelyssä kännykkä on vuorovaikutuksen väline. 01 | 2017   | 15
  16. 16. TEKSTI EVA FORSSÉN & ANSSI MATTILA, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU KUVAT EVA FORSSÉN O KM:n rahoittamassa ja TAMK:n koordinoimassa hankkeessa tuo- tettiin perustason ICT-opintoja verkkototeutuksina mukana oleville ammat- tikorkeakouluille. Tavoitteena oli tuottaa avoimesti hyödynnettävää materiaalia, jota AMK:jen opettajat voivat vapaasti hyödyn- tää opetuksessaan. Hyödynnettävyyttä opti- moitaessa tuotettiin pieniä, 1-3 op, opintoko- konaisuuksia. Hankkeen aikana toteutimme Laureassa saman kurssin kahdesti muille kuin Laurean opiskelijoille. Hankkeen pääajatuksena oli vapauttaa opettajaresursseja edistyneempiin opintoi- hin, mutta olennaista hyötyä saatiin myös opiskelijoiden mahdollisuudesta valita opin- toja laajemmasta tarjonnasta. Saimme hy- vää kokemusta haasteista, jotka vaikuttavat avoimen opetustarjonnan laajamittaiseen hyödyntämiseen. Hankkeessa toteutetut kurssimme pe- rustuivat aiemmin Laureassa opetettuun sisältöön, mutta hanketta varten opetus ja sisältö siirrettiin Metropolian ylläpitämään Moodle-oppimisympäristöön. Sisällön siirtä- Matkalla korkeakoulujen yhteiseen opintotarjontaan – kokemuksia 10 polkua -hankkeesta misestä koitui ainoa opiskelijoiden kritiikin lähde, eli merkistöongelmat monivalintahar- joituksissa. Opiskelijapalautteet olivat hyvin positii- visia, ja rekisteröityneiden läpäisyaste oli n. 90 %. Keskiarvo numeerisista palautteista oli 4.4/5. Sanalliset palautteet olivat lähes poik- keuksetta myönteisiä. Opiskelijat kehuivat saamaansa nopeaa ja välitöntä palautetta. Kurssin paloittelu viikon mittaisiin osioihin, joissa edettiin johdonmukaisesti helposta kohti vaikeampaa koodaamista, sai paljon kehuja. Käytetty materiaali tuki oppimista. Missä ovat todelliset ongelmat? Havaitut ongelmat liittyivät enemmän hallinnollisiin asioihin, esimerkiksi yhteisen ilmoittautumisjärjestelmän puuttumiseen, kuin itse opettamiseen. Jo kurssin käynnis- tyminen tuotti hankaluuksia - väärät sähkö- postiosoitteet, myöhästyneet ilmoittautumi- set, jakson opettajien viestien kulkeutumiset opiskelijoiden roskaposteihin ovat hyviä esi- merkkejä alun komplikaatioista. Matkalla kaikille korkeakouluopiskeli- joille yhteiseen opintotarjontaan olennaisia ratkaistavia kysymyksiä edellisten lisäksi ovat (jos toistaiseksi unohdamme kuka ope- tuksesta maksaa, miten maksaa ja kenelle maksaa): • Miten ennakoida opiskelijoiden määrä ja optimoida tarvittavat opettajaresurssit? • Miten hallita osallistuvaa opiskelijajouk- koa? • Miten kurssit saadaan laajasti opiskelijoi- den ulottuville? Usein verkko-opintoihin liitetään isot kes- keyttämisprosentit. Hankkeen aikana vah- vistui ajatus siitä, että taisteltaessa tätä vastaan on puututtava asioihin ajoissa. Esimerkiksi kurssin suunnittelu siten, että jälkeen jääviin päästään kiinni nopeasti. Jois- sain ympäristöissä voidaan hyödyntää myös oppimisanalytiikkaa. Suurin ongelma kaikille avoimen opetuksen toteuttamisessa lienee yhteisen hallintajärjestelmän puuttuminen. Kursseista tiedottaminen, niiden tarjoami- nen, ilmoittautumiset, hyväksymiset, arvi- oinnit jne. Tätä ihmettä odotellessa – Pep- piä? n 16 |   01 | 2017
  17. 17. O sallisena verkossa -hankkeessa ke- hitetään aikuisten maahanmuuttaji- en digitaalisia taitoja ja rohkaistaan opettajia digitaalisten välineiden ja oppimis- ympäristöjen hyödyntämisen. Luksian ko- toutumiskoulutuksen ryhmissä on projektin myötä alettu entistä enemmän integroida digi- taalisuus osaksi suomen kielen opiskelua. Esi- merkiksi Vuosi kotoutumiskoulutuksessa on elokuussa 2016 alkanut multimodaalinen blo- gi, jossa seurataan maahanmuuttajien kotou- tumisprosessia ja kielen oppimista. Opiskelijat tuottavat itse blogin sisältöä vertaisohjaajien avustuksella ja samalla kehittävät digitaalisia taitojaan. Blogi on katsottavissa Ylen Selkouu- tisten nettisivuilla ja Ylen Areenassa. Puhti – ohjauksen tahto ja taito -hank- keessa kehitetään oppimista ja opiskelua tukevia ohjausmalleja ja oppimateriaaleja. Hankkeen aikana on aloitettu muun muassa digitutortoiminta. Digitutorit ovat opiske- lijoita, jotka toimivat vertaistukena muille opintojen aikana ilmenevien tietoteknisten tai sosiaalisen median pulmien ratkomisessa. Tutorointi tapahtuu WhatsAppin, sähköpostin ja Facebookin välityksellä, mutta mahdollista on myös sopia tapaaminen digitutorin kanssa. Tavallisesti kysymykset liittyvät jonkin sovel- luksen tai ohjelman käyttöön. Digitutortoimin- taa kehitetään yhdessä digitutoreina toimivien opiskelijoiden kanssa. Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeessaontestattuICT-taitojensparraus- mallia kaupan alalla työskentelevien tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämisessä. Mallia on pilotoitu vuoden ajan ja kokemuk- set ovat rohkaisevia. Mallissa kaupan alan toimijoiden osaamisen taso ja taitopuutokset tunnistetaan selainpohjaisella testillä. Testaa- misen tuloksia on hyödynnetty henkilöstön osaamisen kehittämisessä, täydennyskoulu- tusten suunnittelussa ja kohdentamisessa. Testitulosten koetaan kuvaavan taitojen to- dellista tasoa sekä mahdollistavan tarpee- seen perustuvan koulutuksen tarjoamisen. n Luksian video­bloggaajat vierailulla Ylessä. EU:n rahoittaman Taito-ohjelman hankkeissa on kehitetty uusia malleja ja käytäntöjä tietoteknisten perustaitojen parantamiseksi erityisesti niissä aikuisryhmissä, joiden taitoheikkoudet hankaloittavat toimimista digitalisoituneessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Uusissa oppimisen malleissa keskeisinä ovat monipuoliset