Tietoa työsuhteen perusasioista ja ammattiliiton jäsenyydestä.

1. Työelämän
pelisäännöt

2. 2
Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua:
» Palkka ja muut työehdot
Ammattiliitto neuvottelee puolestasi palkoista ja
muista työehdoista. Oman alan työehtosopimuk-
sessa sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Työ-
ehtosopimuksessa sovitaan myös työajoista, sai-
rausajan pal­kasta, ylityökorvauksista ja vuorotyö-
lisistä sekä lomista.
» Luottamusmies
Ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valit-
sevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka neu-
vottelee, sopii, sovittelee ja välittää tietoa työnte-
kijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies toi-
mii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden
ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä.
» Työttömyysturva
Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttö-
myyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa
sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa.
» Neuvontaa, koulutusta, toimintaa
Ammattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelä-
män haasteisiin aina oikeusavusta vaikkapa kieli-
ja atk-kursseihin. Lisätietoja saat esimerkiksi liit-
tosi jäsenlehdestä ja verkkosivuilta.
» Etuja
Ammattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja
jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja, ja
niiltä voi saada tukea lomailuun sekä jäsenalen-
nuksia matkailupalveluista. Monissa liitoissa alen-
nuksia saa myös esimerkiksi bensasta ja vakuu-
tuksista. Lisää tietoa jäseneduista saat liittojen
verkkosivuilta.

3. 3
Huolehdi oikeuksistasi
Kädessäsi on peruspaketti työelämän pelisään­­­
nöistä. Tästä kirjasesta löydät tietoa työsuh-
teen perusasioista kuten työsopimuksesta,
sai­­­rausajan pal­kasta, lomista ja lomarahoista,
yli­töistä ja irtisanomisajoista. Kirjanen kannat-
taa siis säilyttää!
Työelämän pelisääntöjen kiemuroita ei tarvit-
se jäädä murehtimaan yksin. Neuvoa voit ky-
syä luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta,
työkavereilta tai ammattiliitosta. Kesäduuna-
ri-info vastaa numerosta 0800 179 279. SAK:n
Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan nume-
ro on 0800 414 004.
Aina kannattaa selvittää, mitä mitä alasi työ-
ehtosopimus sanoo sinua askarruttavasta asi-
asta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovit-
tu asioista työntekijän kannalta paremmin kuin
laissa. Sopimuksen saat työpaikaltasi, ammat-
tiliitosta tai osoitteesta www.finlex.fi. Myös
SAK:n ja ammattiliittojen www.liitot.fi-palvelu
voi auttaa sopimuksen löytämisessä.

4. 4
Työelämän pelisäännöt
Työsopimus on kaiken A ja O .................................................................................................. 5
Mikä ihmeen tes? ......................................................................................................................... 7
Koeaika ............................................................................................................................................ 8
Palkanmaksu .................................................................................................................................. 9
Luontoisedut ................................................................................................................................. 9
Eläketurva ....................................................................................................................................... 10
Tasa-arvoinen kohtelu ................................................................................................................ 10
Lomat ja loma-ajan palkka ........................................................................................................ 10
Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön ...................................................................... 12
Sairausajan palkka ....................................................................................................................... 12
Perhevapaat ................................................................................................................................... 12
Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto ....................................................... 13
Tapaturmavakuutus ..................................................................................................................... 13
Työaikalaki jaksamisen turvana ............................................................................................... 13
Vuokratyö ....................................................................................................................................... 14
Työharjoittelu ................................................................................................................................ 16
Oppisopimus ................................................................................................................................. 16
Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita ................................................... 16
Lomauttaminen ............................................................................................................................ 17
Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen ................................................................. 17
Irtisanomisajat ............................................................................................................................... 19
Työtodistus ..................................................................................................................................... 20
Työnantajan konkurssi ................................................................................................................ 20
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ............................................................................ 20
Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden ................................................................... 21
SAK:laiset ammattiliitot ............................................................................................................. 23

5. 5
Työsopimus on kaiken
A ja O
Työsopimus on monelle ensimmäinen omaan
elämään liittyvä sopimus. Sitä laadittaessa kan-
nattaa olla tarkkana. Työsopimus on työnanta-
jan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työn-
tekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan
johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan.
Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti,
vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Silloin
on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työ-
suhteen alussa tuli sovittua. Ellei työsopimusta
ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annetta-
va työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista.
Työnantaja, joka ei anna työntekijälle kirjalli-
sesti keskeisiä työsuhteen ehtoja tahallaan tai
huolimattomuuttaan, rikkoo työsopimuslakia.

