Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, 2018)

2,051 views

Published on

Pönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, 2018)

  1. 1. 99 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Harto Pönkä Mikä on sosiaalisen median paikka opetuksessa? Sosiaalisen median käytölle opetuksessa löytyy monia perusteita ja syitä. Ne vaihtelevat siitä riippuen, mistä koulutusasteesta puhutaan, mitä pyri- tään opettamaan tai mistä oppiaineesta on kyse sekä lopulta siitä, miten kukin opettaja suhtautuu sosiaaliseen mediaan.  Tässä luvussa tarkastelen sosiaalista mediaa lasten ja nuorten ope- tuksessa laaja-alaisesti. Riippumatta siitä, onko kyse perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta tai korkeakoulutuksesta, sosiaalisen medi- an käsittelylle opetuksessa on perusteet opetussuunnitelmissa - vain sen käsittelyn laajuus ja näkökulmat vaihtelevat oppijoiden iän ja osaamisen karttuessa sekä opetuksen kontekstin mukaisesti. Uusien opetussuunnitelmien vaatimukset: monilukutaito ja TVT-taidot Selvimmin sosiaalisen median osaaminen on käsitteellistetty perus­ ope­tuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS), jotka tulivat käyt­töön syksyllä 2016. Sen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen
  2. 2. 100 Mediakasvatuksen käsikirja tapahtuu vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Verkko mahdollistaa tämän konkreettisesti: opetuksessa voi- daan hyödyntää sekä niin sanottuja aitoja sosiaalisen median yhtei­söjä, ympäristöjä ja resursseja sekä varta vasten opetukseen rakennettuja oppimisympäristöjä, jotka sisältävät somepalveluista tuttuja toimintoja kuten keskustelua, tiedon jakamista, sisältöjen yhteistuottamista ja niin edelleen. Yksi opetussuunnitelmissa toistuva tavoite on niin ikään ope- tuksen laajentaminen koulun ulkopuolelle. Somepalvelujen ja verkkoyhteisöjen käyttö opetuksessa ­lienee ensik- si mieleen tulevia vastauksia, kun mietitään, miten sosiaalista mediaa otetaan mukaan opetukseen. Oleellisempaa olisi silti miettiä, miksi ja mitä sillä tavoitellaan. Vastaus piilee jokaisen opetussuunnitelman kir- joittamisen takana: mikä on käsityksemme tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista sekä mitä muita asioita pidämme tärkeänä kasvat- taa lapsille ja nuorille? Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet nos- taa esiin kasvaneen tarpeen laaja-alaiselle osaamiselle, joka ylittää yksit- täisten oppiaineiden rajat. POPS:issa laaja-alainen osaaminen on jaettu seitsemään kokonaisuuteen, joissa selkeimmin sosiaaliseen mediaan liittyvät tavoitteet tulevat esiin monilukutaidon sekä tieto- ja viestintä- teknologisen osaamisen kokonaisuuksissa. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkinnan ja tuot- tamisen taitoa, taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilai- sia tehtäviä varten. Se on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvi- oida tietoja eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla (Luukka 2013). Monilukutaidossa keskeistä on niin lukemisen kuin kirjoittamisen kan- nalta sosiaaliset taidot, mikä selvimmin erottaa sen siitä, mitä vanhastaan on ymmärretty luku- ja kirjoitustaidoilla (Pönkä 2016). Monilukutaidon tärkeys korostuu sosiaalisessa mediassa, jossa erilaiset mediasisällöt leviävät nopeasti, ja jossa käyttäjät tulkitsevat ja luovat sisältöjä yksin ja yhdessä. Sisältöjen tekoon tarvitaan niin sanottuja uuden kirjoittamisen taitoja, joilla tarkoitetaan teknisiä, multimodaalisia, sosiaalisia, julkisuus-, monisuoritus- ja tietoisuus- sekä luovuustaitoja (Kallionpää 2014).
  3. 3. 101 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Kun otetaan huomioon, kuinka runsasta sosiaalisen median käyttö on erityisesti nuorilla, ei ole liioiteltua sanoa, että nimenomaan somessa heillä on huutava tarve monilukutaidolle. Ja toisinpäin: kun puhutaan sosiaalisessa mediassa tarvittavista – ja siellä opittavista – taidoista, on kyse juuri monilukutaidosta. Monilukutaito on tervetullut käsite ope- tukseen, sillä se kiteyttää yhteen tämän päivän mediaympäristöissä tar- vittavia taitoja. Mediakasvatus voidaan nähdä yhtenä monilukutaidon alakäsitteenä. Toinen näkökulma on tarkastella sosiaalista mediaa teknologisesti: välineinä, joiden avulla viestimme toistemme kanssa ja välitämme tie- toa. Tieto- ja viestintäteknologian osaamista kehitetään POPS:in mukaan neljällä pääalueella seuraavasti:  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehit­ tämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadin­nassa. 2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  4. 4. 102 Mediakasvatuksen käsikirja 3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Opetussuunnitelmanperusteitaonsovellettavakulloisenkinajanmukaan: tarkoituksena ei ole opettaa eilispäivän teknologiaa, vaan opetuksen pitäi- si olla kiinni nykyhetkessä ja (jos mahdollista) tulevaisuudessa. Kun tar- kastellaan tämän päivän tieto- ja viestintäteknologiaa vapaa-ajalla, työssä ja opiskelussa, kyse on suurelta osin juuri sosiaalisen median palveluista eli sovelluksista ja verkkopalveluista, jotka mahdollistavat mm. käyttäjien välisen viestinnän, verkostoitumisen, sisältöjen tuottamisen ja jakamisen. Lisäksi monissa muissa tietokoneohjelmissa, verkkopalveluissa ja mobii- lisovelluksissa käyttäjien välinen vuorovaikutus on mahdollista, joskin sivuroolissa. Sama koskee opetuksessa käytettäviä ohjelmia ja verkko-­ oppimisympäristöjä. Tavoitteena tulevaisuuden taitojen oppiminen Niin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuin mui- denkin koulutusasteiden opetussuunnitelmien taustalla on laaja kansainvälinen keskustelu siitä, mitä osaamista tarvitaan tulevai- suudessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve tulevaisuudessa on tunnis- tettu taajaan niin oppimistutkimuksen kuin elinkeinoelämänkin saralla. Suomalaisessa keskustelussa on viitattu usein  kansainväli- seen ATCS21S-projektiin (Assesments & Teaching of 21st Century Skills,  Binkley ym.  2012), jossa 250 tutkijaa eri maista tunnistivat neljä tulevaisuuden ydinosaamisen aluetta: ajattelutavat, työtavat, työvälineiden hallinta sekä elin- ja osallistumistavat. Näihin sisältyvät seuraavat taidot:
  5. 5. 103 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus Eurooppalaisittain keskeinen suunnannäyttäjä on ollut Euroopan unionin elinikäisen oppimisen avaintaidot -suositus (2006). Yhdys- valloissa tulevaisuuden taitoja on tunnistettu ja niiden oppimista on edistetty P21-yhteenliittymässä (P21 Framework Definitions, 2015). Maailman talousfoorumi on listannut Töiden tulevaisuus -raportissa (The Future of Jobs, 2016) vuonna 2020 tarvittaviksi taidoiksi mm. monimutkaisen ongelmanratkaisun, kriittisen ajattelun, luovuuden, johtamisen, yhteiskoordinoinnin ja tunneälyn. Kaikille tulevaisuuden taitojen määrittelyille on yhteistä ajatte- lun- ja tiedonkäsittelyn taidot, yhteistyö- ja viestintätaidot sekä digi- taalisiin työvälineisiin ja ympäristöihin liittyvät taidot. Lisäksi koros- tuu toiminnan vastuullisuus ja kulttuurinen tietoisuus. Nämä ovat keskeisiä myös mietittäessä sosiaalisen median käyttöä ja paikkaa opetuksessa. On syytä huomata, että kyse ei ole pelkästään ­tiedoista ja
