Luentomateriaali marraskuulta

1. Lainsäädäntö elintarvikealalla
Samu Koskimies 12.11.2014

2. Leipuri-kondiittorin PT
Työlainsäädäntö 12.11.2014
 Miksi työlainsäädäntöä pitää tuntea?
 Työehtosopimus
 Työsuhde ja työsopimus
 Määrä- ja osa-aikaisuudet
 Vuokratyö
 Yhteistoiminta menettely
 Irtisanominen, lomautus ja työsopimuksen purkaminen
 Työaika
 Palkkaus
 Minimipalkkoja elintarvikealalla
Samu Koskimies 12.11.2014

3. Työlainsäädäntö, miksi?
 Työntekijän on tärkeää tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa 
huhut, olettamukset ja vanha tieto johtavat helposti turhaan tyytymättömyyteen
 Työnantajan erityisen tärkeää tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa suhteessa
työntekijään  virheet esim. työsuhde ja palkkausasioissa ovat usein kalliita
 Työntekijän ja työnantajan yhteistyö toimivinta, kun molemmat osapuolet ovat
tietoisia toimintaa ohjaavista säädöksistä  kumpikaan ei koe toisen jatkuvasti
vedättävän toista
 Työsopimuslaki 26.1.2001/55
 Työaikalaki 9.8.1996/605
www.finlex.fi
Samu Koskimies 12.11.2014

4. Työehtosopimus (TES)
 Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus
alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen
soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimukset voivat olla joko normaalisitovia tai yleissitovia.
 Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös
järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella
alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä
työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä
rinnastettavaa työtä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla
toimivissa yrityksissä, siis myös sellaisessa yrityksessä, joka ei ole työehtosopimuksen tehneen
työnantajaliiton jäsen.
 Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan
määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen
määräystä.
 Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen
allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen.
Samu Koskimies 12.11.2014

5. Työehtosopimus (TES)
Leipomoalan työehtosopimukset
 Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) www.selry.fi
 Palvelualojen ammattiliitto (PAM) www.pam.fi
 Työnantajalla on oikeus valita noudatettava työehtosopimus, jos
yrityksen henkilöstöön voidaan soveltaa useampaa eri
työehtosopimusta.
Samu Koskimies 12.11.2014

6. Työsuhde, työsuhteen alku
 Työsuhde syntyy, kun työntekijä on tehnyt joko suullisen tai kirjallisen työsopimuksen
ja ryhtyy tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena (direktio-oikeus).
 Työsuhteeseen kuuluu, että työnantaja maksaa palkasta työeläkemaksun ja muut
lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
 Työsuhteen perustunnusmerkit:
 Työtä tehdään työnantajan maksamaa palkkaa tai vastiketta vastaan
 Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena (direktio-oikeus)
 Työtä tehdään työnantajan tiloissa tai työnantajan osoittamissa tiloissa
 Työtä tehdään työsopimuksen perusteella (sopimusehdot  työehtosopimus)
Samu Koskimies 12.11.2014

7. Työsopimus
Kirjallisen työsopimuksen tai selvityksen ohjeellinen sisältö
 Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
 Työnteon alkamisajankohta
 Määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste (jos määräaikainen)
 Koeajan pituus (jos koeajasta sovitaan)
 Työntekopaikka; jos ei pääasiallista tekopaikkaa, selvitys periaatteista joiden
mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa
 Työntekijän pääasialliset työtehtävät
 Työhön sovellettava työehtosopimus
 Palkan määräytymisperusteet ja palkanmaksukausi
 Säännöllinen työaika
 Vuosiloman määräytyminen
 Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
 Vähintään 1 kk kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka
maksetaan, ulkomailla suoritettava rahakorvaukset, luontoisedut ja työntekijän
kotiuttamisen ehdot
Samu Koskimies 12.11.2014

8. Työsuhde, määrä- ja osa-aikaisuudet
 Määräaikaiset työsuhteet
 Määräaikaisessa työsuhteessa sovitaan työsuhteen alkamis- ja
päättymisajankohta. Määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy, esimerkiksi
sijaisuus.
 Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on
pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
 Määräaikaisen työsuhteen voi päättää ennen sovittua ajankohtaa, jos sekä
työntekijä että työnantaja suostuvat tähän. Ellei näin toimita ja määräaikaisuus
päättyy sovittua aiemmin, sopimuksen purkanut osapuoli on velvollinen korvaamaan
siitä aiheutuneen vahingon.
 Määräaikaisessa työsuhteessa ei noudateta irtisanomisaikoja, ellei asiasta ole
työsopimusta tehtäessä sovittu tai sovita myöhemmin.
 Työsuhteen voi kuitenkin purkaa samoilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassaolevan
työsuhteen. Määräaikaista työntekijää ei saa asettaa pelkästään työsuhteen keston
perusteella eriarvoiseen asemaan vakituisen työntekijän kanssa.
 Osa-aikaiset työsuhteet
 Osa-aikatyöksi määritellään alle 30 tuntia viikossa tehtävä työ tai työ, jota tehdään alle 75
prosenttia työpaikan säännöllisestä työajasta.
 Osa-aikaisten edut eivät saa olla heikommat kuin kokoaikaisten työntekijöiden. Edut
voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan mukaan.
Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti kokoaikatyöhön
pyrkivälle osa-aikaiselle, jolle on tarvittaessa annettava koulutusta.
Samu Koskimies 12.11.2014