6. 6
Työsopimuksessa on sovittava seuraavista asioista:
» Osapuolet (työnantajan ja työntekijän
nimi sekä koti- tai liikepaikka)
» Mahdollinen koeaika ja sen pituus
» Onko kyseessä toistaiseksi voimassa
oleva vai määräaikainen työsuhde tai
esimerkiksi harjoittelu
» Määräaikaisuuden peruste, jos
kysymyksessä on määräaikainen
työsopimus
» Työn aloittamisajankohta ja
määräaikaisessa sopimuksessa
työsuhteen kesto
» Missä työtä tehdään
» Millaisiin työtehtäviin työntekijä on
palkattu
» Palkka ja luontoisedut sekä
palkanmaksukausi
» Työaika (mikäli mahdollista, älä tee
ns. nollatyö-/kutsutyösopimusta)
» Vuosiloman ja lomarahan kertyminen
» Sairausajan palkanmaksu
» Irtisanomisaika
» Työsopimuksen osana noudatettava
työehtosopimus

7. 7
Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai mää-
räajaksi. Pääsääntö on, että työsuhde solmi-
taan pysyväksi eli toistaiseksi voimassa olevak-
si. Silloin ei sovita työsuhteen kestosta, vaan
työsopimus päättyy irtisanomalla irtisano­mis­
aikoja noudattaen.
Määräaikaisen työsopimuk­sen voi tehdä vain
perustellusta syystä. Esimer­kiksi sijai­suus on
perusteltu syy.
Kumpikaan osapuoli ei voi päättää määräai-
kaista työsopimusta, vaan se päättyy sovitun
määräajan kuluttua ilman irti­sa­nomista, elleivät
osapuolet ole sopineet mah­dollisuudesta irti-
sanoa työsopimus.
Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja
kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu tai
laissa säädetty. Sellainen sopimus ei ole pätevä.
Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, sitä
ei pidä allekirjoittaa. Neuvoa voi kysyä työpai-
kan luottamusmieltä tai omasta ammattiliitosta.
Mikä ihmeen tes?
Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työ-
suhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopi-
mus eli tes, jossa on sovittu alalla noudatettavat
vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja eri-
laiset palkanlisät.
Työehtosopimus on valtakunnallinen sopimus,
jonka kunkin alan etuja valvova ammattiliitto
on neuvotellut määräajaksi yhdessä työnantaja-
puolen kanssa. Valtaosa maamme työehtosopi-
muksista on yleissitovia. Tällöin työnantajan on
noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vä-
himmäisehtona riippumatta siitä, onko työnteki-
jä tai työnantaja oman alansa liiton jäsen.
Työehtosopimusta voi kysyä työpaikan luotta­
mus­­­mieheltä tai omasta ammattiliitosta. Useim­­
mat sopimukset ovat netissä osoitteessa:
www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimuk-
set > Yleissitovat työehtosopimukset.

8. 8
Koeaika
Työsopimukseen voidaan sopia koeaika, jonka
pituus saa olla enintään kuusi kuukautta työ-
suhteen alkamisesta lukien. Määräaikaisessa
työsuhteessa koeaika voi olla enintään puo-
let työsopimuksen kestosta. Koeaikaa voidaan
pidentää kuukaudella, jos työntekijä on ollut
poissa töistä sairauden tai perhevapaan takia
30 päivää.
Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat pur-
kaa työsopimuksen niin, että se päättyy ilman
irtisanomisaikaa. Sopimusta ei saa purkaa syrji-
vin tai epäasiallisin perustein.
Jos työntekijä tekee monta peräkkäistä määrä-
aikaista työsopimusta saman työnantajan kans-
sa, saa koeaika olla vain kerran ensimmäisessä
työsuhteessa, elleivät työt muutu olennaisesti.
Kuvaaja © Jyrki Komulainen

