Kaikki oppisopimuksesta

1. Oppisopimusopas
OPPISOPIMUS

2. Mitä oppi-sopimus
on?
Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin koulutusmuoto,
koska suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpai-kalla
työtä tehden. Työtehtävien on oltava monipuolisia ja
niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Tietopuoli-nen
koulutus oppilaitoksessa täydentää työssä oppimista.
Oppisopimuskoulutus on työpaikkojen ja oppilaitosten kans-sa
yhteistyössä järjestettävää koulutusta. Koulutus johtaa sa-moihin
tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulu-tus.
Tarjolla on lähes 370 tutkintoa. Oppisopimuksena voi
suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäk-si
myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat
kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään.
Keski-Uudenmaan Oppisopimuskeskus suunnittelee, vah-vistaa,
vastaa ja hallinnoi koulutuksen järjestäjänä oppisopi-muksen.

3. 3
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus
Keudan Oppisopimuskeskus on osa Keski-Uudenmaan kou-lutuskuntayhtymää.
Keuda ammatillisen koulutuksen asian-tuntijana
on vahva alueellinen toimija niin nuorten kuin ai-kuistenkin
koulutuksessa. Keudassa oppisopimuksia on teh-ty
yli 20 vuotta. Oppisopimuksen tarkoituksena on työnte-kijän
ja organisaation osaamisen kehittäminen ja tavoitteena
onkin yhteen sovittaa opiskelijan yksilölliset tarpeet ja työn-antajan
intressi.
Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto, kun
• koulutetaan henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin
• työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus
• halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista
• sopivan koulutuksen saanutta työntekijää
ei löydy työmarkkinoilta
• voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen
ja ammatillisen koulutukseen
• yrittäjänä toimiva haluaa itse aloittaa opiskelun
• koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle
Kun edellytykset oppisopimuksen solmimiselle on varmistet-tu,
oppisopimus tehdään yhdessä koulutustarkastajan, työn-antajan,
työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa.
Kädessäsi on Keudan oppisopimusopas, jonka tarkoitukse-naon
auttaa Sinua – hyvä opiskelija ja työpaikkakouluttaja
– alkavalla osaamisen kehittämisen matkalla. Opas on koot-tu
Keudan Oppisopimuskeskuksen oman aineiston sekä kes-kinäiseen
sopimukseen perustuen Hyrian Oppisopimuskes-kukselta
käyttöömme saadun ansiokkaan aineiston pohjalta.
Haluankin lausua kiitokseni erinomaisesta Hyria-yhteistyöstä
oppaan kehittämisessä.
Onnea ja iloa opiskeluun!
Anne Vuorinen
Oppisopimusjohtaja
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskeskus . . . . . . . . . . . . . . . 5
Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö . . . 5
Oppisopimus . 5
Kirjallinen työsopimus . . . . . . . . . . . . . . 5
Opiskelun/työsuhteen päätoimisuus . 6
Koeaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Työnantajan edellytykset
oppisopimustyönantajaksi . 6
Palkkaa koskevat säännökset . . . . . . . . . . . 6
Sairausajan palkka oppisopimus-koulutuksen
aikana . 6
Opiskelijan tapaturmavakuutus . . . . . . . . . . 6
Lomaoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Perhevapaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Liikkeen luovutus toiselle yrittäjälle . . . . . . . . 7
Oppisopimusopiskelijan lomauttaminen . 7
Oppisopimuksen purkaminen . 7
Hyödyllisiä yhteystietoja . 7
Työpaikka oppimisympäristönä
Mihin työnantaja sitoutuu oppisopimuksessa? . 9
Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu
on oppisopimuskoulutuksen perusta . 9
Mitä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen
suunnitelmaan kirjataan? . . . . . . . . . . . . 10
Työpaikkakouluttajan rooli ja tehtävät . 10
Työpaikkakouluttaja . . . . . . . . . . . . . . 11
Työpaikkakouluttajien valmennus . 11
Työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen
liittyvä opiskelijan arviointi . . . . . . . . . . . 12
Arvioinnin tekeminen käytännössä . 12
Mitä arvioinnissa kannattaa huomioida? . . . . . 12
Opiskelijan väliarviointi . 12
Opiskelijan päättöarviointi . 13
Työnantajalle maksettavat tuet . 13
Oppisopimusopiskelijalle
Mihin opiskelija sitoutuu oppisopimuksessa? . . . 15
Oppisopimus voidaan solmia kolmella eri tavalla . 15
Yrittäjä . 15
Yrittäjän aikuiskoulutustuki . 15
Opiskelijalle maksettavat opintososiaaliset edut . 15
Näyttötutkintojen tutkintomaksu . 16
Ammattitutkintostipendi . 16
Oppilaitoksen rooli oppisopimuskoulutuksessa
Opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Ammatilliset tutkinnot . 19
Näyttötutkintojen tuottama jatkokelpoisuus . 20
Opintojen henkilökohtaistaminen . . . . . . . . 20
Tutkintoon valmistavan tietopuolisen
opetuksen arviointi . 20
Näyttötutkinnot ammatillisessa koulutuksessa . 21
Näyttötutkintojen arviointi . 21
Oppisopimuskoulutuksen todistukset . . . . . . 22
Oppisopimuksen muutokset . 22
Keudassa tehdään
nykyaikaisia oppisopimuksia
– mielenkiintoinen oppimisen
kehitysmatka voi alkaa!
Sisältö