9. Työsuhde, vuokratyö
 Vuokratyöntekijä on työsuhteessa yritykseen, jonka kanssa hän on tehnyt
työsopimuksen. Vuokrayritys maksaa työntekijän palkan, ylityökorvaukset,
lomakorvaukset ja muut työsuhteeseen kuuluvat edut sekä eläke- ja muut
lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
 Vuokratyössä työsuhteen palkka ja ehdot määräytyvät ensisijaisesti vuokrausyritystä
sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos tällaista ei ole, noudatetaan
käyttäjäyrityksen työehtosopimusta.
 Vuokratyöntekijä on velvollinen toimimaan käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan
alaisena (direktio-oikeus).
 Käyttäjäyrityksellä on velvollisuus tiedottaa vapautuvista työpaikoista myös
vuokratyöntekijöille. Vuokratyöntekijällä on oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin, joita
yritys tarjoaa omille työntekijöilleen. Tällainen palvelu voi olla esimerkiksi
työpaikkaruokailu
TAUKO
Samu Koskimies 12.11.2014

10. Yhteistoimintamenettely, YT
 YT-menettely on muutostilanteissa työnantajan ja työtekijöiden välistä toimintaa
ohjaava toimintamalli.
 YT-menettelyä ohjaa Yhteistoimintalaki
 Syitä YT-menettelyn käynnistämiselle voivat olla esim.:
 Olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat muutokset ja päätökset
 Yrityksen tai sen osan toiminnan lopettaminen sekä yhtä tai useampaa henkilöä
koskevat irtisanomiset tai lomautukset, liikkeen luovutus tai tytäryhtiöittäminen
 Työntekijöiden koulutus
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334
Samu Koskimies 12.11.2014

11. Työsuhde, työsuhteen päättyminen
Irtisanominen
 Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassaolevan, vakituisen työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista,
asiallisista ja painavista syistä tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
 Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei
kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoituksella (useimmiten 3 kpl) mahdollisuus korjata
menettelynsä.
 Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen ilmoittamatta syytä.
Irtisanomisaika
 Työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja (ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai
työsopimuksessa ole sovittu toisin)
 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta
 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta
 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta
 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
 Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanoutumisaikoja (ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai
työsopimuksessa ole sovittu toisin)
 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta
Samu Koskimies 12.11.2014

12. Työsuhde, työsuhteen päättyminen
Lomautus
 Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä siten, että
työsuhde pysyy muutoin voimassa. Lomautuksen syynä ovat joko tuotannolliset ja taloudelliset
irtisanomisperusteet tai työn tilapäinen väheneminen.
 Jos työt ovat vähentyneet tilapäisesti, lomautus voi kestää enintään 90 päivää. Jos työ on
vähentynyt taloudellisista ja tuotannollisista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijälle
voida tarjota muuta työtä tai koulutusta, työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi.
 Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee
työtä vakituisen työntekijän sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä,
jos hän olisi töissä.
 Lomautuksesta on ilmoitettava 14 vuorokautta aikaisemmin, ellei työehtosopimuksessa ole
sovittu toisin. Kunta-alalla lomautuksesta on ilmoitettava kuukautta ennen lomautuksen alkua.
Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti.
 Työntekijä voi tehdä lomautuksen aikana työtä toiselle työnantajalle.
 Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsuhteensa ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä
irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää,
hänellä on oikeus saada lomakorvauksineen irtisanomisajan palkka, jonka työnantaja olisi
velvollinen maksamaan, jos hän irtisanoisi työntekijän.
 Lomautetulla on oikeus työttömyyskorvaukseen, jos sen saamisen ehdot muutoin täyttyvät.
Samu Koskimies 12.11.2014

13. Työsuhde, työsuhteen päättyminen
Työsopimuksen purkaminen
 Työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa vain erittäin painavin perustein.
 Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi työntekijän työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien
velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.
 Jos työntekijä on ollut poissa töistä vähintään seitsemän työpäivää ilmoittamatta työnantajalle
pätevää syytä poissaololleen, työsuhde voidaan katsoa purkautuneeksi poissaolon alkamisesta
lukien.
 Työntekijä voi purkaa työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa, jos työnantaja
rikkoo ja laiminlyö työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan.
Samu Koskimies 12.11.2014

14. Työaika
Työaika määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen mukaan
 (SEL) Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa
 (PAM) Säännöllinen työaika on 111 tuntia kolmessa viikossa (7,4 h/vrk ja
37 h/vko)
 Työvuoron minimi kesto on 4 tuntia (Työaikalaki 9.8.1996/605)
 Työvuoro on suunniteltava yhtäjaksoiseksi
(ei siis esim, klo 06.00-09.00 ja 12.00-16.00)
 Työvuorolista tulee olla työntekijöiden nähtävillä viimeistään viikkoa ennen
uuden jakson alkua.
Samu Koskimies 12.11.2014