  6. 6. 104 Mediakasvatuksen käsikirja taidoista, jotka voidaan opettaa ja joiden hallinta voidaan testata vaik- kapa kirjallisella kokeella, vaan kyse on samalla asenteista ja arvoista – siis kasvatuksesta. Nuorten elämästä nousevat tarpeet Monelle käytännön kasvatus- ja opetustyötä tekevälle tulevaisuuden tai- tojen listaukset ja täkäläiset opetussuunnitelmatkin voivat tuntua tosi- elämästä irrallisilta ja vierailta. Osa opettajista on pikemminkin käytän- töön kuin teoriaan suuntautuneita. Monille tärkein peruste sosiaalisen median taitojen opettamiselle on se, että sosiaalisella medialla on iso merkitys nuorten elämässä. DNA:n koululaistutkimuksen (2017) mukaan suomalaislapset saavat ensimmäisen kännykkänsä pääosin 6–7-vuotiaana. Kyselys- sä 6–12-vuotiaiden eniten käyttämät somepalvelut olivat YouTube ja WhatsApp. Yläkouluiässä sosiaalisen median käyttö lisääntyy huomat- tavasti. Tutkimusyhtiö YouGovin tekemän kyselyn mukaan 12–17-vuo- tiaiden  suosituimmat somepalvelut olivat vuonna 2017 WhatsApp (89 %), YouTube (86 %), Instagram (78 %), Snapchat (69 %) ja Facebook (62 %). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 peräti 96 % 16–24-vuo- tiaista suomalaisista oli käyttänyt jotain yhteisöpalvelua edellisen kol- men kuukauden aikana (SVT 2017). Nuorten itsensä mielestä he tarvitsevat sosiaaliseen mediaan liit- tyvien asioiden opetusta. Esimerkiksi SoMe ja nuoret -kyselyssä (2016), johon vastasi 5520 13–29-vuotiasta, peräti 71 % vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä pitäisi opettaa perus- ja toisella asteella. Monien mielestä somea pitäisi opettaa vielä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissakin. Mitä asioita nuoret sitten haluaisivat heille opetettavan? Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin esimerkiksi netiketti eli miten somessa pitäisi käyttäytyä, turvallinen toiminta netissä, vastuullisuus, yksityisyys, epäluotettavien sivustojen tunnistaminen ja se, että ymmärrettäisiin net- tiin laitettujen asioiden säilyvän esillä pitkään. Nämä toiveet voi tiivistää
  7. 7. 105 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa kahteen teemaan: kriittiseen ajatteluun ja turvallisuudesta huolehtimi- seen. Myös somepalvelujen käytön opetusta toivottiin eri koulutusaloi- hin liittyen, esimerkiksi opettajaopiskelijoille. Perusteita sosiaalisen median taitojen opetukselle löytyy siten paitsi opetussuunnitelmista ja kansainvälisistä tulevaisuuden osaamistarpeita luotaavista raporteista, varsinkin nuorten elämään liittyvistä käytännön tilanteista ja tarpeista. Mistä opettajan kannattaa lähteä liikkeelle sosiaalisen median kanssa?  Tämän kappaleen teksti pohjautuu osittain kirjoittamaani Open some- kirjaan (2017), jossa tarkastelin laajasti sosiaalisen median käyttöä ope- Kuvio 1. SoMe ja nuoret -kysely 2016: Pitäisikö sosiaalisen median käyttöä opettaa? 0 10 20 30 40 50 60 70 Työpaikalla Ei tarvitse, jokainen opetelkoon itse Koulussa (ala- ja/tai yläkoulu, lukio, ammatillinen oppilaistos) Kotona Vapaa-ajalla (mm. nuorisotiloissa, harrastuksissa, leireillä) Ammattikorkeakoulussa Yliopistossa 21 % 27 % 71 % 44 % 42 % 13 % 12 % Pitäisikö sosiaalisen median käyttöä opettaa?
  8. 8. 106 Mediakasvatuksen käsikirja tuksessa. Näkökulmana on erityisesti perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteiden tavoitteet sovellettuna tämän päivän sosiaalisen medi- an ympäristöön ja koulutukseen. Alla olevat ohjeet on kuitenkin tarkoi- tettu kenelle tahansa, joka on vielä alkutaipaleella sosiaalisen median opetuksessa ja/tai sen opetuskäytössä. 1. ohje: Tutustu sosiaaliseen mediaan monipuolisesti Jos et itse käytä sosiaalista mediaa monipuolisesti, siihen liittyvien asioi- den opettaminen voi olla haastavaa. Mitä ei itse osaa, ei voi opettaa toi­sille. Olisi hyvä, jos tuntisit ainakin yleisimmät sosiaalisen median palvelut sekä somen toimintatavat kuten tiedon jakamisen, sisällöntuo- tannon, yhteisöllisen työskentelyn ja verkostoitumisen. Someympäris- töihin tutustuminen tapahtuu askel askeleelta. Jos et vielä ole aktiivinen somessa, kannattaa oppaaksi pyytää joku aiheeseen enemmän pereh- tynyt. Myös lapset ja nuoret voivat esitellä käyttämiään somepalve­ luita. Kannattaa aloittaa nuorille tärkeistä somepalveluista sekä niistä, joita voidaan käyttää myös opetuksessa. 2. ohje: Opeta sosiaalisen median perusteet Peruskoulussa tulee opettaa teknologiaan liittyvää perustietoa sekä ymmärtämään sen toimintaperiaatteita. Vastaavasti ­esimerkiksi ­amma­tillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin sisältyy kunkin alan kan­nalta tärkeiden tieto- ja viestintätekniikan työvälineiden ja ympä- ristöjen opetus. Sosiaalisen median kohdalla yleinen harhakäsitys on, että nuo- ret olisivat diginatiiveja, jotka tuntevat digitaalisen maailman asiat ja ilmiöt ikään kuin sisäsyntyisesti. Tämä pätee kuitenkin lähinnä somen vapaa-ajan käyttöön viihteessä ja tuttavien kanssa viestin­nässä. Sen sijaan somen hyötykäyttö on useimmille vierasta – kunnes sitä kou- lussa opetetaan. Sosiaalisen median perusteisiin voidaan katsoa sisäl- tyvän sen käyttötavat arjessa, opiskelussa, työelämässä sekä yhteis-
  9. 9. 107 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa kunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. Sosiaalisen median keskiössä on ihmisten välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet. Sosiaalisen median palveluissa toiminta tapahtuu yleensä ryhmissä tai verkostoissa. Siksi on tärkeää hallita yhteistyötaitoja ja tuntea vuoro- vaikutukseen liittyviä ilmiöitä kuten ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Sosiaalisen median perustaitoihin kuuluu lisäksi erilaisten sisältöjen tuottaminen ja itsensä ilmaiseminen kuhunkin someympäristöön sopivalla tavalla.  3. ohje: Käytä sosiaalista mediaa oppimisen tukena Oppijoiden tulisi voida harjoitella taitojaan ja kehittää itseään yhtälailla niin perinteisissä kuin monimediaisissa teknologiaa hyödyntävissä oppi- misympäristöissä. Sosiaalisen median palvelut tarjoavat ajankohtaista tietoa ja muuta sisältöä, joita voidaan käyttää opetuksessa monin tavoin. Somen käyttö sopii niin yksilö- kuin ryhmätehtäviin.  Monet somepalvelut sopivat oppimisalustoiksi esimerkiksi pro- jektityöskentelyyn ja yhteisölliseen oppimiseen – erityisesti sellaiset, jotka tukevat ryhmän vuorovaikutusta ja sisältöjen tekoa yhdessä. Jos- kus sosiaalisen median opetuskäytön esteenä voi olla koululla olevien laitteiden vähyys. POPS:in mukaan oppijoiden tulisi voida käyttää omia laitteita opetuksessa, mikä voi ratkaista laitteiden puutteen. Käytössä olevat laitteet kannattaa huomioida opetuksessa käytettävien somepal- velujen valinnassa.  Sosiaalisen median käyttö opetuksessa niin tiedonhaussa, viestin- nässä kuin työskentely- ja oppimisalustana kehittävät oppijoiden taitoja monipuolisesti. Oleellista on, että oppijat kykenevät toimimaan ja ilmai- semaan itseään eri ympäristöissä, tilanteissa ja erilaisten välineiden avulla. Samalla opitaan ylipäätään hyödyllisiä oppimistaitoja ja kriittistä ajattelua. 
  10. 10. 108 Mediakasvatuksen käsikirja 4. ohje: Käy eettistä keskustelua ja opasta vastuullisuuteen Verkossa toimiessa tehdään jatkuvasti erilaisia valintoja. Lapsilla ja nuo- rilla tällaisia valintoja ovat esimerkiksi käytettävät somepalvelut, niissä julkaistavat viestit ja kuvat, reagointi muiden julkaisuihin ja niin edel- leen. Sosiaalista mediaa on käytetty lukuisissa tapauksissa myös ajattele- mattomasti ja pahimmillaan muita vahingoittavilla tavoilla.  Selvimmät eettiset rajalinjat koskevat lakien ja sosiaalisen ­median palvelujen käyttöehtojen noudattamista. Oppijoiden kanssa on hyvä kes- kustella, mitä lakeja, velvollisuuksia ja oikeuksia sosiaaliseen mediaan liittyy. Nuorimmilla oppijoilla voi olla epäselvää se, miten sovellusten ikärajoihin tulee suhtautua tai se, että alaikäiset tarvitsevat huoltajan luvan verkkopalvelujen sopimusehtojen hyväksymiseen. Tekijänoikeu- det verkossa – niin omat kuin muiden – puhuttavat tavan takaa. Eri- tyisesti valokuvien julkaisun kohdalla on huomioitava kuvassa olevien henkilöiden yksityisyyden suoja. Hyvä nyrkkisääntö on pyytää lupa aina, kun julkaistaan somessa jotain toisen henkilön yksityiselämään liittyvää. 