4. 4

5. 5
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opiskelusta ja oppimisesta
tapahtuu työpaikalla työtä tekemällä. Oppilaitoksessa järjestetään
tietopuolisia opintoja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tueksi.
Oppisopimuskeskus hallinnoi ja organisoi oppisopimuskoulutusta
yhteistyössä työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa.
myös ammatillisen koulutuksen lait määrittävät työnantajan
ja opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Oppisopimusopiskelijalla on samat oikeudet ja velvolli-suudet
kuin työntekijöillä, jotka ovat työsuhteessa. Nämä oi-keudet
ja velvollisuudet perustuvat työaikalakiin, vuosiloma-lakiin,
työturvallisuuslakiin, tapaturmavakuutuslakiin jne.
Opiskelija tekee työtä työnantajalle. Työnantaja johtaa,
valvoo ja ohjaa työntekijöitä ja maksaa työehtosopimuksen
mukaisen palkan tehdystä työstä. Opiskelijan täytyy osallis-tua
tietopuoliseen opetukseen, opiskella ja arvioida, miten
edistyy opinnoissaan.
Oppisopimuskoulutuksen pituus on 4 kk–3 vuotta. Koulu-tuksen
kesto riippuu siitä, mikä on koulutuksen tavoite ja
opiskelijan osaaminen. Opiskelu toteutuu henkilökohtaisen
suunnitelman mukaan.
Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden samanar-voiseen
ammatilliseen tutkintoon kuin koulutus, joka järjeste-tään
oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutuksena voidaan jär-jestää
myös muuta ammattitaitoa täydentävää lisäkoulutusta.
Oppisopimuskoulutukseen osallistujan pitää olla vähin-tään
15 vuotta vanha. Oppisopimuskoulutus sopii työssä ole-valle
työntekijälle tai työntekijälle, joka aloittaa uuden työ-suhteen.
Yrittäjän oppisopimus perustuu koulutussopimukseen,
joka tehdään yrittäjän ja oppisopimuskeskuksen välillä. Vir-kamiehen
oppimissopimus perustuu kirjalliseen sopimuk-seen,
joka tehdään virkamiehen ja työnantajan välillä. Sopi-mukset
ovat määräaikaisia. Näihin sopimuksiin ei sovelleta
lainsäädäntöä, joka liittyy työsuhteeseen.
Oppisopimuskeskus
• suunnittelee koulutusta yhteistyössä eri
osapuolten kanssa
• arvioi, sopiiko työpaikka oppisopimuskoulutukseen
• vahvistaa sopimuksen ja hallinnoi oppisopimus-koulutusta
• hankkii tietopuolisen opetuksen ja
näyttötutkinnon oppilaitoksesta
• maksaa opiskelijoiden opintososiaaliset
etuudet tietopuolisen opetuksen ajalta
• maksaa työnantajien koulutuskorvaukset
• seuraa, miten oppisopimuskoulutus toteutuu
• antaa osallistumistodistuksen oppisopimus-koulutuksesta
• kehittää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä
eri osapuolten kanssa.
Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö
Oppisopimuskoulutus perustuu työoikeuden ja opetustoi-men
lakeihin ja asetuksiin.
Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se on voi-massa
vain oppisopimusaikana. Työsopimuslaki määrittää
työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi
Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö
Työoikeus
Työsopimuslaki
(TSL 55/2001)
Muu työlain-säädäntö
Opetustoimen lainsäädäntö
Laki ja asetus ammatillisesta
koulutuksesta
(L 630/1998, A 811/1998)
Laki ja asetus ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta
(L 631/1998, A 812/1998)
Laki ja asetus opetus- ja kult-tuuritoimen
rahoituksesta
(L 635/1998, A 806/1998)
asettavat normit oppisopimuskoulutukselle
Oppisopimus
Oppisopimus on kirjallinen asiakirja (AKL 17 §). Oppisopi-mus
voidaan tehdä, jos työnantaja ja oppisopimuskeskus so-pivat
oppisopimuskoulutuksen aloittamisesta.
Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa myös henkilö, joka
on jo työantajan palveluksessa. Työsuhteiseen oppisopimuk-seen
sovelletaan työsopimuslainsäädäntöä.
Kirjallinen työsopimus
Työnantaja sitoutuu tekemään vähintään oppisopimuksen
keston mukaisen työsopimuksen. Työsopimukseen kirjataan
kaikki ehdot, jotka koskevat työsuhdetta. Työsopimuksen pi-tää
olla voimassa koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Mää-räaikaiseen
työsopimukseen kirjataan samat aloitus- ja päät-tymispäivämäärät
kuin oppisopimuksessa on.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

6. 6
kaa tai päivärahaa tältä ajalta. Kun tietopuolinen opetus lop-puu,
mutta sairausloma jatkuu edelleen uuden työjakson ai-kana,
työantaja on velvollinen maksamaan palkkaa työjakson
ajalta.
Jos oppisopimusopiskelija sairastuu silloin, kun hän on
palkattomassa tietopuolisessa opetuksessa, oppisopimuskes-kus
voi omalla päätöksellään maksaa päivärahan eli harkin-nanvaraisen
korvauksen viiden ensimmäisen sairauspäivän
osalta, jos opiskelija toimittaa lääkärin- tai terveydenhoitajan
todistuksen. Tämän jälkeen korvausta haetaan Kelalta, joka
soveltaa sairausvakuutuslakia.
Jos opiskelija sairastuu työaikana ja sairaus jatkuu seuraa-valle
tietopuolisen opetuksen jaksolle, työnantaja on velvol-linen
maksamaan palkkaa myös tältä ajalta, jos opiskelija ei
ole hakenut palkatonta työlomaa osallistuakseen tietopuoli-seen
koulutukseen.
Opiskelijan tapaturmavakuutus
Työnantaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on tapaturmava-kuutus,
joka on voimassa työssäoloaikana (työmatkat ja työ-aika).
Jos tietopuolisen opetuksen ajalta maksetaan palkkaa,
työnantajan tapahtumavakuutus on voimassa myös tietopuo-lisen
opetuksen aikana.
Jos opiskelija ei saa palkkaa tietopuolisen opetuksen
ajalta, hänen täytyy kysyä, onko oppilaitoksella tapaturma-vakuutus
oppisopimusopiskelijoille. Opiskelija voi myös it-se
ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Sairauslomalla ei saa
osallistua työhön tai tietopuoliseen opetukseen, koska tapa-turmavakuutukset
eivät korvaa vahinkoja, jotka tapahtuvat
sairauslomalla. Lääkäri voi tarvittaessa todeta, voiko henkilö
osallistua koulutukseen sairausloman aikana ja antaa luvan
osallistua tietopuoliseen opetukseen.
Lomaoikeus
Lomaoikeus määräytyy vuosilomalain mukaan. Täysi loman-määräytymiskuukausi
on kalenterikuukausi, jonka aikana
työntekijällä on 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää.
Lomanmääräytymisvuoden työssäolon veroisia päiviä
ovat työntekijän omat vuosilomapäivät, sairauspäivät (kuiten-kin
enintään 75 sairauspäivää/lomanmääräytymisvuosi), äiti-ys-,
isyys- ja vanhempainlomapäivät ja tietopuoliseen ope-tukseen
osallistumispäivät, vaikka nämä päivät olisivat pal-kattomia
päiviä. Työnantaja ei voi määrätä opiskelijaa vuosi-lomalle
tietopuolisen opetuksen ajaksi.
Perhevapaat
Perhevapaat määräytyvät työsopimuslain mukaisesti. Jos äi-tiyslomalla
oleva opiskelija käy työnantajan ja oppisopimus-keskuksen
luvalla tietopuolisessa opetuksessa, hän ei saa
päivärahakorvausta oppisopimuskeskuksen kautta.
Kirjallisella työsopimuksella voidaan luotettavasti todis-taa,
mitä on sovittu. Toimialakohtaiset sopimuslomakkeet
varmistavat, että kaikki lain ja toimialan työehtosopimuksen
ehdot otetaan huomioon.
Opiskelun/työsuhteen päätoimisuus
Opintojen päätoimisuuden määrittelee opintotukilaki. Oppi-sopimustyösuhteen
viikkotuntimäärä on vähintään 25 tuntia.
Oppisopimusta ei voi solmia, jos opiskelija on äitiyslomalla,
hoitovapaalla, armeijassa, siviilipalveluksessa, virka- tai vuo-rotteluvapaalla
tai työaika on lyhempi kuin 25 viikkotuntia.
Koeaika
Oppisopimuksen koeaika on enintään neljä kuukautta. Työn-antajan
velvollisuus on selvittää toimialan työehtosopimuk-sen
(TES) mukainen koeaika. Jos koulutus kestää alle kah-deksan
kuukautta, koeaika on enintään puolet koulutusajas-ta.
Oppisopimukseen kirjoitetaan TES:n mukainen koeaika
uudelle työntekijälle. Jos henkilö aloittaa tai on jo aloitta-nut
työsuhteen, oppisopimukseen merkitään kesken olevasta
koeajasta jäljellä oleva aika. Työsopimukseen kirjataan myös
työsuhteen ja koeajan alkamisajankohta. Mikäli työntekijän
koeaika on ohi, uutta koeaikaa ei merkitä, elleivät työnantaja
ja työntekijä sitä halua.
Työnantajan edellytykset
oppisopimustyönantajaksi
Oppisopimustyöpaikalla täytyy olla riittävästi tuotanto- ja
palvelutoiminta, työvälineitä, ammattitaitoinen ja koulutettu
henkilökunta oppisopimuskoulutuksen järjestämistä varten.
Palkkaa koskevat säännökset
Alan työehtosopimus määrää, millaista palkkaa opiskelija saa
oppisopimuskoulutuksen ajalta. Työnantaja maksaa palkan ja
palkkaan liittyvät kulut. Työsopimuksessa sovittu palkkaeh-to
sitoo molempia osapuolia silloin, jos toimialalla ei ole ole-massa
työehtosopimusta tai työantaja on sitoutumaton.
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työn-tekijä
saa tekemästään työstä kohtuullista palkkaa. Palkasta
sovitaan neuvottelemalla. Työsuojelupiireillä on palkkasuosi-tuksia,
jos palkasta ei ole sovittu tai palkka on kohtuuton.
Sairausajan palkka
oppisopimuskoulutuksen aikana
Sairausajan palkka maksetaan työssäoloaikana työlainsää-dännön
mukaisesti.
Jos opiskelija sairastuu silloin, kun hän osallistuu palkat-tomaan
tietopuoliseen opetukseen, laki ei velvoita oppisopi-muskeskusta
tai työnantajaa maksamaan opiskelijalle palk-