9. 9
Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka on
maksettava kerran kuukaudessa ja tuntipalk-
kaisille kahden viikon välein.
Palkkapäivän sattuessa pyhä-, itsenäisyys- tai
vapunpäivään, juhannus- tai jouluaattoon tai
arkilauantaihin palkka maksetaan niitä edeltä-
vinä arkipäivinä.
Vähimmäispalkka määräytyy oman alan työeh-
tosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei ole si-
dottu mihinkään työehtosopimukseen, työnte-
kijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan.
Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on an-
nettava palkkalaskelma (tilinauha), josta nä-
kyvät peruspalkka, erilliset palkanlisät, luon-
toisedut, ylityökorvaukset, päivärahat ja muut
korvaukset, vuosilomapalkka sekä palkasta pe-
rityt sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä mahdol-
linen ammattiliiton jäsenmaksu.
Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakorva-
us on maksettava heti. Jos ”lopputili” viivästyy,
työnantajan on maksettava niin sanottu odo-
tusajan palkka enintään kuudelta päivältä.
Luontoisedut
Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan
työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etu-
ja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan
sijasta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi autoe-
tu, ravintoetu, puhelinetu ja asuntoetu. Luon-
toisetuja voivat olla myös erilaiset tavarat ja
palvelukset.
Verohallinto määrittelee vuosittain luontois­
etujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on
palkkatuloa, joten sitä verotetaan kuten nor-
maalia rahapalkkaa.

10. 10
Eläketurva
Eläkkeen tarkoituksena on turvata toimeentu-
lo paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden,
pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huol-
tajan kuoleman varalta.
Työnantajan on vakuutettava jokainen 17 vuot-
ta täyttänyt työntekijä jossakin työeläkelaitok-
sessa ja maksettava hänestä työeläkemaksua
ensimmäisestä työtunnista alkaen. Myös työn-
tekijältä peritään työeläkemaksu palkanmak-
sun yhteydessä.
Tasa-arvoinen kohtelu
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasa-
puolisesti kaikessa toiminnassaan. Ketään ei
saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen
suuntautumisen, etnisen alkuperän, iän, sairau-
den, ammattiyhdistystoiminnan tai mielipiteen
vuoksi. Määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä ei
saa kohdella eri tavoin kuin muita.
Lomat ja loma-ajan palkka
sekä lomaraha
Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan
tai sitä vastaavaan vapaaseen. Lomanmääräy-
tymisvuosi on 1.4.–31.3. Vähintään 35 tuntia tai
14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa
kertyy kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde
on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää
kuukaudessa. Vuosilomaan oikeuttavat myös
hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäi-
vät, kuten sairauspäivät.
Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Vä-
hintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän
tuntipalkkaisen lomapalkka on lain mukaan yh-
deksän prosenttia bruttopalkasta, jos työsuhde
on kestänyt alle vuoden. Jos työsuhde on jat-
kunut yli vuoden, on lomapalkka 11,5 prosenttia.
Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentele-
vän tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy kes-
kiansion ja kertoimien mukaan. Kuukausipalk-
kainen saa normaalin palkan.

11. 11
Vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työehtoso-
pimuksissa sovittu lomaraha. Se on tavallisesti
puolet lomapalkasta.
Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauk­
sena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole
mahdollista työsuhteen päättyessä – esimerkik­
si jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja
lomat ovat pitämättä. Lomakorvaus lasketaan
samoin kuin lomapalkka.
Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan, loma-
korvaukseen ja lomarahaan vanhenee työsuh-
teen päätyttyä kahdessa vuodessa. Lomakor-
vaus ja lomaraha ovat normaalia verotettavaa
tuloa, mikä tulee huomioida veroprosenttia
määriteltäessä ja esimerkiksi opinto- tai asu-
mistukea hakiessa.
Vuosilomasta saa tarkempia tietoja
www.vuosilomaopas.fi.