  11. 11. 109 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Aina eettiset valinnat eivät ole niin selviä tai liity suoraan johon- kin lakiin tai somepalvelujen käyttöehtoihin. Perusopetuksen opetus- suunnitelman perusteet kehottavat esimerkiksi kannustamaan tiedon jakamiseen, mutta samalla on syytä muistaa, että eri tahoilla on erilai- sia tavoitteita: kaikki somessa jaettu tieto ei ole luotettavaa. Valeuutisia, vaihtoehtoisia faktoja ja vahvistamattomia huhuja levitetään niin tahal- laan kuin vahingossakin. On oltava kriittinen sen suhteen, mihin tie- toon luottaa – eikä somessa riitä pelkkä lähteen tarkistaminen.  Jokainen on vastuussa omasta toiminnastaan sekä käyttämänsä ja jakamansa tiedon oikeellisuudesta. Eettisen keskustelun kautta somessa tehtyjen valintojen vaikuttimia ja seurauksia opitaan vähitellen tunnista- maan.  5. ohje: Rakenna ”kaveria ei jätetä” -kulttuuria Somessa kaikki houkutteleva ja kiinnostava ei ole turvallista. Varsin- kin aloittelevat sosiaalisen median käyttäjät (ikään katsomatta) voivat suhtautua liian hyväuskoisesti uusiin nettituttuihin ja houkutteleviin tilaisuuksiin. Somessa huijareilla on kissan päivät: huijauksia on helppo tehtailla ja levittää laajasti, tavallisesti nimettömästi. Jotta riskeihin osat- taisiin varautua, täytyy niistä ensin tietää. Alituinen valppaus on hyvä ohjenuora jokaisen viestin tulkinnassa ja linkin klikkauksessa. Oppijoiden kanssa voi  keskustella, millaisista huijaustapauksista he ovat kuulleet sekä miten huijauksia voi huomata ja välttää. On tär- keää osata huolehtia omasta yksityisyydestä ja turvallisuudesta verkossa. Samalla tarvitaan muiden rajojen ja yksityisyyden kunnioittamista. Tur- vallisuutta lisäävä näköala on, että verkossa ei tarvitse olla yksin ongel- matilanteissakaan: päinvastoin yleensä somessa ollaan  joko tuttujen kavereiden tai nettituttujen kanssa. Moni nuori löytää uusia kavereita sosiaalisen median kautta – moni myös seurustelukumppanin. Toisaalta tiedetään, että sosiaalista mediaa käytetään apuna seksuaaliseen häirintään ja pedofiliaan. Viimeistään yläkoulussa on syytä keskustella, milloin ja miten on turvallista tavata
  12. 12. 110 Mediakasvatuksen käsikirja nettituttuja verkon ulkopuolella. Yleensä nuoret tiedostavat riskit ylei- sellä tasolla, mutta tilanteen tullessa omalle kohdalle, saattaa varovai- suus unohtua. Esimerkiksi livevideo on turvallinen tapa varmistaa, että chat-kaveri on sitä, mitä väittääkin olevansa; pelkkä profiilikuva ei sitä takaa. Tapaamiselle kannattaa valita turvallinen paikka ja aika – sellai- nen, että muita ihmisiä on tarvittaessa lähellä. Joskus hyvä ratkaisu on ottaa vanhempi tai kaveri mukaan.  Yhteisöllistä ja toisista huolehtivaa ilmapiiriä kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti niin verkossa kuin sen ulkopuolella. POPS:in mukaan toimintakulttuurin perustan tulisi olla toisia arvostava, avoin ja vuoro- vaikutteinen sekä kaikkia osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. 6. ohje: Ennaltaehkäise kiusaamista yhteistyössä kotien kanssa Sosiaalisen median lasten ja nuorten ryhmissä esimerkiksi WhatsAppissa tapahtuu yleisesti kiusaamista. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi ei-toi- vottujen kuvien ja videoiden jakoa somessa, huhujen levittämistä, nimit- telyä, ryhmän ulkopuolelle jättämistä, toisen henkilön nimissä esiinty- mistä ja niin edelleen. Pahimmillaan kiusaaminen voi olla monissa eri somepalveluissa tapahtuvaa ympärivuorokautista vainoamista. Lievissä tapauksissa kyse voi olla siitä, että kiusaaja ei ymmärrä, miten paljon harmia hän toiminnallaan aiheuttaa. Sosiaalisessa medias- sa toisen reaktioita ei välttämättä nähdä tai osata tulkita oikein. Verkossa pilkkaaminen voi myös muuttua nopeasti rikokseksi, sillä julkisuus tekee siitä tekona vakavamman. Joskus suljettuun someryhmään jaetut kuvat ja videot leviävät jonkun muun toimesta julkisesti kenen tahansa nähtäville.  Kiusaamisen syynä saattaa olla kiusaajan paha olo, joka ikään kuin löytää vastinparin sopivasta uhrista, jota on helppo ärsyttää. Nettikiu- saaminen liittyy useimmiten muuhun koulukiusaamiseen. Jos ilmiöstä haluaa löytää jotain positiivista, niin se on se, että mikäli aikuiset seu- raavat lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöä, voidaan kiusaami- nen parhaassa tapauksessa havaita sitä kautta aiemmin kuin mitä se muuten tulisi esiin. 
  13. 13. 111 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Kiusaamista ehkäistään parhaiten ottamalla käyttäytyminen sosi- aalisessa mediassa sekä kiusaamiseen puuttuminen ennalta puheeksi niin nuorten itsensä kuin alaikäisten huoltajien kanssa.  Vanhemmat ovat avainasemassa havaitsemaan somessa tapahtuva kiusaaminen. Sopivia tilanteita asian puheeksi ottamiselle ovat vanhempainillat ja muut yhteiset tilaisuudet. Hyvä työväline niin kiusaamisen kuin mui- denkin riskien ennaltaehkäisyyn on lisäksi laatia yhteisiä pelisääntöjä somen ja kännyköiden käytölle. 7. ohje: Kannusta työkaverisi someen ja kehittäkää opetusta yhdessä Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät tieto- ja viestintäteknologian monipuolista käyttöä opetuksessa. TVT:n ja somessa tarvittavien taito- jen opetus eivät voi olla vain harvojen opettajien vastuulla, vaan siihen tulisi olla tilaisuus eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä. Perusope- tuksessa sosiaaliseen mediaan voidaan perehtyä syvemmin esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena eli MOK-jaksona.  POPS kannustaa opiskeluympäristön laajentamiseen koulun ulko- puolelle sekä tekemään yhteistyötä esimerkiksi ulkopuolisten tahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalisen median palvelujen avulla on helppo järjestää esimerkiksi verkkohaastatteluja, videoluentoja tai käy- dä oppijaryhmän kanssa virtuaalivierailuilla vaikkapa toisella puolella maapalloa. Sosiaalisen median taitojen opettaminen ja käyttö muun opetuk- sen tukena edellyttävät opettajien välistä yhteistyötä ja koordinointia. Tehokkainta opetuksen kehittäminen on, kun siihen saadaan mukaan kaikki opettajat. Kannusta siis myös työkaverisi sosiaaliseen mediaan, jakakaa sitten kokemuksia eri somepalvelujen käytöstä ja kehittäkää niiden opetuskäyttöä yhdessä. Mitkään opetussuunnitelmat ja tavoitteet eivät toteudu, jos opettajia ei saada laajasti mukaan niitä toteuttamaan. Olennaista kaikessa vuorovaikutuksessa on oma aktiivisuus – vain siten saat muut mukaan!