7. 7
Liikkeen luovutus toiselle yrittäjälle
Jos työnantaja luopuu yrityksestään (esim. myy yrityksen toisel-le
yrittäjälle), kaikki työnantajan ja työntekijän oikeudet ja vel-vollisuudet
siirtyvät uudelle työnantajalle. Myös oppisopimus-koulutus
jatkuu uudella työnantajalla vähintään aiemmin sovi-tuin
ehdoin.
Oppisopimusopiskelijan lomauttaminen
Oppisopimusopiskelijalla on määräaikainen työsuhde
Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomaut-taa
niin, että tekee yksipuolisen päätöksen. Lomautusoikeus
syntyy vain, jos määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen
työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa työs-sä
oleva vakituinen työntekijä.
Jos työnantaja ei voi antaa työtä ja sopii opiskelijan kans-sa
palkattomasta ajasta, ei opiskelijalla ole oikeutta työttömyy-setuuksiin.
Poikkeuksena ovat koulunkäyntiavustajat, joilla on
työttömyysturva myös näissä tapauksissa 1.6.2009 alkaen.
Oppisopimusopiskelijalla on
toistaiseksi voimassaoleva työsuhde
Opiskelijan työ vastaa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdet-ta,
vaikka työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisen oppi-sopimuksen.
Tilanteessa, jossa oppisopimuksen toteuttaminen
ei ole mahdollista, voidaan oppisopimussuhteessa oleva työn-tekijä
lomauttaa samoin kuin muut työntekijät, joilla on vakitui-nen
työsuhde. Työntekijällä on oikeus työttömyysetuuteen lo-mautuksen
ajalta.
Oppisopimuksen purkaminen
Sopimuksen purkaminen koeajalla
Sopimus voidaan purkaa yksipuolisesti koeajan aikana. Purka-misen
syy voi olla voimassaoleva koeaika.
Purkaminen koeajan jälkeen
Työntekijä ja työnantaja voivat purkaa oppisopimuksen välittö-mästi
yhteisellä päätöksellä. Työnantajalla on oikeus purkaa so-pimus
silloin, kun työsopimuslaki oikeuttaa työsopimuksen irti-sanomiseen
tai purkamiseen.
Koulutuksen järjestäjä voi purkaa sopimuksen, kun on kuul-lut
opiskelijaa ja työnantajaa ja jos työpaikalla järjestetyssä kou-lutuksessa
ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain (630/1998) tai sen nojalla annetun asetuksen (811/1998)
säännöksiä tai AKL 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän
ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Oppiso-pimus
voidaan purkaa yksipuolisesti myös silloin, kun työnan-taja
lopettaa yrityksensä, joutuu konkurssiin tai kuolee.
Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksis-ta
saa oman toimialan työehtosopimuksesta sekä työnantaja- ja
työntekijäliitosta ja työsuojelupiireistä.
Hyödyllisiä yhteystietoja
Ammatilliset tutkinnot ja niiden sisältö
Näyttötutkinnot www.oph.fi
Ammatillisen osaamisen arviointi
Valitse oikea tutkinto, arvioin osaamistasi
asteikolla 1–3 ja tulosta raportti. www.osaan.fi
Palkkatuki ja työnantajapalvelut
Keski-Uudenmaan työ ja elinkeinotoimisto
keski-uusimaa@te-toimisto.fi
www.mol.fi
Työsuhdeasiat:
velvollisuudet, oikeudet, palkat
Uudenmaan työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi
Ammattitutkintostipendi, aikuisten
opintotuki ja yrittäjän aikuiskoulutustuki
www.koulutusrahasto.fi
Kelan palvelut (mm. kuntoutusraha)
www.kela.fi
Suomen Yrittäjien sivut
www.yrittajat.fi
Eri alojen työehtosopimukset
www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto
Valikoima valtionhallinnon ja kuntien
lomakkeita (esim. työsopimusmalli)
ja sähköisiä asiointipalveluja
www.suomi.fi/asiointi
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

8. 8

9. Oppisopimuskoulutus on haaste ja mahdollisuus. On tärkeää,
että oppisopimusopiskelijan työtehtävät työpaikalla ovat monipuolisia
ja ne perustuvat opiskeltavaan tutkintoon tai muuhun yhdessä
sovittuun tavoitteeseen. Suurin osa tutkintoon kuuluvista tiedoista
ja taidoista opitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tekemällä.
Työpaikkakouluttajalla on suuri merkitys oppimisen onnistumiselle. Oppisopimusoulutus Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle Oppilaitoksen rooli
9
Työpaikka oppimisympäristönä
Mihin työnantaja
sitoutuu oppisopimuksessa?
• Solmimaan määräaikaisen työsopimuksen
opiskelijan kanssa.
• Maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa
myös työpaikan ulkopuolella tapahtuvilta
oppimisen jaksoilta, jotka kuuluvat tutkintoon.
• Nimeämään opiskelijalle vastuullisen
työpaikkakouluttajan.
• Antamaan opiskelijalle monipuolisia ja
tavoitteita tukevia työtehtäviä.
• Huolehtimaan siitä, että opiskelija voi osallistua
tietopuoliseen opetukseen ja tutkintotilaisuuksiin.
Oppisopimuskoulutuksen perusta on työpaikalla tapah-tuva
koulutus, koska se on tärkeä osa ammattitaidon
hankkimista. Uuden oppiminen edellyttää perehtymistä
työpaikan eri työpisteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Työ-paikalla
tapahtuva koulutus suunnitellaan yhteistyössä
työpaikkakouluttajan, opiskelijan, oppilaitoksen ja oppi-sopimuskeskuksen
kanssa.
Työpaikalla tapahtuvan
koulutuksen suunnittelu on
oppisopimuskoulutuksen perusta
Onnistunut oppisopimuskoulutus perustuu suunnitel-malliseen
ja tavoitteelliseen työpaikalla tapahtuvaan
koulutukseen. Jokaisen oppisopimusopiskelijan kes-keiset
työtehtävät kartoitetaan ja hän saa suunnitelman,
jonka mukaan työpaikalla pitää oppia. Tällainen koulu-tus
tukee opiskelijan oppimista työpaikalla ja mahdol-listaa
tavoitteiden saavuttamisen. Sen lisäksi se auttaa
myös työpaikkakouluttajaa ohjaustyössä.
Oppisopimuskoulutuksen suunnittelun lähtökohta-na
on tutkinnon peruste, jos koulutuksen tavoitteena on
tutkinto tai tutkinnon osa. Jos koulutus ei johda tutkin-toon,
se suunnitellaan siten, että lähtökohtana on koulu-tuksen
sisältö ja suunnitelma. Myös oppilaitoksessa teh-tyä
koulutussuunnitelmaa voidaan käyttää. Suunnitel-maa
täydennetään, kun opiskelijan opinnot etenevät.