12. 12
Osa-aikaisen työntekijän
oikeus lisätyöhön
Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä
jo palveluksessa oleville osa-aikaisille työnteki-
jöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamis-
ta. Vapautuvista työpaikoista on ilmoitettava
siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työn-
tekijöillä on mahdollisuus hakeutua niihin.
Sairausajan palkka
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi­keus
täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä
seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä silloin, kun
työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuhde
on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi
saada 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimuk-
sessa on yleensä sovittu paremmista eduista.
Perhevapaat
Työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys-, vanhem-
pain- ja hoitovapaaseen. Pois saa olla myös
perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi ja
pakottavista perhesyistä. Työntekijä saa ly-
hentää työaikaansa, kun lapsi aloittaa koulun
tai jos lapsi on alle 3-vuotias. Alle 10-vuotiaan
lapsen sairastuessa työntekijällä on oikeus tila-
päiseen hoitovapaaseen. Perhevapaan päätyt-
tyä työnte­kijällä on oikeus palata aikaisempaan
työhönsä.

13. 13
Työturvallisuus,
työhyvinvointi ja
työterveyshuolto
Uutta työntekijää perehdytettäessä on kiinni-
tettävä erityishuomiota työhön mahdollisesti
liittyviin vaaroihin ja riskeihin. Työturvallisuus-
lain mukaan työnantajan on annettava työn-
tekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää
ohjausta. Tämä tarkoittaa perehdyttämistä työ-
paikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toi-
mintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin.
Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annet-
tuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaarois-
ta välittömästi työnantajalle. Työntekijällä on
oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheu-
tuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työnteki-
jöiden terveydelle.
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen
työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on teh-
tävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa ai-
heutua vaaraa tai haittaa terveydelle.
Tapaturmavakuutus
Työaikana tai työmatkalla sattuneista tapatur-
mista tai ammattitautiin sairastumisesta saa
korvauksen työnantajan pakollisesta tapatur-
mavakuutuksesta.
Työaikalaki
jaksamisen turvana
Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Työn-
antajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtun-
neista ja maksetuista korvauksista. Työaikalain
työaika- ja lepoaikasäännösten noudattaminen
on tärkeää.
Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa,
työntekijälle on annettava ruo­katunti. Työnan-

14. 14
taja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästäkin
lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon ai-
kana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan.
Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen
vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työn-
tekijän kanssa on joka kerta sovittava erik-
seen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei siis
ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen, vaikka
työnantaja sitä esittäisikin.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan lain mu-
kaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro-
sentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneilta
maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Vii-
koittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla
korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138
tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuiten-
kin enintään 250 tuntia vuodessa. Työehtosopi-
muksessa on työajoista tarkempia määräyksiä.
Vuokratyö
Vuokratyössä työntekijällä on työsuhde vuok­
raus­yritykseen, vaikka itse työsuoritus tehdään
käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksellä on työn
johto- ja valvontaoikeus. Lisäksi se vastaa työn­
tekijän opastamisesta ja työturvalli­suudesta
yhdessä vuokrausyrityksen kanssa.
Vuokratyönantajia koskevat samat velvoitteet
kuin muitakin työnantajia. Työsopimuksen pi-
tää olla toistaiseksi voimassa oleva. Määräai-
kaisen sopimuksen voi tehdä samoin perus-
tein kuin muissakin työsuhteissa. Pelkästään
se, että kyse on vuokratyöstä, ei oi­keuta te-
kemään määräaikaista työsopimusta. Vuok-
ratyössä noudatetaan käyttäjäyrityksen työ­
ehtosopimusta, ellei vuokrausyritys ole sidot­tu
muuhun työehtosopimukseen.
Lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta
www.vuokratyoopas.fi.