  14. 14. 112 Mediakasvatuksen käsikirja Miten opettaa sosiaalisessa mediassa tarvittavaa monilukutaitoa? Monilukutaidon tärkeys korostuu sosiaalisessa mediassa erilaisten sisältöjen lukemisen ja tulkinnan sekä niiden luomisen kannalta. Sosi- aalisessa mediassa on tällä hetkellä ehkäpä kaikkein eniten erilaisia mediamuotoja ja tekstilajeja, jotka koostuvat kirjoitetun tekstin ohella kuvasta, äänestä ja videosta. Monilukutaito käsittää jo opetuksessa paik- kansa löytäneen medialukutaidon sekä niin sanottuja uusia lukutaitoja (engl. new literacies) kuten digitaalisen lukutaidon, nettilukutaidon ja informaation lukutaidon.  Monilukutaitoon liittyy niin ikään monia edellä kuvattuja tule- vaisuuden taitoja. Hyvä havainnollistus tästä on Mozilla-säätiön oppi- misverkoston (2016) julkaisema Web literacy 2.0 -malli. Alla olevassa mallia esittävässä kuvassa keskellä on nettilukutaito, joka on jaettu kol- meen alueeseen: 1) kirjoittamiseen, 2) lukemiseen ja 3) osallistumiseen. Edelleen jokainen osa-alue on jaettu osatekijöihin, jotka on luokiteltu neljään tulevaisuuden taitoon: ongelmanratkaisuun, viestintään, luovuu- teen ja yhteisölliseen työskentelyyn. Kuvan suomennokset ovat allekirjoittaneen lisäämiä (Pönkä 2017). Malli kertoo konkreettisesti, mistä asioista muun muassa on kyse, kun opetetaan monilukutaitoa ja tulevaisuuden taitoja. Jokainen osatekijä on esitetty verbillä: jakaa, suunnitella, koostaa, tarkistaa, arvioida, hakea ja niin edelleen. Kyse ei ole niinkään tieteellisestä mallista, vaan opetuksen suunnittelun apuvälineestä. Opettajien on helppo löytää mallista käy- tännön opetukseen sopivia tavoitteita. Sosiaalisessa mediassa tarvitaan juuri mallissa kuvattuja taitoja ja se tarjoaa myös sopivia ympäristöjä niiden harjoitteluun. Monilukutaidon harjoittelussa voidaan lähteä liikkeelle tekemäl- lä omia sosiaalisen median sisältöjä sekä yksin että yhdessä. Nuorten oppijoiden kanssa korostuu alusta alkaen turvallisuusnäkökohdat, ja aluksi onkin parasta aloittaa työskentely koulun hallinnoimissa sulje- tuissa sosiaalisen median alustoissa. Perustaitojen omaksumisen jäl- keen on aika edetä syvemmälle monilukutaidon harjoitteluun.
  15. 15. 113 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Seuraavassa on esimerkkejä monilukutaitoa harjoittavista tehtävistä sosiaaliseen mediaan liittyen 1 : • Minä sosiaalisen median käyttäjänä • Blogien kirjoittaminen yksin tai ryhmissä • Videoiden teko sosiaaliseen mediaan  • Digitarinoiden tai sähköisten esitysten teko käyttäen projekti- työskentelyssä somepalveluita apuna • Millaisia ongelmia olet kohdannut somessa -keskustelu • Eri sosiaalisen median palvelujen vertailu • Someprofiilien arviointi • Tekijänoikeuksien huomiointi sosiaalisen median sisältöjen teossa • Luokan tai ryhmän yhteisen wikisivuston teko SuunnitellaJakaa Ohjelmoida Ongelmanratkaisu Viestintä Luovuus Yhteisöllinen työskentely Tehdä yhdessä KoostaaAvoin yhtiö TarkistaaSuojata Muunnella Olla yhteydessä verkkoyhteisöihin ArvioidaHakea Yhdistää tietojaNavigoida Osallistua Lukea NETTILUKUTAITO (monilukutaito) Kirjoittaa Kuvio 2. Web literacy -malli havainnollistaa, mistä myös monilukutaidossa on kyse
  16. 16. 114 Mediakasvatuksen käsikirja • Miten uutisia jaetaan ja kommentoidaan sosiaalisessa mediassa? • Sosiaalisen median mainosten havainnointi ja sen pohdinta, mitä tietoja jaamme itsestämme somessa • Vastamedia ja valeuutiset – mistä on kyse? Sosiaalisen median uudet tekstilajit Somessa esiintyy sekä painetuista teksteistä tuttuja asiatekstin ja kauno­ kirjallisuuden tekstilajeja että verkkososiaalisuuteen ja osallistavaan toimintakulttuuriin liittyviä tekstilajeja (Jenkins ym. 2009). Kyse ei ole vain staattisista eli julkaisun jälkeen muuttumattomista verkkosisällöis- tä, vaan sosiaalinen media sisältää lukuisia ajallisesti rakentuvia media- muotoja. Tutuimpia esimerkkejä prosessimaisesti muuttuvista sisällöistä lienevät tietosanakirja Wikipedian artikkelit, jotka kehittyvät käyttäjien muokatessa niitä, sekä esimerkiksi Snapchatin ja Instagramin tarinat, jotka sisältävät kulloinkin edellisen vuorokauden aikana käyttäjien nii- hin lisäämät kuvat ja videot. Työelämässä ja opiskelussa on jatkuvasti yleistymässä myös monen käyttäjän yhteismuokkauksena tekemät doku- mentit, jotka voivat olla niin perinteisiä teksti-, taulukko- ja esitysdoku- mentteja että muita yhteissisältöjä kuten ilmoitustauluja, wikisivustoja, miellekarttoja, linkkilistoja, mediakokoelmia, kommenttiketjuja ja niin edelleen. Monilukutaito sisältää taidon arvioida sisältöjä pintaa syvemmäl- tä, mihin tarvitaan paitsi kykyä ymmärtää ja hallita tekstiin liittyvää informaatiota, yksittäistä välinettä laajempaa mediantuntemusta sekä teknisiä taitoja (Leino 2014).  Sosiaalisen median uusille tekstilajeille on tavallista, että ne eivät ole selvärajaisia, vaan pikemminkin ne muut- tuvat ja sekoittuvat jatkuvasti sisältöjen tekijöiden yksilöllisten taitojen sekä teknologian mahdollistamien uusien ilmaisutapojen vaikutuksesta (Pönkä 2016). Tämän takia tekstilajin ja tekstin tarkoituksen arvioin- ti ja tunnistaminen ovat keskeisiä taitoja sosiaalisen median jatkuvasti
  17. 17. 115 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa muuttuvissa ympäristöissä. Jos tämä taito puuttuu, voidaan varsinainen viesti tulkita täysin väärin – tai langeta jos jonkinlaisiin ansoihin. Olennaista on oppia tunnistamaan tekstilaji kulloisestakin teks- tistä ja tilanteesta esiin tulevien tietojen perusteella. Näitä voivat olla esimerkiksi tekijään liittyvät tiedot, kirjoitustyyli, käytetyt kuvat ja vide- ot, sisällöstä esille tulevat tavoitteet sekä sisältöön liittyvät metatiedot, joiden löytämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan myös teknisiä taitoja. Yleensä näiden perusteella on mutkatonta selvittää, onko tekijän tar- koitus esimerkiksi viihdyttää, kertoa faktoja tai tekijän oma mielipide jostakin asiasta vai onko tarkoitus vaikuttaa lukijan mielipiteisiin, myy- dä, saada lukija klikkaamaan linkkiä tai mainosta, synnyttää ylipäätään paljon reaktioita kuten vastauksia, tykkäyksiä ja jakoja tahi kiusata tai aiheuttaa vahinkoa jollekin. Joissain tapauksissa jo käytetty media­ muoto ilmaiseen tekstilajin: esimerkiksi viihteelliset meemikuvat on helppo tunnistaa niille tyypillisestä kuvamateriaalista.  Sisältöjen arvioiminen pintaa syvemmältä Sisällön tekstilajin ja tarkoituksen tunnistaminen liittyvät suoraan sisällön luotettavuuden arviointiin ja lähdekriittisyyteen. Tiedonhaku perustuu paitsi sisältöjen löytämiseen myös ja varsinkin luotettavien tekstien  tunnistamiseen. Valitettavasti suomalaisnuorten tiedonhaku­ taidot eivät ole tutkimusten mukaan erityisen vahvoja.  Esimerkiksi lukiolaisilla on todettu olevan puutteita tiedonhakutaidoissa: jopa puo- let tehtäviin kuluvasta ajasta voi mennä relevantin tiedon löytämiseen (Kiili 2012). Erityisen haastavaa tiedon luotettavuuden arviointi on silloin, kun sisällön tekijä pyrkii tarkoituksella harhauttamaan lukijoita. Tarkoi- tuksena voi olla esimerkiksi mielipidevaikuttaminen tai markkinointi. Aktiivisille sosiaalisen median käyttäjille tuttuja ovat esimerkiksi vale- uutiset ja piilomarkkinointi, ja niiden tunnistus kehittyy kokemuksen myötä. Aloittelevat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin tässä harjoitusta.