viestintäkanavat, vertaisoppiminen ja yksilöllisyys. TEKSTI MAARIT MÄKINEN, TAMPEREEN YLIOPISTO KUVAT ANNE KEMPAS Multimodaalinen blogi, digitutorit ja ICT-taitojen sparraus - uusia malleja digitaitojen oppimiseen Taito-ohjelman hankkeet Työelämän ICT-taidot kaupan alalla Päätoteuttaja: Turun yliopisto Kotisivu: http://rosa.utu.fi/tradeict/ OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille Päätoteuttaja: Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kotisivu: www.osallisenaverkossa.com PUHTI-ohjauksen tahto ja taito Päätoteuttaja: Kouvolan aikuiskoulutuskeskus Kotisivu: https://puhti-hanke.joomla.com Noheva Päätoteuttaja: Kiipulasäätiö Taitotuunaajat Päätoteuttaja: Erilaisten oppijoiden liitto ry Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin Päätoteuttaja: Työväen Sivistysliitto TSL Kotisivu: https://www.oppi-va.fi/ Digipolku töihin Päätoteuttaja: Opintokeskus Sivis Taikoja-koordinointihanke Päätoteuttaja: Tampereen yliopisto Kotisivu: https://blogs.sis.uta.fi/taikoja/ 01 | 2017   | 17
  18. 18. S imulaatiot ovat olleet jo vuosikymme- niä tärkeä osa monien alojen ammat- tikoulutusta, mutta vasta viime vuo- sina simulaatiot ja virtuaalitodellisuus ovat alkaneet aidosti sulautua. Esimerkiksi kirurgin koulutuksessa simulaatioista on tullut arkea. Virtuaalitodellisuuden kautta simulaatio, joka on ennen toiminut DVD:ltä, toimii nyt verkos- sa anatomian tutkimusmatkana virtuaalilaseja käyttäen mahdollistaen kävelemisen verisuo- nen tai sydämen sisällä. Virtuaalitodellisuu- teen on luotu myös pelejä ja yhteisöllisiä koke- misen paikkoja, joissa voidaan kisailla sydämen rakenteiden purkamisesta ja kasaamisesta. TEKSTI JUKKA SORMUNEN KUVAT FINEDUVR & JUKKA SORMUNEN Virtuaalitodellisuutta tulevaisuudessa – mikä on realismia ja mikä fiktiota kouluissa Erilaisia virtuaalilaseja käytetään jo mm. historiassa, biologiassa, liikunnassa, taide- kasvatuksessa, tiimioppimisessa ja yrittäjyy- sopinnoissa.   Ladattavia sovelluksia löytyy sekä ilmaisena että maksullisena. Virtuaali- ympäristöjä voidaan hyödyntää myös lukioi- den markkinoinnissa, oppimistapahtumissa ja oppimisympäristöjen simuloinneissa.  Näi- den luominen on ollut matalan kynnyksen toimintaa ja antanut opiskelijoille yhdessä tekemisen kokemuksen. #FinEduVr-virtuaalihankkeen tavoit- teena on myös tehdä itse virtuaalisia oppi- misympäristöjä ja tiloja. Unity-koodaamista on harjoiteltu pienimuotoisesti lukio-opis- kelijoiden kanssa ja laajempaa pelien raken- tamista on päästy tekemään yhteistyössä peliyritysten kanssa. Virtuaalitodellisuus tullee olemaan seuraava iso mullistus myös opetuksessa. Kansainvälisyys välttämätöntä Hankkeemme tavoitteena on luoda kan- sainvälisiä virtuaalioppimisen verkostoja ja yhteisöjä.   Opintomatkat eri maihin ja kon- ferensseihin mahdollistavat tapaamisen eri maiden toimijoiden kanssa. Olemme tutus- tuneet mm. Foundry 10 -organisaatioon Yhdysvalloissa, joka on edelläkävijä VR/ AR-kokeiluissa ja tekee hyvää perustutki- musta virtuaalitodellisuuden opetuskäytön mahdollisuuksista. Olemme toteuttaneet jo yhteisiä kyselyitä niin Suomessa kuin Yhdys- valloissa, joista saanemme yhteenvetotietoja vuoden 2017 aikana. Mielenkiintoisia kohtaamisia syntyy myös, kun osallistuu aktiivisesti erilaisille messuille. Yksi näistä on ollut AEgis Te- chnologies Orlando, joka tuottaa laajasti Yhdysvaltojen puolustusvoimien virtuaa- litodellisuuden toiminta-alustoja. Vierailu AEgis Technologies -yritykseen toteutuu kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jolloin #Fin- EduVr-tiimi osallistuu Florida Institute of Technologyn Virtual Worlds Education -kon- ferenssiin Melbournessa Floridassa. Tavoite on testata ohjelmistolla tuotettavien 3D-ani- maatioiden soveltumista Unity-koodauksen kautta virtuaalipeleihin, joita tehdään seu- raavassa Game Jam -tapahtumassa Kuopios- sa 19.–21.5.2017. Kalifornian Piilaaksossa on lukematto- mia startup-yrityksiä ja hautomoita virtu- aalitodellisuuden eri genreissä.   Vierailim- me tammikuussa 2016 San Mateossa Boost VC -hautomossa. Hautomosta saimme vi- 18 |   01 | 2017
  19. 19. hiä siellä olleen suomalaisen Vizorin kaut- ta. Tämänkaltaisten yrityshautomoiden olemassaolo ja niihin hakevien yritysten aktiivinen toimiminen on elintärkeää peli- genren, mutta varsinkin VR-teollisuuden boostaamiseksi. Saimme kosketuksen yrityshautomotoi- mintamalliin Piilaaksossa ja samaa ajatusta ollaan pyritty tuomaan hankkeemme opis- kelijoille Game Jam -idealla. Virtual Game Jam 48h tuo lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat yhteiseen viikonloppuun peliyritysten ja mm. Unity-osaajien kanssa. Kun tapahtumassa on laajalti virtuaalitodelli- suuden kokeiluun soveltuvia laitteita, niin 48 tunnin tuloksena syntyy hienoja VR-aihioita erilaisiin tarpeisiin. Tuottamisen helppous ja nopeus on yllättänyt meidät! Ohjelmistokokeiluja ja tutkimusmatkaa oppimisen mahdollisuuksiin Mitä konkreettista sitten olemme tehneet ja mihin mahdollisesti tulevaisuus voisi olla me- nossa virtuaalitodellisuuden osalta? Hankkeen opiskelijat ja sadat vierailijat hankelukioissam- me Muuramessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä ovat kokeilleen ilmaisia ja maksullisia ympäris- töjäHTCVive-laseilla,jotkaovatuusinalueval- tausCardboard-jaSamsungVR-lasienjälkeen. Kokeilijat ovat tehneet virtuaalitaidet- ta Googlen Tilt Brush -ohjelmalla ja HTC Vive -laseilla. Kokemus on ollut innostava ja hämmentävä - taiteentekijä voi olla oman taideteoksensa sisällä. Tilt Brush -ohjelmalla voi valita erilaisia siveltimiä tähtisuihkusta pensseleihin. Job Simulator -ohjelmalla