10. 10
Työpaikkakouluttajan rooli ja tehtävät
Työpaikalla tapahtuva koulutus tarkoittaa opiskelijan pereh-dyttämistä,
opastamista, tukemista ja vuorovaikutusta hänen
kanssaan koko oppimisprosessin ajan. Koulutukseen sisältyy
työtehtävien suunnittelu, arkipäivän vuorovaikutus ja palaut-teen
antaminen työtilanteissa ja opiskelijan arviointi. Koulu-tus
on yhteistyötä, joka tukee opiskelijaa pääsemään hyviin
oppimistuloksiin.
Työpaikkakouluttajalla on suuri merkitys oppisopimus-koulutuksen
yhteistyössä. Hän on ammattilainen, joka on
opiskelijan vastuullinen kouluttaja. Yrittäjän työpaikkakou-
Mitä työpaikalla tapahtuvan
koulutuksen suunnitelmaan kirjataan?
• Työtehtävät, jotka auttavat opiskelijaa oppimaan
ja saavuttamaan tutkinnon tavoitteet.
• Työjärjestelyt, jotka mahdollistavat työpaikalla
tapahtuvan koulutuksen ja perehtymisen työyhteisön
eri tehtäviin sekä tukevat opiskelijan ammattitaidon
kehittymistä.
• Toteutusaikataulu, jonka mukaan edetään
työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa.
• Eri työyksiköiden työpaikkakouluttajat ja yhteyshenkilöt.
TYÖPAIKAN TYÖTEHTÄVÄKARTOITUS
TUTKINTO: Markkinointiviestinnän ammattitutkinto
Tutkinnon osa: Visuaalisen suunnitelman laatiminen
Työtehtävä Toteutuu Ei toteudu Määritellään tarvittaessa, kun solmitaan
oppisopimusta ja sovitaan, missä ja milloin
opiskelija pääsee tekemään sovittuja työtehtäviä.
Omalla työpaikalla ei ole käytössä 3D-ohjelmaa,
joten tältä osin työssäoppiminen toteutetaan
Arkkitehtitoimisto A. Virkkusen toimitiloissa.
Antero Virkkunen on luvannut opastaa ohjel-man
käytössä. Tarkoituksena on suunnitella
heille messuosasto tulevia Tulevaisuuden
Arkkitehti -messuja varten.
Suunnittelee tilankäytön ja huomioi
erilaisten tilojen hahmottamisen
kustannukset ja välineistön tilan
esittelyn (värit, valaistus, materiaa-lit).
Laatii kalustesuunnitelman ja huo-mioi
tilan käyttötarkoituksen asia-kaskierron.
Laatii ja esittelee visuaalisen suun-nitelman:
tilasuunnitelmaan liittyvä
piirtäminen ja piirustusten tuotta-minen
yleisimmillä merkinnöillä ja
mittakaavoilla tilasuunnittelu ja mi-toitusohjeistus
(esim. kalusteiden ti-lantarve)
pohjakuvan piirtäminen
esim. 3D-ohjelmalla (esim. myymälä
tai messuosasto) turvallisuusnäkö-kulmat
ja lainsäädäntö
X
X
X

11. 11
luttajana toimii toinen yrittäjä.
Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tavoitteiden mu-kaan
työnantaja voi nimetä erilaisiin oppimistilanteisiin päte-vimmän,
koulutuksesta kiinnostuneen ja tarkoituksenmukai-simman
kouluttajan. Työpaikkakouluttajana ei voi toimia toi-nen
saman tutkinnon opiskelija.
Työpaikkakouluttaja
• perehdyttää opiskelijan yritykseen, työympäristöön
ja työtehtäviin ja niihin liittyviin vastuuseen ja
velvollisuuksiin
• luo opiskelijalle hyvän ja turvallisen oppimisympäristön
yhteistyössä yrityksen muun henkilöstön kanssa
• on tietoinen koulutuksen tavoitteista ja ohjaa
opiskelijaa niiden mukaisesti
• laatii yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa myös työpaikan
muiden työntekijöiden kanssa henkilökohtaisen
opiskeluohjelman ja ottaa huomioon erityisesti
työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sekä tutkinto-tilaisuudet,
jotka toteutetaan työpaikalla. Myös
opiskelijan aikaisempi osaaminen ja oppimistavoitteet
sekä työpaikan kehittämis- ja osaamistarpeet otetaan
huomioon.
• järjestää opiskelijalle mahdollisuuden
osallistua tietopuoliseen opetukseen
• motivoi jatkuvaan itsearviointiin ja reflektointiin
• arvioi opiskelijan oppimista ja huolehtii siitä, että eri
työtehtävien arviointiin osallistuvat niistä vastaavat
henkilöt. Työpaikkakouluttaja ei arvioi tutkintosuori-tuksia.
Tutkintosuoristuksia arvioivat nimetyt arvioijat.
• auttaa tarvittaessa etätehtävissä.
Työpaikkakouluttajasta käytetään yrittäjien kohdalla
nimitystä mentor.
Työpaikkakouluttajien valmennus
Hyväksi työpaikkakouluttajaksi tullaan kokemuksen kautta.
Samalla tavoin kuin opiskelija opettelee ammattiin kuuluvia
asioita työpaikalla, työpaikkakouluttaja opiskelee arviointia ja
ohjaamista. Molempien kehittyminen riippuu suuressa määrin
yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista sekä omasta asennoitumi-sesta
kouluttamiseen ja oppimiseen.
Työpaikkakouluttajien valmentautuminen lisää valmiuksia
ymmärtää oppisopimuskoulutuksen tavoitteita, oppimista, oh-jaamista
ja arviointia. Työpaikkakouluttaja saa tietoa siitä, mi-tä
ammatillinen koulutus tarjoaa ja miten koulutusta voidaan
hyödyntää yrityksen ja henkilöstön kehittämisessä.
Oppisopimuskeskus järjestää työpaikkakouluttajien val-mennusta
osana oppisopimusprosessia. Lisätietoa alkavista työ-paikkakouluttajakoulutuksista
saa oppisopimuskeskuksesta.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