  18. 18. 116 Mediakasvatuksen käsikirja Taitavia huijauksia ja harhautuksia ei havaitse ilman kehittynyttä taitoa arvioida kriittisesti erilaisia sisältöjä.  Hyvä lähtökohta on, että mikään sisältö ei ole välttämättä totta, mikäli sitä tai sen tekijää ei voida varmistaa vähintään yhdestä luotet- tavasta riippumattomasta lähteestä. Tekijällä on suuri vaikutus sisällön luotettavuutta arvioitaessa, mutta joskus merkittävän sisällön tekijä jää täysin tuntemattomaksi. Toisaalta parhaita huijauksia on mahdotonta osoittaa tavanomaisin keinoin valheellisiksi. Silloin kannattaa muistaa vanha sanonta, että liian hyvä ei todennäköisesti ole totta.  Sisältöjen kriittistä arviointia tarvitaan sekä sosiaalisen median peruskäytössä että riskisisältöjen tunnistamisessa. Taitava somen käyt- täjä kykenee löytämään ja arvioimaan varsinaisen näkyvän sisällön lisäksi esimerkiksi seuraavia asioita (Pönkä 2016): • Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön? • Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen? • Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muo- kattu toisesta lähteestä? • Mitkä osat  sisällöstä ovat  tekijän/tekijöiden omaa tuotan- toa, mikä on viittausta, mikä on upotettua ja mikä on mainosta? • Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toi- sen tahon tekijänoikeuksia? • Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa teknisesti eri muodoissa?  • Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin somepalvelui- hin tai verkkosivustoihin? • Onko valittua somepalvelua käytetty tarkoituksenmukaisesti ja "oikealla" tavalla? • Rikkooko sisältö tai tekijä (esimerkiksi ikänsä vuoksi) käyte- tyn somepalvelun käyttöehtoja?  • Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen? • Mikä on sisällön pysyvä www-osoite (URL)? • Milloin sisältö mahdollisesti tulee poistumaan? 
  19. 19. 117 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa • Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun  tai ajankohtaiseen keskusteluun sisältö liittyy? • Mitä somepalvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä? • Miten suuren näkyvyyden ja suosion sisällön voi olettaa saa- vuttavan valitun julkaisutavan ja somepalvelun perusteella? • Mitä kävijäseuranta- ja lukutilastot kertovat sisällöstä? • Miten sisältöä ja sen metatietoja on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa jakamista varten? • Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu sosiaa- lisessa mediassa? • Ketkä ovat jakaneet sisältöä sosiaalisessa mediassa ja miten? Opettaja voi näyttää mallia sisältöjen arvioinnissa tai antaa oppijoille tehtäviä, joissa he tarkastelevat yllä mainittuja asioita erilaisista sosiaa- lisen median sisällöistä tai osana muuhun oppimiseen liittyvää tiedon- hakua. Hedelmällisiä oppimissisältöjä voivat olla esimerkiksi oppijoille tuttujen tubettajien videoiden arviointi. Suosituissa YouTube-kanavis- sa tehdään yleisesti kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa, mikä tulee esiin monin tavoin, mutta jota ei aina suoraan kerrota. Piilomainontaa sisältävät videot ovat omiaan avaamaan silmiä, kuinka tavallisia kätke- tyt tavoitteet ja merkitykset ovat. Tätä kautta voidaan edetä luontevasti videoissa esitettyjen väitteiden kriittiseen arviointiin sekä eettiseen kes- kusteluun sisältöjen tekijöiden ja katsojien vastuusta. Kriittistä ajattelua herätteleviä hyviä esimerkkejä on löydettävissä myös esimerkiksi suosituista Instagram-tileistä, Facebook-sivuilta, Twit- teristä sekä blogeista. Hyvä aloituskysymys on pohtia, mihin tarkastel- tavana oleva henkilö tai taho pyrkii, ja miten siihen yritetään päästä. Lähdekriittisyyden kannalta hyvää harjoitusmateriaalia löytyy puoles- taan Wikipedia-artikkeleista. Niissä voidaan tarkastella paitsi varsinaista tekstiä ja sen lähteitä, myös artikkeleiden muokkaushistoriaa ja keskus- telu-välilehteä, joiden kautta päästään tarkastelemaan myös artikkelien muokkaajia. 
  20. 20. 118 Mediakasvatuksen käsikirja Sisältöjen arvioinnissa on syytä muistaa varsinaisten sosiaalisen median palveluissa tuotettujen sisältöjen lisäksi somessa jaetut linkit esimerkiksi uutisiin, verkkolehtiin ja ns. vastamedian sivustoille kuten Magneettimediaan ja MV-lehteen (nykyinen MV-media). Näiden osal- ta huomio kannattaa kiinnittää erityisesti sisältöjen someoptimointiin, joka näkyy selvimmin juttujen otsikoinnissa, kuvissa ja saateteksteissä. Sekä niin sanottu klikkijournalismi että valeuutiset pyrkivät herättämään lukijassa tunnereaktion, jonka vallassa klikataan huomiota herättäväs- tä otsikosta eli linkistä. Kriittistä arviointia tarvitaan somessa yhtälailla linkkien tulkinnassa kuin niiden takaa löytyvien varsinaisten artikkelien lukemisessa. Miten opettaa viestintä-, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja? Kun puhutaan nimenomaan sosiaalisen median taidoista, keskeisintä on lopulta sosiaaliset taidot. Sosiaalista mediaa on kuvattu tilana, jos- sa kaikilla on mahdollisuus olla suorassa yhteydessä ja viestiä kaikkien muiden kanssa. Tarkkaan ottaen jokainen viestintätilanne verkossa tapahtuu kuitenkin tietyssä sosiaalisessa kontekstissa. Kyse ei ole vain erilaisista somepalveluista ja -sovelluksista, vaan käyttäjien välisistä suhteista ja siten syntyvistä sosiaalisista rakenteista.  Loppujen lopuksi jokaiseen sosiaalisen median sisältöön liittyy yksilöllinen sosiaalinen konteksti. Toisaalta sosiaalisesta mediasta on kyse vain silloin, kun sisällön julkaisulla tai siihen liittyvällä muulla toi- minnalla on jokin sosiaalinen merkitys: esimerkiksi sisällön suosittelu muille käyttäjille, vastaaminen johonkin aiempaan julkaisuun, sisällön tuottaminen yhdessä tai jonkin yhteisen sisältökokoelman kartuttami- nen. Sosiaalista mediaa määrittävää on, että ihmisten välinen toiminta lisää sisältöön sosiaalisesti jaettuja merkityksiä. Tällaista vuorovaikutuk- sen mahdollistavaa ja merkityksiltään rikastuvaa verkkosisältöä sano- taan sosiaaliseksi objektiksi (Engeström 2005). 