luodaan vir- tuaalikädet, joilla voi toimia toimistosimu- laatiossa. Virtuaalikäsien avulla voi ottaa kopioita kopiokoneella ja tehdä muita toimis- totehtäviä. Tällaisia työsimulaattoreita on eri ammateissa jo useita. Sculpture VR ja Moodbox -ohjelmilla rakennetaan erilaisia tiloja ja esineitä. Ohjel- mat ovat edistyksellisempiä versioita Mine- craft-maailmaan verrattuna, jossa taloja ja tiloja rakennetaan erilaisista kuutioista. Toki kokemuksia myös Minecraftin käyttämisestä HTC Vive -virtuaalilaseilla on aktiivisten opis- kelijoiden ansiosta syntynyt. Virtuaalisten suunnitteluohjelmien erikoisuutena on omi- naisuus, jolla voi siirtää itsensä salamanno- peastieripaikkaankäsiohjaimilla.Toisaaltavoi kasvattaa ja pienentää ympäristönsä kokoa. Altspace VR -ohjelmisto on sosiaalisen virtuaalitodellisuuden alusta. Sen avulla voi kokoontua erilaisten teemojen ympärille keskustelemaan virtuaalisessa tilassa. The Lab sisältää useita erilaisia virtuaa- limaailmoja ja on suunniteltu laitetoimitta- jan opetteluohjelmaksi. Sieltä löytyy jännit- tävä Secret room, jossa ratkotaan ongelmia sekä laboratorio, jossa voi kokeilla erilaisia asioita ja testejä. The Lab vie käyttäjän myös eri maihin, jossa voi ihailla maisemia. Pelkkä jousipyssyllä ampuminen ja oman linnanpihan puolustaminen on koukuttanut lukiolaisia ja osoittautunut suosituimmaksi pelipaikaksi. Toivoisin, että eri oppiaineiden opet- tajat heittäytyisivät tutkimusmatkalle ja ottaisivat virtuaalitodellisuuden osaksi perusopetustyökaluja, aivan kuten 3D–tu- lostamisen ja videoiden tuottamisen. Ope- tuksen rikastaminen digitaalisilla palveluil- la tai itse tuotetuilla digimateriaaleilla on tulevaisuuden opettamisen ja oppimisen perustyökaluja. Uskon vahvasti, että näistä ja tulevista kokemuksista syntyy vielä mo- nia kertomuksia ja käytännön sovelluksia lukio-opetukseen. ITK:ssa tavataan, verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia! Seuraa Twitterissä ja Instagramissa @FinEdVR. Koordinaattorit löydät myös Twitteristä ​ @​apuustin @ilotimo @sormuju. Kohdataan kasvokkain tai virtuaalisesti! n 01 | 2017   | 19
  20. 20. jojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisäl- töjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyt- töön, pieni muokkaus voi riittää. Pintakillassa ollaan rakentamassa ViL- LEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Am- mattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimis- ympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen port- folioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammat- tisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Kor- jaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla ta- pahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita. Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamis- merkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumis- mittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnal- lisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkees- sa teemme kokeiluita asian suhteen. Opin- tojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saa- daan tämän vuoden aikana koostettua. n TEKSTI KEHITTÄMISKOORDINAATTORI ANU KONKARIKOSKI, AMMATTIOPISTO TAVASTIA KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ RIIKKA RIIHIMÄKI, AMMATTIOPISTO TAVASTIA LEHTORI JARI VÄLKKYNEN, AMMATTIOPISTO TAVASTIA KUVAT JARI VÄLKKYNEN Pintakillan yksilölliset polut A mmatillisen koulutuksen reformi siir- tää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisäl- lä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvat- taa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä. Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemis- tahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa ker- tyy monenlaista oppimista opiskelijan roo- lista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämään samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiske- lijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palve- lumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markki- noilla on monia pieniä sovelluksia asian hallin- taan, mutta kustannustehokkainta ja turvalli- sinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää. Ammattiopisto Tavastian teollisen pinta- käsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tar- kastelukulma ja syvyys määräytyvät suorit- teilla olevan tutkinnon mukaan. ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkees- sa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmän. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdolli- suus käyttää järjestelmää yli organisaatiora- 20 |   01 | 2017
  21. 21. TEKSTI HENRIIKKA HANNULA, COSS RY KUVAT HENRIIKKA HANNULA T ietosuoja on osa yksityisyyden suojaa, ja jokaisen – myös opiskelijan – pe- rusoikeus. Kaikki tiedot, jotka voidaan suoraan tai välillisesti yhdistää opiskelijaan, ovat henkilötietoja, joiden käsittelyssä nou- datetaan henkilötietolakia. Yhteystiedot ovat kiistatta henkilötietoja, mutta niin ovat myös tiedot, joita kerätään opiskelijan käyttäytymi- sestä niin luokkahuoneessa kuin sähköisessä oppimisympäristössäkin. Oppimisanalytiikka kehittyy alana kovaa vauhtia, mutta vaikeasel- koinen tietosuoja jää helposti nopean kehityk- sen jalkoihin. Jos oppimisanalytiikan käytön kohteena on yksittäinen opiskelija, tullaan väistämättä käsi- telleeksi henkilötietoja. Henkilötietolaki aset- taa tällöin seuraavat vaatimukset: • käsittelylle on määriteltävä oppilaitoksen lakisääteisten tehtävien – eli toisin sanoen opetuksen järjestämisen – mukainen tar- koitus, • tietojen on oltava virheettömiä