12. 12
Työpaikkakouluttaja ja opiskelija voivat lähettää oppi-sopimuskeskukselle
palautetta tai kysymyksiä sähköisen ar-vioinnin
yhteydessä. Kouluttajan lähettämän viestin näke-vät
opiskelija ja oppisopimuskeskus. Opiskelijan lähettämän
viestin näkee vain oppisopimuskeskus.
Verkkopalvelussa opiskelija voi myös ilmoittaa osoitteen-,
puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista.
Yksityiskohtaiset ohjeet verkkopalvelun käytöstä löytyy
osoitteesta www.keuda.fi/oppi
Mitä arvioinnissa kannattaa huomioida?
• Arviointikeskustelun tukena käytetään opiskelijalle
tehtyä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelmaa
ja/tai työtehtäväkartoitusta.
• Opiskelijaa on rohkaistava arvioimaan itse oma
edistymistään ja kertomaan omista kokemuksistaan.
Itsearvioinnin tukena voi käyttää oppimispäiväkirjaa ja
esim. osaan.fi -osaamiskartoitusta.
• Arviointikeskusteluun täytyy varata riittävästi aikaa.
• Arviointikeskustelun jälkeen voidaan tehdä muutoksia
henkilökohtaiseen suunnitelmaan.
• Muutoksista kerrotaan oppilaitoksen vastuuopettajalle
sekä ilmoitetaan oppisopimuskeskukseen.
Arvioinnissa pohditaan työssä onnistumista ja työn haastei-ta.
Opiskelijan motivaatiota lisätään ja korostetaan onnistu-miskokemuksia.
Arviointikeskustelujen lisäksi tarvitaan arkipäivän kes-kusteluja
ja palautteen antamista eri työtilanteissa.
Arvioinnin tulee olla oppimista edistävää: ohjaavaa, korjaa-vaa,
kannustavaa, jatkuvaa, asiallista, rehellistä, kehittävää
ja perusteltua.
Opiskelijan väliarviointi
Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen väliarviointi järjestetään
opintojen aikana kaksi kertaa vuodessa. Arviointijaksot, arvi-ointilomakkeiden
palautusajat ja koulutuskorvauksen mak-suajankohdat
ovat:
Kaudet Arviointijaksot Palautusajat Maksuajan-kohdat
I tammi–toukokuu toukokuu 1.5.–15.6.
II kesä–joulukuu joulukuu 1.12.–15.1.
Mikäli tutkinnon osa tai osat muuttuvat koulutuksen ede-tessä,
muutoksista täytyy ilmoittaa oppisopimuskeskukseen.
Oppisopimuskeskus antaa neuvoja ja ohjeita, mitä arvioinnis-sa
pitää ottaa huomioon. Koulutustarkastajat osallistuvat tar-vittaessa
arviointikeskusteluun.
Työpaikalla tapahtuvaan
koulutukseen liittyvä opiskelijan
arviointi
Opiskelijan arviointi on tärkeä osa oppiso-pimuskoulutusta.
Arviointi auttaa seuraa-maan,
miten työpaikalla tapahtuva koulutus
edistyy ja oppimistavoitteet saavutetaan.
Vuoden aikana järjestetään vähintään kaksi arviointikeskus-telua,
johon osallistuvat sekä opiskelija että työpaikkakoulut-taja.
Myös muut työntekijät saavat osallistua arviointikeskus-teluun.
Paras oppimistulos saavutetaan, kun koko työyhteisö
tukee opiskelijan oppimista ja arviointia.
Arviointikeskustelussa käsitellään arviointijakson aikana
tapahtunutta ammattitaidon kehittymistä työpaikalla. Arvioin-tikeskustelussa
ei käsitellä oppilaitoksessa tapahtuvaa tieto-puolista
opetusta. Tutkinnon osat arvioidaan erikseen.
Arvioinnin tekeminen käytännössä
Arviointi tehdään sähköisesti tai paperilomakkeella. Kun so-vitaan
oppisopimuksesta, sovitaan myös arviointitavasta. Pa-periarvioinnissa
oppisopimuskeskus lähettää arviointilomak-keet
työpaikkakouluttajille arviointijaksojen mukaisesti. Lo-makkeet
palautetaan oppisopimuskeskukseen.
Sähköinen arviointiprosessi etenee seuraavasti:
• Oppisopimus rekisteröidään allekirjoitusten jälkeen.
• Työpaikkakouluttajalle ja opiskelijalle annetaan
verkkopalvelun käyttäjätunnukset ja käyttöohjeet
oppisopimuksen solmimishetkellä.
• Kun arviointi on ajankohtaista, automaattinen
sähköpostiviesti lähetetään työpaikkakouluttajalle ja
opiskelijalle toukokuussa (1.5.) ja joulukuussa (1.12.).
Viestissä on suora linkki verkkopalvelun etusivulle.
• Työpaikkakouluttaja sopii arviointikeskusteluajan-kohdan.
Arviointikeskustelu toteutetaan aina yhdessä
opiskelijan kanssa. Työpaikkakouluttaja voi antaa
palautetta myös koko työyhteisön puolesta. Työpaikka-kouluttaja
kirjaa arviointikeskustelun jälkeen arvosanat
sähköiseen lomakkeeseen. Sen jälkeen lomake siirtyy
opiskelijan verkkopalvelunäkymään hyväksyttäväksi.
• Opiskelijan hyväksynnän jälkeen lomake siirtyy
oppisopimuskeskukseen.
Arviointilomake toimii myös koulutuskorvaushakemuksena.
Sovittu koulutuskorvaus maksetaan, kun opiskelijan arvioin-tilomake
on toimitettu oppisopimuskeskukseen.