15. 15

16. 16
Työharjoittelu
Työharjoittelu on osa useimpia koulutusmuoto-
ja. Harjoittelusta on maksettava palkka silloin,
kun työ tehdään työsuhteessa.
Oppisopimus
Oppisopimus on yksi tapa hankkia itselleen
ammatti. Oppisopimuskoulutuksessa työnte-
kijä solmii työsuhteen työnantajaan. Koulutus
muodostuu työn opetuksesta työpaikalla ja tie-
topuolisesta opetuksesta kursseilla. Työpaikal-
la ollessaan opiskelija saa palkkaa ja kurssil-
la ollessaan taloudellista tukea. Työnantajalle
maksetaan koulutuskorvausta.
Laki nuorista
työntekijöistä suojelee
alle 18-vuotiaita
Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suoje-
lemaan nuoren työntekijän henkistä ja fyysistä
kasvua ja kehitystä. Laissa määritellään muun
muassa, minkä pituisia ja mihin vuorokauden ai-
kaan sijoittuvia työvuoroja nuoret voivat tehdä.
Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttä-
nyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvolli-
suutensa. Vähintään 14-vuotias saa tehdä tietyin
ehdoin sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita
hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta
haittaa hänen koulunkäynnilleen.
Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi
tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.

17. 17
Lomauttaminen
Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkan-
maksun tilapäistä keskeyttämistä. Lomautuk-
sen perusteena ovat taloudellis-tuotannolli-
set tekijät. Lomautus voi olla määräaikainen tai
toistaiseksi voimassa oleva. Työntekijälle on an-
nettava lomautusilmoitus 14 päivää ennen lo-
mautuksen alkamista.
Lomautuksen aikana työntekijä on oikeutettu
työttömyyspäivärahaan.
Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa
vain, jos työntekijä, jonka sijainen hän on, voi-
taisin lomauttaa.
Työsopimuksen
irtisanominen ja
purkaminen
Työnantaja voi irtisanoa työntekijän taloudelli-
sista ja tuotannollisista syistä. Yrityksissä, jois-
sa on vähintään 20 työntekijää, on käytävä en-
sin yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut
(www.yhteistoimintaopas.fi).
Työntekijä voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvis-
ta syistä, jos hän on laiminlyönyt työvelvoittei-
taan, esimerkiksi myöhästellyt jatkuvasti. Ennen
kuin työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen,
työntekijää on kuultava. Yleensä edellytetään,
että työntekijälle on annettu ensin varoitus.

18. 18

19. 19
Lainmukaiset irtisanomisajat
Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa
14 päivää – työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta
1 kuukausi – työsuhde jatkunut yli 5 vuotta
Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa työntekijän
14 päivää – työsuhde jatkunut enintään vuoden
1 kuukausi – työsuhde jatkunut vuodesta neljään vuoteen
2 kuukautta – työsuhde jatkunut neljästä kahdeksaan vuoteen
4 kuukautta – työsuhde jatkunut kahdeksasta 12 vuoteen
6 kuukautta – työsuhde jatkunut yli 12 vuotta
Erityisen vakavissa laiminlyöntitapauksissa työ-
suhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa.
Jos työntekijä irtisanoutuu, hänen on toimitetta-
va irtisanoutumisilmoitus työnantajalle. Irtisanou-
tumista ei tarvitse perustella. Irtisanomisaikana
työntekijän on tehtävä työnsä normaalisti, ja hän
saa ajalta normaalin palkan.
Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa,
ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta
teh­täessä tai asiasta sovita työsuhteen kes­täes­­
sä. Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työso-
pimuksen, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työ-
suhdevelvoitteitaan olennaisesti.

20. 20
Työtodistus
Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen pää­
tyt­tyä työtodistus. Siihen on kirjattava työsuh-
teen kesto ja työtehtävät. Työntekijä voi ha­
lu­tes­saan pyytää työnantajaa merkitsemään
to­dis­tukseen myös työsuhteen päättymissyyn
ja arvion työtaidosta.
Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus
kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päät-
tymisestä.
Työnantajan konkurssi
Palkkaturva maksaa työntekijän palkkasaata­
vat silloin, kun työnantaja ei voi niitä kon­kurs­
sin vuoksi maksaa. Saatavaa on haettava kol-
men kuukauden kuluessa sen eräänty­misestä.
Hakemuskaavakkeita saa työ- ja elinkeinotoi-
mistoista.
Luottamusmies ja
työsuojeluvaltuutettu
Työpaikalla työntekijöitä edustaa työntekijöi-
den keskuudestaan valitsema luottamusmies.
Luottamusmiehen teh­­tävänä on toimia neu-
vottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedon-
­välittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Luottamusmies tuntee oman alansa työehtoso-
pimuksen ja työlainsäädännön sekä muut ajan-
kohtaiset asiat. Työsopimus kannattaa käydä
läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen
sen allekirjoittamista.
Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, van-
hemmat työn­te­kijät ovat korvaamaton apu työ­
suhdeasioissa. Ongelmati­lan­teissa kannattaa
aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon,
vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Myös aluehallin-
tovirastot antavat apua.
Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille
on valittava työsuojeluvaltuutettu.