ja käyttö- tarkoitukseensa tarpeellisia, • opiskelijalle on kerrottava tietojen käytöstä jasentarkoituksestaennenkäsittelynaloit- tamista, • opiskelijalle on annettava mahdollisuus kieltää käsittely, ja • hänelle tulee kertoa henkilötietolain mu- kaisista oikeuksista, kuten oikeudesta näh- dä hänestä kerätyt tiedot sekä mahdolli- suudesta saada tiedot oikaistuiksi. Näiden ehtojen täyttyminen ei yksin riitä, sillä käsittelylle on vielä oltava henkilötietolain mu- kainen peruste. Oppilaitosten kohdalla mah- dollisia perusteita on oikeastaan vain kaksi: asiayhteys opiskelijan ja oppilaitoksen välillä tai opiskelijan antama suostumus. Suostumuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tietoja luovutetaan kolmannen tahon käsiteltäväksi tai kun käsittely saattaa johtaa opiskelijahuollon tukitoimiin. Oppimisanalytiikan käyttöön liittyy kui- tenkin ongelma: oppilaitokset saavat kerätä vain sellaisia opiskelijaa koskevia tietoja, joiden tarpeellisuus opetuksen järjestämisen kannalta pystytään perustelemaan. Oppimisanalytiikka Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös oppimisanalytiikkaan on niin uusi konsepti, että sen käsitteellinen so- vittaminen välttämättömäksi osaksi opetuksen järjestämistä voi olla haasteellista. Tämä taas tarkoittaa sitä, että oppimisanalytiikan käyt- töön kannattaa varmuuden vuoksi hankkia suostumus opiskelijoilta tai heidän huoltajiltaan. Jotta suos- tumus olisi pätevä, tulee oppilaitoksen pystyä selit- tämään tarkalleen, mitä tie- doillaaiotaantehdäjamiksi. Entistä mutkikkaam- maksi asian tekee se, että toukokuussa 2018 aletaan soveltaa EU:n tietosuo- ja-asetusta, joka tuo muka- naan sekä tiukempia edel- lytyksiä tietojen käsittelylle että laiminlyöntejä koske- van ankaran seuraamus- maksujärjestelmän. Suos- tumuksen tulee asetuksen aikakaudella olla todistetta- vasti annettu, vapaaehtoi- nen, tietoinen, yksilöity ja yksiselitteinen tahdonilmai- su, jonka antaja on tietoinen tietojen kaikista sen katta- mista käyttötarkoituksista sekä niitä varten toteutet- tavista toimenpiteistä. Se voidaan myös perua milloin tahansa. Oppimisanalytii- kankontekstissamuutokset ovat kiperiä, ja ne voivat pahimmassa tapauksessa estääsekäoppilaitoksiaettä opiskelijoitahyötymästäop- pimisanalytiikasta täysmää- räisesti. Oppilaitosten ja oppi- misanalytiikan kehittäjien kannattaa varmistaa käy- täntöjensä lainmukaisuus niin nykyisen lainsäädän- nön kuin tulevan asetuk- senkin näkökulmasta. Tie- tosuoja-asioissa kannattaa mieluummin pelata varman päälle kuin ottaa turhia riskejä: onhan hyvin hoidettu tietosuoja samalla luottamusta nostattava tekijä. n 4 3 2 1 Varmista, että kaikessa oppimisanalytiikan käytössä noudatetaan henkilötietolainsäädäntöä: laiminlyönnit voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Älä koskaan käytä oppimisanalytiikkaa ilman, että opiskelijat tietävät sen käytöstä ja tarkoituksista. Muista, että oppimisanalytiikan perusteella ei esimerkiksi saa ryhtyä opiskelijahuollon toimenpiteisiin ilman opiskelijan erillistä suostumusta oppimisanalytiikan käytöstä tähän tarkoitukseen. Älä ota riskejä: selvitä toiminnan lainmukaisuus aina etukäteen. 01 | 2017   | 21
  22. 22. Poluttamo-hankkeen tavoitteena on tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. www.poluttamo.fi TEKSTI MARJATTA PUUSTINEN & ANNAMARI PUDAS, LAPIN KORKEAKOULUKIRJASTO, LAPIN AMK KUVAT BIGSTOCK L apin ammattikorkeakoulun kirjasto ja eOppimiskeskus ovat mukana Po- luttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa, jossa Lapin AMK:n tavoitteena on mm. koota ja luoda toimintamalleja sekä tehdä verkkoon palveluja ja sisältöjä, jotka auttavat toisen asteen opiskelijoita edistä- mään tiedonhankintataitojaan opintojaan tai työelämää varten. Eri koulutusohjelmissa ja -aloilla tiedon- hankintataitojen merkitys vaihtelee. Ny- kyään alaa ja ammattia voidaan vaihtaa usein ja elinikäinen oppiminen koskettaa lähes kaikkia. Siksi tiedonhankintataitoja on syytä kasvattaa vaihe vaiheelta tarpeen mukaan. Korkeakouluissa tiedonhankinnan taito- ja opetetaan opintojen eri vaiheissa vaihtele- vassa määrin. Usein opinnot liittyvät muihin ns. oppimaan oppimisen taitojen opetuk- seen. Opintomateriaalit tai -jaksot saatta- vat olla suljetuissa oppimisympäristöissä ja niiden tiedonlähteinä käytetään aineistoja, joihin on pääsy vain kyseisen oppilaitoksen opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Toisella as- teella taitojen kirjo on todella suuri, ja jatku- moa tiedonhankintataitojen systemaattises- ta opettamista läpi eri koulutusasteiden ei yleensä ole. Useissa tutkimuksissa on todettu, että netin käyttötaito viihdetarkoituksessa eri välineillä ei takaa tiedonhankintataitojen ja Sujuvuutta tiedonhankintataitoihin lukemisen ymmärtämisen kehittymistä. Po- luttamo-hankkeessa tehtiin toisen asteen opiskelijoille pienimuotoinen kysely tiedon- hankinnasta. Eri koulutusaloilla vastaukset (379 vastaajaa) olivat hyvinkin erilaisia. Painetut kirjat koettiin vielä olevan tärkeä tiedonlähde, mutta verkosta saatava mate- riaali ja tuntimuistiinpanot olivat merkittä- vässä roolissa. Tässäkin kyselyssä moni koki nykyisten taitojensa olevan riittäviä opintoja ajatellen. Vastaajat saivat itse kirjoittaa mikä on tiedonhankinnassa vaikeaa. Noin 50 vas- tauksessa luotettavan tiedon löytäminen ja arvioiminen mainittiin vaikeaksi ja/tai aikaa- vieväksi. Toiseksi vaikeimpana (15 vastauk- sessa) kirjattiin oikeiden hakusanojen löytä- minen. Tiedonhankinnassa tärkeässä osassa ovat digitaidot, lähinnä kyky hyödyntää verk- koa sekä erilaisia laitteita. Pohjimmiltaan