13. 13
Opiskelijan päättöarviointi
Oppisopimus loppuu, kun sovittu oppiaika päättyy tai op-pisopimus
puretaan. Oppisopimus voi päättyä myös silloin,
kun tutkinto on suoritettu ja asiasta on ennakkoon sovittu.
Noin kuukausi ennen oppisopimuskoulutuksen päätty-mistä,
opiskelija ja työpaikkakouluttaja saavat ohjeet työpai-kalla
tapahtuneen koulutuksen päättöarviointia varten. Arvi-ointikeskustelun
jälkeen he laativat arvioinnin ja silloin arvi-oidaan
kaikki henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaiset
tutkinnon osat.
Oppisopimuskeskus antaa työpaikalla tapahtuneesta
koulutuksesta ja tietopuolisista opinnoista yhdistelmätodis-tuksen.
Arvosanat määräytyvät päättöarvioinnissa ilmoitettu-jen
arvosanojen ja tietopuolisista opinnoista saatujen arvioi-den
mukaan.
Arviointiasteikko
Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvaan koulu-tukseen
liittyvät opiskelijan arvioinnit perustuvat asteikkoon:
kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1).
Työnantajalle maksettavat tuet
Koulutuskorvaus
Oppisopimuskeskus maksaa työnantajalle koulutuskorvaus-ta,
jonka suuruus vaihtelee 5–250 e/kk. Maksun suuruus
riippuu valtion rahoituksesta ja koulutuksen kustannuksis-ta.
Korvauksen suuruuteen vaikuttavat mm. koulutusala ja
koulutuksen tavoitteet sekä tietopuolisen opetuksen aikaiset
opintososiaaliset edut.
Koulutuskorvauksia voidaan maksaa vain oppisopimuk-sen
voimassaoloaikana, kun kyseisen arviointijakson arvi-ointi
on suoritettu ja lomake palautettu oppisopimuskeskuk-seen.
Korvaus on veronalaista tuloa. (alv 0%. Arvonlisävero-laki
30.12.1993/1501, 39§)
Palkkatuki
Työnantajalle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa työttömän
työnhakijan palkkaamiseen palkkatukea, joka koostuu pe-rustuesta
ja lisäosasta. Palkkatuen taso määräytyy palkattavan
henkilön tilanteen mukaan. Päätöksen palkkatuesta tekee
palkattavan henkilön työ- ja elinkeinotoimisto. Tuki on ve-ronalaista
tuloa (alv 0%. Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501,
39§).
Tuen määrän voi tarkistaa osoitteesta www.mol.fi. Täysi-määräisen
tuen saaminen edellyttää, että tuella palkattavan
työaika on vähintään 85 % alan normaalista työajasta.
Kuntoutusraha
Oppisopimuskoulutuksessa kuntoutusraha voidaan maksaa
työnantajalle tietyin ehdoin työntekijän uudelleenkoulutus-ajalta.
Jos työnantaja on palkkaamassa oppisopimuskoulu-tukseen
kuntoutusrahaan oikeutetun henkilön, työnantajan
täytyy ottaa ensin yhteyttä kuntoutettavan vakuutusyhtiöön
tai Kelaan ja tarkistaa tuen saannin edellytykset.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

14. 14

15. 15
Oppisopimusopiskelijalle
Oppisopimusopiskelija on opintojensa päähenkilö. Opiskelijan tukena
toimii yhteistyöverkosto, johon kuuluvat työnantaja, työpaikkakoulut-taja
ja muut työtoverit, oppilaitos ja opiskelutoverit sekä oppisopimus-keskus
koulutuksenjärjestäjänä.
Yrittäjä
• on ilmoittanut yrittäjätoiminnan
aloittamisesta verottajalle
• omaa Y-tunnuksen
• maksaa yrittäjän eläkevakuutusta
• on merkitty ennakkoperintärekisteriin
ja/tai arvonlisäperintärekisteriin.
Yrittäjän oppisopimuskoulutukseen sovelletaan samoja oh-jeita,
säännöksiä ja määräyksiä kuin muuhunkin oppisopi-muskoulutukseen.
Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa ei so-velleta
työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Yritystoiminnan
tulee olla päätoimista eli työaika omassa yrityksessä on vä-hintään
25 viikkotuntia.
Koulutuksen rahoitus ja opintososiaaliset etuudet mää-räytyvät
samalla tavalla kuin muussakin oppisopimuskoulu-tuksessa.
Yrittäjän työpaikkakouluttajana toimii toinen yrittäjä tai
muu tehtävään soveltuva asiantuntija, jolle voidaan maksaa
koulutuskorvausta oppisopimuskoulutuksessa olevan yrittä-jän
ohjauksesta ja neuvonnasta. Koulutuskorvausta ei voi-da
maksaa yksityiselle henkilölle eikä opiskelevan yrittäjän
omalle yritykselle.
Yrittäjän aikuiskoulutustuki
Yrittäjällä voi olla oikeus aikuiskoulutustukeen yrityksen ul-kopuolella
tapahtuvan koulutuksen ajalta. Lisätietoja yrittäjän
aikuiskoulutustuesta saa työ- ja elinkeinotoimistojen tietopal-velusta
tai osoitteesta www.koulutusrahasto.fi.
Opiskelijalle maksettavat
opintososiaaliset edut
Kun opiskelija lähtee tietopuoliseen opetukseen (osallistuu
oppilaitoksen lähiopetuspäiviin ja tutkinnon suorittamiseen)
eikä työnantaja maksa palkkaa tältä ajalta, toimeentulo turva-taan
opintososiaalisilla eduilla, jos tietopuolinen opetus aihe-uttaa
ansionmenetystä.
Mihin opiskelija sitoutuu oppisopimuksessa?
• tekemään työtä työnantajalle tämän johdon, valvonnan ja
ohjauksen alaisena ja saamaan tehdystä työstä työehto-sopimuksen
mukaista palkkaa
• osallistumaan järjestettävään tietopuoliseen opetukseen
• laatimaan yhdessä opettajan ja työpaikkakouluttajan
kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Tämä
asiakirja sisältää työpaikalla tapahtuvan koulutuksen
suunnitelman.
• opiskelemaan ja oppimaan tavoitteellisesti
• arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittämään itseään
oppijana.
Oppisopimus voidaan solmia
kolmella eri tavalla
1. Työsuhteisen oppisopimus
Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, joka solmitaan
oppisopimusajalle. Työsopimuslaki määrittää sekä työnanta-jan
että opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet.
2. Virkasuhteisen oppisopimus
Oppisopimuskoulutus voi perustua virkamiehen ja työnan-tajan
välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimuk-seen
(virkamiehen oppisopimus), jos työnantaja ja oppisopi-muskeskus
ovat sopineet koulutuksen järjestämisestä. Koulu-tus
ei perustu työsopimukseen, eikä siihen sovelleta AKL 18
§:ää. Virkamiehen oppisopimus voidaan tehdä myös sellaisen
henkilön kanssa, joka on virkasuhteeseen verrattavassa jul-kisoikeudellisessa
palvelussuhteessa.
3. Yrittäjän oppisopimus
Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu oppisopimuskes-kuksen
ja yrittäjän väliseen koulutussopimukseen. Oppiso-pimuskoulutus
sopii mm. yrittäjän oman ammatillisen osaa-misen
laajentamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä
yrittäjäpolvenvaihdoksen tukemiseen.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