21. 21
Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla,
joissa liitot ja työnantajat sopivat työelämän
pelisäännöistä. Työehtosopimus on tärkein syy
kuulua ammattiliittoon. Ammattiliitto näkyy
työpaikalla ennen kaikkea luottamusmiehen ja
ammattiosaston toiminnan kautta.
Liitosta saa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa
sekä oikeusavun työriita-asioissa.
Liittyessään ammattiliittoon työntekijä pääsee
myös työttömyyskassan jäseneksi. Jos hän jää
työttömäksi, oikeus kassan maksamaan ansiosi-
donnaiseen päivärahaan syntyy 26 viikon työs-
säolon ja jäsenyyden jälkeen (työssäolo­ehto).
Työssäoloehtoa voi kartuttaa myös lyhyissä
pätkissä.
Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmak-
sun voi hoitaa jättämällä työnantajalle perin-
tävaltakirjan, jolloin työnantaja tilittää palkasta
liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Ne voi
myös suorittaa itse. Maksut voi vähentää vero-
tuksessa.
Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden

22. 22
Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaan yhtä ja toista. Jos am-
mattiliittoja ei olisi, suomalaisilla ei olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita
tänään pidetään itsestään selvinä.
» Kahdeksan tunnin työpäivä
» Viisipäiväinen työviikko
» Kesäloma
» Talviloma
» Sairausajan palkka
» Irtisanomissuoja
» Äitiys- ja vanhempainvapaa
» Ylityökorvaukset
» Lomaraha
» Vuorotteluvapaa
Ammattiliittoon liittyminen on helppoa. Hyvä
vaihtoehto on mennä työpaikkasi luottamus-
miehen juttusille. Kukahan hän mahtaa olla?
Ota selvää.
Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammatti-
liiton nettisivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi.

23. 23
Mikä on liittosi? Ohessa on luettelo SAK:n jäsenliitoista ja niiden nettiosoitteista.
Osoitteessa www.liitot.fi on hakukone, josta voit etsiä oman liittosi.
Apua liiton valintaan saat myös puhelinnumerosta 0800 179 279.
SAK:laiset ammattiliitot
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
www.akt.fi
yhteisöjäsen:
Suomen Lentoemäntä- ja
Stuerttiyhdistys SLSY
www.slsy.info
Ilmailualan Unioni IAU
www.iau.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
www.jhl.fi
yhteisöjäsenet:
Aliupseeriliitto
www.aliupseeriliitto.fi
Tulliliitto
www.tulliliitto.fi
Rajaturvallisuusunioni
www.rtu.fi
Vankilavirkailijain Liitto VVL
www.vankilavirkailija.fi
Kaupanalan esimiesliitto KEY
(Palvelualan Unionin kautta)
www.esimiesliitto.com
Metallityöväen Liitto
www.metalliliitto.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM
www.pam.fi
Paperiliitto
www.paperiliitto.fi
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU
www.pau.fi
Puuliitto
www.puuliitto.fi
Rakennusliitto
www.rakennusliitto.fi
Rautatievirkamiesliitto
www.rvlry.fi
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
www.selry.fi
Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHu
Suomen Merimies-Unioni SMU
www.smu.fi
Suomen Muusikkojen Liitto
www.muusikkojenliitto.fi
Suomen Sosialidemokraattinen
Sanomalehtimiesliitto SSSL
www.sssl.fi
Sähköalojen ammattiliitto
www.sahkoliitto.fi
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
www.teamliitto.fi
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden
liitto Teme
www.teme.fi
Veturimiesten liitto
www.vml.fi
Yleinen Lehtimiesliitto YLL
www.yleinenlehtimiesliitto.fi

24. 24
www.sak.fi
www.liitot.fi
Painokarelia2017