tiedonhankinta on kuitenkin kognitiivinen prosessi. Se vaatii kykyä tunnistaa oma tie- dontarpeensa, ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä suhteita, arvioida ja valikoida tietoa kriittisesti sekä soveltaa sitä tarkoituksen- mukaisella tavalla. Poluttamo-hankkeessa pohditaan erilaisia keinoja, joilla käytännön digitaidot ja tiedonhankinnan kognitiivi- nen ulottuvuus saadaan kohtaamaan. Pe- lillisyys on noussut vahvaksi vaihtoehdok- si. Esimerkiksi Educational Escape Room (https://www.theatlantic.com/education/ archive/2016/07/the-rise-of-educational-es- cape-rooms/493316/) -menetelmä on yksi tapa, joka voi tuoda lisää tehoa ja iloa tiedon- hankintataitojen kehittämiseen. Pelatessaan nuori voi hyödyntää omia vahvuuksiaan (di- gitaidot) uusien taitojen kehittämisessä (tie- donhankinta) ja olla aktiivinen toimija omas- sa oppimisessaan. n 22 |   01 | 2017
  23. 23. Members of the Association of Finnish eLearning Centre Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet Kannattavat yhteisöjäsenet | Supporting members: Päättävät yhteisöjäsenet | Organization members: Alfasoft Oy www.alfasoft.fi Didactec Oy Ltd. www.didactec.fi Discendum Oy www.discendum.com Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/InnoOmnia www.innoomnia.fi Flowbox Oy www.flowbox.fi HCI Productions Oy www.hci.fi Hämeen ammattikorkeakoulu www.hamk.fi Hämeen kesäyliopisto www.hameenkesayliopisto.fi Hämeenlinnan kaupunki www.hameenlinna.fi Ilona IT oy www.ilonait.fi Innowise www.innowise.fi itslearning AS www.itslearning.fi JRR Service Oy www.jrrservice.com Jyväskylän ammattikorkeakoulu www.jamk.fi Kinda Oy www.kinda.fi Kopiosto ry www.kopiosto.fi Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Lentävä liitutaulu Oy www.lentavaliitutaulu.fi Linnan Kehitys Oy www.linnan.fi Mediamaisteri Group www.mediamaisteri.com Metaverstas Oy www.metaverstas.fi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy www.metropolia.fi Mikrolinna Oy www.mikrolinna.fi Mindhive Tmi www.mindhive.fi Nethunt Oy Otavan Opisto, Internetix www.internetix.fi Otavan Opiston Osuuskunta www.ooosuuskunta.fi Pedapoint Oy www.pedapoint.fi Promentor Solutions Oy www.promentor.fi Qridi Oy www.qridi.fi Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO www.rateko.fi Sanoma Pro Oy www.sanomapro.fi Somea Oy www.somea.org Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry www.coss.fi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy www.humak.fi Suomen oppimispelit ry www.suomenoppimispelit.fi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry www.tieke.fi Typing Master Finland Oy www.typingmaster.com Valopi Oy www.valopi.fi Velis & Remis Oy www.velisetremis.com 3T Ratkaisut Oy www.3tratkaisut.fi Digital Lessons Finland Oy www.digitallessons.com Festo Oy, Didactic www.festo.fi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut http://hyplus.helsinki.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova www.winnova.fi Mikkelin ammattikorkeakoulu www.mamk.fi Opintokeskus Sivis www.ok-sivis.fi Taloudellinen tiedotustoimisto ry www.tat.fi Tampereen aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi Turun yliopisto www.utu.fi Vero-opisto www.vero.fi 01 | 2017   | 23
  24. 24. 6.-7.4.2017 INTERAKTIIVINEN TEKNIIKKA KOULUTUKSESSA Yleiskuvaus näyttelystä ja näytteilleasettajien tiedot ITK-näyttely.fi
  25. 25. Arvioi tieto- ja viestintätekniset taidot. Tunnista osaaminen ja kehittämistarpeet. Kohdista koulutus oikein. Testaa– älä arvaile! TiviiTTori avuksi digiosaamisen kehittämiseen iTK-näyttelyssä osastolla 304A Tutustu ja tilaa! www.tiviittori.fi tiviittori@tieke.fi • 09 4763 0300 t i e k e TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry www.tieke.fi/tiviittori Millaiset tieto- ja viestintätekniikan valmiudet nuorilla on työelämään? Mikä on henkilöstön valmius digitaaliseen toimintaan? Kaipaatko valmista työkalua kehityshankkeeseen? Tietoyhteiskunta- ja mediataidot Teknis-käytännölliset taidot Tiviittori sisältää kolme testivaihtoehtoa: Tietotyön taidot Tiviittori on työkalu digitaalisen osaamisen arviointiin. Tiviittori palvelee koulutuksen järjestäjiä ja henkilöstön kehittäjiä sekä toimii itsearvioinnin välineenä. Havainnollisten tulosraporttien avulla muodostuu kokonaiskuva osaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tulosraportit sisältävät aina osaamisen vertailun myös valtakunnalliseen osaamistasoon nähden. 2
  26. 26. ITK 2017 sata lasissa I TK konferenssista on muodostunut opetusteknologian kiistaton valtakunnallinen päätapahtuma, joka tunne- taan myös Suomen rajojen ulkopuolella. ITK’17 näyttely tarjoaa tänä vuonna entistäkin laajemmat mahdollisuudet tutustua uusiin suuntauksiin ja palvelun tarjoajiin kohti uu- sia rakenteita ja haasteita. ITK-näyttelyssä alan yritykset esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan kahden päivän ajan yli 2000-päiselle konfe- renssivieraille. Paikalla ovat alan asiantuntijat, käyttäjät ja päätöksen tekijät samanaikaisesti. Monien oppilaitos- ten innovaatiokehitys onkin saanut uutta näkemystä juuri näyttelyosaston ansiosta. Maan hallitusohjelmassa on korostetusti esillä digitalisaa- tio. Digitaalisen maailman opetusteknologia ei olekaan pelkästään koulujen asia. Digitalisaation tarve kasvaa voi- makkaasti työelämässä ollen keskeinen osa kansantalo- utta. Tietoyhteiskunta etenee nyt ”sata lasissa” - Suomen juhlavuoden kunniaksi. ITK-näyttelyosastolla on vuosittain vaihtuvuutta ja uusia tulijoita on voitu ottaa mukaan näyttelyyn. Pääosa näytte- lypaikoista sijaitsee Hotelli Aulangon 3. kerroksessa vasta- päätä