15. Ylityöt (SEL)
Vuorokautinen ylityö
 Vuorokautisen työajan ylittäessä säännöllisen työajan, maksetaan kahdelta
ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla
korotettu palkka.
Viikoittainen ylityö
 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen
jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
 Viikoittaista ylityötä on työ, jota on ylittämättä vuorokautista säännöllistä
työaikaa tehty yli 40 tunnin viikossa.
Samu Koskimies 12.11.2014

16. Ylityöt (PAM)
Lisätyö
 Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle 111
tuntiin asti / kolmiviikkojakso, ennen kuin työtä tekemään otetaan uusi
työntekijä. Työpaikalla on suositeltavaa sopia lisätyön tarjoamisen
pelisäännöistä.
Ylityö
 Ylityötä on se työ, jota suoritetaan kolmen viikon jaksossa 120 työtunnin
jälkeen.
Korotettu palkka
 50 % korotettu palkka:
• ylityökorvaus 120 t / 3 vko ylittävältä osalta 18 ensimmäiseltä tunnilta
 100 % korotettu palkka:
• ylityökorvaus (120 t + 18 t =) 138 t / 3 vko jälkeen tehty työ
Molemmat sopimukset mahdollistavat ylityön korvaamisen vapaana. Tällöin
pyritään noudatetaan 3 viikon tasausjaksoa. PAM:in sopimus kuitenkin
mahdollistaa tarvittaessa 52 viikon tasausjakson soveltamisen.
Samu Koskimies 12.11.2014

17. Palkkaus
 Leipuri ja kondiittorin palkkaehdoista on sovittu elintarvikealan
työehtosopimuksessa  palkka on siis sel-tes:in mukainen sovellettavasta
työehtosopimuksesta riippumatta.
 Noudatettava työaika toteutuu kuitenkin sovellettavan työehtosopimuksen
mukaan, tämä voi vaikuttaa kokonaispalkan suuruuteen.
 Palkan lisät lasketaan sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.
Samu Koskimies 12.11.2014

18. Minipalkat leipomoalalla 1.8.2014 alkaen
Palkkaluokka PK-seutu Muu Suomi
 75 % 1307 €/kk, 8,17 €/h 1245 €/kk, 7,78 €/kk
 90 % 1569 €/kk, 9,80 €/h 1494 €/kk, 9,34 €/kk
 95 % 1656 €/kk, 10,35 €/h 1577 €/kk, 9,86 €/kk
 1 1743 €/kk, 10,89 €/h 1660 €/kk, 10,38 €/kk
 2 1833 €/kk, 11,46 €/h 1746 €/kk, 10,91 €/kk
 3 1926 €/kk, 12,04 €/h 1834 €/kk, 11,46 €/kk
 4 1996 €/kk, 12,48 €/h 1901 €/kk, 11,88 €/kk
 5 2053 €/kk, 12,83 €/h 1955 €/kk, 12,22 €/kk
 6 2159 €/kk, 13,49 €/h 2056 €/kk, 12,85 €/kk
 6 + 5 % 2267 €/kk, 14,17 €/h 2159 €/kk, 13,49 €/kk
Samu Koskimies 12.11.2014

19. Palkkaluokat
 75 %, nuori 3 kk
 90 %, uusi työntekijä 3 kk
 95 %, oppilas 1. vuonna
 1. ryhmä, leipomotyö 6 kk:n ajan, oppilas 2. vuonna
 2. ryhmä, leipomotyö 7-12 kuukausien ajan, nuorempi leipuri 1 vuoden ajan, oppilas
6 kk:n ajan (3 v. koulutus)
 3. ryhmä, leipomotyö 1 vuoden jälkeen, nuorempi leipuri, 2. vuotena (2.v.ammattik.),
nuorempi leipuri 18 kk:n ajan, (3.vuotinen koulutus), nuorempi kondiittori vuoden
ajan
 4. ryhmä, leipomotyö 5 vuoden jälkeen
 5. ryhmä, vanhempi leipuri (ylöslyönti), nuorempi kondiittori 2. vuotena
 6. ryhmä, vanhempi leipuri (taikinan teko, paisto)
 6. ryhmä + 5 %, vanhempi kondiittori
 Tutkintolisät:
 Ammattitutkinto 30 €/kk
 Erikoisammattitutkinto 50 €/kk
Samu Koskimies 12.11.2014

20. Kysymyksiä ja huomioita?
Lähteitä:
 www.finlex.fi, helppokäyttöinen hakukone kotimaiseen lainsäädäntöön
 www.työsuojelu.fi
 www.selry.fi
 www.pam.fi
 www.työsopimuslaki.fi
 www.tem.fi (työ- ja elinkeinoministeriö)
 www.etl.fi (elintarviketeollisuusliitto)
Kiitos mielenkiinnosta
Samu Koskimies 12.11.2014