  21. 21. 119 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodot Kyky ymmärtää ja arvioida sosiaalisia konteksteja sekä sisältöihin liittyviä sosiaalisia merkityksiä ovat siis keskeisiä taitoja sosiaali­sessa mediassa toimimisessa. Tämän perustana on tuntea sosiaalisessa ­mediassa ilmeneviä sosiaalisia rakenteita ja verkkoyhteisöllisyyden muotoja. Näistä tärkeimpiä ovat ryhmät, verkkoyhteisöt ja sosiaaliset verkostot (Pönkä 2014): • Ryhmä  koostuu jo  kahdesta ihmisestä, mutta yleensä ryh- mällä  tarkoitetaan vähintään kolmea ihmistä. Mikä tahansa yhteen saatettu  joukko ihmisiä ei muodosta ryhmää, vaan ryhmä syntyy keskinäisen  vuorovaikutuksen kautta etene- vän ryhmäytymisen myötä. Keskeistä on muodostaa jäsenten kesken yhteinen tavoite, johon ryhmänä toimimalla pyritään. Ryhmän muodostuminen voidaan havaita myös siitä, että ryh- män jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ryhmässä että muut ryhmän jäsenet. • Verkkoyhteisö on kuin suuri ryhmä, mutta kokonsa vuoksi siinä esiintyy monimutkaisempia sosiaalisia suhteita ja vuoro- vaikutusprosesseja  jäsenten kesken. Verkkoyhteisön tunnus- merkkeinä pidetään tavallisesti myös jäsenten tiukkaa yhtei- söllisyyttä sekä toiminnan pitkäkestoisuutta. Yhteisö  tarjoaa jäsenilleen mm. sosiaalista tukea ja merkityksellisiä ihmissuh- teita.  Jäsenet voivat rakentaa identiteettiään osana yhteisöä. Yhteisöille tyypillistä on myös suhteellisen pysyvien normien ja roolien muodostuminen. • Sosiaaliset verkostot  muodostuvat eri ihmisten välisistä suhteista. Monet sosiaalisen median palvelut ovat valjasta- neet käyttäjiensä sosiaaliset verkostot tiedonkulun ja vuo- rovaikutuksen väyläksi. Verkostoja muodostetaan  konk-
  22. 22. 120 Mediakasvatuksen käsikirja reettisesti esimerkiksi pyytämällä toisia ihmisiä kavereik- seen Facebookissa, ottamalla heitä seurantaan Twitterissä tai tilamaalla heidän kanavansa YouTubessa. Näin syntyvät ihmisten väliset yhteydet voivat olla joko yhden- tai kahden- suuntaisia eli suunnattuja tai vastavuoroisia tai vaihtoehtoi- sesti  suuntaamattomia yhteyksiä. Viimeksi mainitusta on kyse, kun ihmiset esimerkiksi osallistuvat verkossa johonkin samaan toimintaan.  Sosiaalisen kontekstin rakenne vaikuttaa siihen, mitä merkityksiä teh- dyllä tai jaetulla sisällöllä voi odottaa olevan (Pönkä 2016). Ryhmissä syntyvien sisältöjen voidaan odottaa liittyvän ryhmän yhteiseen tavoit- teeseen. Verkkoyhteisöissä syntyvät sisällöt voivat ilmentää yhteisöä koossa pitävää toimintaa, jäsenten rooleja, normeja, yhteisiä toiminta- tapoja, yhteisölle ominaista sanastoa, keskustelutyyliä ja niin edelleen. Sosiaalisissa verkostoissa yhteisöllisyys on  huomattavasti löyhempää kuin verkkoyhteisöissä ja ryhmissä, ja niiden toiminta keskittyy yksi- löiden omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin sekä eri ihmisiä yhdistäviin int- resseihin.  Sosiaalisissa verkostoissa korostuu eri toimijoiden asema arvi- oitaessa heidän tekemiensä sisältöjen merkittävyyttä. Mitä laajempi verkosto henkilöllä on, sitä suurempi painoarvo sisällölle lähtökoh- taisestimuodostuu,kunuseammillaihmisilläonmahdollisuusnähdä se ja levittää sitä. Osin samasta on kyse verkkoyhteisöissä ja ryhmissä silloin, kun joillekin henkilöille on muodostunut rooli, jossa heidän mielipidettään pidetään tärkeämpänä kuin useimpien muiden. Täl- laisia henkilöitä kutsutaan mielipidejohtajiksi. Eri toimijoiden sosiaa- lisen aseman ja niiden mahdollistamien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen on osa myös monilukutaitoa. Vaikutusvaltaa voidaan käyttää myös vahingollisesti tai yksipuolisen tai virheellisen tiedon levittämiseen.
  23. 23. 121 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Julkisuustaidot – tai kääntäen yksityisyyden hallinta – ovat osa sosi- aalisessa mediassa tarvittavia taitoja. Sosiaalisen median käyttäjät voivat asettaa sisällöille erilaisia avoimuuden asteita somepalvelusta ja tilan- teesta riippuen. Se, kuinka julkinen tai suljettu kukin sisältö ja verkko- tila on, vaikuttaa siihen, minkälainen toiminta on mahdollista. Kyse on samalla sekä omasta että muiden käyttäjien avoimuudesta ja yksityisyy- destä. Avoimuutta hallitaan jo valittaessa käytettäviä somepalveluita sekä määriteltäessä luodaanko käyttäjätunnus omalla nimellä, nimimerkillä vai anonyymisti.  Parhaassa tapauksessa opetuksessa voidaan harjoitella kaikkia yllä mainittuja verkkoyhteisöllisyyden muotoja. Konkreettisesti kyse on siitä, että harjoitellaan esimerkiksi yhteistyötä, verkkokeskustelua ja tiedon jakamista ryhmässä, verkkoyhteisössä ja sosiaalisessa verkos- tossa. Oppilaiden ikätaso on tässäkin otettava huomioon: nuorempien oppijoiden kanssa nettikeskustelua on parasta harjoitella ulkopuolisilta suljetuissa ympäristöissä tai ottamalla puheeksi, miten he keskuste­levat esimerkiksi WhatsAppissa tai millaisia kommentteja he ovat nähneet vaikkapa YouTube-videoissa. Toisaalta jo lapset tuntevat runsaasti sosiaalisen median mielipidevaikuttajia, ja hyvä keskustelunaihe on esimerkiksi se, miksi juuri tietyt henkilöt ovat niin suosittuja. Oleellista on tunnistaa erilaisten sosiaalisten ympäristöjen mer- kitys sisältöjen tulkinnassa ja arvioinnissa. Somessa sisällön merkitys voi olla täysin eri riippuen siitä, millainen asema sen tekijällä on. Tätä voidaan pohtia kuvittelemalla tai havainnoimalla, miten sama viesti voi aiheuttaa hyvin erilaisia reaktioita yleisössä silloin, kun sen julkaisee esimerkiksi somessa tunnettu henkilö tai niin sanottu tavallinen kan- salainen. Samalla voidaan keskustella, miten sosiaalinen asema tai pyr- kimykset sen kasvattamiseen vaikuttavat ylipäätään toimintaan sosiaa- lisen median palveluissa ja tehtäviin sisältöihin.
  24. 24. 122 Mediakasvatuksen käsikirja Miten sosiaalista mediaa käytetään yhteisöllisessä oppimisessa? Monet sosiaalisen median palvelut mahdollistavat erilaisten tuotosten tekemisen yhteisöllisesti, minkä vuoksi ne sopivat hyvin käytettä­viksi yhteisöllisen oppimisen alustoina. Toisaalta yhteisöllisen oppimisen mal- lit sopivat hyvin sosiaalisen median taitojen kuten viestintä- ja yhteistyö- taitojen oppimiseen. Monet opettajat ja oppimistutkijat ovat huomanneet jo varhain sosiaalisen median ja yhteisöllisen oppimisen sopivan yhteen.  Alla olevassa taulukossa on käyty läpi yhteisölliseen oppimiseen lii- tettyjä periaatteita sekä sosiaalisen median piirteitä (Pönkä 2017). Sekä yhteisöllisessä oppimisessa että sosiaalisessa mediassa painottuvat mm. osallistujien aktiivisuus, yhteiset tavoitteet sekä keskustelut, joissa selite- tään omaa ajattelua sekä rakennetaan yhteisiä käsityksiä ja uutta tietoa. Keskeistä on ihmisten väliset yhteiset tavoitteet tai kiinnostuksenkoh- teet sekä tämän synnyttämä aktiivinen toiminta. Yhteisöllisen oppimisen periaatteita Sosiaalisen median piirteitä yhteiset tavoitteet ihmiset verkostoituvat ja muodostavat ryhmiä yhteisten kiinnostuksenkohteiden mukaan työskentelyprosessin korostaminen monissa some-palveluissa on mahdollista työskennellä samanaikaisesti ja tehdä yhteisiä sisältöjä jaettu asiantuntijuus  verkkoyhteisöissä toimitaan usein yhdessä jonkin asian tekemiseksi tai ratkaisemiseksi (esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmien kehittäminen) tiedonrakentaminen mm. keskustelun avulla käyttäjien väliset keskustelut ja heidän tuottamansa sisällöt ovat keskeisiä useissa some-palveluissa ajattelun näkyväksi tekeminen sosiaalisissa verkostoissa, verkkoyhtesöissä ja some-palvelujen ryhmissä ihmiset usein perustelevat toisilleen omia ajatuksiaan oppijoiden aktiivisuus ja vastuu työskentelyn organisoinnista sosiaalisen median palvelut perustuvat suureksi osaksi käyttäjien aktiivisuudelle ja heidän tuottamalleen sisällölle   Taulukko 1. Yhteisölliseen oppimiseen liitettyjä periaatteita ja sosiaalisen median piirteitä (Pönkä 2017).