16. 16
Vapaa-ajalla tapahtuvasta opiskelusta ei makseta päivära-haa
eikä perheavustusta, koska opiskelijalle ei aiheudu an-sionmenetyksiä.
Matka- ja majoituskorvaukset maksetaan
normaalin käytännön mukaisesti.
Opintososiaaliset edut maksaa oppisopimuskeskus. Opis-kelija
kustantaa itse opiskelumateriaalit, ruokailut, ammatti-kirjat
sekä mahdolliset soveltuvuustestit.
Opintososiaaliset edut
• Päiväraha 15 euroa/päivä.
• Perheavustus 17 euroa/päivä, jos opiskelija on
alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja.
• Majoituskorvaus 8 euroa/päivä, jos tietopuolinen opetus
järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimus-paikkakunnan
ulkopuolella.
• Matkakorvausta maksetaan halvimman julkisen kulku-neuvon
mukaan, jos tietopuolinen opetus järjestetään yli
10 kilometrin päässä kotoa tai oppisopimustyöpaikasta,
tosiasiallisen lähtö- ja paluupaikan mukaan (yksi meno-paluu/
kurssijakso). Viikonloppu katkaisee kurssijakson.
• Opiskelija voi laskuttaa opintososiaaliasia etuja 6 kk:n
sisällä lähipäivien toteutumisesta. Tietopuolisen opetuk-sen
aikana saatu etu on veroton.
Hakemuksessa täytyy olla oppilaitoksen edustajan ja opiske-lijan
allekirjoitus. Kaikki kohdat täytyy täyttää, jotta opintoso-siaaliset
edut voidaan maksaa virheettömästi ja nopeasti. Op-pisopimuskeskus
ottaa vastaan ainoastaan alkuperäisen ja al-lekirjoitetun
lomakkeen. Opintososiaaliset edut -lomake löy-tyy
osoitteesta www.keuda.fi/oppi.
Näyttötutkintojen tutkintomaksu
Tutkintotoimikunnat toimivat tutkintoon valmistavan koulu-tuksen
lakisääteisinä laadunvarmistajina. Niiden kustannuk-set
katetaan mm. tutkintomaksuilla.
Opetusministeriö on päättänyt, että tutkintomaksu on
1.3.2011 lukien 58 euroa. Maksun periminen perustuu am-matillisesta
aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998:
17 a §): ”Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttö-tutkintoon
ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkinto-maksut
Opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa
maksujen tilittämisestä koskevia määräyksiä.”
Tutkinnon järjestävä oppilaitos perii maksun näyttötut-kintoon
ilmoittautuneelta opiskelijalta ja tilittää maksun ly-hentämättömänä
Opetushallitukselle.
Ammattitutkintostipendi
Ammattitutkintostipendi on ammattikoulutusraha, joka mak-setaan
vain yhden kerran. Se maksetaan henkilölle, joka on
suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa
(631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, am-mattitutkinnon
tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona
alan tutkintotoimikunnan valvonnassa.
Ammattitutkintostipendiä on haettava viimeistään vuo-den
kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Etuus on veroton.
Ammattitutkintostipendiä ei myönnetä osatutkinnon tai
aikaisemmin suoritetun ammattitutkintostipendiin oikeutta-neen
tutkinnon laajentamisen tai täydentämisen perusteella.
Ammattitutkintostipendin voi saada henkilö, joka tutkin-non
suorittaessaan on alle 64-vuotias. Tutkinnon suorittamis-ajankohdaksi
katsotaan tutkintotodistuksen päiväys.
Etuuden maksamisehtona on, että henkilö on tutkin-non
suorittamispäivään mennessä ollut työssä (työ- tai vir-kasuhteessa)
suomalaisella työnantajalla vähintään viisi vuot-ta.
Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana tai perhe-hoitajana
toimittua aikaa tai työaikaa ulkomailla ulkomaisen
työnantajan palveluksessa ei lasketa mukaan työhistoriaan.
Tarkemmat ehdot, stipendin suuruus ja hakemus ohjei-neen
löytyvät osoitteesta www.koulutusrahasto.fi.

17. 17
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

18. 18

19. 19
Oppilaitoksen rooli
oppisopimuskoulutuksessa
Oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa koulutuksen. Oppilaitoksessa
järjestettävä tietopuolinen opetus täydentää ja tukee työpaikalla
tapahtuvaa koulutusta. Oppilaitos järjestää tutkintotilaisuudet. Oppi-laitoksen
opettaja tekee yhteistyötä opiskelijan, työpaikkakouluttajan
ja oppisopimuskeskuksen eli koulutuksenjärjestäjän kanssa.
Eri koulutusalojen ammatillisten tutkintojen vaihtoehtoja
on noin 400. Tutkintovaihtoehdoista saa tietoa tutkintoluette-losta,
joka löytyy osoitteesta www.oph.fi.
Opettaja
• suunnittelee ja järjestää opetuksen oppisopimus-koulutukseen
sopivaksi
• laatii opiskelijalle henkilökohtaistamista koskevan
asiakirjan yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan
sekä oppisopimuskeskuksen kanssa
• neuvoo ja ohjaa valmistavan koulutuksen haku-vaiheessa,
näyttötutkinnon suorittamisessa ja
tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Sen
lisäksi hän seuraa ja ohjaa opiskelijan edistymistä
työpaikalla, käytännön työtehtävien tekemisessä
• kerää palautetta tietopuolisesta opetuksesta ja kehittää
toimintaa
• lähettää arvosanallisen opintosuoritusotteen ja
kopion tutkintotodistuksesta oppisopimuskeskukseen
heti, kun koulutus on päättynyt.
Ammatilliset tutkinnot
Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perus-tutkintoja,
ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lisäkou-lutusta,
joka ei johda tutkintoon.
Ammatillinen perustutkinto sopii työntekijälle, joka on
kiinnostunut uudesta alasta tai työntekijälle, jolla ei ole alan
ammatillista koulutusta. Perustutkinto antaa laajan perus-osaamisen.
Ammattitutkinto sopii työntekijälle, jolla on jo alan työko-kemusta.
Ammattitaitovaatimukset on määritelty niin, että nii-den
saavuttaminen edellyttää yleensä alan aikaisempaa am-matillista
koulutusta ja/tai riittävää työkokemusta.
Erikoisammattitutkinto sopii henkilölle, jolla on alan pit-kä
työkokemus. Tutkinnoissa opiskelija osoittaa, että hän hal-litsee
toimialan vaativimmat työtehtävät. Ammattitaitovaati-mukset
on määritelty niin, että niiden saavuttaminen edellyt-tää
alan aikaisempaa ammatillista koulutusta sekä noin vii-den
vuoden työkokemusta.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