sisääntuloaulaa. Näyttelypaikkoja on sijoitettu myös 2. ja 1. kerroksiin. Näyttely jatkuu myös Kavaljeeri-raken- nuksessa ja kylpylärakennuksen Areena-salin aulassa. Näyttelyosaston laajuus on varsin edustava läpileikkaus suomalaisen opetusteknologian yrityskentästä ja palve- lujen tarjoajista. Toivomme tämän näyttelyjulkaisun osal- taan auttavan entistä paremmin löytämään näyttelytarjon- nasta juuri oikeat yritykset ja palvelut. Julkaisu on laajan levikkinsä ansiosta hyvä hakuteos myös myöhempää yh- teydenottoa varten. ITK-konferenssin tavoitteena on esitellä kansallisesti tär- keitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, uusia toimintatapoja, uutta osaamista sekä tuot- teita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. ITK-näyttelyosastoille on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna yleisölle: - torstaina 6.4. klo 9.00 - 17.00 - perjantaina 7.4. klo 9.00 - 14.00. Toivomme Teidän viihtyvän ITK’17 konferenssissa ja teke- vän ITK-näyttelyssä onnistuneita valintoja. ITK näyttelytoimikunta Jarmo Viteli Jorma Saarinen 3
  27. 27. A B C D E F G H I K M N O P Q R S T U W V Y Acer & Innofactor Skilli .................................................................341 Alfasoft Oy.......................................................................................................324 Almerin Oy.......................................................................................................103 Anvia TV Oy......................................................................................................210 AudicoSystems Oy..........................................................................................340 AV-Tiimi LJ Oy..................................................................................................323 Blackboard International B.V........................................................................301, 352 Bright Sales & Installation Oy.......................................................................337 Casio Scandinavia..........................................................................................351 CEEDCO Oy ......................................................................................................362 Christian Egeland-Jensen Oy.........................................................................209 CLEVERTOUCH / EET Europarts....................................................................320 Discendum Oy.................................................................................................328 Dustin Finland Oy ...........................................................................................363 ECDL Finland Oy ............................................................................................334 Ekox Finland ...................................................................................................215 Electro Waves Oy............................................................................................331, 335 e-Oppi Oy..........................................................................................................205-206 Epson Europe B.V............................................................................................322 FromLabs Pte Ltd ...........................................................................................202 Google - Cloudpoint .......................................................................................Areena 1-2 Humac..............................................................................................................216 iDiD...................................................................................................................203 Ilona IT Oy........................................................................................................204 Innokas-verkosto ............................................................................................306 iTronic Oy .........................................................................................................329 Itslearning Oy ..................................................................................................318 Kauko Oy..........................................................................................................338 KeepLoop Oy ...................................................................................................201 Kopiosto ry.......................................................................................................Kavaljeeri H5 Kramer Electronics Ab ..................................................................................330 Kuntien Tiera Oy / DELL ................................................................................304B, 305 Kustannusosakeyhtiö Otava .........................................................................307-308 Martela Oyj ......................................................................................................325 Mediamaisteri Oy ...........................................................................................321 Microsoft Oy ....................................................................................................303 Mobirox Oy.......................................................................................................208 Noretron Esitystekniikka Oy..........................................................................327 Näppistaituri / Typing Master Finland.........................................................217 