  25. 25. 123 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Yhteisöllisen oppimisen taustalla on ymmärtävä oppiminen. Tarkoituk- sena on, että opetuksessa syntyy vuorovaikutuksellisia tilanteita, jotka käynnistävät oppijoilla ymmärtävän oppimisen mekanismeja, eli sitä, että oppijat:  • selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen, • arvioivat tietoa kriittisesti, • esittävät kysymyksiä, • rakentavat uutta tietoa, • ratkaisevat ongelmia ja • soveltavat oppimaansa. Yhteisöllisessä oppimisessa pyritään siihen, että ryhmän jäsenet aset- tavat yhteisen tavoitteen. Kun koko ryhmä ottaa vastuun työskentelyn etenemisestä, oppijat pyrkivät yhdessä ymmärtämään ja selittämään aiheena olevia asioita ja ilmiöitä. 2 Parhaimmillaan ryhmä rakentaa kes- kustelun ja yhteisen tuotoksen työstämisen kautta yhdessä uutta tietoa (Pönkä 2017).  Kuvio 3. Yhteisöllisen tiedonrakentelun prosessi syntyy keskustelusta ja sisällöntuotannosta
  26. 26. 124 Mediakasvatuksen käsikirja Esimerkiksi keskustelun mahdollistavia somepalveluita voidaan käyt- tää yhteisölliseen oppimiseen siten, että oppijat selittävät omaa ymmär- rystään, esittävät kysymyksiä ja rakentavat yhteisiä käsityksiä opitta- vasta asiasta. Somepalveluita, jotka mahdollistavat yhteiskirjoittamisen tai jonkin muun yhteisen tuotoksen teon, voidaan käyttää ryhmätöiden tekemiseen. Projektitöiden tekoon löytyy lukuisia somepalveluita, jot- ka tukevat organisointia, tehtävänjakoa, aikataulutusta sekä yhteisten muistiinpanojen ja tuotosten tekoa. Myös lähiopetuksen aktivointiin on tehty monia somepalveluita, jotka sopivat käytettäväksi sekä yhtei- söllisessä oppimisessa että muussa aktivoivassa opetuksessa. Yhteisöllisiä oppimis- ja työskentelymenetelmiä Yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn menetelmiä on lukuisia. Yhtei- söllisessä oppimisessa ei ole kyse yksittäisestä teoriasta, vaan erilai- sia yhteisöllisiä malleja voi soveltaa niin oppimisessa kuin muussakin työskentelyssä tilanteen tarpeiden mukaan. Huomionarvoista on, että vaikka yhteisöllisen oppimisen mallit on kehitetty hedelmällisten oppi- mistilanteiden synnyttämiseen ja oppimisen tukemiseen, niiden avulla opitaan samalla työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Kun työs- kentelyssä käytetään apuna sosiaalisen median palveluita, opitaan näin sosiaalisen median palvelujen käyttöä ryhmä- ja projektityöskentelyssä sekä yleisesti yhteistyön tekoa verkossa. Sosiaalista mediaa hyödyntävässä yhteisöllisessä oppimisessa voi käyttää esimerkiksi seuraavia pedagogisia periaatteita ja malleja: • Ankkuroitu opetus • Vastavuoroinen opettaminen • Projektioppiminen, oppimisprojektit • Yhteistoiminnallinen oppiminen ja palapelimalli • Ongelmalähtöinen oppiminen • Tutkiva oppiminen • Ilmiöpohjainen oppiminen
  27. 27. 125 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa • Käänteinen opetus, flipped classroom • Mobiilibongaus Tilan puutteen vuoksi en käy tässä erikseen läpi jokaista mallia. Sen sijaan esitän ikään kuin synteesinä tekemäni pedagogisen mallin, jonka olen nimennyt käytännön oppimismalliksi. Käytännön oppimismalli Käytännön oppimismallin tarkoituksena on esittää käytännöllinen ylei- nen malli, miten opetustilanteita voidaan rakentaa ymmärtävän ja yhtei- söllisen oppimisen periaatteiden mukaisesti (Pönkä 2013). Mallissa voi havaita vaikutteita muun muassa ankkuroidusta, ongelmalähtöisestä ja tutkivasta oppimisesta. Kuvio 4. Käytännön oppimismalli ymmärtävään ja yhteisölliseen oppimiseen
  28. 28. 126 Mediakasvatuksen käsikirja Malli koostuu neljästä vaiheesta ja syklistä seuraavasti (Pönkä 2017): 1. Alkutilanne • Tehtävä, virike, tapauksen kuvaus, ylipäätään oppimiskonteks- tin luominen. • Alkutilanne voi yhtä hyvin koostua opettajan luennosta, oppi- kirjan kappaleesta kuin vaikkapa nettivideosta. Se voi sisältää myös esimerkiksi aiemman tiedon aktivointia, käsitteiden avaa- mista ja tilanteeseen/tehtävään liittyvien ongelmakohtien tun- nistamista. 2. Pohdintaa • Työskentelyn aluksi oppijat lähtevät pohtimaan aiheena olevaa kontekstia, tehtävää ja ilmiötä tarkemmin. Mistä siinä oikein on kyse? • Täsmennetään kysymyksiä ja mahdollisia alakysymyksiä sekä pyritään vastaamaan niihin. • Haetaan lisää tietoa, tutkitaan empiirisesti, tehdään kokeiluja, mallinnetaan, haastatellaan asiantuntijoita, kysytään netissä sekä käytetään muita aiheeseen sopivia keinoja ja tietolähteitä. 3. Tuotos • Seuraavassa vaiheessa tehdään tuotos. Se voi olla kirjoitus, pro- jektityö, Powerpoint-esitys, käsitekartta, ohjelmointikoodia tai jokin muu dokumentti, verkkotuotos tai palautettava tiedosto. • Oleellista on, että oppijat kirjaavat ja esittelevät ajattelunsa ja työskentelynsä tulokset, jotta ne voidaan esittää muille. He siis ulkoistavat ajattelunsa käsitteiksi, niin sanotusti käsitteelliseksi luomukseksi, joka esittää heidän (oman tai yhteisen) käsitteelli- sen ymmärryksensä opittavasta aiheesta. • Käsitteet ovat aiheen keskeisiä sanoja ja selittäminen tarkoit- taa sen kertomista, miten ne liittyvät toisiinsa, mikä vaikuttaa mihinkin, mitä on ilmiön taustalla, mitä seurauksia sillä kaikel- la on ja niin edelleen.
  29. 29. 127 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa 4. Keskustelua • Lopuksi seuraa yhteistä keskustelua, oppijoiden tekemää arvi- ointia ja opettajan palaute. Perinteisessä opetusmallissa lopete- taan tähän, mutta tämän pitäisi olla vasta alku.  • Kun puhutaan ymmärtävästä oppimisesta tai yhteisöllisestä oppimisesta, niin palautetta tulee saada jatkuvasti oppimispro- sessin aikana – olkoon se sitten ryhmän jäsenten välistä keskus- telua, vertaisarviointia tai opettajan antamaan palautetta. 5. Toistetaan 2.–4. vaiheita • Ensimmäisen syklin jälkeen jatketaan siten, että haetaan ja rakennetaan uutta tietoa ja jatketaan oppimistuotoksen teke- mistä. Tämän jälkeen jälleen keskustellaan ja saadaan palautet- ta. • Kun ryhmissä pyritään yhteisölliseen tiedonrakenteluun, niin kyse on siitä, että keskustelun kautta kehitetään yhteistä tuotos- ta ja yhteisen tuotoksen pohjalta keskustellaan taas lisää: mitä seuraavaksi, mitä kysymyksiä tähän liittyy, miksi kirjoitit noin ja niin edelleen.  • Aihepiirin oppiminen jatkuu näin prosessimaisesti eli sykli ker- rallaan koko opiskelun ajan. Opetusjakso voi koostua esimer- kiksi 2–4 syklistä. Ryhmän tasolla mallin tavoitteena on synnyttää yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentelua. Yksilötasolla tavoitteena on synnyttää ymmärtävää oppimista prosessimaisen työskentelyn tuloksena. Olennaista on oppi- mistuotoksen tekeminen, sen arviointi sekä siitä käyty keskustelu ja saa- tu palaute. Aiheen käsittelyssä ja ymmärryksen rakentamisessa edetään sykleittäin syvemmälle. 