20. 20
Näyttötutkintojen
tuottama jatko-opintokelpoisuus
Korkeakouluopinnot
Näyttötutkintoina suoritetut ammatilliset perustutkinnot, am-mattitutkinnot
ja erikoisammattitutkinnot tuottavat sellaisen
hakukelpoisuuden, joka mahdollistaa opintojen jatkamisen
korkeakoulussa.
Ammattikorkeakouluopinnot
Ammatillinen perustutkinto (laajuus 120 ov) tai vastaava ai-kaisempi
tutkinto, jotka on suoritettu näyttötutkintona, tuot-tavat
yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoi-hin.
Ammatillinen perustutkinto, jonka nimellislaajuus on alle
120 ov, antaa hakukelpoisuuden vastaavan alan ammattikor-keakouluopintoihin.
Tämä on mahdollista laajentaa yleiseksi
kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin niin, että suo-ritetaan
laajuudeltaan yleissivistävät tai ammatilliset lisäopin-not
tai hankintaan tutkinnon jälkeen vähintään kolmen vuo-den
työkokemus sitä vastaavalla alalla.
Jatko-opintokelpoisuus kohdentuu suoritetun näyttötut-kinnon
alan perusteella seuraaviin koulutusaloihin: humanis-tinen
ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liike-talouden
ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja
liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-terveys-ja
liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammat-titutkinto
ja erikoisammattitutkinto tuottavat yleisen kelpoi-suuden
ammattikorkeakouluopintoihin.
Opintojen henkilökohtaistaminen
Opetushallitus on antanut opintojen henkilökohtaistamises-ta
määräyksen (43/011/2006, 28.11.2006), jota koulutuksen
järjestäjien täytyy noudattaa, kun valmistellaan tutkintotavoit-teista
oppisopimusta. Määräystä ei voi jättää noudattamatta
eikä siitä saa poiketa. Määräyksen perussisältö on seuraavan-lainen:
”Koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyt-tötutkintoa
suorittamaan hakeutuvat saavat asiakaslähtöises-ti
suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita
yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon
ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, näyttö-tutkinnon
suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankki-misen
henkilökohtaistamisessa.”
Ammatillisessa tutkinnossa ja ammatissa tarvittavat tiedot,
taidot ja pätevyydet määritellään Opetushallituksen vahvista-missa
tutkinnon perusteissa. Tutkinnon tietotaito kuvataan
toimintakokonaisuuksina, joista käytetään nimitystä tutkin-non
osa.
Koulutukseen hakeutumisvaiheessa tehdään osaamis- ja
työtehtäväkartoitus, jonka avulla selvitetään työpaikalla ta-pahtuvan
koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoit-teet.
Alkukartoituksen avulla selvitetään opiskelijan osaami-nen
ja oppimistarpeet sekä todennetaan työpaikan soveltu-vuus
tutkinnon osien suorittamiseen.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jälkeen opis-kelija
ohjataan suoraan järjestettävään tutkintotilaisuuteen tai
tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja valmistavan kou-lutuksen
kautta suorittamaan tutkintoa.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelma on tavoitteellinen ja
konkreettinen ohjelma, johon kuuluu alustava suunnitelma
tutkintotilaisuuksista ja opintosuunnitelma tarvittavan am-mattitaidon
hankkimiseksi. Henkilökohtainen opiskeluohjel-ma
tehdään kirjallisena oppisopimuksen liitteeksi. Opin-tojen
suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon
aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet,
opiskelijan elämäntilanne ja työpaikalla tapahtuvan koulu-tuksen
mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa täy-tyy
suunnitella opiskelijalle ja työpaikalle soveltuvat opiske-lu-
ja arviointimenetelmät sekä ohjaus- ja tukitoimet.
Oppisopimusopiskelijan opinnot toteutuvat henkilökoh-taisen
opiskeluohjelman mukaisesti. Ohjelman toteutumista
ja edistymistä seurataan yhdessä ja sitä muutetaan tarpeen
mukaan koulutuksen aikana.
Mikäli henkilökohtaista opiskeluohjelmaa muutetaan,
esim. tutkinnon osien osalta oppisopimuskoulutuksen aika-na,
niin muutoksista on sovittava yhdessä oppisopimuskes-kuksen
kanssa.
Opintojen päätteeksi henkilökohtaistamista koskeva asia-kirja
täytyy toimittaa allekirjoitettuna oppisopimuskeskuk-seen.

21. 21
Tutkintoon valmistavan
tietopuolisen opetuksen arviointi
Opiskelijan osaaminen ja sen kehittyminen on arvioitava riit-tävän
usein koulutuksen aikana ja koulutuksen lopussa. Tie-topuolisessa
opetuksessa oppisopimusopiskelijan hyväksytyt
opintosuoritukset arvioidaan seuraavalla asteikolla: kiitettävä
(3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Aikaisemmin hankitun osaami-sen
arvosanat merkitään opiskelijalle todistukseen.
Näyttötutkinnot
ammatillisessa koulutuksessa
Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sää-detään
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) ja asetuksessa (812/1998). Näyttötutkinnot ovat
ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Ammat-titaito
osoitetaan mahdollisimman aidoissa työtilanteissa
tutkinnon suorittajan näyttösuunnitelman mukaan.
Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus

22. 22
Näyttötutkintojen arviointi
Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan työelämässä tarvittavaa am-mattitaitoa.
Arviointitilaisuuteen osallistuvat tutkinnon suorit-taja,
opettaja ja kaksi työelämän edustajaa. Itsearviointi on
osa tutkintotilaisuuden arviointia. Arvioinnissa pyritään ob-jektiivisuuteen.
Opiskelijan työpaikkakouluttaja ei voi toimia
tutkintotilaisuuksien arvioijana.
Perustutkinnoissa suoritukset arvioidaan seuraavalla as-teikolla:
kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty. Am-matti-
ja erikoisammattitutkinnoissa suoritus on hyväksytty
tai hylätty.
Hylätystä suorituksesta annetaan kirjallinen palaute, jos-sa
kerrotaan tutkinnon osien hyväksytyt sekä hylätyt ja/tai
täydennettävät kohdat. Palautteen avulla tutkinnon suoritta-ja
voi täydentää ja valmistautua tutkintotilaisuuden uusintaan
tai täydentämiseen.
Oppisopimuskoulutuksen todistukset
Tutkintotodistus
Tutkintotodistus myönnetään, kun opiskelija on suorittanut
hyväksyttävästi tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat.
Alan tutkintotoimikunta myöntää koko- tai osatutkintoto-distuksen
hyväksytysti suoritettujen tutkintotilaisuuksien jäl-keen.
Oppisopimuskoulutuksen osallistumistodistus
Oppisopimuskeskus kirjoittaa opiskelijalle osallistumistodis-tuksen
oppisopimuskoulutuksesta. Osallistumistodistuksesta
käy ilmi
• opiskeluajankohta
• suoritettu tutkinto
• arviointien yhdistelmä ja tutkinnon osat. Arviointien
yhdistelmä perustuu oppilaitoksen tietopuolisen
opetuksen arvosanojen ja työpaikalla tapahtuneen
koulutuksen arvosanojen keskiarvoon.
Osallistumistodistuksen liitteenä on opintosuoritusote ja työ-paikalla
tapahtuneen koulutuksen todistus.
Oppisopimuksen muutokset
Oppisopimusta voidaan muuttaa, jos siihen on perusteltu
syy. Oppisopimuksen muutoksia ovat mm. vastuunalaisen
työpaikkakouluttajan vaihtuminen, oppisopimusajan lyhen-täminen
tai jatkaminen, henkilökohtaisen opiskeluohjelman
muuttaminen, oppisopimuksen keskeytyminen (esim. asevel-vollisuusaika,
äitiysloma, määräaikainen siirto muihin tehtä-viin,
lomautus) ja oppisopimuksen purkaminen.
Oppisopimuksen muutoksista sovitaan aina yhdessä
koulutustarkastajan kanssa. Muutoksista tehdään muutosil-moitus.
Oppisopimuksen jatkaminen, keskeytyminen tai pur-kaminen
edellyttävät aina kirjallista sopimusta opiskelijan ja
työnantajan välillä.
Muutoslomake täydennetään niiltä osin kuin on sovittu
oppisopimuskeskuksen kanssa. Työnantaja ja opiskelija alle-kirjoittavat
muutoslomakkeen. Lomake palautetaan oppiso-pimuskeskukseen.
Koulutustarkastaja hyväksyy muutokset,
jonka jälkeen lomakkeesta toimitetaan kopiot kaikille osa-puolille.
Oppisopimuksen muutokset -lomake löytyy osoitteesta
www.keuda.fi/oppi

23. Oppisopimus on hyvä diili
OPPISOPIMUS
Tervetuloa käymään!
Toimistomme on avoinna
arkisin klo 8.00–15.45
Kultasepänkatu 5 B, 2.krs
04250 Kerava
puh (09) 273 81, fax 09 294 6803
www.keuda.fi/oppi
oppisopimus@keuda.fi
Nurmijärvi
Mäntsälä
Järvenpää
Pornainen
Kerava
Sipoo
Tuusula
Helsinki