Opetushallitus.................................................................................................302 Opinsys Oy .......................................................................................................336 Peda.net, Jyväskylän yliopisto......................................................................207 Puolustusvoimat ADL toimisto.....................................................................332 Qridi Oy.............................................................................................................214 ReadSpeaker Ab.............................................................................................105 Sanakirja.fi / Kielikone Oy............................................................................309 Sanasilla Oy.....................................................................................................104 Sanoma Pro Oy...............................................................................................Kavaljeeri H1-4 Seppo ...............................................................................................................211-212 SkillzzUp...........................................................................................................326 Suomen eOppimiskeskus ry.........................................................................346 Aula Tabletkoulu Oy ................................................................................................319 Taikoja-hanke..................................................................................................218 Taulukeskus TK-Team Oy Ab.........................................................................339 Texas Instruments, Vernier Software & Technology / SchoolStore.Fi .... 101-102 Tevella Oy.........................................................................................................333 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry..........................................304A TIVIA ry .............................................................................................................219 Upto Oy.............................................................................................................Kavaljeeri H6 Whitestone Oy.................................................................................................361 Värska Vesi As.................................................................................................347 Aula Ylioppilastutkintolautakunta / Digabi.........................................................353 Näytteilleasettajat aakkosjärjestyksessä Näyttelypaikka nro 4
  28. 28. HotellirakennusNÄYTTELYKARTTA Kavaljeeri-rakennus Hotelli Aulanko 3. kerros Hotellirakennus 1. kerrosKylpylärakennus / Areena-sali 5
  29. 29. 301, 352. Blackboard / Moodlerooms Jarkko Elo www.blackboard.com, fi.moodlerooms.com jelo@moodlerooms.com puh. 040 869 6061 302. Opetushallitus PL 380, 00531 Helsinki Hakaniemenranta 6, Helsinki www.oph.fi kirjaamo@oph.fi puh. 029 533 1000 303. Microsoft Oy Keilaranta 7, 02150 Espoo www.microsoft.com/finland finland@microsoft.com puh. 09 8171 0400 304A. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Pieni Roobertinkatu 9, MOW, 00130 Helsinki www.tieke.fi, www.tiviittori.fi Tieke@tieke.fi puh. 09 4763 0400 304B, 305. Kuntien Tiera Oy / Dell EMC Tammasaarenkatu 3, 00180 Helsinki www.tiera.fi info@tiera.fi puh. 0207 347 777 306. Innokas-verkosto Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto www.innokas.fi/ tiina.korhonen@helsinki.fi kati.sormunen@helsinki.fi minna.a.kukkonen@espoo.fi puh. 050 4486 933 307–308. Kustannusosakeyhtiö Otava PL 134, 00121 Helsinki Uudenmaankatu 10, 00120 Helsinki www.otava.fi, asiakaspalvelu@otava.fi puh. 09 15661 309. Sanakirja.fi / Kielikone Oy Vattuniemenkatu 21, 00210 Helsinki www.sanakirja.fi info@kielikone.fi puh. 09 612 9930 320. CLEVERTOUCH / EET Europarts Laivalahden puistotie 10, 00810 Helsinki www.saharaplc.com suomi@saharaplc.com puh. 040 903 3332 318. itslearning Oy Urho Kekkosenkatu 4-6 E, 00100 Helsinki www.itslearning.fi finland@itslearning.com Puh. 045 184 0701 333. Tevella Oy Pihkanokankatu 6, 33900 Tampere www.tevella.fi tommi.ollikainen@tevella.fi 326. SkillzzUp Oy Kauppakatu 6 A, 33210 Tampere www.skillzzup.com kimmo@skillzzup.com Puh. 050 530 9028 328. Discendum Oy Kiviharjunlenkki 1 E, 90220 Oulu www.discendum.com info@discendum.com puh. 020 718 1850 330. Kramer Elektronics Ab Höyläämötie 10, 00380 Helsinki www.kramerav.fi info@kramerav.fi puh. 0931 579 220 332. Puolustusvoimat ADL-toimisto puolustusvoimat.fi/etusivu tuomas.tihula@mil.fi 329. iTronic Oy Korsholmanpuistikko 38, 65100 Vaasa www.itronic.fi robert.granholm@itronic.fi 331, 335. Electro Waves Oy Piispantilankuja 6, 02240 Espoo www.electrowaves.fi info@electrowaves.fi puh. 020 1200 100 319. Tabletkoulu Oy Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki www.tabletkoulu.fi info@tabletkoulu.fi puh. 0400 79 44 58 323. AV-Tiimi LJ Oy Kultasepänkatu 3, 04250 Kerava www.avtiimi.fi avtiimi@avtiimi.fi puh. 020 755 9494 324. Alfasoft Oy Tapsitie 6, 90620 Oulu www.alfasoft.fi myynti@alfasoft.fi puh. 040 506 1005 / 0400 582 353 321. Mediamaisteri Oy PL 82, 33101 Tampere Uimalankatu 1, 33540 Tampere www.mediamaisteri.com info@mediamaisteri.com Puh. 010 281 8000 322. Epson Europe B.V Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa www.epson.eu eeva.saari@epson.eu 325. Martela Oyj Takkatie 1, 00370 Helsinki www.martela.com sirpa.vaarmala@martela.com 327. Noretron Esitystekniikka Oy Mankkaantie 32, 02180 Espoo www.noretron.fi ari.nyyssonen@noretron.fi Hotellirakennus 3. kerros (sisääntulokerros) 6