  30. 30. 128 Mediakasvatuksen käsikirja Mitä somepalveluita mukaan opetukseen? Seuraavaan listaan olen valinnut esimerkkejä sosiaalisen median palve- luista ja sovelluksista, joita voidaan käyttää opetuksessa sekä toisaalta sosiaalisen median taitojen harjoittelussa eri koulutusasteilla. Tarkem- min näistä somepalveluista olen kertonut Open somekirjassa (2017), mutta listaan on pyritty valitsemaan sellaisia palveluita, joihin opetta- jien on helppo tutustua myös itsenäisesti.  Sosiaalisen median opetuskäytön kokonaisratkaisut • Google G Suite for Education ja Google Classroom • Microsoft Office 365 Education Pilvitallennuspalvelut ja dokumenttien teko verkossa • Google Drive • Microsoft OneDrive • Dropbox Kurssi- ja luokkahuonepalvelut • Eliademy • Edmodo • Showbie Ryhmät ja keskustelukanavat • WhatsApp-ryhmät • Facebook-ryhmät • Tozzl • TodaysMeet • Slack Aloitussivut ja ilmoitustaulut • ThingLink • Padlet Projektinhallinta, organisointi ja tehtävälistat • Trello • Todoist • Doogle • Google-kalenteri
  31. 31. 129 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Blogit • Blogger • Wordpress • Edublogs • Tumblr Wikit • Wikipedia, MediaWiki ja Wikia • Atlassian Confluence • Purot.net Verkostoituminen • Twitter • LinkedIn ja LinkedIn Learning Sosiaaliset kirjanmerkit ja kokoelmat • Pinterest • Diigo • Pearltrees • Scoop.it! Lähiopetuksen aktivointi • Kahoot! • AnswerGarden • Socrative • Quizizz Käsite- ja miellekartat sekä piirrokset • Mindomo • Mindmeister • Popplet • Google Drawings Kuvanjakopalvelut • Instagram • Flickr Esitykset ja digitaaliset tarinat • SlideShare • Prezi • Sway • VoiceThread • StoryBird • PowToon • Explain Everything Videot opetuksessa • YouTube • Vimeo • Twitch Creative • TED Talks ja TED-Ed • Khan Academy • EDpuzzle • Playposit Videokeskustelu, etäopetus ja webinaarit • Skype ja Skype for Business • Adobe Connect • Google Hangouts • Zoom • Join.me Kielten opiskelu • Quizlet • Duolingo • Vocabla Matematiikan ja koodauksen opiskelu • GeoGebra • Scratch ja ScratchJr • Koodaustunti.fi, Hourofcode.com ja Code.org
  32. 32. 130 Mediakasvatuksen käsikirja Lopuksi Sosiaalisen median osaamisessa keskeistä on erilaisten mediamuotojen käyttö ja tekstien luominen, tulkinta ja arviointi sekä yksin että yhdes- sä ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen jäsenenä. Somessa tarvittavaan monilukutaitoon kuuluu kyky tuottaa ja liittää sisältöihin monipuoli- sesti sosiaalisia merkityksiä. Tämä sisältää muun muassa sisällön kom- mentoinnin, siitä keskustelun, jakamisen, suosittelun, yhteisesti tuote- tun sisällön muokkaamisen ja sisältöjen väliset viittaukset. Sosiaalisen median ympäristöissä tarvitaan myös kykyä verkostoitua ja luoda sosi- aalisia suhteita omien tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisen median taitoja arvioitaessa huomio kiinnittyy kykyyn ymmärtää erilaisia sosiaalisen median ympäristöjä, sisältöjä ja niihin liit- tyviä merkityksiä. Sosiaalisen median taitojen ja monilukutaidon syvälli- nen oppiminen ja ymmärrys näkyvät konkreettisesti siinä, kuinka paljon ja monipuolisesti oppija tunnistaa ja osaa selittää sisältöön, sen tekijään ja sosiaaliseen kontekstiin liittyviä seikkoja, merkityksiä ja niiden välisiä yhteyksiä. Lopulta sosiaalisen median osaaminen näkyy kykynä toimia taitavasti sosiaalisessa mediassa ja käyttää sitä tarkoituksenmukaisin menetelmin vapaa-ajalla, opiskelussa ja erilaisissa työtehtävissä. 
  33. 33. 131 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Viitteet 1 vrt. Leino 2016 2 vrt. Dillenbourg 1999 Lähteet Binkley, Marilyn, Erstad, Ola, Hermna, Joan, Raizen, Senta, Ripley, Martin, Mil- ler-Ricci, May, & Rumble, Mike. 2012. Defining Twenty-First Century Skills. Teoksessa Griffin, Patrick, Care, Esther, & McGaw, Barry (toim.) As- sessment and Teaching of 21st Century Skills. Dordrecht: Springer. Saata- vissa: http://www.atc21s.org/ Digital Music Services in the Nordics. 2017. YouGov. Suomea koskevia tuloksia on julkaistu teoksesssa Pönkä, Harto. Sosiaalinen media 12/2017. Saatavissa: https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-122017 Dillenbourg, Pierre. 1999. What do you mean by collaborative learning?. Teoksessa Dillenbourg, Pierre (toim.) Collaborative-learning: Cognitive and Compu- tational Approaches, 1–19. Oxford: Elsevier. Saatavissa: http://tecfa.unige. ch/tecfa/publicat/dil-papers-2/Dil.7.1.14.pdf Elinikäisen oppimisen avaintaidot. 2006. Suositus 2006/962/EY elinikäisen oppi- misen avaintaidoista. Euroopan unioni. Saatavissa:  http://eur-lex.europa. eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:c11090 . [10.3.2018]  Engeström, Jyri. 2005. Why some social network services work and others don’t – Or: the case for object-centered sociality. Saatavissa: http://www.zengest- rom.com/blog/2005/04/why-some-social-network-services-work-and-ot- hers-dont-or-the-case-for-object-centered-sociality.html . [11.3.2018]   Jenkins, Henry, Clinton, Katie, Purusthotma, Ravi, Robinson, Alice J., & Weigel, Margaret.2009.ConfrontingtheChallengesofParticipatoryCulture:Media Education for the 21st Century. MacArthur Foundation. Saatavissa: https:// mitpress.mit.edu/sites/default/files/titles/free_download/9780262513623_ Confronting_the_Challenges.pdf Kallionpää, Outi. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media & Viestintä 37, 4, 60–78. Saatavissa: http://mediaviestinta.fi/ blogi/mita-on-uusi-kirjoittaminen-uusien-mediakirjoitustaitojen-merkitys/ Kiili, Carita. 2012. Online reading as an individual and social practice. Kasvatus- tieteiden väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Saatavissa:​​​ https://jyx. jyu.fi/dspace/handle/123456789/38394
  34. 34. 132 Mediakasvatuksen käsikirja Koululaistutkimus. 2017. DNA. Saatavissa: https://corporate.dna.fi/docu- ments/94506/930199/DNA+Koululaistutkimus+2017_yhteenveto_medial- le.pdf/ed3a0fc8-754d-1702-5334-e4a2fb87f9f2 . [11.3.2018] Leino, Kaisa. 2014. The relationship between ICT use and reading literacy: Focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies. Koulutuksen tutkimuslaitok- sen julkaisuja 30. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Saatavissa: https://ktl.jyu. fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/t030.pdf Leino, Kaisa. 2016. Monilukutaitoa harjoittavia tehtäväesimerkkejä. Teoksessa Lei- no, Kaisa, & Kallionpää, Outi (toim.) Monilukutaitoa digiaikaan – lukemi- sen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet, Äidinkielen opetta- jain liiton vuosikirja 2016. Luukka, Minna-Riitta. 2013. Opetussuunnitelmat uudistuvat: tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta: Kielikoulu- tuspolitiikan verkoston verkkolehti (joulukuu). Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/ dspace/bitstream/handle/123456789/42865/opetussuunnitelmat-uudistu- vat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi.pdf?sequence=1 . [11.3.2018] P21 Framework Definitions. 2015. The Partnership for 21st Century Learning. Saa- tavissa: http://www.p21.org/storage/documents/docs/P21_Framework_De- finitions_New_Logo_2015.pdf . [10.3.2018] Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitel- man_perusteet_2014.pdf   Pönkä, Harto. 2013. Käytännön oppimismalli ymmärtävään ja yhteisölliseen oppi- miseen.Saatavissa: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-op- pimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/ . [13.2.2018] Pönkä, Harto. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo. Pönkä, Harto. 2016. Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa. Teokses- sa Leino, Kaisa & Kallionpää, Outi (toim.) Monilukutaitoa digiaikaan – lu- kemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet, Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2016. Saatavissa: https://www.slideshare.net/ hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa Pönkä, Harto. 2017. Open somekirja: Sosiaalisen median oppimisympäristöt ja me- netelmät. Jyväskylä: Docendo. SoMe ja nuoret. 2016. Suomessa asuvien 13–29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/ somejanuoret2016/ . [10.3.2018]
  35. 35. 133 Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa Suomen virallinen tilasto. 2017. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017. Hel- sinki: Tilastokeskus. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/ . [10.3.2018] The Future of Jobs. 2016. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. Global Challenge Insight Report. World Economic Forum. Saatavissa: http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs. pdf . [10.3.2018]  Web Literacy. 2016. Mozilla-säätiön oppimisverkosto. Saatavissa:  https://lear- ning.mozilla.org/en-US/web-literacy   ja  http://mozilla.github.io/content/ web-lit-whitepaper/ . [11.3.2018]

×