  30. 30. 340. Audico Systems Oy Takomontie 7, 00380 Helsinki Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku www.audico.fi harri.hakala@audico.fi Puh. 020 747 9358 201. KeepLoop Oy Martinkyläntie 9 A, 01770 Vantaa www.keeploop.fi sales@keeploop.com Puh. 044 204 1351 337. Bright Sales & Installation Oy Sinimäentie 8, 02630 Espoo www.brightgroup.fi s-d@brightgroup.fi puh. 010 841 4150 339. Taulukeskus TK-Team Oy Ab Maorlantie 3, 24800 Halikko www.tk-team.com esa.taavitsainen@tk-team.com puh. 02 737 200 334. ECDL Finland Oy Itämerenkatu 1, 00180 Helsinki www.ecdl.fi info@ecdl.fi puh. 040 771 2474 207. Peda.net Jyväskylän yliopisto PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto www.peda.net info@peda.net puh. 040 805 4767 336. Opinsys Oy PL 248, 40101 Jyväskylä www.opinsys.fi myynti@opinsys.fi puh. 014 459 1624 203. iDiD digital signage Haarlankatu 4 A, 33230 Tampere www.idid.fi info@idid.fi Puh. 0010 281 4350 205-206. e-Oppi Oy Ylätie 2, 31600 Jokioinen www.e-oppi.fi info@e-oppi.fi puh. 050 911 1388 341. ACER & Innofactor Skilli Keilaranta 9, 02150 Espoo www.innofactor.com carlgustaf.wennstrom@innofactor.com 346 Aula. Suomen eOppimiskeskus ry Viipurintie 4, 13200 Hämeenlinna www.eoppimiskeskus.fi info@eoppimiskeskus.fi puh. 040 827 6378 204. Ilona IT Oy Energiakuja 3, 00180 Helsinki www.ilonait.fi ilona@ilonait.fi puh. 0207 191 510 202. FromLabs Pte Ltd 8 Burn Road, Signapore 369977 www.fromlabs.com puh. +65 8268 0867 347 Aula. Värska Vesi AS Pikk 41, 64001 Värska, Põlvamaa, Estonia www.varskavesi.ee mail@varskavesi.ee puh. +372 797 6110 363. Dustin Finland Oy Niittyrinne 7, 02270 Espoo www.dustin.fi jesse.vesterinen@dustin.fi Puh. 044 334 0207 362. CEEDCO Oy Telakkakatu 1 D 25, 00150 Helsinki www.ceedco.com hello@ceedco.com Puh. 050 592 2490 352. Blackboard Jarkko Elo fi.moodlerooms.com jelo@moodlerooms.com puh. 040 869 6061 209. Christian Egeland-Jensen Oy Pikkukorventie 9, 37150 Nokia www.chjensen.fi info@chjensen.fi Puh. 020 747 9060 tai 0500 650 825 208. Mobirox Oy Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo www.mobirox.com info@mobirox.com Puh. 050 380 9899 210. Anvia TV Oy Yrittäjäntie 15, 60100 Seinäjoki www.anviatv.fi | www.älypaperi.fi info@anviatv.fi Puh. 0207 420 100 351. Casio Scandinavia Keilaranta 17, 02150 Espoo www.casio-laskimet.fi pepe.palovaara@casio.fi puh. 044 72 75 776 353. Ylioppilastutkintolautakunta / Digabi PL 50, 00581 Helsinki ylioppilastutkinto.fi, digabi.fi, abitti.fi digabi@ylioppilastutkinto.fi puh. 0295 338 200 361. Whitestone Oy Äyritie 20, 01510 Vantaa https://topiapp.fi/ myynti@topiapp.fi Puh. 020 741 7520 Hotellirakennus 2. kerros Hotellirakennus 3. kerros näyttelyhuoneet 338. Kauko Oy Kutojantie 11, 02630 Espoo www.kauko.com juha.lindqvist@kaukomarkkinat.com puh. 09 5211 7
  31. 31. Kavaljeeri H1-H4. Sanoma Pro Oy Porkkalankatu 20 A 00180 Helsinki www.sanomapro.fi asiakaspalvelu@sanomapro.fi puh. 0203 91000 Kavaljeeri H5. Kopiosto ry Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki www.kopiosto.fi juha.kallanranta@kopiosto.fi Puh. 040 523 3212 216. Humac Oy Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinki www.humac.fi esko.anttikoski@humac.fi Puh. 010 230 7300 Kavaljeeri H6. Upto Oy Paavo Cajanderin katu 12, 13200 Hämeenlinna www.upto.fi kasper.kenig@upto.fi Puh. 040 741 4226 219. TIVIA ry Lars Soncin kaari 12, 02600 Espoo www.tivia.fi anneli.ranta-kuusinen@tivia.fi Puh. 020 741 9898 217. Typing Master Finland Oy Näppistaituri Eerikinkatu 4 A 16, 00100 Helsinki www.typingmaster.com/fi/ anssi.valiaho@typingmaster.com puh. 09 8240 8350 218. Taikoja-hanke Mika Sihvonen, Tampereen yliopisto https://www.facebook.com/taikojahanke mika.sihvonen@uta.fi Puh. 050 318 5898 101-102. SchoolStore.Fi Texas Instruments / Vernier Software & Technology www.schoolstore.fi tuki@schoolstore.fi puh. 050 3686149 103. Almerin Oy Asemakatu 4, 40100 Jyväskylä www.almerin.com info@almerin.com Puh. 044 240 1520. 104. Sanasilla Oy Lehtosaarentie 5 D, 70100 Kuopio www.sanasilla.fi jkorkiak@gmail.com Puh. 040 554 6554 105. ReadSpeaker Ab Västra Ågatan 16, S-753 09 Uppsala, Sverige www.readspeaker.com satu.vuorela@readspeaker.com 215. Ekox Finland Oy Robert Huberin tie 2 K, 01510 Vantaa www.ekox.fi info@ekox.fi Puh. 0207 351 191 211-212. Seppo Siltavuorenpenger 7, 00170 Helsinki www.seppo.io info@seppo.io Puh. 050 531 8044 214. Qridi Oy Arkistokatu 4, 90100 Oulu www.qridi.fi info@qridi.com Puh. 044 539 9845 Areena 1-2. Google -- Cloudpoint Castreninkatu 13, 00530 Helsinki www.cloudpoint.fi info@cloudpoint.fi puh. 09 4257 9280 Kavaljeerirakennus ja kylpylärakennus Areena Hotellirakennus 1. kerros Hotellirakennus 2. kerros 106. AV Marketing Finland Oy Rälssitie 6, 00720 Helsinki www.avmarketing.fi reijo.lehtinen@avmarketing.fi 8
  32. 32. KIRJAA KALENTERIISI ITK-NÄYTTELY 2018 19.-20.4.2018 Näytteilleasettaja, varaa paikkasi ajoissa! www.itk-nayttely.fi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Muistiinpanoja NET FORUM Finland on opetusalan kohtaamispaikka jonka keskiössä ovat opettaminen, oppiminen ja teknologia nyt ja tulevaisuudessa. Tule kuuntelemaan seminaareja, osallistu workshoppeihin ja verkostoidu, tutustu näyttelyssämme asiantuntijoihin, alan digitaalisiin ratkaisuihin, yrityksiin ja palveluntarjoajiin. TERVETULOA! 14.–15.9.2017 WANHA SATAMA HELSINKI @NETforumFIN | #NETforum f /NETforumFIN SEMINAARI- ESIINTYJÄNÄ MM: Zachary M. Walker Ph.D, National Institute of Education, Singapore TEEMOINA • Arviointi • Mentorointi • Teknologia 9

×